sunnuntai 12. elokuuta 2018

Pederastian ihanuus ja kurjuus



Pederastian ihanuus ja kurjuus

Professori Tapio Puolimatka kirjoitti taannoin artikkelin, jossa hän ounasteli nykyisessä kulttuurissa ainakin joidenkin tutkijoiden mukaan olevan trendejä, jotka saattavat johtavaa kohti pedofilian hyväksymistä.
En nyt puutu siihen, että ajatus joissakin tomppelimaisissa reaktioissa leimattiin rienaavaksi ja peräti kunnianarvoisaa homoseksuaalista kansanosaa häpäiseväksi, vaikka koko asiaa ei mitenkään käsitelty, mahdollisesti toki ajateltiin.
Puolimatkan selostama näkemys tukeutui osaltaan siihen, että pyrkimyksiä pederastian eli poikarakkauden tekemisestä hyväksyttäväksi voidaan jo havaita.
Koska niillä, jotka skandaalimaisesti hyökkäsivät professorin artikkelia ja hänen henkilöään vastaan, ei ilmeisesti ollut alkeellistakaan kykyä saati halua ymmärtää lukemaansa, olisi ruudin tuhlaamista yrittää sen joukon kanssa argumentoida normaalilla tavalla.
Kun joka tapauksessa näyttää siltä, ettei käsitys pederastiasta yleisessä tietoisuudessa ole kovin kirkas, kannattaa ehkä nostaa esille muutamia klassikoiden näkemyksiä asiasta.
Pederastiahan oli muinaisessa Kreikassa tunnettu ja hyväksytty instituutio, jossa vanhemmat miehet ottivat suojateikseen poikia, joiden kanssa he olivat homoseksuaalisessa suhteessa.
Tunnemme asiaa muun muassa Platonin dialogeista, joista Pidot keskittyy juuri rakkauden olemuksen pohtimiseen ja paljolta juuri pederastiaan.
Mainittakoon, että Pitojen tapahtumapaikaksi mainitaan juopottelulle uhratun illan jälkeinen päivä, jolloin ajatus lentelee vapaana ja jolloin nautitaan viiniä vain varovasti, eikä juopumukseen asti.
Toki jotkut sitä huolimatta ovat kelpo lailla päissään, kuten Aristofanes, joka ei kykene pitämään puhetta vuorollaan, koska on alkanut nikotella. Seuraan saapuva Alkibiades puolestaan on kelpo lailla hutikassa, mikä näkyy jo hänen kantamistaan seppeleistä ja myös hänen avomielisestä jaarittelustaan, joka koskee suhdetta Sokrateehen.
Pidoissa esitetään Platonin kuuluisa käsitys rakkaudesta ihmisen puolikkaiden yhtymisenä, mikä vasta tekee heistä kokonaisia. Rakkauden eri lajeista siinä puhutaan paljonkin eri henkilöiden suulla eikä ole aina ilmeistä, mikä mielipide tulee Platonilta itseltään. Sokrateen suuhun laitetut puheenvuorot joka tapauksessa ovat ilmeisesti sellaisia.
Aristofanes esittää puheenvuorossaan, kun pystyy sen pitämään, että sellaiset naiset, jotka on lohkaistu naissukupuolesta, eivät välitä paljon miehestä, vaan taipuvat enemmän naisten puoleen ja tätsä suvusta syntyvät naisia rakastavat naiset.
Ne taas, jotka on lohkaistu (Zeuksen toimesta) miessukupuolesta, tavoittelevat sitä, mikä on miehekästä ja miessukupuolen osina he rakastavat poikaiällään miehiä ja iloitsevat saadessaan maata miesten kanssa ja näitä syleillä ja nämä ovat pojista ja nuorukaisista parhaita, koska ovat luonnostaan miehekkäimpiä.
Jotkut sanovat heitä häpeämättömiksi, mutta valehtelevat, sillä nuo eivät tee niin häpeämättömyydestä, vaan rohkeudesta, miehuudesta ja miehekkyydestä, rakastaen sitä, mikä on heidän kaltaistaan. Siitä meillä on varma todistus: vain sellaiset miehet antautuvat aikuisina valtiolliseen toimintaan.
Tässä siis komediakirjailijan puheenvuoro, joka ilmeisesti joka tapauksessa oli täysin vakava ja kunnioitettava argumentti. Kuten huomataan, siihen liittyi myös viittaus homoseksuaalisen suhteen häpeällisyydestä. Ainakin ymmärtämättömät saattoivat nähdä asian sillä tavoin.
Esimerkillinen Sokrates rakasti Alkibiadeen kertoman mukaan kauniita poikia ja kauneutta yleensäkin. Kuitenkaan kaunis Alkibiades ei onnistunut viettelemään häntä seksiin, vaikka tilaisuuksia oli yllin kyllin.
Oikea poikarakkaus näyttää Platonin mielestä olleen tie kohti ylempää kauneuden ja yleensä hyveen rakastamista. Faidros-dialogissa Platon esittää, että ihmistä vie elämässä eteenpäin kaksivaljakko. Toinen hevonen on hyvä ja säyseä ja toinen villi ja kuriton.
