torstai 12. heinäkuuta 2018

Soturiainesta



Niitä miehiä

Jussi Niinistö, Isontalon Antti. Eteläpohjalainen jääkäri, värväri ja seitsemän sodan veteraani. SKS 2008, 260 s. Joskus 1970-luvulla Jussi Raittinen levytti sekä valkoisen armeijan lauluja että punakaartin lauluja.
Niitä sitten iltaisin joskus hoilattiin. Mukana oli kiinnostavia aikansa dokumentteja, mm. J. Alfred Tannerin kupletteja.Yksi laulu jäi erityisesti mieleen ja se kertoi Isoo-Antista:

Iso-Antti tuli Härmästä päin,
kera joukkojen rynnistäväin,
Olot Suomess’ oli muuttua katalaks’
mutta Antti paini kapinoitsijat matalaks!

Laulun mukaan Antille maistui myös viina, kuten miehiselle miehelle ainakin:

Pani pullot ne kontissa klunk,
pani Antilla kurkussa klunklunklunkklunk,
kuularuisku pani tärärättättättää,
piti polsujen asemansa jätätättättättää

Tämähän oli kaikki ihan hauskaa, mutta yksi kohta pani vähän kulmakarvoja kohottelemaan:
Tuli polsuja Venäjän maan
 valkoupseereita kunnioittamaan
Mutta Antti kun karjaasi Huomion!
sai polsut ne kuolemantuomion…
Tämähän näyttäisi viittaavan siihen, että ammuttiin neuvottelijoita tai ainakin aseettomia ihmisiä. Olikos sillä Antilla joitakin laillisia valtuuksia sellaiseen ja oliko edes sotaoikeus ollut koolla sotatuomarin johdolla? Sellainen oikeushan on yleensä pilkantekoa todellisesta oikeudenkäynnistä, mutta edes osoittaa symbolista kunnioitusta oikeuden idealle.
Mutta eipä tainnut sellaista porukkaa kuulua Antin osastoihin ainakaan noissa ns. heimosodissa, joita tuskin kannattaakaan kutsua sodiksi. Nehän olivat säännöttömien joukkioiden suorittamia aseellisia retkiä toisen maan alueelle.
Teoksessa Soveršenno sekretno. Lubjanka Stalinu u položenii v strane v 1922-1934 gg. on tuhansia dokumentteja noilta ajoilta, Suomen osalta se siis ulottuu ns. Karjalan kansannousuun vuosina 1921-1922.
Suomalaisten toiminta mainitaan osastossa banditismi. Tällaista toimintaahan ilmeni Neuvosto-Venäjän kaikilla rajoilla vielä pari vuotta kansalaissodan jälkeen. Aseelliset rosvot pitivät tukikohtaansa naapurimaassa ja tekivät sieltä, yleensä ratsain, syöksyjä Neuvostoliiton alueelle, jossa oli runsaasti tyytymättömyyttä ja vähän hallitukselle uskollista väkeä.
Tällaiseen banditismiin, jota voi myös kutsua sissisodaksi (vrt. vanha venäläinen sana šiši) tai espanjalaisittain pikkusodaksi (guerilla), kuului, ettei vankeja otettu. Se olisi ollut liian vaativa suoritus. Hyökkäysten tarkoituksena ei yleensä ollut alueen haltuunotto, vaan pelottelu, terrori.
Tokihan suomalaiset halusivat myös tuon alueen ja uskoivat yleensä, että bolševikit olivat sen jo luvanneetkin, tai ainakin luvanneet itäkarjalaisille oikeuden itse päättää siitä, minne halusivat kuulua.
Siihenhän viittaa myös Mannerheim kevään 1918 miekkavalassaan, jossa hän tosin kopeasti hylkää tuon Leninin lahjan, todeten, että alue kuuluu Suomelle muutenkin ja ettei Leninin lupauksilla ole mitään arvoa. Tämänhän käynnissä oleva sota vahvisti.
No, sittemmin neuvostohallitus itsekin kaunopuheisesti totesi, että Karjala ja Suomi kuuluivat yhteen rodullis-kansallisin verisitein ja päätti toteuttaa tämän yhdistymisen, joka oli kansojen vuosisatainen toive.
Kuten muistamme, asia jäi paperille, vaikka sen julistettiin kyllä tulleen voimaan. Lahjoituksen saava osapuoli näet esti kaikin voimin niitä joukkoja tulemasta alueelleen, jotka olivat tuon mainion valtiosopimuksen toimeenpanon takuumiehiä. Osaa se historia joskus oloakin omituista…
Mutta se nyt Karjalasta. Niinistön kuvaama Iso-Antti oli samannimisen kaimansa pojanpoika. Vanhaa Anttia ei tarvitse kenellekään esitellä, ainakaan sellaisille suomalaisille ylioppilaille, jotka eivät ole ehdottoman raittiita.
Pojanpoika-Antti oli vaarinsa tapaan seikkailumielinen ja maailmansodan sytyttyä hän aikoi ensin Venäjän joukkoihin, mutta kuuli sitten jääkäreistä ja suunnisti heidän joukkoihinsa.
Hänestä tuli menestyksekäs värväri, joka houkutteli jopa kaksisataa nuorukaista Saksaan. Siellähän siten päästiin sotimaankin ja sen jälkeen oli vuorossa Vapaussota.
Heimosotien jälkeen seurasivat vielä talvisota ja jatkosota, joten seitsemän ”sotaa” saattoi Antti laskea käyneensä. Siinä tuli haavoituttua, mutta henki riepu toki säilyi.
Mutta miten oli sen Antin isänmaallisuuden kanssa? Lukija jää hieman ymmälleen, sillä päähenkilö aikoi muuttaa Australiaan ja siirtyi jo sinne, mutta palasi sitten takaisin.
Monien muiden muuttoon vaikutti kotimaassa vallinnut työmaaterrori. Katkerat punaisen perinteen miehet pyrkivät tekemään entisten lahtarien elämän helvetiksi ja tämä kirous saattoi seurata heitä muille mantereillekin.
Niinistö kertoo, että myös Australiaan matkanneen entisiä valkoisia käsittävän joukon perään tuli paikallisille työläisille osoitettu kirje, jossa kerrottiin tuon porukan olevan lahtareita ja pyydettiin järjestämään heille asianmukainen vastaanotto.
Kun kirjeessä ei enemmälti selitetty sanaa lahtari (butcher), joutuivat vastaanottajat ymmälle ja vastasivat, ettei tuollaiselle määrälle liha-alan ammattilaisia valitettavasti ollut töitä tarjolla…
No, oli Antti ainakin nuhteettoman oikeistolainen ja mikäli tätä pidetään isänmaallisuuden mittana, ei asiaa voi epäillä. Antista tuli myös raittiusmies ja Alkon tarkastaja. Tämän firman johtajahan oli Paavo Talvela, johon Antti oli heimosodissa tutustunut.
Täytyy siis muistaa, että ihmiset kehittyvät ja heillä on siihen oikeus. En ole varma siitä, miksi Niinistö on valinnut juuri Isontalon Antin kohteekseen, mutta toki ansiot jääkärivärvärinä olivat poikkeukselliset. Hyvin riitti myös intoa mennä sodasta sotaan ja tällaista porukkaahan oli niihin aikoihin ilmaisesti muutama tuhat.
Osittain siihen  joukkoon kerääntyi ihmisiä, joilla oli selvästi rikollisia taipumuksia ja niiden ohella psykopaatteja, jotka kaipasivat rajuja kokemuksia.
Antin psykologiasta ei kovin paljon tämän kirjan perusteella irtoa. Rohkea ja karski hän oli ja lisäksi väkivaltaisiin oikosulkureaktioihin taipuvainen. Ehkä siinä ei sen kummempia tarvittukaan? Siinä saattoi olla tärkeä osa sen joukon psykologiaa, joka noihin heimosotiin värväytyi. Lisäksihän siellä oli huomattavan paljon idealistisia koulupoikia.

