Luetun ymmärtämisestä
Vanhan sananlaskun mukaan hölmö jää tuijottamaan sormea, kun sillä yrittää sille kuuta näyttää. Keskustele siinä sitten samaan aikaan sormien ja kuiden ominaisuuksista ja odota, että tulee repliikkejä, joihin on oikeasti kiinnostavaa vastata…
Onhan se hienoa, että meidänkin vähäpätöiseen maahamme vihdoin saatiin hyvä lentokone, olipa sitten vaikka Amerikasta asti. Aikoinaan puhuttiin paljon ns. vastakaupoista, joita ei sitten tullut minkään vertaa. Nyt ei niistä viitsitä edes puhua ja säästyypähän sekin vaiva.
Kone on siis hyvä, mikä pantakoon merkille. Se on kuulemma niin hyvä, että se on ”huimasti” muita vaihtoehtoja parempi. Näin ovat jotkut asiantuntijat kertoneet journalisteille, jotka ovat hypetyksestä oikein innostuneet ja saattaneet koko maan riemujuhlan tunnelmaan.
Onko kone siis niin hyvä, ettei vainolainen varmasti uskalla ruveta ryppyilemään, kun tietää sellaisen pian tulevan panemaan asiat järjestykseen? Mikä siinä niin hyvää on? Jos koneella on nyt tekninen etumatka joihinkin kilpailijoihinsa, niin mihin se perustuu ja missä oloissa ja milloin se todennäköisesti menetetään? Eiväthän nämä tekniset innovaatiot ikuisesti ole maailman parhaita, eivät edes kovin kauan.
Mutta mitä kertovat meille journalistit? Pelkkää hypetystä tämän aseen ylivoimaisuudesta ja siitä, että sitä ovat arvioineet maailman parhaat ja tiukimmat asiantuntijat: juuri ne upseerit, jotka siitä kertovatkin…
Kone oli alun perin hyvin kallis ja pahojen kielten mukaan jopa aivan kehittymätönkin, mutta nyt siitä saatiin rutka alennus. Mukana kampanjassa oli ilmeisesti aivan keskeisessä roolissa USA:n valtio. Sieltä tuli lupaus myös huippuluokan uudenaikaisten ohjusten myymisestä Suomelle.
Aina niin valppaat tutkivat journalistimme saivat selvitettyä, että tällaisen kaupan perimmäisenä syynä oli USA:n halu ylläpitää rauhaa ja vakautta täällä Itämeren kolkassakin. Sen takia suorastaan lahjoitettiin uusinta teknologiaa maamme suvereeniin käyttöön. Itse asiassa meistä tehtiin kerralla suurvalta, jota on paha tulla hätyyttelemään tai edes uhkailemaan.
Vai olisiko sitten sellainenkin mahdollisuus, että juuri vaarallinen ase vaarallisessa paikassa aina ja väistämättä herättää sotilaiden ja poliitikkojenkin primitiiviset vaistot, joiden mukaan sellainen vaara on ehdottomasti ennakolta torjuttava. Mitä vaarallisempi ase meillä on, sitä enemmän resursseja varataan sen likvidoimiseksi. Nämä uudet aseet siis varmasti maalitetaan hyvissä ajoin ja perusteellisesti.
Mutta kun me emme ole ketään uhkaamassa, vaan ainoastaan varaudumme oman maamme puolustamiseen. Kyllä olisi epäreilua ruveta sen takia meitä uhkaamaan…
Myöskään suomalais-virolaiset toimet Suomenlahden sulkemiseksi 1930-luvulla eivät uhanneet muita kuin potentiaalista hyökkääjää. Elleivät maat olisi käyttäneet hyväkseen mahdollisuuttaan torjua uhkaava maihinnousu selustassa, tai siis varautuneet siihen ne olisivat käyttäytyneet vastuuttomasti. Vai kuinka?
Myös ennen sotia Suomi valmistautui vain puolustamaan omaa aluettaan. Siitä huolimatta se joutui hyökkäyksen kohteeksi epäiltynä jonkin suurvallan laskuun toimimisesta. Ensin nimettiin Englanti ja Ranska, sitten Saksa. Nekin maat olivat pelissä mukana eivätkä minnekään hävinneet, vaikka Suomi kuinka torjui Niin Neuvostoliiton kuin Saksan ehdottoman turvallisuustakeet.
Epäilemättä USA on jotakin aivan muuta. Sen tavoitteena on rauha, vakaus, demokratia ja ihmisoikeudet, ehkäpä muutkin hyvät asiat. Venäjän tavoitteet saattavat kuitenkin olla erilaisia, emmekä mekään voi koskaan ennakolta tietää edes sitä, mitä nuo amerikkalaisten julistamat ja kannattamat arvot kulloinkin käytännössä tarkoittavat ja edellyttävät.
Ilmeiseltä joka tapauksessa näyttää, että Amerikassa on ajateltu myös Suomen pontevasti puolustavan noita mainittuja arvoja aina tarpeen tullen ja sitä toimintaa on oltu valmiit jopa ennakolta rahoittamaan.
Merkittävä troijalainen toimihenkilö Laokoon sanoi aikoinaan pelkäävänsä danaolaisia silloinkin, kun ne toivat lahjoja. On totta, että hänelle kävi huonosti, mutta yhtä huonosti kävi koko jalolle Troijalle, joka ei sen sijaan pelännyt mitään.
Ehkäpä Troijassa vallitsi nimenomaan riemuisa kansanjuhlan tunnelma, kun oli aivan ilmaiseksi saatu valtava kolossi, tuo puuhevosen muotoinen rakennelma.