Mikäli jälkimmäiset saavat vallan miehen ja hänen lemmikkipoikansa välisessä suhteessa, voi seurata fyysinen yhtyminen, joka kuitenkin selvästi esitetään häpeällisenä.
Se, joka on turmeltunut tai kehittymätön ei joudu syvän kunnioituksen valtaan kauneutta katsellessaan, vaan pyrkii himokkaasti nelijalkaisen tavalla nousemaan päälle ja siittämään lapsia eikä hillittömästi yhtyessään pelkää eikä häpeä tavoitella luonnonvastaista himon tyydytystä.
Jos paremmat henkiset voimat saavat vallan, ne johtavat säännölliseen elämäntapaan ja filosofiaan ja sellaiset ihmiset viettävät elämänsä täällä maan päällä onnellisina ja hyvässä sovussa, koska ovat itseänsä valliten ja siveinä lannistaneet sen osan sielua, jossa asuu kehnous ja vapauttaneet sen, jossa asuu hyve ja… siten saavuttaneet suurimman hyvän, mitä inhimillinen tervemielisyys ja jumalallinen hulluus kykenee ihmiselle hankkkimaan.
Sielun ja ruumiin kurittomuus, joka johtaa yhtymiseen, tosin on sitä, mitä ihmisten suuri ujoukko hoi polloi pitää onnellisimpana. Kehittyneimmät ihmiset kuitenkin tekevät niin vain harvoin, esimerkiksi päihtyneinä tai muuten varomattomassa tilassa, koska heidän täysi ymmärryksensä ei anna siihen suotumustaan.
Platonin tekstit ovat toki hyvin vanhoja ja siis arvatenkin aikaansa seuraavien henkiöiden mielestä vanhentuneita. Rohkenen siitä huolimatta ottaa vapauden tehdä omia hyvin vaatimattomia reunahuomautuksiani tämän yhäkin jollakin tavalla merkittävänä pitämäni auktorin teoksiin. Toivon, ettei asia järkytä ketään lukijaa.
Niin sanottu  platoninen rakkaus on siis, kuten voidaan todeta, hyvin homoseksuaalisesti värittynyttä ja aivan erityisesti se askartelee pederastian eli poikarakkauden parissa.
Kuten jo Pidoista ja Faidroksesta voi todeta, pojat eivät useinkaan jaksaneet erityisesti innostua itseään vanhempien miesten lähentelyistä. Sitä paitsi nuo pojat olivat usein aivan nuoria, eikä heillä vielä kasvanut parta, joten voimme arvioida heidän olevan nykyistä suojeluikärajaa nuorempia.
Itse homoseksuaalista aktia ei Platonin dialogien perusteella voi suinkaan arvioida edes antiikin kreikkalaisten pitäneen kauniina ja puhtaana asiana, vaan siihen liittyi selvästi häpeää. Platoninen rakkaus sanan korkeimmassa mielessä, esimerkiksi Sokrateen toteuttamana olikin kokonaan henkistä, eikä parhaimmillaan lainkaan alentunut seksiin, mihin kuitenkin aina joskus jouduttiin ihmisen sielun syntisen komponentin tähden.
Saattaa toki olla, että ne, jotka nykyään haaveilevat ihanasta ja joka suhteessa harmonisesta homoperheestä ja loputtomasta seksistä, pettyvät ja suorastaan suuttuvat Platoniin, joka sentään hyväksyi pederastian instituutiona. Suhtautuminen homoseksuaalisuuteen yleensä oli hänellä joka tapauksessa selvästi varauksellinen.
 Aikoinaan oli meillä sangen suosittu se O.V. Kuusisen lausahdus, jonka mukaan varaukseton suhtautuminen Neuvostoliittoon on jokaisen oikean kommunistin tuntomerkki.
Muutettavat muuttaen voidaan Neuvostoliiton tilalle nyt pistää homoseksualismi, vapaa liikkuvuus ja globalisaatio. Oikeamielisen suuttumuksen korkein astehan tunnetaan nykyään nimellä mielensä pahoittaminen ja se on erityisesti vähemmistöryhmien hallussaan pitämä oikeus.
Koska antiikin mestari ei enää ole käytettävissä hyökkäysten kohteena, voidaan hyökkäykset ja mielipaha suunnata myös viestin tuojaa vastaan.
Voin kertoa, että yllä käytetyt Platonin tekstit on julkaissut WSOY niteessä Viisi tutkielmaa, vuonna 1961. Siinä esitetyt näkemykset eivät ole yhteneväisiä uusimpien amerikkalaisten ajatuksenjuoksujen kanssa ja saattaa olla, että sitä on ennen pitkää saatavissa vain karsittuna laitoksena. Kehotankin asiasta kiinnostuneita hankkimaan omat kappaleensa mahdollisimman pian.


