maanantai 20. joulukuuta 2021

Tulevaisuuden eväitä

 

Ison remontin paikka

 

Osmo Soininvaara, 20-luvun yhteiskuntapolitiikka. Teos 2021, 405 s.

 

Pekka Kuusen teos 60-luvun sosiaalipolitiikka hätkäytti aikoinaan maamme poliittista ilmastoa. Se onnistui kääntämään päinvastaisiksi monet perinteiset ja luontaiset käsitykset taloudesta ja yhteiskunnasta, mutta ei tyytynyt vain surkuttelemaan vallitsevien käytäntöjen kehnoutta, vaan myös lupasi yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista. Ne piti vieläpä saavutettaman miellyttävillä keinoilla, mikä sodan ja pulan jälkeen kuulosti erityisen hyvältä.

Myös Soininvaara on melkoinen visionääri. Hän saarnaa nykyisiä, usein aikansa eläneitä ja irrationaalisia instituutioita vastaan, mutta esittää myös niiden tilalle uusia ja toimivampia. Monia niistä on jo jossakin kokeiltu. Kaikkia toki ei ja poliittisista syistä kynnys niiden kokeilemiseen onkin joskus hyvin korkea.

Soininvaara aloittaa kirjansa osoittamalla, miten absurdia on, että huolimatta ns. työtä säästävien koneiden tavattomasta tehosta, työelämästä on tullut vain entistä kiireisempää ja itse työstä niukka hyödyke, jota ei suinkaan riitä kaikille, vaikka työhaluja olisi. enemmän vain pitäisi saada mammonaa, vaikka sen lisääntymisestä saatava rajahyöty hipoo nollaa ja voi olla jo sen allekin.

Tätä asiaa olen itsekin usein päivitellyt (esim. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=ty%C3%B6t%C3%A4+s%C3%A4%C3%A4st%C3%A4v%C3%A4t ).

Aikoineen jopa sampo kuvattiin varsin kohtuullisen vaurauden lähteeksi: siihen kuuluivat jauhomylly, suolamylly ja rahamylly. Konetta ei suinkaan pidetty yötä päivää käynnissä, sillä kukapa olisi tarvinnut määräänsä enemmän jauhoja tai suolaa? Mihin ne olisivat edes mahtuneet? Niitä myymällä olisi toki saanut rahaakin, mutta sitä vartenhan oli jo rahamylly, josta sai pätäkkää yllättäviin tarpeisiin. Ehkäpä vaikka veroja sai maksaa rahalla, kun kauniisti pyysi?

Purnu puhteessa lienee ollut kohtuullinen määrä ajan suurperheellekin, mikäli purnun koko oli riittävä. Ilmeisesti oli, koska mikään turha peli ei sampo ollut, vaan nimenomaan päästi pälkähästä, siis niukkuudesta.

Sammon yhteiskunnallisista vaikutuksista on jälkipolville jäänyt, vaatimattomasti sanoen, kovin vähän kokemuksia. Ainakin se aiheutti kateutta ja houkutteli ryöstöön, mikä sitten pilasi Väinölän välit Pohjolaan. Asian merkitystä on vaikea arvioida, mutta se saattaa olla niinkin suuri, että koko rakkineen hautaaminen ikiajoiksi pois ihmisten ilmoilta saattoi tuntua rationaaliselta ratkaisulta.

Rationaalisia ihmiset kuitenkin ovat vain harvoin ja silloinkaan tuskin ajatellaan omaa nokkaa pitemmälle. Soininvaara on tässä suhteessa hyödyllistä luettava. Kuten Kuusi aikoinaan, hän avaa silmiä asioiden yhteiskunnallisille kokonaisvaikutuksille, joista niin yksityiset kuluttajat ja tuottajat kuin ammattiliittojen kaltaiset etujärjestöt usein viis veisaavat.

Peruskysymys koko kirjassa on, miksi elämämme näillä nykyajan edellytyksillä on suuren kansanosan kannalta lopultakin niin huonoa ja ympäristölle vahingollista. Onhan se parempaa kuin ennen, mutta kyllä parempaakin vielä pitäisi pystyä.