11 kommenttia:

  1. Jussi Raittinen niitä 1918-lauluja levytti noin 1969 - 1970.

    VastaaPoista
  2. Noille itä-karjalan retkille osallistui yliopoilaita kesälomallaan. Ajatus Suursuomestahan kehittyi jo sisällissodan jälkeen. Raja oli tarkoitus siirtää luonnolliselle paikalleen Vienanmeren rannalle ja jäämerenratakin olisi kuulunut sen sisäpuolelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan se jo vanhempi, mutta politiikan tasolle se tuli bolsevikkivallankumouksen takia. Rauhandekreettihän lupasi, että joka ikinen kansallisuus saa päättää itse siitä, mihin valtioon kuuluu. Se sitten otettiin tosissaan...

      Poista
  3. Tässä tuo kuularuiskulaulu:

    https://www.youtube.com/watch?v=jRcJPBnDulw

    Noissa heimosodissa taisi vain käydä niin, että karjalainen väestö ei asiasta itse ollut niin innostunut, kuin varsinaisen Suomen heimosoturit. Ainakin Suomen poliittiselta johdolta oli unohtunut Kreivi von der Goltzin neuvo suomalaisille, koskien aikaa jolloin Venäjä tulee taas olemaan vahva: "Suomen politiikan a ja o täytyy sen vuoksi aina olla hyvä suhde tulevaan Venäjään." Ja sitä, että Suomen tulee päästä eroon sisällissodan aikaisesta puoluevihasta ja pyrkiä pääsemään nousevan Venäjän markkinoille ja siihen Suomi tarvitsee hyvät suhteet Venäjään.

