sunnuntai 14. elokuuta 2022

Kolmas kotimainen

 

Rakas englantimme

 

Joku Mika Waltarin henkilö sanoi joskus, että on kaksi asiaa, joista voi puhua loputtomasti: tähtitaivas ja lampaan maksa.

Nuo mainitut tarkastelun kohteet sisälsivät tiettävästi avaimen koko maailman, mukaan lukien tulevaisuuden ymmärtämiseen, niitä piti vain osata lukea ja niinpä kunnanhimoisia yrittäjiä riitti polvesta polveen.

Nykyäänkin on muutamia tyhjiin ammentamattomia puheenaiheita ja mielenkiinnon kohteita, joista jokaisella on mielipide ja näkemys, usein jopa hyvin ankara ja oikeaoppinenkin.

Kyseessä ovat Venäjän maa ja englannin kieli. Toki muitakin on, mutta ei tässä elefanttia ruveta kokonaisena syömään. Otetaan nyt siis vaikka pinnalliseen tarkasteluun pelkästään englannin kieli.

Monet pitävät kieltä suurena siunauksena ja koko maailman yhdistäjänä. Sen kauttahan koko wikipedia ja moni muukin nettiresurssi kulkee ja käännöskoneet tekevät hyödyllistä työtään. Englannista on tullut koko maailmalle jonkinlainen Jumalan äidinkieli, kuten patrioottiset britit aikoinaan lienevät vakavissaan uskoneen.

J.V. Stalin pohdiskeli 1920-luvulla ja sitten myöhemminkin sitä, mikä tulee olemaan kielten kohtalo maailmassa. Selväähän oli, että tulevaisuuden luokattomassa (!) maailmassa myös kielet kokisivat kohtalonsa, porvarillisten yhteiskuntien puhetavat antaisivat tilaa proletaarisille ja kapitalismin luomien kansallisvaltioiden hävitessä myös kielten kohtalona oli jyrkkä muuttuminen.

Tulevaisuuden kieli ei olisi venäjä enempää kuin saksakaan, arveli Stalin 1920-luvulla. Englanti ei tainnut tulla vielä hänen mieleensäkään. Syntyisi uusi kieli, kuten kansatkin tulisivat uusiksi. Selvää oli, että pienten kielten kohtalona olisi häviäminen, mutta suuretkaan eivät olleet täällä jäädäkseen.

Stalinin mielipiteet kehittyivät ajan myötä ja tultuaan 1940-luvulla maailman suurimmaksi kielitieteilijäksi, pääsihteeri ja generalissimus alkoi korostaa kielten erilaista kykyä jäädä henkiin. Venäjä oli kieli, jolla oli poikkeuksellisen suuri kyky selviytyä ja levitä. Se oli otettava huomioon tosiasiana. Muut kielet saivat väistyä, koska niiden objektiivisesti katsoen oli pakkokin niin tehdä. Asiaa ei saanut keinotekoisesti jarruttaa.

Englannin ilmaantuminen kiistattomaksi maailmankieleksi on aikamme merkittävimpiä ilmiöitä. Vielä 1960-luvulla sen, joka matkusti Ranskaan, oli syytä osata maan kieltä ja sama koski myös Saksaa, Ruotsia, Espanjaa ja monia muita maita. Yleinen koulutustasokin oli yhä matala, eikä kansainvälisen kielen tarvetta vielä tunnettu.

Muistan hyvin, kun itsekin olin 1990-luvulla järjestämässä yliopisto-opetuksen ”kansainvälistämistä”, johon saatiin erityinen määräraha. Yriteltiin vähän myös muita kieliä, mutta se oli toivotonta. Saksalaista luentoa tuli muutama kuuntelemaan, mutta ruotsinkielistäkään(!) kurssia ei saatu menestymään. Sama koski venäjää, joka oli yhä kovin harvinainen kieli. Kaikkien oli jo puhuttava englantia, vaikka se usein oli aika kammottavan kankeata.

George Orwell, suuri kriittinen patriootti kirjoitti sodan aikana englannin kielestä esseen, joka julkaistiin sodan jälkeen.

Siinä hän totesi, että englannissa on kaksi perusominaisuutta, joista sen omituisuudet enimmäkseen selittyvät: laaja sanavarasto ja kieliopin yksinkertaisuus.

Edellinen liittyy siihen, että englanti on itse asiassa kahden kielen risteytymä, germaanisen ja latinalaisen. Kun taivutuksia on lakattu käyttämästä -ehkä siksi, ettei ole osattu- on syntynyt kiinan tapainen kieliopista vapaa puhe, joka sen sijaan sisältää loputtomasti idiomeja ja antaa erityisen paljon mahdollisuuksia erilaisten sävyjen käytölle.

Tämä edellyttää kuitenkin sanojen konnotaatioiden tunnistamista, mikä taas on yhteydessä luokkien ja ryhmien kielipelien hallintaan. Englanti on erittäin herkkä turmeltumiselle, sanoo Orwell ja tarkoittaa erilaisia jargoneja, amerikkalaisia älyttömiä koristeluita ja niin edelleen. Englantia on erittäin helppo puhua ja se tarkoittaa, että sitä on erittäin helppo puhua huonosti.

Vaarana englannin puhumisessa -ja etenkin kirjoittamisessa- on epämääräisyys ja hämäryys ja myös houkutus koristaa sanontoja tarpeettomasti latinan ja kreikan sanoilla, jotka muutenkin käsittävät asiatekstistä usein jopa puolet sanoista.

Tulee mieleen, että ellei englannin puhuja noita kieliä osaa, ei hän itse asiassa ymmärrä edes sitä, mitä puhuu. Toisaalta monilla näyttää olevan suuri houkutus puhua konstikkaasti ja käyttää fraaseja ja sellaiseen, itse asiassa kelvottomaan puheeseen englanti antaa poikkeuksellisen suuret mahdollisuudet.

Orwellin ihanteena on selvästikin puheen tarkkuus ja yksinkertaisuus: Rem tene, verba sequentur. Kun asiasta pidetään tiukasti kiinni, tulee kielestäkin hyvää. Yksinkertaisuus voi olla myös kaunista, sillä helppohintainen koristelu, jolla moni yrittää briljeerata, on kuin onkin pelkkää kantinkultaa, joka todistaa vain puhujan/kirjoittajan henkisestä tyhjyydestä.

Orwellin mielestä englannin kieli oli hänen siitä kirjoittaessaan rappiotilassa, mikä johtui ennen muuta Englannin anakronistisesta luokkayhteiskunnasta. Yläluokkainen kieli oli irronnut työväenluokan kielestä eivätkä ne rikastuttaneet toisiaan.

Halveksituin murre oli lontoolainen cockney, joka oli myös levinnein. Toinen ongelma oli amerikkalaisuuksien leviäminen. Amerikkalaiset rääkkäsivät kieltä muun muassa lisäämällä siihen tarpeettomia apusanoja ja nielemällä puhuessaan sanojen loput. Paljon muitakin syntejä heillä oli. Heidän kielensä oli American, eikä English.

Mitä ääntämykseen tulee, viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana syntynyt ”koulutettu” ääntäminen (epäilemättä BBC:n standardisoivan vaikutuksen tuloksena) oli hyvin huonoa…

Moni pitää etenkin amerikanenglantia hyvin rumana kielenä ja ymmärrän kyllä miksi. Sen sijaan saattaa olla suoranainen nautinto kuulla sivistynyttä Oxfordin englantia, mutta se onkin jo harvinaista herkkua.

Nuoriso ymmärrettävästi etsii sellaista puheenpartta, joka erottaa sen niistä ryhmistä, joista se haluaa erottautua. Kielen on oltava amerikkaa, ja slangi on kunniassa, erityisesti slummien puoliälytön mongerrus, jonka omaksuminen antaa kuulijoille halutun viestin. Tarkoituksena on erottautua normaalista poroporvarillisuudesta.

Englanti on ehkä ainoa kieli Kiinan länsipuolella, joka on lähes kokonaan vapautunut taivutuksista, kuten Orwell toteaa. Vielä keskiajalla se oli yhtä konstikasta kuin nykysaksa. Jos kehitys jatkuu samaan suuntaan, siitä tulee yhä enemmän pidgin-kielen tapainen eli pannaan vain sanoja peräkkäin. Tosin idiomien ongelma ei siitä vähene vaan sen kuin lisääntyy. Sama koskee sanamäärää, sillä näyttää olevan taipumus kasvaa loputtomiin.