Troijalaisista journalisteista en ole koskaan kuullut mitään, mutta en ihmettelisi, mikäli he olisivat suitsuttaneet hypetystään puuhevoselle, joka takasi heille jumalallisen suojeluksen ja ikuisen rauhan.
"Mitä vaarallisempi ase meillä on, sitä enemmän resursseja varataan sen likvidoimiseksi. Nämä uudet aseet siis varmasti maalitetaan hyvissä ajoin ja perusteellisesti."
VastaaPoistaOlen itse käyttänyt tuosta termiä "yliuskottava" puolustus TS sellainen, että sitä vastaan on käytettävä strategisia aseita (vrt Japani 1945). Puolelle maalle paras taso olisi sellainen, että potentiaaliset hyödyt olisivat pienemmät kuin aiheutuvat vahingot.
Toisaalta ikävä kyllä tässä hävittäjää kassa ainoat tietävät tahot ovat sotilaita, jotka eivät voi kaikkea tietämäänsä kertoa tai joilla on omia sivuvaikuttimia.
Johtopäätös: pitää vain luottaa päättäjiin. Historia on heidän tuomarina.
Pitäisi varmaan pyytää Venäjältä turvatakuita pahaa USA:ta vastaan.
VastaaPoistaCajanderilla oli muuten aikoinaan samanlainen käsitys puolustushankintojen mielekkyydestä
On: Luetun ymmärtämisestä.
VastaaPoistaPitäisi olla: Koetun ymmärtämisestä.
Jos (toivottavasti ei "kun") rytinä alkaa, suurvalta ei katso tyydytyksellä vieressään olevaa sotilaallista tyhjiötä. Se täyttää sen ennen kuin vihollinen ehtii.
VastaaPoistaIhan rajoista ja sopimuksista välittämättä.
Suomen ainoa ongelma on saada Venäjä uskomaan, ettei Suomen aluetta käytetä sitä vastaan – eli että oikeasti Suomen tavoite on turvata vain oma olemassaolonsa.
Suursota on onneksi yhä kaukainen uhkakuva. Uusien hävittäjiensä avulla Suomi yrittää olla joutumatta pieniin kahinoihin mallia Georgia tai Ukraina. Siihen tepsii siilipuolustus.
Digi-Hesarista luin vartti sitten Aamulehden aineistona kuvauksen kahden suomenruotsalaisen aateliskartanon elosta.
VastaaPoistaArmfeltin perintökartanon nykyinen isäntä Björn Wahlroos toimi selvitysmiehenä Sanoman ottaessa suojiinsa mm. Aamulehden.
Tunnelma muistuttaa pikemmin malli Kordelinia -17, kuin malli Kajanderia -39. Voisi aistia samoja sävyjä hävittähankinnassa selvitysmiehen kuitatessa kiitollisuuttaan pääsystään aatelispiireihin.
Lajityypillisesti sosiaalisen olennon yhteisöelämässä sotilassääty nousee valta-asemiin silloin kun yhteisöt joko sisäisesti tai ulkoisten uhkien edessä kriisiytyvät ja taantuminen vaihtoehdottoman sosiaalisen sitovuuden tilaan käynnistyy. Ikuinen laki on, että aggressio tuo mukanaan regression, ja regressio yhtä varmasti aggression.
VastaaPoistaJa kun yhteisön sosiaalinen sitovuus kasvaa, kokonainen joukko niitä ominaisuuksia, joita joustavalla yhteisöllä oli, kuten, sanotaan nyt vaikka yksilöllinen kriittinen äly, putoavat kokonana kuvasta pois. Tuskin mitään niistä kielen ja ajattelun käsitekoneistoista, joilla rauhan ajan ihmiset vaivaavat pieniä päitään, jää jäljelle. Omat ja vieraat, miehet ja naiset, kaikki jaot jakautuvat taantuman voimien sanelemina uudelleen.
Ne olivat kovia jätkiä, jotka perustivat Pugweash-rauhanliikkeen. Ne tiesivät -- ne pystyivät ymmärtämään -- mitä ydinasein käytävä suursota merkitsisi. Albert Einstein, Bertrand Russell, Linus Pauling, Max Born, Frederik Joliot-Curie, jne -- ne tiesivät, sen sijaan sotilaat suhtautuivat uusiin aseisiin kuten sotilaat aina ovat suhtautuneet ja edelleen suhtautuvat uusiin aseisiin, ja suurvaltojen hallitukset suhtautuivat sotilaisiin kuin sotilaat olisivat älykköjä joiden kyvyt kaikissa sodankäyntiin liittyvissä kysymyksissä piti arvostaa kaikkein korkeimmalla.
Tiedemiehet eivät saaneet sen enempää sotilaisiin kuin hallituksiinsa mitään vaikutusta. Vasta kun Russell popularisoi liikkeen ja omasta kohtalostaan huolestuneet kansalaiset järjestivät miljoonamittaisia mielenosoitusmarsseja maailman suurkaupiungeissa, poliitikot alkoivat oman kannatuksensa pelossa ajatella asioita uusiksi.
Maanpäälliset ydinkokeet saatiin kiellettyä, mutta kilpavarustelua ei. Aseistautumiseen uhrattiin ja uhrataan edelleen valtavasti resursseja, ja kustannukset ovat täysin mielettömiä. Kuten Einsteinin eräänlainen perinnönjatkaja tiedemiehenä Stephen Hawking joskus 80-livulla laskeskeli. ydinasevalloilla oli varastoissaan niin paljon aseita, että räjäytettiinpä ne missä maailman kolkassa tahansa, niiden ilmakehään aiheuttama säteili riittäisi tappamaan jokaisen maapallon ihmisen 16 000 eri kertaa. "Suurvaltojen kannattaisi ensin vaikkapa puolittaa asearsenaalista, ihan uskottavuuden vuoksi", rähisi Hawking halvaantuneesta suupielestään.
