Sukupolvien viisaus ja suvaitsevaisuus
Helsingin
Sanomien kulttuuriosasto tarjoaa loputtomasti ravintoa huumorintajulle,
kaikessa viattomuudessaan.
Tänään joku
neropatti julistaa siellä, ettei #metoo
-liikkeellä ollut yhteisiä piirteitä taistolaisuuden kanssa, toisin kuin muuan
vanha kirjailija on väittänyt.
Tässä on,
katsokaas, havaittavissa sukupolvikuilu. Vanhemmat ihmiset (naisetkaan!) eivät
kykene ymmärtämään, että metoo-kampanja
on pitkän jatkumon viimeisin vaihe, käännekohta, joka koskettaa koko ihmiskuntaa,
sekä miehiä että naisia…
Taistolaisuus,
katsokaas, oli jotakin aivan muuta. Sillä ei ole mitään muuta historiallista merkitystä, kuin sen aiheuttamat traumat…
Ja tuo asia varmaankin oli kaikille ihan selvää koko ajan, oletan.
On myös otettava
huomioon, ettei metoon tavoitteenakaan
ole Neuvostoliitto… jatkaa kirjoittaja, kun nyt kerran on ajattelijaksi
ryhtynyt.
No, onhan tässä
jo ajatus lentänyt ja kauas entänyt. En nyt kuitenkaan vielä kiirehtisi
onnittelemaan saavutuksesta.
Erot taistolaisuuden ja metoo-liikkeen välillä ovat tietenkin selviä esimerkiksi
lausutuissa tavoitteissa. Sen
havaitsemiseen ei tarvita kuin ripaus normaalia järkeä ja tuskin sitäkään.
Ajattelutapa
näillä liikkeillä sen sijaan on usein ja olennaisissa kohdissa aivan samanlainen.
Tämä siis koskee nykyistä feminismiä ja sen käyttämää logiikkaa yleensäkin. Yhteistä
oli ja on myös täydellinen kyvyttömyys arvioida omaa tilaa ja oman liikkeen
merkitystä ja sehän se juuri tässä on se olennainen asia.
Kirjoittaja näköjään
kuvittelee, ettei taistolaisnuoriso luullut aikoinaan edustavansa
maailmanvallankumousta. Kyllähän se luuli ja jopa aivan sokeasti, mutta
vanhempi sukupolvi ymmärsi silloin asiat paremmin, kuten ymmärtää nytkin.
Ei kummassakaan tapauksessa oikeasti oltu eikä
olla maailmoja mullistamassa. Tosiasiassa kyseessä on vain sarja nolon
banaaleja tapahtumia.
Tässähän tämä
sukupolvikuilu juuri on, siis vaikeudessa ymmärtää omaa itseään ja samalla
tietenkin kaikkea muutakin. Nuoruuteen kuuluu naiivius, joka on sekä sen etu
että haitta.
Sellaista
tuoreutta aina tarvitaan ainakin jossain määrin, mutta olisi tragikoomista ja
luultavasti kohtalokasta, mikäli se pääsisi vallitsemaan yksin ja ylimpänä koko
maassa ja maailmassa eikä vain hesarin
kulttuurisivuilla, jossa sen voi aina ohittaa hymähdyksellä.
Mutta tuo esiin
nostettu sukupolvi on tässäkin
asiassa tärkeä tekijä. Vanhuuteen kuuluu luonnostaan sen ymmärtäminen, että
nuoret ovat nuoria ja tekevät sen mukaista jälkeä. Puellae puellae sunt, puellaria agunt.
Vanhuuteen on
siten aina kuulunut tietty suvaitsevaisuus. Se näkyy jo väkivaltarikosten
tilastoista. Ei ole normaalia, mikäli, sanokaamme, yli seitsemänkymppiset tai
yli kahdeksankymppiset käyvät fyysisesti toisten ihmisten kimppuun.