30 kommenttia:

  1. No niinpä, kun tiedämme lisäksi länsimaisen filosofian olevan reunahuomautuksia Platonin teoksiin, niin osaamme jättää Jyväskylän nerojen aatokset sinne minne ne kuuluvatkin, eli Jyväsjärven pohjaan.

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi ollut rehellistä kertoa, että pederastiaa on avoimesti kannattanut julkisesti vain Puolimatkan kollega ja perussuomalaisten kannattaja (jäsen?) valtiotieteiden ja filosofian tohtori Jukka Hankamäki. Mitään yleistä kannatusta hän ei ole kuitenkaan saanut edes muiden homojen keskuudessa. Julkisuudessa en ole nähnyt arvioita hänen suorasukaisesta kirjoituksestaan ajattelijan oman homouden merkityksestä juuri Platonin filosofian omaksumisessa ja todellisen filosofian luomisessa. 

      Hänenkin kannaltaan pidän Puolimatkan pahantahtoista ja väärää yleistystä paitsi epätieteellisenä myös raukkamaisena. Kuitenkin kirjoitus osoitetaan ketä tahansa sellaista vastaan, joka ei hyväksy kirjoittajan omaa täysin typerää mielipidettä tieteenä. 

      On raivostuttavaa lukea tätä ennakkoluulojen kyllästämää jorinaa, kun muistaa hyvin julkisesti käydyn korkeatasoisen keskustelun fyysikko K V Laurikaisen ja filosofi Ilkka Niiniluodon välillä. Väittelystä on myös julkaistu kirja. Googlaamalla Niiniluoto-Laurikainen löytää helposti omaa ennakkotietoaan, -asennettaan tukevaa materiaalia.

      Yhdyn palstan pitäjän arvioon aikojen huononemisesta dialogin ja argumenttien osalta. Juuri Puolimatka on laskenut tasoa noista ajoista selvästi.