Ympäristön pilaaminen ja kohtuuttomat tuloerot olisi saatava kuriin ja sopivalla yhteiskuntapolitiikalla se ei periaatteessa olisi niinkään vaikeaa. Se poliittinen tahto vain olisi löydettävä.

Mahdollisimman pienet tuloerot eivät sinänsä ole mikään hyvä tavoite. Suomessakin ne ovat luultavasti olleet jopa liian pieniä, kun kotimaista sijoitusvarallisuutta ei ole syntynyt. Toisaalta pienituloiset ovat jääneet loukkuun, jota ei ole kyetty kunnolla laukaisemaan monimutkaisista ja kalliista tukimuodoista huolimatta.

Sitä paitsi tuet ovat usein muodostuneet epäreiluiksi ja suosivat vääränlaista elämäntapaa. Työnteko pitäisi saada kannattamaan, mutta sen tiellä on ay-liikkeen valta. Se ei hevillä asemiaan luovuta ja luulenpa, että tästä Soininvaaran ideasta saadaan kuulla vielä…

Systeemi olisi siis saatavissa rationaalisemmaksi, mutta asian tiellä on monella omia lehmiä ojassa. Soininvaara puhuu polkuriippuvuudesta. Kun on yhdelle tielle lähdetty, niin sitä pitkin sitten edetään. Esimerkiksi Virolla oli onnellinen hetkensä neuvostosysteemin hajotessa, kun saatettiin aloittaa puhtaalta pöydältä.

Soininvaara suosittelee niin sanottua katkaistua negatiivista tuloveroa ja perustuloa. Ne antaisivat työnantajalle mahdollisuuden värvätä ihmisiä hyvinkin pienellä palkalla ilman pelkoa tukien menettämisestä. Minimipalkka, joka suuresti rajoittaa ihmisten pääsyä palkkatöihin, joutaisi pois käytöstä.

Työtä säästävät koneet ovat tehneet jo miljoonien ja kai miljardienkin ihmisten entisistä työtehtävistä tarpeettomia. Vielä 50-luvulla tuli itsekin -ihan vähän toki- väännettyä käsin ruukkimyllyä. Työ oli raskasta ja kaikkea muuta kuin luovaa ja sen tason tehtävien jääminen pois lienee kaikkien intresseissä.

Kuitenkin monet aina, 1800-luvun alun luddiiteista lähtien, ovat vastustaneet ihmistyön korvaamista koneella. Työtä ei olekaan aina, ainakaan heti löytynyt syrjäytyneille. Nyt muuten kuuluvat koodaritkin olevan vaaravyöhykkeessä, kun tekoäly korvaa heidät. Ehkäpä se hypetys siitä, että jokaisen (ja siinä luvussa ehdottomasti myös naisten) pitäisi opetella koodausta, alkaa myös pian vähentyä.

Mutta entä miten käy koko työn ylipäätään? Muistan 60-luvulla Sosiologia-lehdessä ilmestyneen artikkelin, joka pohti sitä, että jossakin vaiheessa tulisi aika, jolloin koneet suunnittelisivat ja rakentaisivat koneita.

Se taitaa jo ollakin käsillä tai ainakin ihan ovella. Silti on paljon mahdollisia ihmisiin liittyviä työtehtäviä, joita koneet pystyvät korvaamaan korkeintaan kehnosti. Tässä luvussa lienevät jopa maailman vanhimmat ammatit. Sen lisäksi erilaiset viihtyisyyttä luovat palvelut voisivat vielä nykyisestäänkin runsaasti lisääntyä. Hoivapalvelujen tarvehan onkin koko ajan kasvussa.

Soininvaara ei tee sitä johtopäätöstä, että ulkomaisen työvoiman hankkiminen olisi turhaa ja tarpeetonta, tarve kuitenkin koskee vain tietynlaista maahanmuuttoa eikä suinkaan sitä, joka syntyy turvapaikkapolitiikan ja houkuttelevan sosiaalipolitiikan seurauksena.