Mutta sotilaat ovat aina sotilaita, ja naiset ja poliitikot saavat aina hormonipiikin verenkiertoonsa uniformun nähdessään. "Uskottava puolustus" on militaareille ainoa ja paras ideaali. Se on täydellistä idealismia, joka kulkee täydellisen realismin illuusiossa. Aggression ja regression yhteen sulamisesta en ole kuullut yhdenkään militaarin puhuvan.
Seppo hyvä.
PoistaTuolla järkeilyllä voisi vetää johtopäätöksen että miehet saavat aina hormoonipiikin verenkiertoonsa kun näkevät kauniit rinnat. Ei kai miehet nyt niin primitiivisiä ole?
Toisekseen jos kyse on vastapelurin univormusta huonosti päätyneen politikoinnin johdosta veikkaan että tunne on ihan jotain muuta kuin positiivinen. Tainnee kyllä koskea joissain kohdin pappien/imaamien/mitä näitä nyt on "univormua". Riippunee persoonasta mitä näkee ja miten suhtautuu.
Ja sitten sekin kun naiset osallistuu myös armeijaan ja kirkontoimiin niin eihän tuo univormu sitten teekkään samaa "efektiä". Pitäisi olla se viehtymys samaa sukupuolta olevaan, jolloin teoria tyssännee siihen.
Aivot nyt kumminkaan teoriassa ole miehellä ja naisella erilaiset. Riippunee kyllä kulttuurista mitä on opetettu ajattelemaan.
-H-
"Tuolla järkeilyllä voisi vetää johtopäätöksen että miehet saavat aina hormoonipiikin verenkiertoonsa kun näkevät kauniit rinnat. Ei kai miehet nyt niin primitiivisiä ole?"
PoistaKyllå ne ovat, tai olivat ainakin ennen. Nykyisistä wokeltamisella pilatuista ja roskaruoalla testonsa hävittäneistä en ole niinkään varma.
Kaikki ihmiset ovat edelleenkin yhtä primitiivisiä kuin mitä aina ovat olleet. Mikään primitiivinen ei ole meistä mihinkään hävinnyt, ja aina kun yhteisö kriisiytyy, lopulta juuri ne kaikkein primitiivisimmät ominaisuutemme saavat vallan.
PoistaKieli käsitekoneistoineen ja käsitteellinen ajattelu ovat taantuman ensimmäiset uhrit. Päämäärärationaalinen ajattelu ylimalkaan seuraava. -- Illuusiot toki jäävät, monethan kokevat totena sen illuusion, että kun yhteisö muuttuu käskyvaltaiseksi, päätökset muuttuisivat määrätietoisemmiksi. Tosiasiassa tapahtuu päinvastoin, päätökset vain rupeat tapahtumaan automotorisesti, kuin itsestään.
Kieli ja käsitteellinen ajattelu -- se että puhumme samaa kieltä tai käytämme samoja tai samanlaisia käsitteitä -- luovat normaalioloissa myös sen illuusion, että kaikki ihmiset ovat "pohjimmiltaan samanlaisia". Kaikkea muuta. Saman kulttuurin miehet ja naiset ovat keskenään paljon erilaisempia kuin edes pystymme kuvittelemaan, ja eri kulttuurien ihmiset ovat niin erilaisia, että kulttuurien yhteismitallisuudesta on oikeastaan turha puhua. --
Kuvitelma ihmisten samanlaisuudesta ja "ihmisyyden" jakamattomuudesta ovat hirvittäviä illuusioita. Itse asiassa ne ovat juuri niitä kuvitelmia, joilla hävitetään näkyviltä todellinen ihmisyys -- se että kaikki ihmisyys on nimenomaan kulttuurista ihmisyyttä. Emme esimerkiksi osaa arvostaa sitä eurooppalaisen uuden ajan kulttuurikognitiota, joka kuitenkin on ollut niin erityislaatuinen, että sen vaikutuksesta maailma ja ihmisen elinehdot ovat nyt muutaman viime vuosisadan aikana kokeneet muutoksen, joka on miljoonakertainen verrattuna ihmislajin koko aiempaan miljoonan vuoden kehityshistoriaan.
"Kuten Einsteinin eräänlainen perinnönjatkaja tiedemiehenä Stephen Hawking joskus 80-livulla laskeskeli. ydinasevalloilla oli varastoissaan niin paljon aseita, että räjäytettiinpä ne missä maailman kolkassa tahansa, niiden ilmakehään aiheuttama säteili riittäisi tappamaan jokaisen maapallon ihmisen 16 000 eri kertaa."
PoistaNyt tulee sellaista höpön löpöä, että ei paremmasta väliä. Vaikka ydinaseet ovat hyvin tehokkaita aseita, ei niidenkään tuhovoima ole rajaton.
Kylmän sodan loppupuolella kaikki maailman ydinaseet olisivat rittäneet tuhoamaan kaksi prosenttia pohjoisen pallonpuoliskon pinta-alasta.
Sellaista sotaa joissa nuo kaikki ydinaseet olisi käytetty ei olisi käytännössä voinut tulla. Globaalissa ydinsodassa kaikki suurvaltojen lentokentät ydinasevarastoineen olisi tuhottu puolessa tunnissa erilaisilla ohjuksilla. Teoriassa strateginen pommikone olisi voinut hakea toisen kuorman, mutta käytännössä ei- koska ei olisi ollut tukikohtaa eikä ydinasevarastoa pommien noutamiseksi. Mannertenvälisten ohjusten taistelukärjistäkin laskelmien mukaan noin 10% olisi tuhoutunut joko kantorakettien vikoihin tai jäänyt suutareiksi jne.
