maanantai 7. kesäkuuta 2021

Sammakkoperspektiiviä.

 

Helvetti Ahvenanmerellä

 

”De oändeligt förbannade sluparna…”. Episoder från sjöstriderna mot Ryssland 1808-1809. Av Olle Malmqvist& Irene Welander Larsson. Maritima skrifter nr 6. Statens maritima museer 1808, 167 s.

 

Ruotsissa käsitykset Suomen sodasta ovat enemmän tai vähemmän muotoutuneet Runebergin maalaaman kuvan mukaan, toteavat kirjoittajat ja samahan se taitaa olla meilläkin.

Tuohon olisi voinut lisätä, että myös venäläisten maihinnousut ja hävitysretket Ruotsin mantereelle, aina Tukholman lähelle saakka, ovat siellä antaneet oman höysteensä asialle. Tässä kirjassa nuo ns. rysshärjningar jäävät kuitenkin kokonaan vialle huomiota.

Mielenkiinnon kohteena on tässä sen sijaan Ruotsin niin sanottu saaristolaivasto eli armeijan laivasto, joka oli yleensä tarkoitettu tukemaan maavoimia ja operoimaan saaristossa, jossa avomerialukset olivat liian kömpelöitä ja muutenkin sopimattomia.

Niinpä Suomen sodassa meritaistelut käytiin Ruotsin ja Venäjän saaristolaivastojen kevyiden alusten välillä. Ruotsin avomerilaivasto piti yhdessä englantilaisten kanssa venäläisiä kurissa ja enimmäkseen Paltiskiin suljettuina.

Molemmilla osapuolilla oli käytössään nerokkaan Af Chapmanin kehittämät alustyypit, ennen muuta pienet tykkijollat ja tykkisluupit. Edellisissä oli yksi raskas tykki (18-24 naulaa) ja jälkimmäisissä kaksi. Lisäksi oli nikhakoja (2-3 naulaa) sekä kiväärejä ”jääkäritulta” varten. Jälkimmäisillä saattoi osua aina 300 metrin päästä. Tykillä matka toki ylitti jopa kilometrin.

Tykkisluupissa oli noin 50 hengen miehistö ja sellaisia koottiin taisteluyhtymiin kymmenittäin, jopa yli 50 kappaletta. Tulivoima tuli silloin melkoiseksi, mutta siitä huolimatta sluuppien ja jollien rakentaminen oli halvempaa kuin suurempien alusten.

Pienten tehopakkausten varjopuolia riitti. Lähes kaikki sluupit olivat vailla mitään suojaa miehistölle, joka yleensä nukkui maissa purjeen tai avotaivaan alla. Edes ruoanlaittomahdollisuuksia ei ollut ja jokaista 3-4 sluupin ryhmää seurasi keittosluuppi, jossa ruoka valmistettiin.

 Yleensä laivoissa oli kaljuunassa huussi, etten sanoisi vessa, mutta sluuppeihin ei sellaista mahtunut. Hygieeniset olot olivat surkeat, etenkin tilanteessa, jossa miehistö oli äärimmäisen uupunutta ja kärsi punataudista. Sellaista nähtiin vuoden 1808 syksyllä paljon.

Huolimatta päivittäisestä kahden ja puolen jumprun viina-annoksesta (20 cl) ruoka ja vesi tuppasivat pilaantumaan ja aiheuttamaan mahavaivoja. Kenttäpulloon lisättiin etikkaa, joka lienee jonkin verran auttanut asiaa.

Tuoretta ruokaa saatiin tietenkin harvoin ja yhä uudelleen kävi niin, etteivät tykkisluupit ja keittosluupit kohdanneet kuten oli tarkoitettu. Ravinto oli kuitenkin periaatteessa niin sanotusti hyvää ja riittävää ja jumpru viinaa silloin tällöin kohensi mielialaakin.

Mutta surkeuden huippu oli suojan puute, alastomuus, kuten sanottiin. Itse kullakin täydennysmiehellä (landtvärnin 30 000 mobilisoidusta otettiin soutajat) oli saapuessa mukanaan omat vaatteet ja univormuja alettiin saada vasta sitten, kun sota oli sodittu. Sluupit pysyttelivät kuitenkin merellä joulukuuhun saakka, minkä mielekkyyttä voi vain ihmetellä.