 Legitiimi kysymys joka tapauksessa on, missä määrin, jos lainkaan, on hyväksyttävää sallia rinnakkaiskulttuurien syntyminen maahan määräämään sen tulevaisuutta hamaan maailman tappiin saakka.

Kirjoittaja puhuu paljon ja kiinnostavasti myös ympäristöasioista ja yhdyskuntarakenteen muuttumisesta. Nyt kaikki luova uusi näyttää pyörivän parin yliopistovetoisen kasvukeskuksen ympärillä ja trendi on maailmanlaajuinen.

Mutta eihän se kehitys tähän lopu. Uusi, vihreä elämäntapa saattaa hyvinkin tulla megatrendiksi piankin. Etätyöt eivät vielä ole aiheuttaneet mitään vallankumousta, mutta voihan sekin aika tulla.

Soininvaara on tunnollisesti kaivautunut tarpeellisille lähteille ja esittää ne asianmukaisissa yhteyksissään. Opimme silloin muun muassa sen, että eniten työtunteja vuodessa tekevät Euroopassa venäläiset ja kreikkalaiset ja vähiten saksalaiset.

Kaiken kaikkiaan kirja vahvistaa kuvaa Soininvaarasta älykkönä, joka ei ole sitoutunut puolustamaan mitään ideologiaa silloin, kun se toimii hänen mielestään tavoiteltavia asioita vastaan.

Tällaista asennetta näkisi mieluusti enemmänkin.

 

19 kommenttia:

  1. Soininvaaralla olisi sinänsä (ollut) edellytyksiä nousta uudeksi Pekka Kuuseksi 2000-luvun Suomessa, mutta häneltä on puuttunut ne kaksi, jotka auttoivat Kuusen tietä yhteiskuntarakennuksen guruksi. Kuusi oli sosialidemokraatti, siis ajan suurimman valtavirtaideologian kannattaja, kun taas Soininvaara on vihreä, ja tunnetulla tavalla joutunut sivuvirtaan omassakin liikkeessään. Toisekseen pohjoismaisen sosialidemokratian reaalityössä meillä oli mallimaana Ruotsi, joka oli tällä tiellä jo hienoista vankemmalla etumatkalla. Nyt taas ei tällaista selkeää johtotähteä ole eikä ole edes näkyvissä: eurooppalainen viiteryhmä on sekalainen joukko sinne tänne säntäileviä kansakuntia ja ryhmäkkeitä, ilman selkeää tavoitetta ja ilman selkeitä toimintamalleja. Mitä Kuuseen tulee, emme saa unohaa myöskään Erik Allardia ja sosiologista vankkaa pohjaa, jolle kansallinen eheyttäminen ja vaurastumispolitiikka, vastakohtaisuuksien lievittämispyrkimyksineen - Kekkosen eittämättömällä myötävaikutuksella - perustui. Nyt tällaista yhteiskunnan syvään ymmärtämiseen perustuvaa, sanoisinko, kollektiivista pyrkimystä ja siihen kätkettyä voimaa ei ole. Yksilö, heimoistuminen ja sirottuminen korostuvat. Peli on selvästi vaikeutunut!

    VastaaPoista
  2. Ode Soininvaara nostetaan aika ajoin ajatusten automaatista esiin kuten Käteinen tapanintansseihin. Eletään Clasun aikakautta. Hallitus lupaa lisää rahaa psykoterapiaan. Rahaa,rahaa, mitäpä Ode muuta osaisikaan kuin Niinistö vaikka virkaan ei kuulukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisin sanoen jottei väki hiffanne et jokin on vialla, niin ne työnnetään täyteen lääkkeitä (syy miksi en juur näe eroa diilerissä tai psykiatrissa kuka tarjoaa ratkaisuksi lääkkeitä, jotain sieltä haetaan, pappi taas noh sielunhoitoonkin voinnee mennä jos uskonee sen pelastavan) ja uskonevat vielä että se ongelma on omassa päässä. Jokseenkin ihanaa elää jälkiteollisessa. Ärsyttävintä kylläkin on tajuta ettei ongelma teknisesti ole edes itse aiheutettua saati että sen alkuperä olisi kotimaassa.