Toki sitä tapahtuu ja tämä kai voisi antaa
myös nykyiselle edistykselliselle nuorisolle edes jonkin mahdollisen syyn
kunnioittaa tuota ihmisryhmää. Muuta perustettahan radikaalin nuorison näyttää
olevan mahdotonta löytää, koska se ei viisaudesta mitään tiedä eikä sitä
ymmärrä.
Uskon, että tämä
vanhusten tietty rauhallisuus on sitä aitoa suvaitsevaisuutta, josta nykyään
niin paljon puhutaan ja jonka kieroutuneista muodoista suorastaan kilpaillaan.
Aitoa ei sen sijaan sanan parhaassa merkityksessä ole sellainen asia, jota
voisi nimittää äärisuvaitsevaisuudeksi.
Suvaitsevaisuus
näet näyttää joillekin nykyään tarkoittavan sitä, että nostetaan mahdollisimman
suureen arvoon ja näkyvyyteen mahdollisimman vastenmielisen pervoilun ilmauksia. Samainen hesarin numero käy esimerkiksi. Sitä,
joka sietää eniten ja vieläpä kehuu näkemäänsä ja kokemaansa, kunnioitetaan kai
eniten.
Tämä tuo minulle
mieleen serkkuni, joka tietyssä iässä mielellään esitti kovanaamaa ja
rehvasteli sillä. Kun joku valitti, miten ruoka ei maistu, jos paikalla on
häiritseviä tekijöitä, täräytti serkkupoika sakramentaaliset sanat: minäpä sitä söisin hyvällä ruokahalulla,
vaikka vieressä olisi lämmin läjä sitä itteensä…!
En ihan uskonut
kuulemaani, mutta pelkkä manifesti oli omiaan herättämään tiettyä kunnioitusta
tätä nuorta miestä kohtaan. Itse ymmärsin, etten mainitussa tilanteessa saisi
alas einettäkään.
Mutta tässä oli
nyt annettu vain sanoja. Todellista sankaruutta olisi sentään edustanut vasta
se, jos serkkupoika olisi ottanut tavakseen aterioida tuollaisen läjän vieressä
vaikkapa päivittäin. Kylläpä silloin olisi maine kiirinyt ja houkutellut
varmaan paikalle katsojiakin. Ehkäpä joku ripustaa kotiinsa hra Juvanin
teoksia? Ilmaisen hänelle kunnioittavan ihailuni.
Aikoinaan
katsojia saapui paikalle ja jopa maksoikin, kun joku suostui syömään vaikkapa
kastemadon tai elävän kalan. Siinäpä sitä otettiin miehestä mittaa.
Naissukupuolen
en muista näihin kisoihin osallistuneen ja muutenkin näyttää siltä, ettei
suvaitsevaisuus kuulu sen leimallisiin hyveisiin. Pikemmin päinvastoin. Asiastahan
todistavat niin klassinen kirjallisuus kuin vaikkapa sarjakuva Viivi ja Wagner, mikäli joku kaipaa
arkikokemuksensa lisäksi vielä lähdeviitteitä.
Näyttää siltä,
että naissuvaitsevaisuus on muutenkin nuorisokulttuurin eli siis nykyisen
länsimaisen kulttuurin piirissä tullut tiensä päähän ja sehän se juuri nyt on
se, joka johtaa radikaalien hanhenmarssia.
Metoo-liike kertoo juuri siitä.
Vielä jokunen
aika sitten kehotettiin ihmisiä koskettelemaan toisiaan ja tietty eroottinen
jännitehän siinä tietysti aina tulee vähän niin kuin kaupanpäällisiksi.
Varsinainen
kouriminen on tietenkin asia erikseen, mutta kun tuomiovalta asiassa jää
suvaitsemattomammalle sukupuolelle, on lopputulos aivan varmasti takapakkia
siitä rennosta meiningistä, joka jo näytti päässeen valloilleen.
Nyt alamme
näköjään siirtyä jonkinlaiseen lupalappukulttuuriin, jossa jokaista sukupuolten
välistä ja sisäistä kosketusta pidetään a
priori vaarallisena ja jopa poliisiasiana, ellei asian vilpittömyyttä voida
todistaa. Mutta ennen pitkää palataan taas kohti normaalia.