Venäläiset nimittäin vetivät omat laivansa talviteloille jo paljon aiemmin, mikä tosin oli heille välttämätöntä myös siksi, että satamat idässä jäätyivät aiemmin. Sluuppien paluuta Ahvenanmereltä Tukholmaan viivyttivät kyllä myös alituiset myrskyt, jotka myös palelluttivat kuoliaaksi suuren osan soutajista. Eloon jääneet näyttävät usein kadehtineen kuolleita.

Sivumennen sanoen, lumisade mainitaan myös vuonna 1809 hieman ennen juhannusta.

Sluuppien päätukikohta oli Sottungan saaren eteläpuolella sijaisevien luotojen välissä. Sieltä ne operoivat paljon myös Suomen alueella, kuten sanottiin. Maihinnousujahan yritettiin parikin kertaa, Lemun tarmottoman operaation jäädessä suurimmaksi.

Taistelut olivat tuimia ja miehiä kaatui paljon, vaikka taudit olivat tässäkin sodassa paljon suurempi kuolinsyy. Joka tapauksessa laivasto katsoi pystyneensä täyttämään strategisen tehtävänsä eli venäläisten meren kautta tapahtuvan huollon katkaisemisen. Valitettavasti Suomessa oli tuohon aikaan jo myös toimiva tieverkosto.

Sodan suuret linjat eivät ole tämän kirjan varsinainen aihe. Sen tärkein anti ovat päiväkirjat ja muistelmat. Jälkimmäisiä on kertynyt runsaasti niiltä landtvärnin sotilailta, jotka 1860-luvulla anoivat eläkettä. Pitkän aikavälin takia niiden todistusvoima ei ole kovinkaan suuri. Tekijät ovat joka tapauksessa asettaneet eri lähteitä rinnakkain ja näin on syntynyt varsin kiinnostava kuva saaristolaivaston päivittäisistä rutiineista.

Vuonna 1809 saatiin Tukholman ja Gävlen välille rakennettua myös optinen lennätinlinja, jonka kautta lähetetty viesti tui perille 45 minuutissa. Tekniikan ihmeet tekivät tuloaan. Mainittakoon muuten, että viimeinen tykkisluuppi poistettiin palveluksesta vasta 1870-luvulla. Tyyppi oli palvellut noin vuosisadan!

Taistelut pohjoisessa, jossa tykkipursien sivustatuella ja kartessitulella oli ratkaiseva merkitys Ratanin viimeiseksi jääneessä maataistelussa, eivät enää olleet soutajille yhtä dramaattisia kuin edellisen vuoden hirveät kokemukset.

Olipa tykkisluuppi miten nerokas ase tahansa, oli se käyttäjilleenkin hirveä koettelemus. Vääpeli Carl Fredrik Karlén ei suotta kirjoittanut päiväkirjaansa, joutuessaan taas, vuoden 1808 kokemusten jälkeen astumaan palvelukseen tykkisluupissa:  ….taas, kuten viime vuonna, pitää sitten astua noihin loputtoman kirottuihin sluuppeihin, jotka pitäisi miehittää helvetistä otetuilla piruilla…

 

27 kommenttia:

  1. Viaporissa taisi jäädä venäläisille melkoinen laivasto noin kylkiäisinä linnoituksen antautuessa.

    VastaaPoista
  2. Ne tunnistettiin kyllä. Viitisenkymmentä sluuppia ja parikymmentä jollaa.

    VastaaPoista
  3. "strategisen tehtävänsä eli venäläisten meren kautta tapahtuvan huollon katkaisemisen. Valitettavasti Suomessa oli tuohon aikaan jo myös toimiva tieverkosto."

    Kai kuitenkin merihuolto oli tärkeämpää, koska se mahdollisti nopeammat operaatiot verrattuna hevoskuormastoon.

    Laivasto, erityisesti saaristolaivasto taisi olla Ruotsin sotilasmahdin joutsenlaulu: vielä Kustaan sodassa se pystyi samanvertaisuuteen ja ajoittain jopa ylivoimaisuuteen Venäjän laivaston kanssa.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Vihavaiselle täsä rivimiestason näkökulmasta Saaristolaivastoon.