      -H-

      Poista
  3. Onko Suomessa meneillään kansanmurha? Aivan sekopäistä porukkaa Pasilan asemalla, nuoria miehiä tonkimassa roskiksia. Mitä maassa tapahtuu? Junassa sama meno.

    Useimmat 17-vuotiaina ajokortin saaneet kuolonkolarin ajaneet olivat olleet ammattikoululaisia. Anne Berner näitä kaasutti tien päälle. Sanoi tulleensa politiikan pätkätyöläiseksi auttamaan kolmea poikaansa elämänpolulla.

    VastaaPoista
  4. Jotenkin miellän Soininvaaran entiseksi ihmiseksi. Hän näyttää jämähtäneen täysautomatisoituun avaruusluksushomokommunismiinsa, eikä pysty peittämään ylimielisyyttään ja halveksuntaansa maalaisjuntteja kohtaan. Jos yhteiskuntamme romahtaa, kuten näyttää tapahtuvan, hän on varmasti tulossa syömään meidän junttien eväitämme leuka edelleen koko ajan halveksunnasta väpättäen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osmohan on itse kainuulaista savolaissukua eli sisäsiittoinen mutantti. Tämä oikeastaan koskee kaikkea suomalaista intelligentsijaa. Muutama sukupolvi taaksepäin löytyy mäkitupalaisia kakkivarpaita ja jos joskus on joku päässyt opintielle ja hieman parempaan asemaan, nimet muutetaan ryynäsistä soininvaaroiksi tai wegeliuksiksi.

      Mikä on soininvaarojen ja muiden kakkivarpaisen panos? Huomaisiko kukaan, jos ei olisi koskaan syntynyt?

      Poista
  5. Numerot ovat ajattomia, ja numeeriseen talousajatteluun kuin automaattisesti sisäänrakentuu harha siitä että nimenomaan "talous" edustaa jonkinlaista ihmisen ikuista "totuutta" -- että siis nimenomaan talousajattelu olisi jotain joka palautuu ihmiselämän perimmäisiin realiteetteihin ja muodostaa vankimman pohjan kaikelle tosielämää koskevalle tiedolliselle ja yhteiskunnalliselle pohdiskelulle.

    Numeerisen ajattelun olemuksellinen ajattomuus on rationaalisuusharha, jonka ajatushistoriallista taustaa oman "opillisen" aikalaisajattelumme ehdoilla on tavattoman vaikea nähdä. Juuri meille eurooppalaisen uuden ajan ihmisille on ominaista kuvitella esimerkiksi "tiede" ylihistoriseksi ilmiöksi. Mikään ei voisi olla enemmän harhaanjohtavaa.

    Lueskelin muutaman Soininvaaran tekstin ja kirjoitin oman arvioni hänen "ajattelustaan" muutama vuosi sitten. Se ei ollut kovinkaan positiivinen arvio, mutta en osaa omien kokemuksieni pohjalta suhtautua poliitikkoihin yleensäkään mitenkään positiivisin odotuksin. -- Kirjoitukseen pääsee nimeäni klikkaamalla.

    ""Kuka kertoisi Soininvaaralle -- ja monille, monille kaltaisilleen -- ettei kenenkään ensinkään kannattaisi esitellä ylihistoriallisia käsityksiä eurooppalaisuudesta tai islamista, ei demokratiasta eikä kansallismielisyyden noususta. Ne eivät oikeasti ole sellaisia yleiskäsitteellisiä kliseitä, ei sellaisia asioita kuin millaisiksi vihreä liike -- tuo populististakin populistisemmaksi hapantunut 60-lukulaisen arvo- ja aatevallankumouksen jälkijättöinen "jäljestätulevien valtava lauma" -- ne kuvittelee. --