Se siitä
vallankumouksesta. Kysykää vain lisää vanhemmalta sukupolvelta, mikäli todella
haluatte ymmärtää, missä mennään näinä maailmanvallankumousten päivinä.
Kaikista viisain ja varmasti hyväkäytöksisin sukupolvi on aina haudassa. Onneksi herra professori tuntuu kuuluvan aina siihen melkein parhaaseen ikäluokkaan. Nuori tai vanha, aina oikeassa seurassa.
VastaaPoistaSiitä kiitän luojaa joka päivä.
PoistaSen seitsemän tähden liikettä.
VastaaPoistaLiike Nyt. Nukkuvat! Ei pidä jäädä tuleen makaamaan. Pitää pysyä liikkeessä. Liike on tärkeintä. Kaveri on Caverion ja Otava. Valta on kielessä, diskursseissa.
Älköön sinulla olko muita kavereita. Taannoin talouslehdet raportoivat pörssikausittain paljonko Antti Herlin on tankannut Caverionia ja YIT:tä.
Merkintä blogissani 14.6.2014:
"Pakko on paras muusa", kiteyttää Sanoman isopomo Antti Herlin kansallisen ideologian Kemppisen blogissa julkaistussa, ilmeisen merkittäväksi tarkoitetussa puheessa.
Olemme kuulleet, että Antti Herlin on hyvä yritysjohtaja , miksi hän ei keskittyisi siihen.
Paavo ei humoristina ole oikein kunnon korvike Peppe Grillolle, jos vaikkapa Jaakko Teppo olisi vedossa,hänjos oli vedossa,olisi oiva ehdokas maamme Grilloksi.
PoistaHuumori on yhteiskunnan ymmärtämisessä ja sen analysoinnissa oiva muoto,sitähän Teppo koko humoristin uransa on toteuttanut.
Ei suinkaan ole ensimäinen kerta historiassa kun polittisissa pyrkimyksissä hyödynnetään Italialaisia kultuurillisia innovaatioita,sanotiinhan kolmekymmen luvulla Heil Mussoliini,meil Kosola.
Harkimo kävi Roomassa kysymässä Viiden Tähden johtohenkilöltä mitä hänen ja Jungnerin pitäisi tehdä houkutellakseen nuoria naisia ja kertoi saaneensa neuvoksi esitellä että se kova mikä naisia miehen housuissa kiinnostaa, on lompakko.
PoistaJuu, on tosiaan kiva olla nuorena ja vanhana oikeassa, eikä tämä ole nyt vitsi vaan elämänkokemuksen tuoma vakava huomio.
VastaaPoistaNo ei nyt tietysti ihan joka asiassa, mutta esim. poliittisesti kannatin demareita 80-luvulle, enkä kadu yhtään. Siihen saakka demarit tekivät nimittäin enemmän hyvää kuin huonoa. Sillä aika on muuttunut, demarit eivät. Samoin vihreiden kanssa, äänestin niitä aluksi, mutta sanoin jo silloin lopettavani heti äänestämästä, jos he ylittävät 10 prossan kannatuksen, koska silloin heistä on enemmän haittaa, kuin iloa. Metoo kuuluu samaan sarjaan, perusajatus on oikea, mutta vain jos sen oikein ja kohtuullisesti ymmärtää. Ilman metootakin olin jo kauan tajunnut, että jos vonkaisin yhtä innokkaasti nykyään kuin ennen muinoin saisin korvilleni ja estoisimmat uhkailisivat vaikka millä. Niin se aika muuttuu. Silloin en saanut koskaan korvilleni, sillä sanonta, vie sie mie vikisen, piti aika tavalla paikkansa. Tietysti ratkaisevinta oli silloin niin kuin nytkin, kuka vikisee ja kuka vonkaa.
Tämä vanha video kertoo hyvin mistä seksuaalisessa häirinnässä on kyse ja miten voi välttää syyllistyvänsä siihen. Ottakaapa opiksi.