      Mitä tulee itse pedofiliaan (eri asia kuin pederastia) ja eläimiin sekaantumisiin, on vaikea ymmärtää mitä eräät niiden hyväksynnän yleistymällä tarkoittavat. Eläimiin sekaantumista tapahtuu pääsääntöisesti Keskustan ja perussuomalaisten valta-alueilla, ei tietääkseni lainkaan Kalliossa tai Töölössä. Kuitenkin juuri näiden kaupunginosien asukkaita tunnutaan syyttävän tästä maaseudun ilmiöstä. Miksi ihmeessä?

      Sama koskee julkitulleita laajoja pedofilia-tapauksia. Niitä on ilmennyt laajimmin uskonnollisissa suljetuissa yhteisöissä, etenkin ulkoministerimme edustamassa katolisuudessa. Sitä ei paavi ole lupauksistaan huolimatta vieläkään julkisesti kammannut, käyttääkseni typerän eufemistista sanontaa melonin lippiksen alta. Se tarkoittaa kuitenkin tuomitsemisen sijasta villaisella painamista.

      Tulevaisuudentutkimus on hämmästyksekseni nykyään eräs tieteistä. Sen tuloksia tai sen tieteellistä metodia ei tunne täällä siteerattu mielipidekirjoittaja, meistä muista puhumattakaan. Tuomiopäivän ennustamiseen ei väitöskirjoja tarvita.

      Poista
    2. Pitäisi vaatia Puolimatkalta yksityiskohtaisempaa selvitystä väittämäänsä pedofilimyönteisyyden salatuputtamiseen, eikä uhkailla hallinnoillisilla toimenpiteillä.
      Puolimatkan monia kirjoja selaillessa tulee mieleen, että vaikka opetus ja ulkopuolinen julkaisu on eri asia niin onko jumalan käden kaikkien ilmiöiden takana näkevä, pätevä opettajanakaan.

      Poista
    3. Se joka on udellut netistä mitä tarkoittavat sanat "ostap bender" tietää, että sanat tarkoittavat huijaria. Erään venäläisen huijariromaanin päähenkilön mukaan.

      Eikö olisikin jo korkea aika tutkia mitä tämä huijari ostap bender tekee tällä palstalla.

      Poista
    4. Tukkapöllyä Ostap Benderille!

      Poista
    5. Eikö minkä tahansa nimimerkin käyttäminen, siis kommenttinsa allekirjoittaminen olekaan arvokkaampaa kuin anonyyminä ruikkiminen?

      Poista
  3. Filosofi Esa Saarinen lauloi poikarakkaudesta:

    https://www.youtube.com/watch?v=APJ4MAA4yN8

    Raja pedofiliaan saattaa olla vähästä kiinni. Esimerkiksi kehitysmaista tuodun parisuhteen toisen osapuolen syntymävuosissa saatetaan olla suurpiirteisiä.

    Vihreä aate tuntuu toivottavan islamin kovinkin tervetulleeksi. Suomessakin vaikuttanut imaami piti 11-12 vuotta sopivana avioliiton solmimiseen.

    VastaaPoista
  4. Onpa outoa huomata, miten Puolimatkalta nyt vaaditaan milloin mitäkin, ikään kuin ei olisi lupa kirjoittaa myös asiasta, josta ei ole ja tuskin voikaan olla selkeää varmuutta. Heikkoja ja vahvempia signaaleja sen sijaan riittää.
    Kun taso on niinkin ala-arvoinen kuin se on, myös eräillä akateemisilla opettajilla, totean, että tämä tapaus on kaamea osoitus siitä älyllisestä ja moraalisesta tasosta, joka meidän julkisuudessamme nyt vallitsee.
    Mutta johan se näkyi hihamerkkijutussa.
    Mitä pederastiaan tulee,voi vain pahoitella sitä, ettei Pekka Haavistosta tullut presidenttiä. Hän olisi mielipidejohtajana ollut sopiva henkilö kertomaan arvovaltaisen näkemyksensä myös tästä asiasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Pekka Haavisto"

      Pekka Haavisto voi ottaa kantaa vaikka tältä istumalta.