Muutenkin aseita oli sijoitettuna sellaisiin paikkoihin missä niitä voitiin EHKÄ tarvita kuten Lance patteristo Kreetalla. Ohjusten kantama 120 kilometriä. Ei olisi yltänyt yhteenkään Varsovan-liiton maahan.
Luin joskus 80-luvulla rauhanliikeen kirjoittaman kirjan jonka loppupuheessa todettiin, että maailmassa tuolloin oli 100 kertaa enemmän ydinaseita kuin 40-luvun lopussa.Kirjan viimeisillä riveillä pohdittiin, että jos maailma ei toimi, niin kuin rauhanliike sanoo, niin 40 vuoden päästä aseiden määrä ja tuhovoima on jälleen 100 kertaistunut ja 10 000 megatonnin ydinsodan sijasta meillä olisi miljoonan megatonnin sota. Tuossa hypoteettisessa miljoonan megatonnin ydinsodassa kaukolaskeuma olisi tappanut ne kaikki planeetan asukkaat jotka eivät olisi kuolleet välittömään räjähdysvaikutukseen tai lähilaskeumaan.
Hawkingin laskelma havainnollistaa hyvin sen miten todellisuuden- ja suhteellisuudentajutonta suurvaltojen ydinasevarustelu oli. On aivan sama kuolevatko kaikki ihmiset yhden kerran vai 16 000 kertaa, tai vaikkapa 8000 kertaa, tai 80 tai kahdeksan kertaa. Sen saavat saivartelijat aivan vapaasti päättää, Hawking lähti liikkeelle ihan siitä että yksi kerta per yksi ihminen riittää.
PoistaTuo tarina kuitenkin kannattaa kertoa aina siinä muodossa jossa Hawking sen kertoi. Sen jälkeen jokainen miltaari joka yrittää naama vakavana puhua "uskottavasta puolustuksesta" alkaa vaikuttaa naurettavalta. On parempi pitää mielessä mielikuva Hawkingista kuin mielikuva hullusta suurvaltajohtajasta, joka ei valtaansa ansaitse.
"Tuo tarina kuitenkin kannattaa kertoa aina siinä muodossa jossa Hawking sen kertoi."
PoistaItse en tuollaista tarinaa löytänyt googlettelemalla, mutta kunnon tarinankertojat eivät anna tosiasioiden pilata omaan maailmankuvaan liityvää tarinaa.Hawking on kyllä sanonut 90-luvulla, että ydinsota tuhoaa planeetan sivilisaatiot ja saattaa olla jopa ihmiskunnan loppu.
On se kummaa, että ns. rauhanpuolustajien täytyy keksiä kaikenmaailman höpöjuttuja kuten vaikka väitteitä, että Hiroshimassa ihmiset olisivat höyrystyneet pienehkön ydinpommin lämpösäteilyn seurauksena kilometrien päässä nollapisteestä.Vähemmän vaikuttavaa olisi kertoa, että todellisuudessa lähin vammoitta selvinnyt ihminen oli 110 metrin päästä nollapisteestä bensa-aseman kellarissa ja eli vielä sodan jälkeen pitkän ja terveen elämän. 900 metrin päästä nollapisteessä olleen vakuutuskonttorin ikkunat särkyivät ja paperiset pimennysverhot syttyivät tuleen, mutta virkailijat sammuttivat ne paloämpäreiden vedellä ja henkilökunta poistui betonisesta kerrostalosta vain pieniä tappiota kokeneena jne. jne.
Rauhanpuolustajat haluavat toimia vuosikymmenestä toiseen samalla tavalla. Keksi "faktat" ja "laskelmat" omasta päästä. Jos joku paljastaa ne valheiksi, niin jää vain odottelemaan yleisön aplodeja kaikesta huolimatta. Toimintapa on tuttu mm. sirkusopiston pellelinjalta.
Joo, aika moni on jo vuosikymmeniä toiminut ihan samalla tavalla, googlettanut kun ei tiedä, ja ja uskonut sitä mitä googlesta tai wikipediasta löytyy. Ei sieltä kaikkea löydy, eikä siellä kaikki ole faktaa.
PoistaSitaatti on kotoisin Suomessakin nähdystä tv-dokumentista, jonka aikoinaan tallensin VHS-kasetille, josta sen sittemmin siirsin DVD:lle. Tuollaiset ovat aarteita. Itseäni ilahdutti myös se harakanvarvasmerkki, jota Hawking edeltäjiään ihaillen kantoi rintapielessään. Sille aplodeerasin.
Affu surkuhupaisaa, mutta ei mies ole muuttunut. Kyllä työ olette edelleen yhtä "primitiivisiä". Kulttuuriin katsomatta. Saaneehan sitä katsoa, tuijottaminen on sitten asia erikseen.
PoistaJa 4 vuoden ajan maassa jäänee teitin onni suht lyhyeksi.
Ellei päätyne katsomaan kuvia. Nykyäänhän on tuo aikuisviihdeteollisuus, mikä kyllä antanee seksuaalisuudesta ja seksistä hieman väärän kuvan.
Mutta joskus tuli löydettyä Carlo Scipione Ferreron Eros - Rakkauden kuvat. Lähinnä kokoelma hyvin hävyttömistä postikorteista 1900-luvun alkupuolelta. Muistaakseni sotilaat tykänneet niitä saada.