    1920-1930-luvuilla oli rakennustyömailla todellinen uhka sille, että lahtarit tai niiden juoksupojiksi katsotut saivat putoavan tiilen päähänsä rakennustyömailla. Samoin tukkisavotoissa, etenkin itärajan työmailla tapahtui työmaasurmia, joissa kohteena oli lahtarit. Näistä ei tosin paljon puhuta, sillä aikansa poliittisen terrorin huomio on keskittynyt kauhistelemaan lapuanliikkeen muilutuksia ja muuta oikeiston harjoittamaa poliittista terroria.

    VastaaPoista
  4. Muuten, Jouko Vahtola on tehnyt parikin perusteellista tutkimusta noista hommista. Kumma kyllä, suuri yleisö ei tiedä niistä mitään. Journalisteilla lienee tärkeämpää tekemistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1920-1930-luvun asioita tunnutaan ainakin valtamediassa katsottavan yhdestä narratiivista käsin, eli äärioikeisto = kansallismielisyys = paha.

      Jos asiaa ja aikaa tosiaan tarkasteltaisiin objektiivisesti, huomattaisiin helposti aikaan liittynyt kommunistinen agitaatio, jota johdettiin Moskovasta SKP:n välityksellä Suomeen. Eli tietoisesti halutaan unohtaa aikansa kausaliteetit, jotka ruokkivat myös radikaalin oikeiston nousua, joka sitten taittui Mäntsälän kapinan seurauksena ja hyvä niin.

      Joka tapauksessa tuossa ajassa on myös yhtäläisyyksiä tämän ajan polarisoitumiseen ja aivan erityisesti julkisella sektorilla esiintyvään työelämän sosiaaliseen paineeseen, jossa ne ihmiset, jotka eivät ole samaa mieltä punavihreästä/liberaalista narratiivista, joutuvat herkästi savustuksen, poissulkemisen ja kaikenlaisen muun työpaikkakiusaamisen kohteeksi.
      Suvaitsevan narratiivin kannalta vääriä mielipiteitä omaavat ihmiset saattavat jopa jäädä työnhaussa ilman työpaikkaa ja vain siksi, että heitä ja heidän mielipiteitä ei suvaita/siksi, että heidän mielipiteensä saattaa horjuttaa työyhteisön "yhteisöllisyyttä" kyseenalaistamalla vallitsevan narratiivin ehdoton oikeamielisyys.
      Tämä ilmiö oli tunnettu myös suomettumisen aikana ja sen seurauksena.
      Poliittisen suvaitsemattomuuden, työpaikkakiusaamisen ja poissulkemisen metodi omaa yli 100-vuotta vanhan historian, jossa äärivasemmistolla on ollut merkittävin rooli ja joka on periytynyt nykyiselle Orwellilaisesti itsensä suvaitseviksi määrittäneille punavihreä/liberaaleille.

      Eli Punavihreän/liberaalin ja suvaitsevan narratiivin kannalta ei ole mielekästä, että ihmiset lukevat Orwellin kirjoja.
      Mielekästä ei myöskään näytä olevan tutkia objektiivisesti itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmenien poliittisia ilmiöitä, niiden kausaliteetteja ja yhtymäkohtia nykyajan poliittisiin ilmiöihin ja erityisesti yhteiskunnalliseen polarisoitumiseen, sekä yhden totuuden narratiiviin liittyviä ilmiöitä.

      Yleisesti ottaen: Jos väitetty totuus ei kestä kriittistä arviointia, on parhaimmillaankin vain puolitotuus.

      Poista
  5. "Perttu Ahonen 12. heinäkuuta 2018 klo 16.34

    Tässä tuo kuularuiskulaulu:

    https://www.youtube.com/watch?v=jRcJPBnDulw

    Noissa heimosodissa taisi vain käydä niin, että karjalainen väestö ei asiasta itse ollut niin innostunut, kuin varsinaisen Suomen heimosoturit."

    Nettitietojen mukaan Perttu Ahonen on haamu ilman identiteettiä. Toisin sanoe tälläiset haamut ilman identiteettiä ovat pelkästään tiettyjen tahojen haamuja/trolleja/huoria/muitakin määritelmiä löytyy.

    "Noissa heimosodissa taisi vain käydä niin" tunnustaa Perttu Ahonen historiallista epävarmuutta/valheita käyttäessään käsitettä "taisi vain käydä niin".

    "Noissa heimosodissa taisi vain käydä niin, että karjalainen väestö ei asiasta itse ollut niin innostunut, kuin varsinaisen Suomen heimosoturit." Haamu/trolli nimeltään Perttu Ahonen ei tietenkään halua paljastaa suurelle yleisölle, että jo Elias Lönrotin kansanrunouden keruumatkoilla Kalevalan mailla ns. karjalaiset laukkuryssät harjoittivat tuottoisaa kauppaa Suomen puolella, perustivat myöhemmin poliittisen liiton, joka vastusti bolshevikkien kansallisuuspolitiikkaa käytännössä.