      Poista
    2. Kun Puolimatka kiittää saamastaan Huuhaa-palkinnosta ja kirjoituksessaan selittää teoksissaan selvittävänsä tieteen alkuehtoja, hän tarjoilee joukon nimiä, joiden tosiasiallista sanomaa, saati merkitystä tieteen maailmassa ei kerrota. Pidän sitä virheenä.

      Jo Bertrand Russellin kaksiosainen "Länsimaisen filosofian historia" antaa perusnäkemyksen ontologis-epistemologisten kysymysten asetteluun. Äskettäin suomennettu Tuomas Akvinolaisen "Summa Theologiae" on perusteos teologian kannalta. Moderniin tieteeseen ovat vaikuttaneet monet skolastikot, joihin olisi voitu viitata ennemmin kuin nykyisiin filosofeihin, jotka eivät tuo juuri mitään uutta jo aiemmin sanottuun. Ateisteihin vetoaminen on aivan absurdia.

      Oma kantani tieteen ja jumaluuden suhteen määrittelyyn on muotoutunut usean teologin kirjoitusten ja oman elämänkokemukseni ja ymmärrykseni pohjalta. Vähäinen filosofian harrastukseni on muokannut ajatteluani, jonka turvin uskallan kuitenkin väittää seuraavaa.

      Tietoteorian alkuehdot eivät ole sellaisia kuin Puolimatka selittää. Epistemologia ei edellytä kokonaisvaltaista kaikkeuden ehtojen tuntemista. Missään tapauksessa se ei voi ratkaista mahdollisen tekijän olemassaoloa tai olemattomuutta. Ontologia on ennen epistemologiaa (S Albert Kivinen). On siis ensin oltava jotain, josta voidaan sanoa jotain.

      Jopa lukiolainen tietää, että suhteellisuusteoriaa ja kvanttiteorioita ei pystytä vielä yhdistämään. Se ei tarkoita millään järkevällä päättelyllä Jumalan olemassaolon välttämättömyyttä. Uskonnollinen vakaumus ei ole tieteellinen argumentti.

      Kannattaaa tutustua Riku Jutin teokseen "Tiedon filosofia antiikista nykyaikaan". Se on ilmestynyt pari vuotta ennen po. palkinnon jakamista ja on outoa, että Puolimatka tuntuu olevan siitä tietämätön.

      Koulumestareille tiedoksi
      Pidän islamia kurjimpana uskonnoista, joista ainoatakaan en tunne omakseni.
      Ostap Bender on kirjallinen hahmo, joka ei ole ortodoksikristitty. Hänet on kuitenkin hyväksytty Venäjällä riippumatta vallitsevasta yhteiskuntajärjestyksestä. Juuri siksi hän edustaa toivoa.

      Täällä minut laitetaan nurkkaan, minua tukistetaan ja minulle annetaan vitsaa. Minua solvataan julkisesti. Ei se mitään. Siitä huolimatta Jyväskylässsä on jotain mätää.

      Poista
    3. Haaviston jämäkkää kantaa pederastiaan siis kaipaisin. Jos hän olisi presidentti, niin varmaankin jyrähtäisi. Eihän sellaista meidän aikamme missään tapauksessa eikä missään yhteydessä voi hyväksyä. Moisen väittäminen olisi tieteenvastaista huuhaata, kuten filosofi Raatikainen on osoittanut.