    Muistan kuinka peruskoulun historiantunneilla näitä tykkisluuppeja ja Saaristolaivastoa ylipäätänsä mainostettiin vallan mainiona innovaationa.

    Jo silloin vähän arvelutti, että millainen oli miehistön osa. Jo ennen kouluikää merellä liikkuneena tiesin, että Suomenlahti ei ole Adrianmeri ja merellä on useimmiten märkää ja kylmää. Täysin puuttuva ballistinen suoja ja ylipäätänsä minkäänlaisen huollon järjestäminen aluksiin vähän askarrutti.

    Toisaalta muistan myös kuinka 1600-luvun sodista kovasti korostettiin, että väenotto oli loistava järjestelmä. Kovasti paheksuttiin saksalaisia palkkasotureita. Siinä missä Keski-Euroopassa haalittiin rahalla yhteiskunnan vähäosaisia, niin Suomessa pakotettiin lähinnä tilatonta väestöä sotakentille josta palaaminen oli kyseenalaista. "Köysissä oli urhoja vietävä kohti kunniaa!"

    Toki vielä nykyisinkin tiedetään, että jalkaväkeen ihmisiä saadaan rahalla tai pakolla. Aika jännästi lähes siirtomaa-asemassa olevien suomalaisten uhrauksista tuli innovatiivisia ja yleviä.

    Joku vuosi takaperin tuli Yleltä dokumentti, jossa entinen britti diplomaatti tutkaili historiassa esiintyneitä soturikansoja ja näitä nykyisiä. Oli sitä mieltä, että kansalle tuskin on suurempaa kirousta kuin joutua soturikansaksi. Käytännössä tuo asetelma tarkoittaa aina jonkun suurvallan käsikassaraksi asettautumista ja jonkinlaiseen hyväksikäyttösuhteeseen joutumista.

    Eivät sveitsiläiset sotakentille kirmanneet sotimisen ilosta vaan Alppien karu luonto ei liikaväestöä elättänyt, eikä varhaismodernit kaupungitkaan jokaista "ylijäämäihmistä" työhön ja elantoon järjestäneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos Suomi oli lähes siirtomaa asemassa niin silloin siinä oli myös koko nykyisen Ruotsinkin maaseutu.

      Poista
    2. "Jos Suomi oli lähes siirtomaa asemassa niin silloin siinä oli myös koko nykyisen Ruotsinkin maaseutu."

      Kuten myös ruotsinkieliset alueet Suomessa.

      Poista
    3. Anonyymi9. kesäkuuta 2021 klo 15.30

      "Jos Suomi oli lähes siirtomaa asemassa niin silloin siinä oli myös koko nykyisen Ruotsinkin maaseutu."

      Mikä ihmeen "nykyinen Ruotsi" kun puhutaan 1600-luvusta?

      Ruotsihan sai vasta vuonna 1658 haltuunsa Skånen, Blekingen, Hallandin ja Bohuslänin.

      Jostain kumman syystä tuota ei Suomessa laajalti tunneta ja usein kun olen kertonut, että eteläinen Ruotsi on ollut osa Tanskaa ja väestö pakkoruotsalaistettu, on reaktiona hämmästystä ja epäuskoa.

      Poista
    4. Taitavat hämmästellä ruotsivihaasi.

      Poista
    5. "väenotto oli loistava järjestelmä."

      Väenotossa oli yhteiskunnalliset ongelmansa (kohdistui vähäväkisimpiin ja muihin, joista haluttiin päästä eroon), mutta blogin aikakautena kuvattu 1600-luvun ruotuväkijärjestelmä oli tuossa suhteessa ongelmaton: ruotusotilas viljeli ruotutorppaa ja teki kausitöitä ja oli ihan hyvässä asemassa verrattuna maaseudun maattomaan väestöön. Toki Suomen sodan aikaan sotilaallisesti tuo puoliamatööriarmeija oli auttamaton vanhentunut verrattuna Venäjän ammattisotilaisiin.