VastaaPoistahttps://www.youtube.com/watch?v=PxuUkYiaUc8
Mitä terävämpi järki sitä tylsemmin se leikkaa. Mahdotontahan mistään on mitään sanoa. Tai kaikkea. Asiahan selvisi jo sofisteille ja sitä kautta olisi pehmein päisimmäisenkin sykkiläisen -9,7 pojoa- opiskeltavissa. Tai tentittävissä.
VastaaPoistaParahdin kun tulin vilkuilleeksi välkyn ja työteliään Soininvaaran blogia kaupungin tilinpidosta. Siihen ei pysty Soininvaarakaan. Tämä QE jossa EKP swappaa eli vaihtaa eli ostaa säästöholveista valtion kuntien valikoitujen firmojen velkakirjoja, tulvii kässinä ylt´ämpäri kaupunkia.
Tämä eliitin viimeisin juotto QE tulee aikaimpien ostatusinnovaatioden päälle.
Medicien aikaisesta kirjanpidosta ei ole riekaleitakaan jäljellä. Kaikki on ostovoimaa ja kaikki on arvonlisää mistä Eliitti keskenään tulee yhteisymmärrykseen -omassa PwC ja S&P bonusringissään. Me muut hyväksymme heidän rahansa kuten Nordean kasvavasti isommat asuntolainat. Ja maksamme sitten kiltisti tätä Nordeassa tekaistua rahaa takaisin. Ja ellemme, he panevat poliisin perään.
Jos jo tuo kertoo vain etten ymmärrä mitään, niin panenpa vielä lyhyesti että Amerikassa asuntolainan perään ei poliisia juoksuteta. Hän vain ottaa asunnon mutta jättää velanlopun perimättä ja pankin vaivaksi. Myykööt pankki sen uudelle asujalle. Suomi narahtaisi, tässäkin, ihmisoikeusallekirjoituksistaan jos vain ei-tyranni, länsimaisia juristeja olisi panna asialle tribunaaleihin.
Minusta asia on yhdentekevä ja omatuntoni piikitetty. Onneksi sentään kaiken keskellä on omantunnon ihmisiä ja tervettä järkeä. Taiteessa on. Ja oli Sastamalassakin sen valtuuston puheenjohtajan puheessa ja suomalaisessa kamarimusiikissa Sarkian niitty koski pirtti lehmisavu runotuoksuihin. Sellaisiin sielunmaisemiin. Sen verran oli professiokorskeutta että ei sanoja seinällä. Kuhmossa on. (Ota hotelliksi Kalevala, vuokraa fillari soittopaikalle polkeaksesi ja ui siinä järvessä, sauna huonomman sään lomatakuuna.)
Miksi pukahdan ? Osuin eilen Orioniin ja näin God´s Own Country. Se oli siellä Pride kulkueen tuomana. Ei isommin häirinnyt ja lopulta ei lainkaan kun homma osoitettiin miesten ainoaksi pelastustieksi. Vanhoilleen jäänyt talikkomittainen karjatila aikamiespojan ja parin edellispolvisen kanssa eli tuskaista eloa. Työavuksi aktivoitiin romanialainen. "Kaikki äidit ovat kadottaneet lapsensa länteen".
Tästä sitten näytetään taiteen taikana koko elämä ja sen tuoreutuminen. Kovinta sosiologiaa eikä lainkaan seksiä, mutta monimuotoa, annosteltuna viettipakostakin.
Oli kai ollut Finnkinossa piipahtamassa. Mutta kukapa aikaihminen siellä kävisi paitsi lastenkaitsijana. Eikä tämä nyt siihenkään sopinut. Ei korkeatasoisista taidesosiologisista teoksista ole puutetta. Yleisöstä on. Ja mitä koulutemmaksi väki kuoleentuu, sitä ankarammin tyhjää kiinteistöjalostukseksi muuttuneissa taiteiden hooleissa.
Mitäs tässä muuta kuin sydän syrjällään kesäteattereihin ja wanha kirja sylissä. Älyttömässä yltäkylläisyydessä on aitoakin asiaa roskarahan nokkosina.Jukka Sjöstedt