      Poista
  5. William Kilpatrick kirjassaan Christianity, islam and atheism kirjoittaa Euroopan uusista kaksoisstandardeista pederastian suhteen. Katolisen kirkon pappien lasten hyväksikäyttörikokset pannaan koko kirkon syyksi, kun muslimi jää kiinni samasta rikoksesta, joutuu asian paljastaja jopa oikeuteen loukattuaan tekijää. Media on paljon vähemmän halukas kritisoimaan lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa kun se tapahtuu islamilaisissa kulttuureissa, eikä sitä edes yleensä huomata, koska se on monissa islamilaisissa maissa täysin hyväksyttävää - ja nyt kun islamin mukana Eurooppaan on tullut yhä enemmän lasten hyväksikäyttöä usein sharian suojaamaa, niin poikiin kohdistuvaa (pederastia) hyväksikäyttöä tapahtuu myös islamin piirissä. Islam kieltää homoseksuaalisuuden aikuisten välillä, lasten suhteen ollaan sallivampi (esim. Afganistanin tanssivat pojat). Katolista kirkkoa ja kristittyjä kyllä arvostellaan, kuitenkin kristinuskossa lasten hyväksikäyttö on vakava asia, moraalisena periaatteena kielletty ja tuomittavaa.

    VastaaPoista
  6. Pekka Haavisto ja Jari Sillanpää ovat eräänlaisia suomalaisia homoikoneja. Hekin voisivat ottaa osaa pedofilia / pederastia -keskusteluun ilman tieteellistä painolastia ihan vaan fiilispohjalta ja omista kokemuksistaan lähtien.

    Professori Jaana Hallamaa (melkein Helsingin uusi piispa) voisi perustella suopeuttaan pedofiliaa kohtaan. Vaikkei omia kokemuksia (?) olisikaan, niin mielipiteissä näyttää löytyvän.

    Sen verran homot voisivat omien kokemustensa perusteella avautua, että mitenkä käy pidätyskyvyn kanssa, kun peräsuoliyhdyntää harjoittaa vuositolkulla. Kulkevatko ikääntyneet homot vaipoissa kaupungilla käppäillessään?

    VastaaPoista
  7. Puheenvuoro heimoveljillemme:

    Yleeile lasti lahti, lasti lahti
    12 tuhat pederasti, pederasti

    Tänaseks on pooled neist, pooled neist
    juba leidnud teineteist, teineteist

    Otsas häda, otsas piin, otsas piin
    leiutati vaseliin, vaseliin.

    Surnuid ma ei enam nussi, enam nussi
    surnutel on perses ussid, perses ussid.

    VastaaPoista
  8. Voikohan kommentointi professorin palstalla vajota enää alemmas?
    Sitä jäämme odottelemaan, mutta professorihan voi aina hieman tonkaista tunkiota, siitähän aina lisävauhtia saadaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta kun aihehan on liiskainen. Henkisestäkin lietteestä kyse ja siitä ennen muuta. Sen mukaista tietysti tekstikin. Ja eikös tässä ihan pohjimmiltaan käsiteltykin mielipiteen ilmaisun vapautta.

      Poista
    2. Anonyymi tuossa ekana yllä oikein tekeytyy paheksumaan tämän palstan kommentointia. Mokomakin tekopyhä teeskentekijä.

      Yäk.

      Poista
    3. Ei ollenkaan kommentointia, aiheestahan mainitsin. Mutta en tarkoittanut, ettei siitä pitäisi kirjoittaa, päinvastoin. Liiskaisuudella tarkoitin puheena olevan tarkoitetta tai tarkoitteita, itse ilmiöitä, tekoja ja niiden pohjalla olevaa mielenmaisemaa. Ja miten voi olla tekopyhä jossakin asiassa, jos sanoo täsmälleen ajatuksensa. Ihan kirjoitin rehellisesti, aidosti ja vilpittömästi.

      Poista
    4. Ai, anteeksi. Minun kommentointini ei tainnutkaan olla nyt yllä kyseessä. Monia anonyymejä. Koetan lopettaa suulauteni tältä erää tähän.

      Poista
    5. Niin sitähän mä juur tarkotin, sanoi Janne Kivivuori.
      Että miksi se näyttää olevan ylivoimaista keksiä itselleen edes jokin nimimerkki, jolla allekirjoittaa kommenttinsa?