Onko englannin ylivalta maailman kansoille kirous vai siunaus, jätän ratkaisematta. Ainakin se nykyään tarjoaa ainoan väylän koko ihmiskunnan kulttuureihin, tosin samalla suodattaen kaiken omien omituisuuksiensa läpi.

On selvää, että englannin on nykyään kuuluttava yleissivistykseen kuten siihen aikoinaan kuului latina ja sittemmin ranska. Triviumin tasolla asiassa ei ole suuria ongelmia, mutta sitten kun mennään syvemmälle, ovat myös muut kielet välttämättömiä. Luultavasti tärkeintä jokaisella olisi oppia kunnolla oma äidinkieli.

Esimerkit lapsista, jotka eivät osaa kunnolla yhtään kieltä, ovat kovin masentavia ja vastaavat tapaukset aikuisten joukossa suorastaan kammottavia.

161 kommenttia:

  1. Jac. Ahrenbergillä on kiinnostava esimerkki monikielisyydestä https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=vanhan+viipurin+poikii

    VastaaPoista
  2. Tämän päivän lehti kirjoittaa: Elvis jätti rakennuksen 1977...

    VastaaPoista
  3. J.R.Tokien kehitti useita uusia kieliä ’Quenya’, joka on mm. suomen-, latinan-, iirin-, jne kielien sekoitus.
    https://kontu.wiki/Quenyan_lyhyt_kielioppi

    Setarkos.

    VastaaPoista
  4. Huolen aihe tietysti sekin, että englanninkielisissä maissa vieraiden kielten tarve on vähäinen ja taito yleisesti ottaen heikko eikä muiden kultuurien täyteläisempi sisältö välity englanniksi käännetyn kirjallisuuden avulla, koska sen osuus niillä markkinoilla on melko merkityksetön.

    VastaaPoista
  5. Englannin kielen ongelmat maailmankielenä tuotiin blogissa hyvin esiin. Yksinkertaista pidgin-englantia on helppo tuottaa, hyvää hyvin vaikeaa. Ongelma on vain siinä, että kielen tuleminen yhdistäväksi lingua francaksi ei ole rationaalinen valinta vaan määräytyy tuota kieltä puhuvien valtioiden poliittis-sotiaallis-taloudellisen aseman tuottamasta kulttuurihegemoniasta (latina,ranska, saksa). Englannin kielen - americanan - nousu perustui USA nousuun supervallaksi eikä sille voi mitään, ellei Venäjä tai pikemminkin Kiina syrjäytätä sitä. Silloin mekin alamme jankata mandariinia (näkisinpä silloin kärpäsenä katosta miten se pakkoenglannista huutelija jankkaamassa pakkokiinaansa.) Toistaiseksi meidän on tyytyminen englantiin.

    Blogissa tuotiin esiin eräs välittävän maailmankielen ongelma: ihmiset kun yksinkertaisesti haluavat käyttää kieltä tietoisen erottautumisen välineenä (esim Versaillesin hoviranska, cockney, ghettoenglanti).

    Blogin tärkein ajatus tuli lopussa: "Luultavasti tärkeintä jokaisella olisi oppia kunnolla oma äidinkieli." Yksi englanninkielen suurista käyttäjistä Churchill totesi muistelmissaan kiitollisena koululleen, että kun ei oppinut latinaa, oli pakko keskittyä englantiin.

    VastaaPoista
  6. Pskkoenglanti ei kuulu sivistykseen, se on sivistymättömyyttä raaimmilllaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan vain uteliaisuudesta - koska lakkasit yrittämästä? Ihmisen on hyvä yrittää!

      Poista
    2. ^Tarkoitin tällä vain sitä, että jos on jotain sanottavaa aiheesta, niin mielellään lukee vähän pidempiä perusteluita kuin yhden lauseen virkkeitä lempiaiheestasi.

      Poista
    3. Tulihan se sieltä, niinkuin refleksi lääkärin polvea kumivasaralla napauttaessa. Koska lauma. Oli refleksi, ei luonnollisesti tarvitse peruvstelujakaan - edes yksinkertaisiakaan.

      Poista
    4. Tulihan se persurefleksi: jos arvostelet englantia olet tyhmä, venäläinen tms.

      Poista
    5. Olisiko tuo toisterefleksi; perustelut nimittelyn sijasta loistavat edelleen poissaolollaan. Kai se on niin, että jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia perustelujakaan.

      Poista
    6. Etkö muuta osaa kuin puolustaa pyhää pakkoenglantiasi ad hominem tyyliin?

      Poista
  7. Toistaiseksi maailman kaikista ihmisistä englantia ei puhu eikä ymmärrä n. 80 prosenttia. - Ja vähän asian vierestä: Kiina on mielenkiintoinen. Koulussa lapset oppivat foneettiset aakkoset, niillä käytetään tietokoneita, ja tietty ohjelma sitten tuottaa tulokseksi karaktäärejä. Kuulostaa hitaalta mutta ei ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Englannin kielinen maailma on "valkoisten herrojen klubi", jossa suomalaisten paikka on keittiössä tai kellarissa

      Poista
    2. Ja Venäjän, Kiinan, Ranskan tai Saksan klubissahan meidät kutsutaan pääpöytään ja kysytään mitä voimme tehdä Suomen hyväksi. Ei tuossa ole kyse kielestä vaan valtion suuruudesta ja mahtavuudesta - taikka niiden puutteesta.

      Poista
    3. Kyse on myös kulttuurista, englannin kieliset ovat harvinaisen arroganssia ja sisäänlämpiävää porukkaa.

      Poista
    4. Niin, ym kansathan loistavat vaatimattomuudellaan ja muita kansoja syleilevyydellään.

      Poista
    5. Tuskinpa se Suomen asema olisi kiinalaisten kerhossa sen parempi?

      Poista
    6. Hyvin on 24/7 jenkkipropaganda sinuunkin uponnut.

      Poista
  8. " On selvää, että englannin on nykyään kuuluttava yleissivistykseen kuten siihen aikoinaan kuului latina ja sittemmin ranska. "

    Voisi sanoa, ettei hassummin jenkeiltä, joiden tärkein vientituote eli kaupallinen viihde on saavuttanut keski-ikäisen väestönosan globaalisti Dubaista Utajärvelle Hollywoodmekan tuotannollaan. Kielihän tuli ikään kuin kaupan päälle tässä rytäkässä, ja nyt koko maailma voi ymmärrettävästi tuijottaa amerikkalaista elämänmenoa. Senhän ydinajatus lienee " how to get rich or die trying? ". Tai ehkä pelkkä patrioottinen narsismi? Se kai edustaa ikäpolveni arvomaailmaa 2000-luvun maailmassa ja itse englannin kieli per se on kyllä siinä yhtälössä asiallisimmassa sektorissa. Ainakin näin wannabe-lingvistikon korvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota kutsuttiin 1960-70-luvuilla osuvasti kulttuurihegemoniaksi. Sillä USA voitti kylmän sodan, Neuvostoliitto ei vastaavaan pystynyt.

      Poista
    2. Hei anonyymi klo 17.44,
      Kiitokset, niinpä sitä taidettiin tehdä. Onkin hyvä kysymys, miten hieno asia jenkkien vienti/tuontituote onkaan, ja voiko tilannetta kutsua edes heidän voitokseen. Se vaatisi asianlaidan perinpohjaista kyseenalaistamista ja tulkintaa siitä arvomaailmasta, millaisen he haluavat meille esitellä omalla esimerkillään. Itse en ole kovinkaan vaikuttunut siitä viestistä, mutten tarkoita olisin tippaakaan vaikuttuneempi idän edesottamuksista. Mitä tulee viestinviejään eli kansojen kieleen, olen tutustunut molempien maailmaan. Siinä venäjän kieli vie taas voiton - nimittäin vaikeudessaan.