    Asiat ovat oikeasti aikalailla päinvastoin kuin mitä nämä omien näkemystensä onttoudesta tietämättömät mutta kaikkitietävien varmuudella ja oikeassaolijoiden omankädenoikeudella nollatoleransseja ja sensuuria vaativat maailmanparantajat kuvittelevat. Heiltä jää ymmärtämättä sekin, että yhteiskunnallinen romahdus ja taantuminen totalitarismiin voi tapahtua ihan minkä tahansa opillisen ideologian nimissä -- vaikkapa "ihmisarvo- ja -oikeusideologioiden" nimissä. Juuri vihreillä saappailla on "sama kaiku askelten" kuin mitä totalitarismien ideologisilla myrkynkylväjillä on aina ollut.""

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Numerot ovat ajattomia, ja numeeriseen talousajatteluun kuin automaattisesti sisäänrakentuu harha siitä että nimenomaan "talous" edustaa jonkinlaista ihmisen ikuista "totuutta" "
      Kai tämä on joo ja ei.
      Luin tuossa viikonloppuna kirjaa ja he toivoivat toista iltasatua. Koska olen välillä hieman ärsyttävä luin sitten kirjaa missä oli Kaarle Kustaasta yms. siis aikuisille suunattu opus. Kummasti toiveet väheni ja toivoivat minun olevan hiljaa.
      Mutta siinä oli tuo numeroista mitä väliin pohtinut. Kun kuninkailla on ne roomalaiset numerot enkä ole opetellut niitä niin luen ne kuin kirjaimet.
      Nykyäänhän on nuo mitkä käsittääkseni muslimit kopioi intialaisilta aikanaan, mitkä itsellekkin opetettu. 1+1=2 jotta siitä tulee 2 on jonkun pitänyt nuo symbolit opettaa.
      Meillä oli joitain vuosia takaperin aupair kokeilu. Tyttö oli käynyt Portugalissa koulun vanhemmat kasvaneet toisaalla. Tiedä sitten miksi mutta hän ei osannut ihan perus prosenttilaskuja. Ja tiedän kyllä etten itse ole mikään haka matematiikassa, mutta kyllä ammattikoulussa tuli opittua miten tehdään hyvä booli prosenttuaalisesti. Toinen juttu sit on mitä leipuri tällä tiedolla tehnee. Mutta jos tässä nyt mietin kuinka oleellinen tuo koulujärjestelmä on yhteiskunnan kannalta niin se on suht oleellinen. Valitettavasti ihmiset tunnu ymmärtävän että se ei ole jotain minkä voinee omistaa, vaan jotain mikä pitää jakaa.
      Asia on erikseen jos kyse on liikeyrityksestä, mutta siinäkin pyöritellyt sitten riipunee ihmisestä. Tyyliin vaikka tuo Faberge. Hän teki pieniä eläinfigureja ne piti polttaa jossain tietyssä asteessa että sai tietyn värin. Tieto taas oli toisella päässä kun kuoli, kuoli tietokin. Euroopassa huomannee leivoksissa joitain samantyylisiä ilmiöitä. Sacher-leivos on muistaakseni sen yhden hotellin ja niitä kyllä riittänee. Jaksane kirjoittaa.
      Sitten taas toisaalta ihminen opettelee uudelleen. Itse ihastunut Arabian riisiposliinikuppeihin mitä perinyt muutamia. Mutta se tarina niiden taustalla on vain kiehtova. Kuinka suunnittelija oli muistaakseni Wienissä nähnyt Ming-dynastian ajan kupin ja pohtinut 10 vuotta (nykyään kun kaik kuskataan ulkomailta (on niitä joitain kotimaisiakin tekijöitä) näe järkeä maksaa suuria siirtokuva kupeista) kuinka toteuttaa sellainen. Lähinnä kuinka kuppi jostain kaukaa on inspiroinut. Sama kun käytiin katsomassa lasten kanssa Koiramäen Suomen historia. Mistä näyttelijät olisi voineet ammentaa sitä tarinaa jos joku olisi sitä jo alkuun työstänyt. Hannu-Pekka Björkmann oli kyllä mainio.