Sitten taas siveyskäytänteet on teoriassa muutunu. Ainakaan ne ei kaikilla tule uskonnosta.
Muistan joskus lukeneeni sivistyspolitiikkaa käsittelevästä kirjasta kuinka HS kirjoitettiin kuinka paheksuttavaa oli Havis Amandan pystytys, pronsinen alaston nainen. Mitä rahvaskin ajattelisi jne. Jokseenkin tuumasin että eiköhän se sen ajan rahvas löytänyt lisääntymisen ihmeen ihan sama oliko patsasta tai ei.
Toisaalta jäänyt pohtimaan etelämpänä olevia ns.primitiiviseksi miellettyjä yhteiskuntia aikanaan missä naiset kulkeneet rinnat paljaina että onko niissä se sitten niin seksualisoitu aikanaan, vai onko ajatus tullut kylmemmistä yhteiskunnista, uskonnosta vai mistä?
-H-
Yksi mitä tuosta seksuaalisuudesta ja uskontokäsitteestä pyöritellyt. Lähinnä islamissa se pukukoodisto kirjaimellisesti tulkittuna on suht selkeä. Ns. siveellinen nainen peittänee itsensä. Mitä näkemystä taas Suomeenkin roudattu. (Tosin taas lännestä omaksuttu monia muita. Mitä lueskelin tuota Persson & Oldrupin Maailman pisin pajunköysi. Sielä oli tarina missä väitettiin että ihmiset luulisivat natsien keksineen hakaristin. Historiasta tosin kertoivat swasikan levinneen lähes kaikkialle aikanaan. Mutta lähinnä loppu oli mielenkiintoinen kun liittoutuneet veivät rautaristejä matkamuistoina mukanaan, mistä se olisi levinnuyt Yhdysvalloissa moottoripyörä kerhoihin. Ja Hells Angelsin perustivat vuonna 1948 nimenomaan kotiutetut yhdysvaltalaiset sotilaat. Itse pidän tätä vain kiehtovana, miten symboliikka liikkuu ja miten ihmiset sen ymmärtää. Jaksane uskoa että Suomessa kerholaiset ymmärtää tuota symboliikan liikkuvuutta tiedä sitten onko tarkoituksen mukaisesti vaatetus vai vahinko? Vahvasti epäilen ettei itse ole niitä ommelleet, mutta mistäs minä tiedän millaisia näpsäköitä ompelijoita sieltä löytynee?) Täällä taas mielletään suomalaiseksi sekä kristityksi, enkä sitä kieltäne, mutta sitten taas kristinuskossa se siveellisyys on sitten kumminkin kulttuurillisesti hieman haastava, lähinnä kenen ukon näkemystä seurannee. Ja katolilaisuudessa tuo seksuaalisuus on ihan omissa linjoissaan. Ikävintä tämä tainnee olla sitten juutalaisille, heitä syytellään antiikin aikaisista tapahtumista kun väestö ymmärtäne että kyse on sitten kumminkin vain mytologiasta mitä seurataan jos siihen uskotaan ja avioliitto on vain osa tapakulttuuria. (Säännöt kun ole sitten kumminkaan miehille ja naisille samat joissain kulttureissa, Victor Hugo taisi rakastaa kaikkia Ranskan naisia. Vaimonsa taas istui linnassa kun oli tehnyt aviorikoksen). En yhtään ihmettele että se ns. "vääränlainen" nationalismi nostanee päätään, mutta kuinka sitten korjata ajattelua mikä tulee luonnostaan?
Poista-H-
Toisaalta siinä voisi olla kyllä se liittovaltio kehityksen kannalta yhdentävä tekijä myös. Kansallisvaltiot nyt sellaisenaan pakolla yhtenäisty kun ei yhteistä kieltä, mutta teoriassa "yhteinen" uskonto pitäisi yhteisen rahan. Teoriassa.
PoistaLuottamus! Se säilyy kun suomalaiset eivät luule voivansa ymmärtää kaikkea, vaan luottavat median ja yliopistojen asiantuntijoihin, eivätkä tarraa epäluotettavaksi osoittatuneeseen Wikipediaan jonka mukaan Svenska dagenia vietetään nimenomaan Suomessa kuningas Kustaa Aadolf II kaaduttua Saksanmaalla uskonsodassa 6.11.1623.
VastaaPoistaHyödytöntä on kysellä miksi kansan maaseurakunnan kirkkona tuntemaa kirkkoa on Iisalmessa virallisesti alettu kutsua Kustaa Aadolfin kirkoksi? Sellainen harrastelu voi some-keskustelussa sukulaisten kanssa johtaa luulemaan savolaisten päässeen Kustaa Aadolfin joukoissa kokemuspiirinsä äärirajoille Saksassa tarvitsematta myöhemminkään pohtia sanojen syntyperiä.
Malttakaa odottaa Jyväskylän yliopiston selvitysta jota varten Olvin säätiö puoli on jo myöntänyt miljoonaa euroa Ylä-Savon historian kirjoittamiseen.
Pakko on kuitenkin haastaa blogisti kahdesta seikasta:
VastaaPoista- näkeekö hän lainkaan Venäjää minkäänlaisia uhkana Suomen turvallisuudelle - vai pitäiskö sopia uusi YYA-sopimus.
- jos näkee, niin mistä nuo koneet sitten olisi pitänyt hankkia, eikö vieläkin ole niin, että vihollisen vihollinen on ystävä - tai ainakin liittolainen. Sotakoneissa suurin tuhovoima on kuitenkin paras.