      Poista
  9. Jouduin aikoinani pitämään syventäviä luentokursseja englanniksi, ja minulla jäi käsitys, että jotkin suomalaiset opiskelijat luopuivat kurssista kielen takia. Silloin epäilin, että suomalaiset nuorten kielitaitoa ylistettiin liiaksi. Pakko oli kuitenkin puhua englantia "kansainvälisten" opiskelijoiden vuoksi. Oikeastihan he olivat ulkomaalaisia eivätkä kansainvälisiä, mutta "kansainvälinen" oli silloin muotisana ja taitaa olla nykyisinkin. Mielestäni opiskelijat olisivat voineet vaatia, että opetus annetaan suomeksi, mutta ei heillä ollut siihen kykyä.

    Olisi muuten mielenkiiintoista nähdä tutkimus, jossa kunnolla selvitettäisiin, millainen Suomen nuorison englannin taito oikeasti on.

    Kieliopin yksinkertaisuuden vuoksi englanti olisi erinomainen kieli kansainväliseen (siis oikeasti kansainväliseen!) käyttöön, mikäli sitä kirjoitettaisiin järkevällä tavalla. Oikeinkirjoituksen uudistaminen olisi aika helppoa, mutta englantilaiset ja amerikkalaiset ovat siihen kykenemättömiä luultavasti siksi, että englannin järjetön oikeinkirjoitus on saastuttanut heidän mielensä. Esimerkiksi walesilaiset uudistivat kielensä oikeinkirjoituksen joskus 1800-luvulla.

    Jotkut lingvistit ovat sitä mieltä, että englanti on kreolikieli. Niinhän se taitaa olla, sillä se on syntynyt sillä tavalla kuin kreolikielet syntyvät ja sillä on kreolikielen perusominaisuus: yksinkertainen kielioppi. Tosin se on paljon vanhempi kuin yleisemmin kreoleiksi kutsutut kielet. Kannattaa muuten huomata, että Jared Diamondin mukaan monet kreolikielet ovat samalla tavalla kehittyneitä kuin englanti on, joten kielen nimittäminen kreoliksi ei ole halventavaa.

    Englantilaiset rehvastelevat joskus sanojensa runsaalla määrällä. Tosin kotoperäisiä näistä on vain vähäinen osa (tämäkin on kreolikielelle tunnusomaista). Lainasanojen vanhimmat kerrostumat ovat muinaisesta norjasta ja uudemmat latinasta, ranskasta ynnä muista kielistä. Jonkin kielen sanojen lukumäärän laskeminen ei ole ongelmaton tehtävä. Esimerkiksi Nykysuomen sanakirjassa taitaa olla noin 200 000 sanaa (olisi tarkistettava), mutta joku kirjan tekijöistä taisi kertoa, että vain joka viides esille tulleista sanoista otettiin kirjaan mukaan. Silloin suomen sanojen lukumäärä olisi ainakin miljoona. Sanakirjaan ei otettu mukaan ammattisanastoa, mutta kai muitakin sanoja hylättiin. Kielessä on paljon sanoja, jotka harvinaistuvat ja silloin jossakin vaiheessa niitä ei enää lasketa kuuluvaksi nykysuomeen. Murresanojen lukumäärä on varmaan myöskin suunnaton.

    Toinen professori

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmeellinen tämä suomalaisten harhakäsitys: pakkoenglanti = kansainvälisyys.

      Luin kerran tarran lyhtypylväässä yliopiston lähellä: "Our city is multicultural" , jos minulla olisi ollut kynä ja aikaa niin olisin lisännyt alle että:

      "Pas vraiment!"

      Poista
    2. Kansainvälisyys tarkoittanee paljon muutakin. Mutta kaupankäynnin kannalta osalle englanti sopii ja aukaisee muitakin ovia kuin vain kotimaan kieli mahdollistaisi. Kun taas venäläisten kanssa olisi järkevintä käydä kauppaa venäjäksi.
      Latinahan on ollut kansainvälistä, mutta ei sitä kyllä kukaan äidinkielenään puhu, teoreettisesti kellään ole etulyöntiasemaa sanoa kuka puhuu sitä väärin, mutta lähde sitten uskonnoista keskustelemaan, niin parempi vaijeta.

      Tutkimus suomalaisten englanninkielitaidosta olisi kyllä mielenkiintoinen. Jos sen saisi vielä jaoteltuna eri paikkakunnittain ja ikäryhmittäin olisi se vielä mielenkiintoisempi. Itsellä on kyllä käsitys ettei se kaikilta niin hyvin taivu. Suomalaiset on ujoja käyttämään jotain toista kieltä ja jos jotain ei harjoita niin se on vaikeaa vuosien jälkeen.

      Poista
    3. Kaupanläynti, niinpä talouden ja työelämän pakkoenglanti, joka on täällä Suomessa levitetty joka alalle.

      Poista
    4. Ja mihin kaikkialle tuo englanti ei olisi levinnyt? Sitä voinee harmitella tai jos on järkevä, käyttää tilannetta hyödyksi.

      Poista
    5. Englanti ei ole levinnyt, sitä on levitetty. Hyödyntäminen taas on vähän niin ja näin, ainakin meille suomalaisille siitä on tullut lähinnä mahdollisuuksia rajoittava tekijä.

      Poista
    6. Anonyymi 16.20
      Ja muut kielet ei ole "levitetty", väki on vain syntymästään ne oppinut? Latina tai kiina lännessä on vain tullut sanastollisesti väestön mieleen?
      Ja kenen mahdollisuuksia englanti rajoittaa? Itse katsonen että jo yhdenkin toisen vieraskielen osaaminen aukaisee yksilölle ihan uusia mahdollisuuksia. Filosofisesti siitä voi kyllä olla sitten vaikka mitä mieltä.

      Poista
    7. Tuntuu se englanti ainakin rajoittavan rajusti sinun mahdollisuuksiasi ymmärtää maailmaa laajemmin.

      Oletko esim. koskaan kuullut Brittien siirtomaavallasta, firma pakkoenglannista jota Suomessa harrastetaan tms.?

      Englantia on Suomessa ainakin levitetty siten että pitkään koulujen tuli tarjota englantia yhtenä kielivaihtoehtona. Arvaa miten siinä sitten kävi muille kielille.

      Poista
    8. Ystävällisesti varmaan kertot kuinka siinä kävi muille kielille?
      Suomessa on vuosikymmeniä harrastettu "pakko" jotain vierasta kieltä äidinkielenään suomea puhuville oppilaille. Kun meillä kumminkin on oppilaitos minkä kaikki käy, tämä silliin ei tarkoittane pelkästään suomea äidinkielenään puhuville, vasn kaikille. Eri asia on oppineeko oppilaat sitten tämän toisen vieraan kielen.
      Itse en koe rajoitetta jonkin kielen suhteen. Olen saanut ihastuttavia ystäviä toisista kulttuureista, jotka ovat joko opiskelleet suomenkielen tai sitten kommunikaatio on tapahtunut englanniksi. Hattua minä enemmän kyllä päätynen nostamaan heille ketkä ovat opiskelleet äidinkieleni. Tiedän kuinka vaikeaa se on ja itsensä ilmaiseminen vielä työläämpää kasvotusten. Meillä kun tuo kulttuuritraditio sosiaalisena käytöksenä on aivan omaa luokkaansa.
      Siinä on jotain mitä vaalinee haikeudella, mutta ei sitten kumminkaan niin haikeana että antaisi sen rajoittaa.

      Poista
    9. Muut kielet katosivat valinnoista, eikä meillä tätä nykyä juurikaan ole ranskan, saksan, venäjän jne. opiskelijoita. Pakkoenglanti estää muiden kielten opiskelun ja englannin haitat näkyvät lähes kaikkialla kunhan vain kulkee silmät ja korvat avoimina.
      Mutta jos ne haluaa ehdoin tahdoin ideologisista syistä sulkea, eihän silloin ole tietenkään mitään ongelmia .

      Poista
    10. "Minulla ei ole kuin englantia osaavia ystäviä, en koe että englanti on rajoittanut..."

      Englanti on siis pahasti rajoittanut ystäviesi mahdollista määrää. Suljet nimittäin n. 75 prosenttia pois heti kättelyssä.

      Poista
    11. Totta, koulujemme pakkoenglanti estää monen kielen opiskelun heti alkuunsa.

      Poista
    12. "Englanti on siis pahasti rajoittanut ystäviesi mahdollista määrää. Suljet nimittäin n. 75 prosenttia pois heti kättelyssä."