      Haluaisin kyllä ruotsinvallan vastustajilta ihan suoraan kuulla olisiko suomalaisen kansan onnellisempi tulevaisuus tullut siitä, että 1100-1200-luvuilla olisimme ajautuu novgorodinvallan myötä osaksi venäläistä kulttuuripiiriä. Ainakaan sukulaiskansojemme kohtalo siellä ei rohkaise.

      Poista
    6. "Väenotossa oli yhteiskunnalliset ongelmansa (kohdistui vähäväkisimpiin ja muihin, joista haluttiin päästä eroon"

      Yrität nyt kuljettaa keskustelua siihen suuntaan, että väenotton huonoin puoli olisi ollut sen epätasa-arvoisuus, mitä järjestelmä kieltämättä olikin. Käytännössä 1600-luvun jatkuvat sodat olivat käsittämätön suonenisku suomalaisille. Se sotilasrasitus vastaisi sitä, nykypäivänä Suomi pitäisi vuosikymmenestä toiseen noin 250 000 miehen armeijaa sotimassa jossain ulkomailla.

      Varsinaista liikaväestöä ei Suomessa vielä tuolloin ollut ja esimerkiksi renkinä toimiminen oli lähinnä nuoruuteen kuuluva välivaihe, josta jatkettiin itselliseksi samoihin aikoihin kun avioiduttiin. Ellei sitten väentotossa raahattu taistelemaan ja kuolemaan, sen vuoksi, että Pohjois-Saksa voisi pysyä ruotsalaisena.

      "Haluaisin kyllä ruotsinvallan vastustajilta"

      Mitään ruotsinvaltaa ei ole ollut satoihin vuosiin, joten ei siinä ole vastustamista. Viimeeksi Ruotsin miehityksestä vapautui Norja 1900-luvun alussa, joten ei svekomaaninen ihanuus kelvannut lännessäkään.

      Kova on hätä tietyillä piireillä, kun Suomen historiasta kertoo rehellisesti.

      Ehkä svekomaanien uho ja vastustus ei ole yhtä räikeää kuin reilu sata vuotta sitten jolloin suomalaisten kansakoulujenn oppilaita ja opettajia uhkailtiin aseilla ja koulujen ovet naulattiin kiinni.

      Todellisuudessahan suomalaisen korkeakulttuurin synty tapahtui aivan viime hetkillä. Esimerkiksi Ukrainassa vastaava kansallinen herääminen ja siihen liittyvä korkeakulttuurin luonti lähti alkuun vasta 1900-luvun alussa ja sen keskeneräisyydestä maksetaan hintaa vieläkin.

      Voimme toki jossitella sillä, mitä olisi tapahtunut jos Ruotsin valta olisi jatkunut vuodesta 1808 eteenpäin. Todennäköisesti maastamme olisi tullut työvoima- ja raaka-ainereservaatti emämaalle. Itsenäisyys olisi koettanut todennäköisesti vasta Norjan itsenäistymisen jälkeen ja nykyisestä Suomesta olisi emämaan yhteyteen jätetty Ahvenanmaan lisäksi ainakin Länsirannikko.

      Kulttuuriltaan, identiteetiltään sekä taloudeltaan heikko Suomi olisi todennäköisesti kohdannut loppunsa toisessa maailmansodassa. Myös Suomessa asuvat ruotsalaiset olisivat joko paenneet läntään tai tuhoutuneet neuvostojärjestelmän rattaissa.

      Tuolla kehityskululla Suomi vuonna 2021 olisi alueellisesti paljon pienempi valtio, jonka väestö koostuisi kolmesta miljoonasta suomalaisesta ja puolestatoista pääosin venäläistaustaisesta ex-neuvostokansalaisesta. Elintaso olisi nyky Ukrainan tasolla. Suomenruotsalaista vähemmistö ei enää käytännössä maasta edes löytyisi.

      Poista
    7. Oikeaan osui tuo oletus hurrivihasta ��

      Poista
    8. "Voimme toki jossitella sillä, mitä olisi tapahtunut jos Ruotsin valta olisi jatkunut vuodesta 1808 eteenpäin...
      Kulttuuriltaan, identiteetiltään sekä taloudeltaan heikko Suomi olisi todennäköisesti kohdannut loppunsa toisessa maailmansodassa."