Pari aika kryptistä juttua tästä hävittäjäasiasta todella. Wittgensteinko se sanoi, että mitä ei voi sanoa, siitä pitää vaieta, ja sen mitä voi sanoa, voi sanoa selvästi.
PoistaAjankierto on nopeaa ja vauhti taitaa vain kiihtyä. Viimeiset kaksi vuotta ovat näyttäneet, että mikä vain on mahdollista. Kiinalainen totalitarismi esitetään nykyään lännessä lähes hyveenä ja venäläistä rosvokapitalismia mäiskitään samalla tyylilä kuin Neukkulaa aikoinaan.
VastaaPoistaAmerikassa valta vaihtuu viimeistään ensi vaaleissa, jos ei jo aikaisemminkin ja silloin Kiina muuttuu jälleen kommunistiseksi diktatuuriksi ja silloin voi Venäjäkin huomata kummalla puolella on enemmän yhteistä,
Muutama vuosi niin viholliskuvat voivat muuttua täydellisesti, koska se on selvää, että maailmassa tapahtuu nyt outoja asioita.
Monien ranskalaisten ja myös italialaisten intellektuellien mukaan ihmisyksilön ohjauskeskus sijaitsee korvien välissä, eikä haarovälissä, näin ollen SF-mallia seuraten voi todellakin tapahtua vaikka mitä ns. Helsingin hengessä.
VastaaPoistaEipä tuo kai kenellekään suurena yllätyksenä tullut, että F 35:n tuo ns valinta lopulta kohdistui. Koska ns yleiset syyt. En ole lentäjä enkä upseeri, joten en osaa ottaa asiaan kovin ammatillista kantaa. Paitsi nyt tietysti sen verran, että auttamattoman vanhentuneiksi nuokin varmaan julistetaan jo n 15 vuoden kuluttua. Ja mitä tuohon Suomen sotilaalliseen immuniteettiin tulee, niin reilu 60 konetta siihen tuskin vielä riittäisi. Tietysti yksi koeteltu konsti olisi olemassa, mutta siinä kohtaa varmaan jo Setä Samuliltakin lorahtaisi huonot housuun, kun toimintamalli vaatisi semmoista pohjoiskorealaista lähestymistapaa...
VastaaPoista-J.Edgar-
Ei tullut todellakaan, johan puutteellinen kielitaito (pelkkää pakkoenglantia), rajoittaa valintamahdollisuuksia.
PoistaHävittäjähankinta on väärä ja vahingollinen. Lentokoneet ovat jo nyt väistymssä lennokkien ja dhronien tieltä taistelukentillä. Suomen on panostettava miinoihin (jv-, ps-, meri- , eroon Ottawan sopimuksesta) pakikallisjoukkojen asentamina (miinakartat), iltatorjuntaohjuksiin, tutkiin (valvonta, maalinosoitus, tulenjohto) sekä kyberpuolustukseen (hajautettuna erillisverkot). Tykistö on jo nyt ok. F35 hankinta ainoastaan tuo hybridiuhkan Suomen itärajalle: Venäjä voi päästää muslimimaiden ainoan aseen eli ns pakolaisia Suomeen. Ja silloin Suomen suurin uhka on päätöskyvytön hallitus.
PoistaAno klo 1157: Tuo lennokkiuskovaisuus on täyttä roskaa. Jotta lennokkeihin perustuva toiminta olisi tehokasta, edellyttäisi se omia satelliitteja. Ja montako sotilassatelliittia niitä Suomella olikaan? Ja vaikka Ahti Lappia arvostankin, hänen jorinansa it-ohjusten ylivertaisuudesta on suorastaan koomista. Niitä ohjusyksiköitä pitäisi olla Suomen kokoisessa maassa valtavasti, jotta koko maa olisi katettu. Ei riitä, että yksiköiden teoreettiset kantamatkat peittävät toisensa. Koko ohjusidea nojaa maanpäälliseen tutkaverkkoon, joka ei ihan tutkatekniikan perussyistä näe hyvin matalalla lentäviä kohteita. Tällainen tutkaverkkoon voidaan lamauttaa tuhoamalla ne, koska tutkat ovat kiinteitä. Ne voidaan myös lamauttaa häirinnällä.
PoistaLentokoneen liikkuvuus on ylivoimainen ohjusyksiköihin verrattuna. Ja liikkuvuus on alivoimaiselle elintärkeää, sillä staattisuus tietää tuhoa. Ohjusperusteinen ilmapuolustus on käytännössä staattista puolustusta.
Jo vanhaa tekniikkaa ollaan siis ilmiselvästi hankkimassa, mutta kun se on amerikkalaista niin...
PoistaVoisiko asiaa ajatella niin yksinkertaisella yhtälöllä, että jos jokainen jokainen F-35 pudottaisi ennen tuhoutumistaan keskimäärin 3 vihollisen konetta, niin vihollisen viisas sotilas-poliittinen johto ei kansainvälisessä kriisissä tai sitä ennen halua uhrata 180 ensilinjan koneita sitä hyötyä vastaan, jota se hyökkäyksessä Suomeen olettaa saavansa.
PoistaMitä droneihin tulee, enpä ole havainnut minkään maan perustaneet ilmavoimia yksinomaan niiden varaan - paitsi islamilaisen kalifaatin.
Ihan lähtökohdin miksi tänne kukaan haluaisi hyökätä? Ei me kumminkaan niin ihania olla että tänne sen vuoksi tullaan.
PoistaJoskus luin että meillä olisi jotain akkumetallia maaperässä mikä teoriassa olisi jotain mitä joku voisi haluta, mutta todennäköisempää olisi että pistäisi paikallisväestön sen sieltä kaivamaan itselleen.