    Nämä Suomeen "pesiytyneet" laukkuryssät muodstivatkin myöhemmin Kalevalan laulumaiden karjalaisten intressien tukiryhmän.

    Ei ole mikään ihme, että identiteettiä vailla oleva haamu/eli huora "Perttu Ahonen 12. heinäkuuta 2018 klo 16.34" on itse asiassa KGB:n asialla kansallisuuskysymyksissä.

    VastaaPoista
  6. Hmmm...

    "Täytyy siis muistaa, että ihmiset kehittyvät ja heillä on siihen oikeus."

    Tsot tsot. ISO tsot tsot.
    Toivon, että luet itse laueesi uudelleen, ajatuksella.
    Mutta koska et kuitenkaan niin tee, selitän.

    "Muistaa".
    Oletko jotenkin sellaisessa tilassa ihan itse, että oikein pitää muistaa, että muut muuttuu? Oletko muuttunut itse iän myötä?

    "Ihmiset kehittyvät".
    Ihmiset eivät kehity, ihminen on nääs silleen keksitty. Luonnonvalinta eli deittipalsta saattaa joskus ehkä jonkun satunnaisen, ääriharvinaisen mahtavan lisääntymiskohtauksen saada aikaan, mutta perimmiltään ihminen ei kehity.
    KVG haulla historia.

    "Heillä on siihen oikeus".
    Päästiin varsinaisesti kiinnostavaan.
    Miksi?
    Miksi ihmisellä on oikeus muuttua ja kehittyä?
    Missä kohtaa on se kohta, jonka jälkeen saa muuttua ja kehittyä?
    Missä kohtaa ihminen muuttuu ja kehittyy, eikä muka aikakausi? Tuolla ulkona on ihan liikaa muitakin muuttuvia. Ja varsinkin kehittyviä, minkä pitäisi olla suuri huolenaihe, mutta miksi pitäisi?
    Jokainen ihminen on itse muuttuva ja sillä on siihen oikeus?
    Kun kaikilla on oikeus, tilanteet muuttaa aika fakin' nopeesti. Ja kun tilanteet on muuttuneet ja ns. päätöksessä, paluuta ei enää ole.

    Miksi? Miksi kenelläkään pitäisi olla oikeus muuttua?

    Koko virke on täyttä kommaria.

    Kiinnostaisi enemmänkin nuo lahtarionnettomuudet.
    Historianhan kirjoittaa voittajat.

    - Leso -

    VastaaPoista
  7. Noina murroksen vuosina ei varsinaisesta atteellisesta vakaumuksesta ollut lopultakaan kysymys,kuten tapaus Isontalon Antti osoittaa
    Jos tilanteet olisi menneet toisin,eli jos Venäjä ei brittien viekoittelemana olisi liittynyt ympärysvaltoihin,vaan olisi pysynyt puoluettmana tai liittoutunut Saksan kanssa,silloin Isontlon Antilla ja muilla autonomisen Suomen aktivisteilla olisi ollut mitään kiirettä pois silloisesta unionimuotoiseksi muotoutuvasta suhteesta.
    Pahimman mahdollisen virheen Nikolai teki hyläessään serkkunsa kanssa tekemän liittolaissopimuksen,vuonna 08.
    tosin tuo tapahtui eglanttilaismielisten venäläis ateliston painostuksesta,yhtenä venäläisenä maanpetturina ruhtinas Jusupov,joka oli viettänyt suurimman osan elämästään Lontoossa.
    Juuri tämä sama katala tyyppi oli tappamassa Rasputinia,joka varoitti keisaria sotaan lähtemisen vaaroista ja hänen ennustamansa keisarikunnan kauhea loppu toteutui.
    Kannattaa muistaa kuinka lojaaleja maamme vaikutusvaltaiset piirit olivat viellä sodan ensimäisinä vuosina,varsinkin elinkeinoelämän piirissä jääkärivärväreitä pidettiin suoranaisina maanpettureina.

    VastaaPoista
  8. Hitsi! Kiitos Anonyymi, nyt tää alkoikin erityisesti kiinnostamaan.-
    Näin tuossa yhtäläisyyksiä erääseen toiseen juttuun.
    Hyvin paljon yhtäläisyyksiä, mahdollisesti.

    Anonyymi: "Kannattaa muistaa kuinka lojaaleja maamme vaikutusvaltaiset piirit olivat viellä sodan ensimäisinä vuosina,varsinkin elinkeinoelämän piirissä jääkärivärväreitä pidettiin suoranaisina maanpettureina."

    Jeps. Aina vaan enempi yhtäläisyysvinkkejä.

    - Leso -

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.