      Yritin peräänkuuluttaa sitä, että ilman ruotsinvallan kautta olisimmekin assimiloituneet venäläiseen pìiriin, muuta mahdollisuutta ei (liian) pienellä kansalla ollut kahden mahdin välissä. Tuon syväänuurretun läntisen kulttuurin ansiosta emme assimiloituneet 1809 jälkeenkään.

      Jos taas olisimme 1809 jälkeen edelleen jatkaneet Ruotsin osana, olisimme vieläkin vanhemman puolueettoman Ruotsin osana välttäneet 1939-44 sodat. Toki itsenäisyys olisi todennäköisesti jäänyt saamatta, mutta olisiko se haitannut maailman tehokkaimman, vauraimman ja onnellisimman kansakunnan osana.

      Mitä tulee Ruotsin suurvaltasotien rasitukseen, siitä kärsi koko valtakunta ei vain suomalainen alue, kunnes Ruotsi löysi 1812 jälkeen roolinsa Euroopassa. Maksettuamme jo sotien hinnan olisimme päässeet nouttimaan rauhan ja suuremman vaurauden hedelmiäkin.

      Poista
    9. Korjaus: vanhemman, pro: vahvemman.

      "maastamme olisi tullut työvoima- ja raaka-ainereservaatti emämaalle."

      Kuinka monta kertaa pitää toistaa, että olimme vuodesta 1362 valtakunnan täysivertaisia osia, kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen, emme mikään siirtomaa tai dominio. Vuoden 1809 jälkeinen demokratian lisääntyminen olisi koskenut yhtälailla meitäkin. Tiedä, vaikka täällä olisi syntynyt "Suomalainen kansanpuolue r.p.", joka olisi Ruotsin valtiopäivien vaa'ankieli ja lypsäisi tänne ylimääräistä rahaa.

      Poista
    10. "Toki itsenäisyys olisi todennäköisesti jäänyt saamatta, mutta olisiko se haitannut maailman tehokkaimman, vauraimman ja onnellisimman kansakunnan osana."

      Toki Suomessa asuvia ruotsalaisia asia ei haittaisi millään tavalla.

      Sen sijaan suomalaisia asia haittaisi erittäin paljon. Kuten todettua, ei norjalaisetkaan ottaneet sitä renkipojan roolia svekomaani onnelassa.

      Juuri tuollainen kirjoittelu todistaa, että osa ihmisistä halveksii edelleen Suomen itsenäisyyttä.

      Suomenruotsalaisethan juonittelivat ensimmäisen maailmansodan alkupuolella ja yrittivät saada Ruotsilta tukea venäjänvastaiselle toiminnalle. Tarkoitus oli saada Suomi irti Venäjästä ja palauttaa se takaisin Ruotsin siirtomaaksi.

      Aiheesta on ollut kirjoitus Sotahistariallisessa aikakausikirjassa. Hyvistä aikalaislähteistä huolimatta kirjoitus on vaiettu kuoliaaksi valtavirtamediassa ja siitä kuten vaikka RKP:n taustasta rotupuolueena ei löydy mainintoja oppikirjoista.

      Poista
    11. "Kuinka monta kertaa pitää toistaa, että olimme vuodesta 1362 valtakunnan täysivertaisia osia, kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen, emme mikään siirtomaa tai dominio."

      Ei valheellinen väite muutu totuudeksi vaikka sitä toistelisi kuinka paljon tahansa.

      Tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että Suomen tasaveroinen asema oli pelkkää semantiikka.

      Jo pelkästään sotarasitukset ja nälänhädät sekä asenne Suomeen puolustusvyöhykkenä verrattuna "oikean ruotsin" ketovat kaiken tarpeellisen.

      Käytännössähän esimerkiksi Sprengportenin asenteita Ruotsia kohtaan kohtaan muokkasi se, että kadettitoverit pitivät häntä suomalaisena ja kohdistivat tähän syrjintää. Ja kysymys oli sentään todellisesta säätyläisestä.

      Aikoinaanhan esimerkiksi Portugali väitti, ettei sillä ole siirtomaita. Kaikki Angolasssa ja Mosambikissä eläneet ihmiset olivat maan kansalaisia. Mitään juridisia rajoitteita nousemisesta vaikka ministeriksi tai kenraaliksi ei ollut. Käytännössä noin prosentti esimerkiksi afrikkalaisesta väestöstä pystyi nousemaan kansalaisen asemaan.