      Lähinnä katsonen ihmisten toimintaa ja sitä miten he kohtelee muita, kielellä ole niin merkitystä siinä. Ja asunen kumminkin Suomessa missä valtaväestö puhunee samaa kieltä kanssani niin en koe että kieli olisi millään tavoin ongelma.

      "Minulla ei ole kuin englantia osaavia ystäviä, en koe että englanti on rajoittanut..."
      Näin siinä ei lukenut, turha ymmärtää lukemaansa väärin.
      Jotkut ystävistäni eivät osanne englantia niin en ymmärtäne miten tuo olisi ongelma rajaamaan jotain.

      Jos lapset tahtonee jotain kieltä opiskella niin sitä vartenhan nuo opettajat on koulutettu, palkattu ja kuulunee verovaroin pidettyihin toimiin, kieli kumminkin on vain yksi osio koulun kokonaisuudesta.
      Poliittiset päätökset mitkä on tehty aijemmin ja katsottu tuolloin järkeviksi, miksi ihmiset eivät sitten saisi käyttää niitä opittuja taitoja? Joku on voinnut olla pakkopullaa nuorempana, mutta yleensä ihminen löytää jonkin keinon hyödyntää niitä opittuja taitoja vanhempana.
      Poliittiset leikkaukset ynnä muun mihin politiikka vaikuttanee taas ole itsestä kiinni.

      Poista
    13. Asian voisi yksinkertaistaa kuinka mykkä voi ilmaista itseään?
      Itsellä oli menneellä viikolla ihastuttava herra kuka nyki hihasta kun en heti huomannut ja kirjoitti suomeksi lapulle mitä oli etsimässä.
      Kun hänelle näytin mistä löytää etsimänsä, näytti hän minulle peukkua.
      Itse jäin pohtimaan kuinka joku on nähnyt vaivaa että opettanut kirjoittamaan yms. jotta pärjää mahdollisimman itsenäisesti yhteiskunnassa ilman muiden apua.
      Minusta se vain on hienoa.
      Kaippa siinä vähän kiteytyy se kiinalaisten sananlasku kalastaa toiselle se kala kun taas jos opettaa kalastamaan niin hän osannee hankkia itsekkin sen ruuan.

      Poista
    14. Englanti selvästi rajoittaa mahdollisuuksiasi, muttet suostu siitä myöntämään.

      Poista
    15. Kaikella rakkaudella koen tämän kirjoituskeskustelun yhtä hyödyttömänä kuin aikanaan 2015 suomalaisen ystävän kanssa käydyn keskustelun pakolaisista. Hän ajatteli ihmisiä inhimillisesti, mikä sinänsä on hyveellistää ja saanee itseni näyttämään himppu huonolta, mutta itse taas yritin selventää tuolloin ettei se ole niin yksinkertaista halata koko maailmaa kun kyse on siirtolaisista eikä tietoa minkään sortin lähtökohdista yms,. Luokittelen sen jotenkin samaan ajatteluun kuin sähkö tulee töpselistä.

      Sille että englannista on muodostunut globaalisti niin vaikuttava kieli ole suomalaisilla siihen osaa ei arpaa. Ja kumminkin jos sitä katsonee realistisesti aika pieni osa väestöllisesti sitä puhunee tai kirjoittaa. Todeten että ne rajoitteet on jossain muualla kuin omassa ajattelussa.

      Poista
    16. Alistumisesi pakkoenglannin edessä osoittaa sen miten se rajoittaa elämääsi ja ajatteluasi.
      Höpötät humaanisuudesta ja silti sallit ja hyväksyt kielellisen sorron.

      Poista
    17. Hyödytöntä se onkin, kun et voi myöntää itsellesi, että englannista on tullut yhdistävän tekijän sijaan rajoittava tekijä vähän kaikessa

      Poista
    18. Rajat on mielessä. Toinen rajaa, toinen nähnee mahdollisuuksia.
      Aikanaan hulluimmat kuvitteli että ihminen voisi lentää, jos he olisi kuunnelleet toisia ei me tänä päivänä lennettäisi.

      Poista
    19. Pakkoenglanti rajoittaa nykyään aikalailla suomalaisten tiedonhankintakykyä. Moni ei halua edes nähdä turvallisen Dallas -jenkkikuplansa ulkopuolelle.

      Poista
    20. Ehkäpä anonyymi klo.18.32 korjaa tämän erheen ja hakee suomalaisena sitä oikeaa tietoa ja jakaa sen ystävällisesti myös muille.

      Poista
    21. Miksi et viitsi, vaan vaadit laiskuuttasi muilta mahdottomia?

      Usko pois, maailmassa on paljon sellaista joka pysyy englannin kielen ulottumattomissa ja josta me emme siitä syystä tiedä yhtään mitään.

      Poista
    22. Juu, ennen sitä mentiin katsomaan ja tultiin kertomaan muille. Tylsäksi on käynyt informaation ja koulutuksen myötä kun ei enään ihmeitä tapahdu, joutuu katselemaan asioita realistisesti ja toteamaan ettei ihan kaikki vain ole mahdollista.

      Poista
  10. Yleensä olen ollut tarkka siitä, että jos todella opiskelen jotain kieltä, sen on ehdottomasti oltava kuollut ja hyödyttömänä pidetty, mutta kiina houkuttelee nyt kyllä kovasti. Ehkä siitä löytyisi joku käsittämätön ja hyödytön variantti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokin niistä muista kiinoista kuin mandariini?

      Poista
  11. Olin ennen koronaa kaverini kanssa käymässä Virossa. Minun oli todella vaikea ja usein mahdotonta ymmärtää heidän ns. englantiaan. Tosin he eivät ymmärtäneet minun englantia, joka on ehkä liiankin oxfordilaista puhetta jäljittelevää. Mutta kaverini, joka puhui mahdollisimman huonoa rallinenglantia ymmärsi sikäläisten puhetta ja sai itsensä hyvin ymmärretyksi.
    Vika oli minussa, ole oppinut liian monimutkaisen tavan ilmaista itseäni ja siksi en muitakaan ymmärtänyt.
    Arvoisa Blogisti toteaa "Moni pitää etenkin amerikanenglantia hyvin rumana kielenä ja ymmärrän kyllä miksi. Sen sijaan saattaa olla suoranainen nautinto kuulla sivistynyttä Oxfordin englantia, mutta se onkin jo harvinaista herkkua." Tämä toteamus kuvaa todella erinomaisesti minun ajatuksia ja allekirjoitan näkemykset mieluusti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta taas mikä tahansa englanti on rumaa määkimistä.

      Poista
  12. Amerikanenglannin erityispiirre on omituisten kirjainlyhenteiden käyttö kuten esim nykyistä indeksiperhettä kuvaava lyhenne DINK (=double incomes, no kids). Lista kasvaa älytöntä vauhtia ja niiden hokijat kuvittelevat että muiden pitäisi ne tietää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lyhenteet on kotimaan kielessäkin.
      Lääketietellisesti pohdituttanut adhd määriteleminen. Se kun sitten on täysin kulttuuri riippuvainen kuinka ja kuka sen määrittelee.

      Poista
  13. Olettaisin että englannin levinneisyyteen eri kielialueille on valtavasti vaikuttanut televisio ja ohjelma tarjonta.
    Aluis Joki kirjoitti kirjassaan asiasta jo 70-luvulla, ettei englannista ole maailman kieleksi ilman jotain apuvälinettä.
    Kaupankäynnin kannalta englanti kumminkin helpottanee eri kulttuureista tulevien ihmisten kommunikointia, se kun ole kummankaan äidinkieli. Kun taas siirtomaahallinoinnilla britit ovat levittäneet itsenäisesti tuota englantiaan. Puhuttu kieli kun sitten kumminkaan ole stabiili, niin ei voinne olettaa että siirtomaassa väestö kommunikoisi kirjakielellä.

    VastaaPoista
  14. Englannin ongelmat ovat vanhaa perua, hallitseva luokka ei puhunut, eikä kirjoittanut sitä pitkään aikaan. Normanniranska oli eliitin kieli. Ihan ville äpärän ajoista asti, siis siis vuodesta 1066. Alueet käyttivät omia murteitaan ja oikeinkirjoituksiaan. Kirjapainotaito pakotti sitten samoihin kaavoihin kieltä, tuli Great Vowel Shif. Valitettavasti toimeenpanijoina flaamilaiset kirjanpainajat, kieltä ja ennenkaikkea murteita osaamattomat. Tuloksena pikemminmin Great Vowel Shit, sittemmin kieltä on pilannut sekalainen joukko "oppineita", joukko joka matki milloin minkäkin kielen metkuja.