      Asia ei haittaisi lainkaan, mikäli kommenttiketjuissa olisi vain yksi anonyymi. Silloin "anonyymi" olisi hänen eräänlainen allekirjoituksensa.
      Mutta kun ketjussa on anonyymejä toisensa perään, ei voi tietää kenelle kommentoi, kuka kommentoi ketäkin, eikä edes etteivätkö kaikki anonyymit ole se yksi ja sama.

      Mitä te oikein pelkäätte? Kyllä se anonymiteetti pystytään selvittämään samalla tavoin kuin nimimerkkikin, jos siitä olisi kyse.

      Poista
    6. Q K on kyllä oikeassa. Olen anonyymi joka pahoitti mielensä ensin Vihavaisen Haavisto-kommentista, sitten Toipilan karkeasta kommentista ja lopuksi vironkielisestä paskarunosta.
      Perimmäinen asia, sananvapaus eri muodoissaan jää herkässä mielessäni taka-alalle tuollaista lukiessa.
      Tällaista tämä on, olen varmaan väärin kasvatettu, ja siksikin anonyymi, pyydän anteeksi.

      Poista
  9. Ostap Benderista

    Mielenkiintoisena havaintona kirjaan sen, että tämän palstan Ostap Bender ei kieltänyt olevansa Sylttytehtaan työntekijä. Hän siis puuhastelee täällä jonkun Sylttytehtaan nimissä.

    Toiseksi havainnoksi kirjaan sen, että tämän palstan Ostap Bender väittää, että Ostap Bender on kirjallinen hahmo, joka ei ole ortodoksikristitty. Siis, Pyhä Venäjä on epäilysten ulkopuolella.

    Kolmanneksi havainnoksi kirjaan sen, että tämän palstan Ostap Benderin mielestä Suomessa ei osata venäjää eikä osata kurkata venäläiseen wikipediaan, jossa sanotaan:

    Оста́п Бе́ндер — главный герой (вернее, антигерой) романов Ильи Ильфа и Евгения Петрова «Двенадцать стульев» и «Золотой телёнок». Мошенник и авантюрист, «великий комбинатор», «идейный борец за денежные знаки», знавший «четыреста сравнительно честных способа отъёма (увода) денег». Один из самых популярных героев плутовского романа в русской литературе.
    [Ostap Bender on täten huijari, seikkailija, aatteellinen rahan haalija, joka tietää neljäsataa rehellistä tapaa varastaa rahaa.]

    Neljänneksi havainnoksi kirjaan sen, että tämän palstan Ostap Bender on Sylttytehtaan työntekijä, (professori sellainen).


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun Ostap Bender kirjoittaa asiasta 1, hän ottaa argumentit asiasta 2 ja 3. Hän jankuttaa asian vierestä. Sanoisin lukiolaispojan tyylistä tai ensimmäisen vuoden opiskelijan. Ehkä voi myös olla tarkoituksellinen manipulaattori, mihin nimimerkkikin viittaa. Veikkaisin kuitenkin kypsymätöntä koulupoikaa. Tietysti tuo ärsyttely lisää kommentteja ja kommentoijien määrää... tuota noin.
      Joo, ja edelleen anonyymi. Yritän päästä kokonaan tästä kommentointikuilusta. Se on vaikeaa, kun kumminkin ehdottomasti seuraan tätä blogia. Koetan lukea sitä jatkossa Oikeasta Mediasta, missä ei voi kommentoida.

      Poista
  10. Puolimatka kirjoitti huolissaan pederastian ja pedofilian hivuttautumisesta normaaliksi katsotuksi. Olen ihmetellyt, missä ovat muut kasvatustieteen professorit, ei pihaustakaan. Päinvastoin jo peruskoulussa opetetaan gender-ideologiaa. Miten voi olla, että se sallitaan? Eivätkö edes vanhemmat aio reagoida? Mikä ihme meitä vaivaa?

    VastaaPoista
  11. Åbolle kannattaa juniorikielisten julistaa työrauha sivistyksen nimissä.