      Suomalaisten asema ruotsalaisina oli aivan samanlainen de jure asetelma ja ruotsalainen väestö pystyi hyväksikäyttämään paikallisten kielitaidottomuutta virallisessa kielessä ja parempaa järjestelmän tuntemusta täysin rinnoin edukseen.

      Esimerkiksi 1700-luvun lopussa suomalainen ruotusotamies ei voinut käytännössä kohota edes korpraaliksi mikäli ruotsinkielen suullinen ja kirjallinen taito ei ollut ns. native speaker tasoa.

      Poista
    12. Jaa, oma osittainen mielipide on että osa ruotsalaisista on edelleen pitänyt suomalaisia pilkkanaan. Sodan jälkeen "verottaneet" tehtaisiinsa töihin, siihen hän suomalainen kelpaa. Suomessa kun ei niitä töitä löytynyt. Lapissa ainakin hyvin huomannee mökkikunnissa ruotsinrekkareissa olevat autot. Eihän se koti-ikävä poistune, vaikka elämä olisikin vietetty muualla. Tosin moni on lähtenyt aikanaan etelä-Suomeen töiden perässä.
      Joskus pohtinut jos isä olisi aikannaan lähtenyt Austraaliaan kun kaverinsa houkutteli ettei itseäkään olisi mutta se nyt menisi jossitteluksi.

      Poista
    13. Ruotsalaisia saa täällä haukkua mutta ruotsalaisten haukkujia ei?

      Poista
    14. "Ruotsalaisia saa täällä haukkua mutta ruotsalaisten haukkujia ei?"

      Mitä ihmeen ruotsalaisten haukkumista tässä ketjussa on muka ollut?

      Yksi kirjoittaja (tai useampi anonyymi) on esittänyt erinäköisiä faktoja historiasta ja joku ei sitten ole historiallisista faktoista kauheasti diggaillut...

      Vihasta syyttely alkoi näköjään jo kolmannen kommentin jälkeen. Ehkä kyseessä on Ruotsissa lanseerattu "vihafakta" ts. tosiasia joka haastaa yleisen konsensuksen aiheesta.

      Poista
    15. "Ruotsissa lanseerattu "vihafakta" ts. tosiasia joka haastaa yleisen konsensuksen aiheesta."

      Voi olisiko faktavihan sijasta kyse yksinkertaisesti siitä, että sinänsä tosia, mutta frakmentaaria faktoja on lukuisia ja jokainen tutkija tai harrastaja rakentaa nìistä oman tulkinnan usein oman ennakkokäsityksensä mukaisesti. Esim: voidaan tietää tietyn Ruotsin ja Suomen paikkakunnan kuolleisuusluvut ja väestömäärä jossain sodassa. Niistä voidaan päätellä suhteellinen kuolleisuus niiden välillä. Tulkintaa on sitten se, osoittaako tämän suomen alueen olleen siirtomaa vai valtakunnan yhdenvertainen osa, johon sotarasitus kohdistui kovemmin. Koska tuollaiset tulkinnat vaihtelevat ajan ja tulkitsijoiden intentioiden mukaan, historiasta ei ole mahdollista saavuttaa lopullista totuutta.

      Edelleen perään vastausta alkuperäiseen kysymykseeni vuosilta 1100-1809 "haluaisin kyllä ruotsinvallan vastustajilta ihan suoraan kuulla olisiko suomalaisen kansan onnellisempi tulevaisuus tullut siitä, että 1100-1200-luvuilla olisimme ajautuu novgorodinvallan myötä osaksi venäläistä kulttuuripiiriä." Nuo kun olivat ainoat realistiset vaihtoehdot - ellei usko suuriin suomalaisiin muinaiskuninkaisiin, jotka hallitsivat koko pohjois-Eurooppaa.

      Poista
  5. "Anonyymi10. kesäkuuta 2021 klo 15.28

    Oikeaan osui tuo oletus hurrivihasta"


    Ei muuta kuin lycka till tulevalle vuosidalle. Uhriutuminen ja konformisuus, ovatkin hyviä eväitä siinä vaiheessa kun olette tämän hallintoalueen toiseksi suurin kielivähemmistö.