Mistään mitään ymmärtämättä, katselin joskus Terijoella kymmenien taistelukoptereiden ylilentoa.... Meinaan, että on sitä amitsioonia naapurissakin.
VastaaPoistaMuistaakseni Mauno Koivisto joskus kertoi seuranneensa "kauhun sekaisella ihailulla", miten Yhdysvaltojen propaganda Kosovon sodan aikaan meni läpi kaikkialla.
VastaaPoistaVähän samantapaista kauhua ja miksei vastentahtoista ihailuakin herättää Suomen armeijan, tai ainakin ilmavoimien, kyky ajaa asiaansa.
Sekä toimittajien että poliitikkojen, ja käsittääkseni toisin ajattelevien upseerienkin, rivit on ammuttu niin suoriksi, että poikkipuolista sanaa ei juuri ole kuultu. Pari vasemmistoliiton vastahankaista kansanedustajaa ovat niin merkityksettömiä, että heitä tuskin uhkaa edes eduskuntaryhmästä erottaminen.
Ulkopolitiikkaa ei pidä tehdä kansanäänestyksillä, mutta tällä kertaa kansan enemmistön nihkeys Natoa kohtaan sentään hiukan jarruttaa intomielisyyttä.
Ja koska luetun ymmärtämisessä todella näyttää olevan vaikeuksia, pitää toistaa: Venäjä hyvinkin saattaa olla jossakin tilanteessa uhka, mutta kyse on siitä, miten siihen uhkaan on mielekästä reagoida. En tarjoa vastauksia, mutta ihmettelen, miksi asiasta on niin mahdotonta edes tolkullisesti puhua.
Hyvä olisi myös muistaa, mihin tässä sitoudutaan. Kun Yhdysvaltojen ulkoministeri (Blinken) oli kongressin kuultavana, hän sanoi todella uskoneensa, että pommittamalla Libyaa sinne saataisiin demokratia.
HS kirjoitti jo helmikuussa, pääkirjoituksessaan, että Kiinan ja Venäjän ihmisoikeusrikkomuksiin on puututtava aseellisen konfliktin uhallakin.
Tämmöinen on siis nyt ilmapiiri.
Kumpi muuten tuntuu pahemmalta: että Blinken valehteli vai että hän oli tosissaan ja puhui totta?
Joten, Vihavainen, tässä ikävä kyllä ollaan menetetyn asian äärellä. Hyvä yritys kuitenkin.
- JM -
Näin se taitaa olla.
PoistaTuosta demokratian miekkalähetyksestä (tai miksi tuota nyt pitäisi kutsua) saadut kokemukset ovat kyllä siinä määrin heiveröisiä, että esimerkki ei sanottavammin rohkaise. Vestigia terrent.
Poista-J.Edgar-
"Venäjä hyvinkin saattaa olla jossakin tilanteessa uhka, mutta kyse on siitä, miten siihen uhkaan on mielekästä reagoida. "
PoistaTuo on juuri oikea kymyksenasettelu. Juuri siihen minä perään ja kaipaan VASTAUKSIA, mieluiten järkeviä ja loogisia.
Ystävät kaukaa, viholliset läheltä?
PoistaHävittäjä on yksi asia, taistelunjohtojärjestelmä ja ohjusarsenaali toinen. Näiden yhteisvaikutuksena syntyy se kyky joka saattaa riittää pelotteeksi tai joutua koetukselle.
VastaaPoistaEi liene sattumaa, että aivan viime aikoina Venäjä on aivan avoimesti tuotu esiin Suomen ainoana mahdollisena vihollisena. Georgian ja Ukrainan sodat muuttivat mielentilaa Suomessa ja Venäjä koetaan nyt liian arvaamattomana liikkeissään.
Analogia Suomenlahden sulkuun 30-luvulla Suomen ja Viron rannikkotykistöjen yhteistyöllä ei minusta toimi, koska se asetti punalaivaston sietämättömään tilanteeseen kiistämällä sen toimintavapauden. Hävittäjähankinta on kuitenkin puolustuksellisempi luonteeltaan.
En ole koskaan ymmärtänyt näkemyksiä, joiden mukaan Suomen ei tule hankkia hyökkäysaseita. Ei voi olla sotilaallisesti perusteltua sitoa omia käsiä niin, että vihollisen toimiin voidaan reagoida vasta kun ne ovat käynnissä. Valitsemalla ajan ja paikan oikein Suomea saisi aika rauhassa moukaroida, jos omalla alueella ei tarvitsisi välittää uhasta.
Aivan perustellusti voidaan minusta väittää, että paremmalla varustautumisella Talvisota olisi vältetty tai sen lopputulos ja miestappiot olisivat olleet siedettävämmät. Yhtä huonosti kuin 30-luvulla Suomen valtiojohdon ei enää koskaan kannata korttejaan pelata.
Kukin tehnee miten parhaaksi näkee.
PoistaMutta siinä kohtaa kun poliitikot olisivat itse etulinjassa menettämässä henkensä miettisivät mahdollisesti kaksi kertaa millainen politiikka olisi sitä parasta mahdollista.
Sotatoimissa kumminkin yleensä on se tietty ikäryhmä menehtymässä, ei vanhukset tai lapset.
Maantieteelle ei voinne mitään (toinen juttu miksi sille pitäisi voida?), mutta kenen kanssa käynee kauppaa siihen mahdollisesti voinnee vaikuttaa.
Riippuvuussuhteet taas vaikuttaa niin ettei jotkin asiat mahdollisesti kannata.