    VastaaPoista
  12. Nimetön kommentointi puskan takaa todistaa Suomen älymystön marssivan mahallaan, kuten sanotaan. Tunne-elämästä viis, kaikki navan ala-puolella, "me too".

    Kaikkea ohjataan korvien välistä, kirjoitti puolestaan Jean-Paul Sartre. Ihminen on kokonainen, koko nainen. Läntistä sivistystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin no, siitä vain. Kirjoita omalla nimelläsi.

      Poista
  13. Homot ja pedofiilit ovat niin herkkähipiäistä porukkaa, että kun tällaiset henkilöt loukkaantuvat - oli aihetta taikka ei, niin heidän kostonsa saa aivan järjettömiä piirteitä.

    Näkyyhän se suorastaan räikeästi professori Puolimatkan kohtelussa.

    VastaaPoista
  14. Ostap Benderin vispaamiset

    Edessämme on kolmiokonflikti: Puolimatka, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY ja rehtori.

    Puolimatka kiinnittää yhteiskunnan huomiota siihen, että "mielikuvat seksuaalisen suuntautumisen synnynnäisyydestä ja muuttumattomuudesta luovat perustan myös kampanjalle pedofiilien seksuaalioikeuksien puolustamiseksi". Pillastunut Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY vaatii Puolimatkan huolien takia, että yliopistossa "turvataan kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tasa-arvoinen ja turvallinen opiskeluympäristö". Muille opiskelijoille Jyväskylässä ja muualla Suomessa asia ei kuulu. Rehtori lupasi toimenpiteitä jo ennen lukukauden alkua.

    Konfliktin tiimoilta erityistä vispaamista on tullut Ostap Benderin taholta. Puolimatkan huolta, että "mielikuvat seksuaalisen suuntautumisen synnynnäisyydestä ja muuttumattomuudesta luovat perustan myös kampanjalle pedofiilien seksuaalioikeuksien puolustamiseksi" ostap bender ei huomaa, mutta puristi itsestään kuitenkin seuraavaa: ”Mitä tulee itse pedofiliaan (eri asia kuin pederastia) ja eläimiin sekaantumisiin, on vaikea ymmärtää mitä eräät niiden hyväksynnän yleistymällä tarkoittavat.” Toisin sanoen Ostap Bender ei ymmärrä. Mutta ihmisethän ovat eläimiä: ”biologisia otuksia, joita ihmisiksi sanotaan”, ja siksihän niille kaikki on sallittu.

    Vahvemmaksi vakuudeksi Ostap Bender syöttää meille ”tieteen alkuehtoja”, ontologis-epistemologisten kysymysten asettelua”, että ”Ontologia on ennen epistemologiaa”, että ”suhteellisuusteoriaa ja kvanttiteorioita ei pystytä vielä yhdistämään”, että hän pitää ”islamia kurjimpana uskonnoista”. Hän lohduttaa meitä sillä, että ”pumpattava mini-Barbara voisi kuulua vakiovarusteena jokaisen rukoushuoneen, kirkon, synagogan ja moskeijan sakastiin, asehuoneeseen tai vastaavaan tilaan syntymävammaisia uskovia varten”. Ostap Bender ottaa myös kantaa: ”Miksei opiskelijoiden mielipiteitä kunnioiteta? He vaativat hyvää ja ihmisarvoja kunnioittavaa opetusta.”

    Kaiken kukkuraksi Ostap Bender pitää ”Puolimatkan pahantahtoista ja väärää yleistystä paitsi epätieteellisenä myös raukkamaisena. Kuitenkin kirjoitus osoitetaan ketä tahansa sellaista vastaan, joka ei hyväksy kirjoittajan omaa täysin typerää mielipidettä tieteenä”. Logiikan mukaan Ostap Bender voisi hyvinkin myös huudahtaa: ”Eläköön pedofilia! Koska kukaan ei tiedä mitä se on!”




    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.