    Hauska juttu oli suomalaisen kouluenglannin kuulostaminen syntyperäisen korviin Oxfordin murteelta. Ruotsimme ei kuulosta hovin Ala-Saksilta, ranskamme ei ole pariisilaista, saksammekaan ei ole mistään kotoisin ja venäjästämme puuttuu tusinan verran ässiä.

    ICT-ukkeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisi olla paikallisella puuroa korvissa, suomalaisen englannin kun tunnistaa ikävä kyllä hyvin ( on yleensä ksi niitä karmeimpia englanteja, joita joutuu pakosta kuuntelemaan).

      Poista
    2. Kyllä se ns. rallienglanti on suorastaan huvittavan loistavaa.

      Poista
    3. Kyseessä siis koulussa opittu ääntämys ja sanasto, ei tankeroenglanti eikä rallienglanti. Murre bbc-englannin ja oxfordin murteen väliltä. Yläluokkainen kieli. Liverpooliliainen työkaverini kertoi, että tie on tukossa työväenluokkaisen murteensa takia, johtajaksi ei pääsyä. Minulla ei murre olisi ollut este, kuten ei intialaisillakaan - ja intian englanti on paljon rallienglantia oudompaa kuultavaa.

      ITC-ukkeli

      Poista
    4. Ns rallienglanti on ainakin niin huvittavaa, että sitä kuuntelee oikein mielellään.

      Poista
    5. Itse en oikein ymmärrä suomalaisten englannin osaamisen kritisointia. Yleisesti ottaen osaaminen on korkealla ja kehuja tulee paljon ulkomaisilta kävijöiltäkin asiasta. Onkohan epävarmuus syynä siihen, ettei osaamista osata arvostaa (tässäkään asiassa). Jokainen ääntää ulkomaisia kieliä tavallaan, eikä siinä ole mitään häpeämistä. Minusta ns rallienglanti on jopa sympaattista ja ainakin osoitus rohkeudesta, että uskaltaa puhua vierasta kieltä vaikkei ääntämys olisi autenttista, eihän sen sitä tarvitse ollakaan. Itse opin aikoinaan englannista kirjakieliversion maassa asuessani. Erilaiset dialektit englannista taas lähinnä rikastuttavat kielen kulttuuria kuten skottienglanti jne. Omaan korvaan ärsyttävät kyllä eniten jenkkien syvän etelän purkkasuussa mässytysvääntö ja aussienglanti. Tuntuu, ettei sellaisen mongertajalla ole mahdollisesti paljoa sanottavaa muutenkaan.

      Poista
    6. Suomessa on liikaa englannin "osaajia" ja liian vähän muiden kielten osaajia, kiitos pakkoenglannin.
      Yleisesti ottaen suomalaisten englannin taito on huonompi kuin kuvitellaan ja täällä moni joutuu pakosta kielenkääntäjäksi ilman minkäänlaista pätevyyttä ko. hommaan koska kuvitellaan että kaikkihan nyt englantia osaavat.

      Poista
    7. Hei anonyymi klo 16.18,
      Miten perustelet sitä, että englannin kielen taito Suomessa olisi heikkoa esimerkiksi eurooppalaiseen tasoon nähden? Itse olen vaikkapa matkustelun lomassa kokenut, ettei Keski-Euroopassa sen paremmin englantia puhuta katukuvassa kuin Suomessakaan. Samaa mieltä olen kyllä siitä, että muiden kielten osaajia Suomessa on liian vähän, esimerkiksi venäjän. Ennen vanhaan myös saksan, ranskan ja latinan osaaminen oli arvossaan Suomessa kuten blogisti totesikin. Täällä on panostettu viime vuosikymmenet kapeakatseisesti englantiin ja se näkyy ja kuuluu yhteiskunnassa tänä päivänä.

      Poista
    8. Miksi Keski-Euroopassa pitäisi osata englantia?
      Miten perustelet sitä että ihmisten ylipäätään pitäisi osata englantia?
      Siksikö että olet liian laiska oppimaan mitään muita kieliä ja sinut on tyypilliseen suomalaistapaan "aivopesty" ajattelemaan että vain englannin kieli on tärkeä ja tarpeellinen?

      Poista
    9. Hei anonyymi klo 18.45,

      Kiitos vastauksestasi.

      Englanti on kieli muiden joukossa ja suomalaistenkin on hyvä omata yleissivistystä myös sen osaamisen muodossa. Ei englannin taitaminen ole välttämättä pois toisten kielten osaamisesta.vaan se on tärkeä osa kokonaisuutta kielten opiskelussa. Tässä lyhyt vastaus kysymyksiisi. Jos haluat kirjoittaa lisää ajatuksiasi aiheesta "aivopesu a'la pakkoenglanti", ole hyvä vaan. Jouduin sattuneesta syystä itse opiskelemaan aikoinaan englannin itsenäisesti ja omasta aloitteestani, joten en koe olevani aivopesty "pakkoenglannin" taholta. Ehkä sinulla on erilainen kokemus englannin kielen opiskelusta Suomessa?

      Poista
    10. Englanti ei ole kieli muiden joukossa, vaan se on nostettu Suomessa joksikin ihmekieleksi, joka ratkaisee kaikki ongelmat ja jota kaikkien on ehdottomasti osattava.
      Englanti ei ole enää yleissivistystä se on pakko jota ei saa edes arvostella.

      Poista
    11. Perustelusi ovat siis tasoa: osaan vain englantia; siksi kaikkien muidenkin on sitä osattava ja opeteltava.

      Poista
    12. Hello anonymous, olen itse asiassa opiskellut kuutta kieltä elämässäni joista kirjoitin kaksi pitkää a-kieltä.Toinen niistä oli vapaaehtoisesti opiskeltu englanti. Lisäksi esimerkiksi japanin, arabian ja yoruban kielet kiinnostavat mua sekä kielitieteet ylipäätään. En oikein jaksa inttää kanssasi enempää tästä aiheesta. Toivottavasti löydät muutakin sisältöä kuten pohdittuja perusteluja kommentoitiisi. Take care!

      Poista
    13. Merde!
      Jospa itse perustelisit pakkoenglantia muutoin kuin "miljoona kärpästä.." argumenteilla.

      Poista
    14. No miksi sitten et käytä noita kieliä vaan pakotat kaikille pakkoenglantia etkä salli sen arvostelua?

      Poista
    15. C'est pas vrai!

      Voi sentään, äläpäs kiroile minulle. Se on huonoa käytöstä. Eikä tuollaisella tyhjänpäiväisellä "argumentaatiolla" ole varaa minkäänlaiseen piruiluun.

      Ei ole syytä jatkaa jankutustasi sen perustelemattomuuden takia. Mitä tulee kielipäähäni, se on loistavasti käytössäni eikä sinun tarvitse siitä huolehtia.

      Adieu!

      Poista
    16. Jospa itse perustelisit edes jotain ennen kuin vaadit sitä muilta.
      Toistaiseksi tunnut vain loukkaantuneen siitä, että kehtaan vähän arvostelella pyhää "pakkoenglantiasi"

      Poista
  15. Nuorisolle ja vähän vanhemmillekin kannattaa painottaa, että sanaa "fuck" ei pidä käyttää missään tilanteessa milloinkaan. Sitä käyttämällä nolaa vain itsensä. Näitä itsensänolaajia on paljon lentoasemilla ja turistikohteissa.

    VastaaPoista
  16. Yksi syy englannin moittimiseen on se massaviihteen amerikan englanti, johon useimmiten törmäämme: sekä kieli että sisältö on suunnattu 8-9-vuotiaan tasolle. Kyllä englannin kielen ilmaisuvoima riittää, jos korkeatasoinen sisältö on suunnattu aikuisille (Shakespearen näytelmät, Churchillin puheet, historiaa käsittelevät teokset jne).

    Sivumennen sanoen huvittavin asia, johon olen tuossa suhteessa törmännyt oli Akateemisessa kirjakaupassa sama teos, josta oli tehty amerikan versio ("history for dummies").