      Poista
    2. Lisännen että he tarkoitin lapset toivoivat.

      Poista
  6. Tuskin Soininvaara arvioi mitä kokonaisvaikutuksia ilmapiiriin on ollut HS:n parin vuoden takaisella uutisella poliisin lopettaneen tiedottamasta mediallle maassa tapahtuvien henkiroiksoten määrästä koska ei ollut päässyt toisenn viranomaisen, rikostutkijoiden kanssa sopimukseen!!!

    Eilen Espoossa nuori nainen tappoi isänsä, muutama päivä sitten Klaukkalassa kolme parikymppistä miestä tappoi yhden keskussdestaan. Nämä tämän päivän Iltalehden samalla sivulla.

    VastaaPoista
  7. NS. valtavirtaan, puhumattakaan politiikkaan kuuluvista, älyköistä ei ole ajattelijoiksi. Heille nykytilanteen hahmottaminen on liian kovaa kamaa. Liian hyvät ajat ovat tuoneet heikot johtajat, joiden takia kaikki yhteiskunnan organisaatiot ovat vieraantuneet alkuperäisestä tarkoituksestaan. Lehdistö tukee hallitusta, yliopistoa ohjaa moraalipöyristyminen, ei tiede, terveysviranomaisia ohjaa lääketeollisuus, ei kansanterveys ja hallitusta ohjaa maailmanparannus, ei suomalaisten etu. Kunhan tämä akuutti kusetus loppuu alkaa melkoinen rytinä ja uuden rakentaminen.

    VastaaPoista
  8. Soininvaara on Matti Klingen veroinen kollaboraattori molempien ollessa isovanhempiensa puolelta pesunkestäviä savolaisia, joskin Klinge vaan äitinsä suvun kautta.

    Ulkomaisissa teksteissä puhutaan näistä takinkääntäjistä erityisen herkkinä hienostelevina oman taustan piilotteljoina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ovatpa melekosia mulokkuja. Kyllähän ulkomaalaiset asian tietää.

      Poista
    2. Patseeraavat bulevardeilla neuvosten rahaseminaareihin kuin olisivat pudoneet pilvistä.

      Poista
  9. Kaikella kunnioituksella Soininvaaraa kohtaan, mutta mies on kirjoittanut tuon saman kirjan eri nimillä 80-luvulta asti. 80-luvulla tuli "kirjeitä Linkolan kanssa", 90-luvulla "hyvinvointivaltion pelastusoppi", 00-luvulla "vauraus ja aika." Ja nyt sitten tuo "2020-luuvn politiikka".

    Kaikissa kirjoissa on sama sisältö muokattuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun aikoinaan luin hänen kirjansa Vihreä markkinatalous (1990), se vaikutti aluksi kovin yllättävältä ja hämmentävältäkin. Kyllä siinä varmasti oli paljon viisasta asiaa, mutta se ei juurikaan vastannut mielikuvaani vihreistä. Ja ainakin se oli siinä määrin erilainen kuin hänen muutamaa vuotta aikaisemmin kirjoittamansa Ratkaiseva aika, että niitä tuskin uskoi saman henkilön kirjoittamiksi.

      Poista
  10. Soininvaara on lähinnä liika lukenut fakki-idiootti, lukenut mies jolta puuttuu käytännön järki.

    VastaaPoista
  11. En ole lukenut kirjaa, mutta olen lukenut Soininvaaran blogista kirjaa käsittelevät kirjoitukset.

    Tämäkin materiaali auttaa näkemään jotain siitä umpikujasta johon yhteiskunta on ajettu.

    Esimerkiksi valuutan palvonta ja sen ympärille keskittyminen on erittäin suuri virhe.

    Valuutta - tai raha - on valvonnan väline jolla poliitikot varmistavat suosijoidenda tai isäntiensä kannatuksen.

    Tämä vain yhtenä kommenttina monista mahdollisista.


    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.