    VastaaPoista
  6. ”Sammakkoperspektiiviä.”

    Sammakkoperspektiivi on erittäin tärkeä näkökulma, koska se edellyttää ehdotonta vastakohtaa eli lintuperspektiiviä/eli haukka/kotka-yms.-perspektiiviä.

    Mikä perspektiivi on käytössä Genevessä? Ryssän mukaan kysymys on Putin – Baiden perspektiivistä, eikä Baiden – Putin perspektiivistä. Ryssä on huolestunut siitä, ettei saanut riittävästi kopekoita.


    VastaaPoista
  7. "lintuperspektiivi"

    Venäjä oli G8 kerhon jäsenenä vain pienen hetken verran. Putinia se oksetti, koska Venäjä haluaa kuristaa koko maailman kurkkua. Sen sorkka oli taatusti mukana nainilevenissä, yms.

    VastaaPoista
  8. ”Sammakkoperspektiiviä”

    Sammakkoperspektiiviä lainaamalla ja vohkaisemalla. Venäjää taidottomat älkää vaivautuko ymmärtämään:

    России както бог послал кубокилометр сыра, счастья и благодати. А что та в ответ?

    Ах ты сука, ах ты блядь! Я хочу больше, я хочу всё.

    VastaaPoista
  9. Joo. En vaivaudu ymmärtämään. Täytyy kysyä vaimolta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ”Täytyy”

      Täytynee kuitenkin selittää onnettoman kuvion sisältö, jonka ytimenä on se, että Venäjälle kelpaa ainoastaan kaikki eikä pikkusipsit. Siitä kerttoi nerokkaasti runoilijanero Aleksandr Sergeevitsh Pushkin runosadussaan kultakalasta ja kalastajaukkelista.

      Kultakala joutui ukkelin verkkoon ja päästäkseen vapaaksi kultakala lupasi toteuttaa ukkelin kaikki toiveet. Ällistynyt ukkeli sanoi, että hänellä on kaikki kunnossa ja päästi kalan mereen. Kuultuaan tämän kalastajaukkelin akka raivostui ja käski tolloa menemään meren rannalle, kutsumaan kultakalan ja pyytämään uutta pesuallasta, koska nykyinen oli jo haljennut.

      Kalastajaukkeli teki työtä käskettyä ja sai kuin saikin uuden pesualtaan. Kalastajaukkelin akka raivostui taas ja sanoi, että hänellä ei ole kaunista, kullalla ja hopealla koristettua mekkoa. Kalastajaukkelin akka oli kuitenkin tyytymätön ja sai kuin saikin hökkelin asemesta pajaripalatsin, jne., jne.

      Loppujen lopuksi kalastajaukkelin akan himo vaati, että hänestä piti tulla koko maailman haltija ja että kultakala olisi hänen palvelijattarena. Kalastajaukkeli meni tottelevaisesti meren rannalle, kutsui kultakalan puheillle ja esitti akkansa toiveen. Kultakala ei sanonut mitään, läpsäytti pyrstönsä meren pintaan ja katosi syvyyksiin.

      Kun kalastajaukkeli palasi takaisin, niin näki, että akka itkee rikkinäisen pesualtaan vieressä hökkelin pihassa.

      Poista
    2. ”Aleksandr Sergeevitsh Pushkin”

      Aleksandr Sergeevitsh Pushkin oli myös venäläinen toisinajattelija eikä kukaan voi todistaa tapettiinko hänet kaksintaistelussa vastustajan kuulalla vaiko ulkopuolisella varmennuskuulalla. Pushkin vastusti myös Dekabristien ideologiaa: keisari pois ja Dekabristien valta Venäjälle.
      Vallankumoukselliset Dekabristit eivät syntyneet tyhjästä. Jo 1700-luvun lopulla muhi salakähmäistä kirjallisuutta. Eräässä kirjassa väitettiin, että koko maailma pitäisi jakaa kahteen osaan, josta toinen kuuluisi Venäjälle ja toinen Amerikalle.

      Saas nährä.

      Poista

Kirjoita nimellä.