    VastaaPoista
  17. Täytyy kyllä sanoa, että jenkkien englanti on paljon ymmärrettävämpää kuin brittien. Oikeastaan englantia osaa tuossa maassa puhua vain etelärannikon keski- ja yläluokka. Työväenluokan ja chavien mongerrusta ei ymmärrä kukaan, saati sitten pohjoisen tai Skotlannin vielä karkeampaa kieltä

    VastaaPoista
  18. ”J.V. Stalin pohdiskeli 1920-luvulla ja sitten myöhemminkin sitä, mikä tulee olemaan kielten kohtalo maailmassa.”

    Stalin pohdiskeli, mutta kyseisen kohtalon luojina olivat Karl Marx ja venäläiset Dekabristit. Taikka oikeastaan venäläiset Dekabristit ja Karl Marx.

    Pavel Ivanovitsh Pestel’n laatimassa ns. Dekabristien poliittisessa ohjelmassa nimeltään Russkaja Pravda (Venäläinen laki), vuodelta 1824, kansallisuuskysymystä käsittelevässä osiossa sen ydinkohtana on: “vse razlitshnye ottenki v odnu obshtshuju massu slit’” (kaikki erilaiset ominaisuudet yhdeksi yhtenäiseksi massaksi sulattaa). (Pestel’ P.I. Russkaia Pravda. Nakaz Vremennomu Verhovnomu Pravleniiu (Venäläinen laki. Evästys Väliaikaiselle Korkeimmalle Hallinnolle). Knigoizdatel’stvo “ORION”, St. Petersburg, 1906, ss. 55-56.)

    Merkitykseltään samankaltainen strateginen idea toistuu Kommunistisen puolueen manifestissa: ”kansojen kansallisuuserojen häviämisen jouduttaminen”.

    Kuten tunnettua, maailmassa kielten kohtalo ei paljon muuttunut, mutta Venäjällä kylläkin. Russifikaatio tuhosi Neuvostoliiton.

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. .... ja amerikanisaatio maailman.

      Poista
    2. ”.... ja amerikanisaatio maailman.”

      On: amerikanisaatio
      Pitää olla: amerikkanisaatio

      Asiasta toiseen: putinismin sotilaallinen vittuileminen tekee putinismista kohtapuolin koko maailman nähden poliittisen suurpierun. Huolimatta siitä, että Putinin kainalossa on ketun häntä.

      Poista
    3. Voi maailmasi kapeutta....

      Poista
    4. "Voi maailmasi kapeutta...."

      Anonyymi 18. elokuuta 2022 klo 7.32 on saanut Venäjällä ainoastaan sättimiskoulutusta, ei argumenttien käyttöä.

      Poista
    5. Surkeaa, surkeaa venäläisvihaa.

      Poista
    6. Putin on typerä.

      Poista
    7. Mutta se ei ole ns. tavallisen venäläisen vika.

      Poista
    8. Oletko sinä viisas?

      Poista
    9. Sinä ilmeisesti et ole.

      Poista
    10. Suaattaapi olla.

      Poista
  19. Teollisuuden ostotehtävissä osaa kyllä antaa arvoa sille, että osaa englantia, ja että myös monet muut sitä osaavat. Silloin on yksi yhteinen kieli, eikä tarvitse osata ihan kaikkia maailman merkittäviä kieliä tullakseen ymmärretyksi. Aika harva ulkomaalainen myöskään osaa suomea. Joten ihan sama, onko ralliaksentti tai muu, yleensä vähintäin kirjallisesti homma toimii englannilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taas yksi, joka ei näe pakkoenglannin ulkopuolelle, eikä viitsi opiskella muita kieliä, koska on pienestä pitäen aivopesty ajatukseen, että pelkällä englannilla pitää pärjätä.

      Poista
    2. Olet nyt aivan kuutamolla. Pitkän saksan olen lukenut, ja sen pakollisen ruotsin tietysti. Itse asiassa saksa oli siihen aikaan vielä kova sana, ja on sitä tullut käytettyäkin jonkin verran. Ruotsia tosi vähän, vaikka Porvoossa olen 42 vuotta asunut. Sitä käytetään, mitä tarvitaan ja millä tulee toimeen. Ei viitsi mitään sanskriittia ruveta lukemaan.

      Poista
    3. Taisin osua lopultakin aika lähelle.

      Poista
    4. Sikäli kuin täydellinen huti voidaan tulkita "aika lähelle". Rasittavaa.

      Poista
    5. No miksi sinulle sitten jonkin muun kielen kuin englannin opiskelu vertautuu sanskriitin opiskeluun?

      Poista
    6. Huumoria.
      Voihan sitä kukin toki opiskella ihan mitä kieliä haluaa, vaikka sanskriittia, en estele. Yritin tuossa aluksi vain kuvata englannin laajan osaamisen hyötyä arkisen kansainvälisen kanssakäymisen eli kaupankäynnin kannalta. Umpimähkäinen aivopesu-kommentti vain otti lievästi pattiin. No hard feelings.

      Poista
    7. Se sinun pakkoenglantisi hyöty on muuttunut isoksi haitaksi.

      Poista
    8. Huomaa kyllä, kenellä ei ole nykymaailman menosta paljon ymmärrystä.
      Jollakin kaubamiehellä tai -naisella voi olla yhden työpäivän aikana sähköposti- tai puhelinyhteyksiä esim Saksaan, Ranskaan, Espanjaan, Hollantiin, Italiaan, Japaniin, jopa Kiinaan. Pystytkö näkemään mitään hyötyä siitä, että kaikkien kanssa voi käyttää samaa kieltä?

      Poista
    9. En pysty, luultavasti kaikki osapuolet joutuvat jälkikäteen ihmettelemään että mitä oikeastaan sanottiin ja harmittelemaan että se ja se asia jäi puolitiehen tai sanomatta koska kielitaito ei riittänyt.
      Mutta nykyäänhän mitään ei tehdä kunnolla, sähelletään vain pakkoenglannilla.

      Poista
    10. Varsin mainio esimerkki siitä miten "englannin tulee riittää" ajattelu haittaa suomalaista bisnestä.

      Poista
    11. Ano 11.42: Onko sähköposti tuttu ? Siinähän viestit jäävät talteen, ja mahdollisia korjauksia voi tehdä vastapuolen kanssa niin kauan, että asiat ovat oikein, eikä tarvitse jälkikäteen ihmetellä. Hupaisan absurdeja kommentteja !

      Poista
    12. Ne sähköpostit voitaisiin ajan kanssa kääntää ja kirjoittaa japaniksi, saksaksi, ranskaksi, ruotsiksi jne. jos olisi kielitaitoa ja halua panostaa palveluun.
      Mutta kamreeri ei näe säästövimmassaan kuin ne kymmenen englannin käyttöön suostuvaa asiakasta, ei niitä sataa jotka ohittavat yrityksen ja hoitavat asiansa muualla.

      Poista
    13. No kyllähän tuolla olisi kielimaistereita työllistävä vaikutus, kun jokaiselle myynti- ja osto-osastolle pitäisi palkata puolen tusinaa kääntäjää. Herää kysymys, että miten tietämätön reaalimaailmasta voi olla. Vai onko nyt joku humoristi "vedättämässä" huvin vuoksi.

      Poista
    14. ”No kyllähän tuolla olisi kielimaistereita työllistävä vaikutus, kun jokaiselle myynti- ja osto-osastolle pitäisi palkata puolen tusinaa kääntäjää.”

      Jos nyt pohdin taas näitä asioita nykytodellisuuden valossa, niin paikallisen kielen osaaminen on sitä suurempi etu, jos paikallinen kulttuuri ei ole vielä voimakkaasti integroitunut globaaliin järjestelmään.
      Eräs sukulaiseni puhuu sujuvasti kiinaa. Tästä on ollut suuri etu sillä monet koulutetutkaan kiinalaiset eivät puhu niin hyvää englantia, että bisnes onnistuisi. Pelkkä kielitaito ei kuitenkaan kiinankaan ollessa kyseessä riitä vaan tarvitaan talouspuolen osaamista.
      Tunnen myös erään ”kielimaisterin” jonka pääaine oli japani. Töitä ei sillä osaamisella löydy ei tulkkina, ei kääntäjä, ei edes oppaana. Koulutetut japanilaiset puhuvat nykyään englantia. Tämä siitä huolimatta, että japanilaiset arvostavat omaa kulttuuriaan yli kaiken.