"Suomen ei tule hankkia hyökkäysaseita. "
PoistaValitettavasti sodan olemus on vastustajan lyöminen, useimmiten tappaminen olipa kysymys sitten puolustus- tai hyökkäyssodasta. Mitä tehokkaammin jokin asejärjestelmä tappaa/tuhoaa, sitä nopeammin tuo tavoite on saavutettu.
Pienen maan puolustuspäässä tuo toimii niin, että kyetään aiheuttamaan niin suurta vahinkoa, että suurvallan ammattitaitoiset kenraalit ja poliittisen johtajat eivät näe hyökkäyksellä saavutettavia etuja suurempina kuin hinta (vrt Stalin: sota ratkaistaan Berliinissä eikä Helsingissä.)
Amerikkalaiset hävittäjät eivät muuten pysty edes käynnistymään ellei Coloradon luolasta anneta siihen oikeutta. Sama koskee paikannusjärjestelmä gps:ssää. Tarkkuus on riippuvainen amerikkalaisten hyväntahtoisuudesta. Näin oli jo Hornetien aikana ja miksipä hyvää systeemiä ”pallien puristamiseen” ei pidettäisi voimassa. Hornetien aikana korostettiin kaksimoottorisuutta. Nyt ei. Lienevät kaksimoottorisuuden edut kadonneet matkalla. Kun koneet palvelevat pitkälle 50-luvulle saakka, niin mistä niille viheriän siirtymän mukaista polltoainetta?
VastaaPoistaPitää varmaan kehittää oma hävittäjä, niin ei olla kenestäkään riippuvaisia. Kyllä näissä taivasteluissa voisi olla ripaus realismiakin mukana.
Poista"miksipä hyvää systeemiä ”pallien puristamiseen” ei pidettäisi voimassa."
PoistaKyse on siitä, että jos uhka on Venäjä, kuka olisi paras ts vähintään huono pallien puristelija, kuten otetaan huomioon edellisen kommentoijan realismi.
Tämä asia näyttää olevan usapelkoisille kanssa kommentoijille mahdotonta ymmärtää
Venäjän pelkoisen on vaikea ymmärtää Yhdysvaltain kavaluutta.
PoistaPata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin...
PoistaNoista vastakaupoista sen verran, että teollista yhteistyötä tässä tulee 4500 työvuoden verran, kun koneiden etuosat valmistetaan Suomessa.
VastaaPoistaMaalitukseen koneiden suorituskyky ja valmistusmaa tuskin vaikuttavat tässä kategoriassa hyvin vähän.
Historian professori, diplomaatti ja ulkoministeri Keijo Korhonen varoitti joutumasta Naton etuvartioasemaksi 1990-luvulla. Kukaan ei kuunnellut silloin eikä kuuntele nyt. Juhlittiin Fukuyaman julistusta liberaalin demokratian voitosta (ketkä liputtavat, kuka kansasta on ilmoittanut olevansa tämän järjestelmän puolustaja?).
VastaaPoistaSuomi ei tarvitse puolustukseen Naton johtavan vallan ohjuksia kantamaan pystyviä hävittäjiä. Suomi pelaa surkealla tavalla itseään pussiin. Miksi? Ketkä tästä hyötyvät maassamme?
Kannatan itsenäisen maan itsepuolustusta ja nykyaikaiseen sotaan kuuluu kyky erityisesti estää hyökkäykset ilmasta ja käydä ilmasotaa, mutta se ei edellytä itsensä kompromettoineen suurvallan hävittäjiä, jotka pystyvät maahantehtäviin ohjushyökkäyksiin. Pietari on edelleen naapurissamme. Jos olisin itse Venäjän johtaja, mitä tekisin? Ajattelisin toivorikkaasti ja luottaisin vakuutuksiin ja hölynpölyyn, ns. arvoihin, kun keskimääräinen länsimainen kuluttaja ostaa aasiassa alipalkatuilla ja ilman oikeuksia olevilla ihmisillä tuotettuja kulutushyödykkeitä ja tätä kuluttajajoukkoa johtaa miljardeja bisneksestä tienaavat mulkut?
Jos minä olisin Venäjän presidentti, vaatisin kovia takuita tai Ukraina anneksoitaisiin osaksi Venäjää, esim. osavaltiona. Toiminta suoritettaisiin kurinalaisilla joukoilla, jotka eivät tarpeettomasti aiheuttaisi kärsimyksiä siviileille. Päinvastoin, maahan tulisi kerrankin ruokaa ja työtä. Olisin täysin valmistautunut, että länsimaisesta kuplautuneesta pankkijärjestelmästä oltaisiin riittävän riippumattomia, että omalta kannalta sopiva toiminta saataisiin saatettua loppuun saakka ja vastapuolen toimet eivät häiritsisi, koska itsenäistä taloutta on muutenkin kehitetty toisin kuin länsimaissa. Länsimaissahan upporikkaiden ehdoilla suunniteltu talousjärjestelmä perustuu unelmaan kaikkien ihmisten tasa-arvosta. Tätä järjestelmää kaikkien kannattaa puolustaa viimeiseen veri pisaraan. Se tarkoittaa myös, että omaa kansaa ei turhaan arvosteta vierasheimojen yläpuolelle, koska kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikilla on oikeus kävellä rajan yli, kun siltä tuntuu. Miksi on johtajat edes valittu? Oi, miksi he saavat niin kovaa palkkaa, vaikka ei ole riskejä, ei ole pelkoja, pelkkää hellää yhteiseloa. Ihmiskunta on niin hyvä. Miksi ostaa hävittäjiä? Antaudutaan toki. Lauletaan lauluja EU:lle, nautitaan siitä, että imbesillinä on mukava olla.