      Globalisaatio siis tarkoittaa, että englanti on yhä enemmän lingua franca. Syrjäseuduilla paikallisen kielen osaaminen on edelleenkin kova juttu.

      Natossakin on kaksi virallista kieltä englanti ja ranska. Tämä ei tuo kielten osaamiseen kuitenkaan suurta muutosta, koska nykyisinkin kansainvälisiin operaatioihin henkilöstöä valittaessa painotetaan englannin osaamista. Englanniksi hoidetaan kommunikointi muiden osallistujien kanssa. Sen sijaan paikallisen kielen osaamisella ei ole samanlaista merkitystä. Kuten eräs vuosia rauhanturvahommissa hommissa ollut kaverini totesi ”kyllä tulkkeja aina riittää”.

      Poista
    15. Jahas, taasen lasketaan kaltevaa pitkin pakkoenglannin helvettiin, kun mikään ei saa maksaa mitään.

      Poista
    16. Sinä se tässä taidat olla reaalimaailmasta tietämätön "talousihminen"...

      Poista
    17. Ei ole varaa palveluun eikä laatuun, pakkoenglantiajattelu tuhoaa pikkuhiljaa Suomen, suomen ja Suomen talouden.

      Poista
    18. ”Jahas, taasen lasketaan kaltevaa pitkin pakkoenglannin helvettiin, kun mikään ei saa maksaa mitään.”

      Nyt on sitten ongelmana jo markkinatalouskin.
      Edelleenkään ei löydy mitään todellisuuteen sidottuja argumentteja. Yhtä hukassa ovat kaikki rakentavat ehdotukset suomen kielen ylläpitämiseksi.

      Sen sijaan löytyy aina uusia syyllisiä ja salaliittolaisia.
      Aikoinaan tuli sen verran opiskelija ja muissa kuppiloissa istuttua, että tuli nähtyä kaiken maailman ääri-ihmisiä, joiden ajattelu toimii aivan samalla tavalla.
      Useimmat tulevat tolkkuihinsa kun 30 alkoi mittarissa lähestyä ja pystyivät integroitumaan yhteiskuntaan. Useiden äärijärjestöjen ydinaines koostuu niistä keski-ikäisistä, jotka eivät tuosta vaiheesta ole kyenneet irtautumaan.

      Toki on niitäkin ihmisiä, jotka radikalisoituvat keski-ikäisinä ja siinä ei sitten tunneta minkäänlaista kohtuutta. Kuten vaikka takavuosien valtakunnanjohtaja ja satanisti Pekka Siitoin. Joka entisessä elämässä oli valokuvausalan menestynyt yrittäjä, joka sponsoroi mm. lyhytelokuva tapahtumia.

      Sääliksi käy emäntää ja lapsia…

      Poista
    19. Jahas, nyt olen sitten vaihteeksi natsihullu, kun "pyhä" pakkoenglanti ei kelpaa.
      Eikö pakkoenglannille ole muita perusteita kuin sakinhivutus ja nimittely?

      Poista
    20. Jos keskivertoyrittäjän maailman kuva on ylläolevan kaltainen, ei ihme etteivät he pärjää kansainvälisessä kilpailussa.

      Poista
    21. Mielenkiintoista, miten raivokasta aggressiivisuutta herättää kieli, jolla me piskuisen suomen uniikkia kieltä puhuvatkin voimme saada laajalla skaalalla yhteyksiä muuhun maailmaan ja osallistua kehittyneen länsimaailman meininkiin. Toisaalta tietysti yksikin kajahtanut osallistuja voi sabotoida ja myrkyttää tällaisia keskusteluja vain heittämällä joka väliin näitä pakkoenglanti- kommentteja vailla mitään perusteluja.

      Poista
    22. Missä ne hyvät perustelut pakkoenglannille?
      Toistaiseksi täällä on vain toistettu köykäisiä puolitotuuksia ja -valheita englannin "kaikkivoipaisuudesta".
      Miksi suomalainen ei saa luoda noita kontakteja maailmaan vaikkapa espanjaksi?

      Poista
    23. Espanja muuten on nykyisin valinnainen kieli koulussa. Kymmenvuotias tyttärenpoikani on lukenut sitä jo vuoden ainakin. Ruotsi alkoi tänä syksynä.

      Poista
    24. Koulussa on tapahtunut viimeaikoina parannusta tuossa suhteessa mutta pystyykö tyttärenpoikasi välttämään pakkoenglannin kokonaan?

      Poista
    25. Etkö sinä onneton ymmärrä, että normaalit ihmiset eivät halua välttää englantia, koska siitä on niin jumalattomasti hyötyä nykymaailmassa. Herää nyt jo !

      Poista
    26. ”Jahas, nyt olen sitten vaihteeksi natsihullu, kun "pyhä" pakkoenglanti ei kelpaa.
      Eikö pakkoenglannille ole muita perusteita kuin sakinhivutus ja nimittely?”

      Sama möykkääminen ilman argumentteja jatkuu ja nyt näköjään ryhdytään uhriutumaan, kun kerrotaan miten ääriajattelijoiden ”järjenjuoksu” toimii.

      Suomessa ei edes ole mitään ”pakkoenglantia”. Tämä asia on netistä varsin helposti tarkastettavissa.
      https://www.sukol.fi/liitto/uutiset/tilastotietoa/tilastotietoa_kielivalinnoista/perustietoa_kielivalinnoista/vuosiluokilla_1_6

      Ihminen voi toki aivan vapaasti kulkea sitä polkua, että ei opettele sanaakaan englantia. Kaikki sujuisi varmaan aika hienosti siihen asti, kun kirjoittaa ylioppilaaksi.

      Englannin osaamattomuus alkaa sulkea ovia jo varusmiespalveluksessa. Drone operaattoreiden koulutusmateriaali on englanniksi ja ilmavoimissa ilmataistelunjohto tapahtuu englanniksi.

      Työelämässä törmää uusiin esteisiin, kun käytännössä englannin osaamista vaaditaan. Englannin osaamattomuus estää tehokkaasti jopa palvelualan töiden saamisen, vaikka pääkaupunkiseudulla.
      Tehtaissa ja korjaamoissa ei myöskään ryhdytä käyttöoppaiden yms. suomentamiseen, jos englanti ei maistu.

      Korkeakouluopinnoista on myös turha haaveilla, kun tenttikirjoista huomattava osa on englanniksi.
      Elämme vapaassa maassa ja mikään ei estä valitsemasta tuota polkua. Ei ole kiellettyä maalata itseään nurkkaan ja julistautua moraaliseksi voittajaksi.

      Olen toistuvasti lähettänyt poliitikoille aina ministeritasolle postia erilaisista epäkohdista mm. lainvalmistelussa. Olen aina saanut asiallisen vastauksen hyvin perusteluihin näkökantoihin. Olen lähettänyt tiedotusvälineille oikaisupyyntöjä ja ne on toteutettu.

      Sen sijaan, jos yksilö kokee, vaikka kesäajan huonoksi asiaksi- niin tuloksia tuskin saadaan sillä, että asiasta kiihkoillaan ilman argumentteja netissä. Vielä älyttömämpää on se, että kieltäydytään noudattamasta kesäaikaa ja yritetään elää ”oikeassa ajassa” kesät talvet. (Kyllä tätäkin on tullut vastaan.)

      Toki voimme saattaa voimaan lainsäädäntöä, että kansalliskielet ovat ainoat sallitut kielet Suomessa. Tämä ei poista sitä ongelmaa, että englanti on de facto lingua franca muualla maailmassa. Suomalaisia on se vajaa prosentti maailman väestöstä, emmekä pysty sanelemaan maailman käytäntöjä. Jos Ranskan valtio on todennut englannin vastustamisen kaikkialla ja kaikin tavoin huonoksi politiikaksi. Niin miten Suomen resursseilla siinä onnistuttaisiin?

      Ei vieraan kielen osaaminen ole oman kulttuurin halveksuntaa ja etnofiliaa!

      Poista
    27. Eiköhän meitä ole vain vajaa promille.

      Poista
    28. Ei muka ole pakkoenglantia ja silti kirjoitat pitkän kommentin siitä miten englanti on käynyt niin pakolliseksi ettei suomella tule enää Suomessa toimeen
      Sumeaa logiikkaa...
      Englannin kielen vaatiminen kaikilta on suomenkielen halveksuntaa pahimmillaan!

      Poista
    29. Möykkääminen paskoenglannin puolesta ilman argumentteja todellakin jatkuu, jatkuu...
      Koskahan tässä maassa ruvettaisiin vaatimaan englannin käytölle kunnon perusteet?

      Poista
    30. Vihavainen, kyllä meitä englannin inhoajia on nykyään enemmän ja enemmän, mutta kuten huomaat, englantia ei saa Suomessa rangaistuksetta julkisesti arvostella.

      Poista
    31. Pakkoenglanti on hyvä syy vastustaa NATOakin (OTAN ei), suomenkielellä kun ei ole kohta edes sitä laivastoa.

      Poista
    32. Miksiköhän ajatus, että joku lukisi englannin sijaan espanjaa hetättää suomalaisissa noinkin suurta kauhistusta?
      Jokin on mennyt tässä maassa pieleen ja pahasti.

      Poista
    33. Anonyymi22. elokuuta 2022 klo 15.12, katso toteutuneet kielivalinnat 7-9 -luokkalaisilla, niin näet että pakkoenglantia jossain muodossa lukee pyöreästi 100% koululaisista.

      Juurikaan pakollisempi ei "vapaaehtoinen" kieli voi olla.

      No ainahan sitä voi uskoa linkittämäsi kaltaista ideologista "pravdaa" karun todellisuuden sijaan.

      Poista
    34. Taasen näitä suomenkielen hengiltä säästäjiä, joille ei kelpaa kuin halpa ja huono pakkoenglanti.

      Poista
  20. Jos suomalainen ei vaadi suomea, vaan tyytyy aina huonompaan mahdolliseen eli englantiin, suomen kieli kuolee. Sama kaikkien muiden kielten kohdalla, vaatimalla ja suosimalla englantia, tapat kaikki kieliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyse ei ole vaatimisesta tai suosimisesta vaan pakosta: yritäpä myydä ulkomaille jotain suomeksi tai pienenä markkina-alueena edes sieltä sillä ostaa. Useimmat meistä suomalais-ugreista oppivat hyvin yhden indoeurooppalaisen kielen. Siksi maailmankieli englanti. Kielelisesti lahjakkaat voivat sen lisäksi opetella ranskan, espanja, venäjän tai jopa kiinan.

      Poista
    2. Myydä pitää asiakkaan kielellä, ei englanniksi, joten pakkoenglantisi haittaa kaupankäyntiä.

      Poista
    3. Ei vai?
      Johan taas nostit englannin erityisasemaan ainoaksi oikeaksi kieleksi, jota kaikkien tulee osata ja käyttää.

      Poista
    4. Pakosta, niinpä englannista on tullut paha pakkokieli!

      Poista
    5. "Pakosta, niinpä englannista on tullut paha pakkokieli!"

      Logiikan mukaan Anonyymi 19. elokuuta 2022 klo 14.58 haaveilee siitä, että venäjän kielestä tulisi ihana pakkokieli. Kaikki lukemaan Leo Tolstoita!

      Tosin Leo Tolstoin suurin ansio on siinä, että hän paljasti maailmalle, että Venäjän armeijassa/laivastossa tottelemattomuuden hintana oli ns. piiskakäytävä, jossa sotilaat hakkasivat tuomitun kuoiaaksi, myös upseereita.

      Poista
    6. Logiikkasi ontuu ja pahasti. Itse asiassa yrität taas vain englannin palvojan vanhaa kommunisti venäläinen jne. mustamaalausta.
      Mikä siinä on joillekin niin vaikeaa myöntää että englannista on tullut haitta ja pakko?

      Poista
    7. Oletpa pahasti pakkoenglannin uhri ja vanki, jos englannin arvosteleminen on sinulle heti venäläisyyttä, kommunismia tms.

      Poista
  21. Jopa afrikkalaiset puhuvat keskenään englantia jos ei ole yhteistä kieltä.Tuolla mantereellahan vallitsee varsinainen kielten Baabeli. Merkillepantavaa on etteivät nämä pidä englantia edes vaikeana kielenä kuten eivät muuten suomeakaan. Onko tässä sitten harhaa kun arkikieltä monimutkaisempaa kieltä ei tarvita.

    VastaaPoista
  22. Pari sanaa puun takaa.

    Englanti ei ole välttämättä haitta eikä pakko, eikä tietenkään paha, mutta asioiden tila on sellainen maailmassa tällä hetkellä, että sen, joka kykenee ja haluaa mahdollisimman suuren ja osaavan yleisön, kannattaa kirjoittaa englanniksi.

    Puhun lähinnä tieteen maailmasta.

    Englanti ei vain tieteen vaan myös viihteen kieli.

    Voi kysyä, mitä tapahtuisi, jos englanti (jota lähes kaikki tutkijat osaavat tällä hetkellä) vaihdettaisiin johonkin muuhun kieleen yhtäkkiä.

    Englantia voidaan verrata matematiikkaan, mikä on tavallaan kaikkien maailman ihmisten yhteinen kieli. Tästä on kyse. Jokainen tietää, että ihmiset osaavat molempia eri lailla, joten he eivät ole tasa-arvoisia kummankaan edessä.

    Kristinusko on myös universaalinen ja kaikille sama, vaikka kaikki eivät tunne sen salaisuuksia yhtä hyvin.

    En tiedä, murtuuko jossakin vaiheessa englannin valta-asema, jonka se sai toisen maailmansodan jälkeen. Sitä ennen saksa oli tieteen vahva kieli. Mutta kun englantia (ja venäjää) puhuvat löivät Saksan ja (saksan), niin me elämme heidän vaikutusalueellaan.

    "On selvää, että englannin on nykyään kuuluttava yleissivistykseen kuten siihen aikoinaan kuului latina ja sittemmin ranska. Triviumin tasolla asiassa ei ole suuria ongelmia, mutta sitten kun mennään syvemmälle, ovat myös muut kielet välttämättömiä. Luultavasti tärkeintä jokaisella olisi oppia kunnolla oma äidinkieli."

    En tiedä, kannattaako menneen maailman latinaa verrata meidän aikamme englantiin, sillä silloin kansa ei osannut latinaa, mutta nyt kansa osaa (enemmän tai vähemmän) englantia.

    Mitä hyötyä tavalliselle saksan- tai suomenkieliselle ihmiselle oli istua kirkonpenkissä ja kuunnella saarnaa latinaksi? Ei paljon mitään.

    Luther oli oikeassa, että ihmisen pitää saada kuulla ja oppia omalla äidinkielellään. Muutos alkoi hänestä.

    Kun joskus kuuntelen joidenkin ortodoksipappien saarnoja, kun he puhuvat Bysantista, niin he tuntuvat puhuvan vain sivistyneille, mutta eivät tavallisille ihmisille. Heidän saarnansa vertautuvat entisaikojen latinaan, koska tavallisen kansan kieli on heistä jotenkin sopimatonta käytettäväksi.

    M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Englanti on haitta ja pakko. Eikä se ole mikään yleiskieli matematiikan tavoin, kaukana siitä.

      Poista
    2. Miksiköhän nämä pakkoenglannittajat ovat aina vähän pösilöitä?

      Poista
    3. Haters gonna hate...

      Poista
    4. Osa ei näemmä enää kykene kirjoittamaan ajatuksiaan enää suomeksi, pahaksi on pakkoenglannitus päästetty.

      Poista
    5. Englanti on pakko, sen vältteleminen Suomessa on tehty tosi hankalaksi.

      Poista
    6. Pari sanaa puun takaa.

      Asia on nyt vaan sellainen, että jos haluaa osallistua johonkin kansainväliseen tapahtumaan joko läsnäolevana tai webinaarin (verkkoseminaarin) kautta, niin englanti on se kieli, jota osallistujat yleensä käyttävät. Jos kaikki osallistujat ovat suomenkielisiä (mikä on aika harvinaista), niin siinä tapauksessa suomi on luonnollinen käyttökieli.

      Toisen maailmansodan jälkeen ne saksankieliseen maailmaan suuntautuneet tutkijat, jotka ottivat lusikan kauniiseen käteensä ja opettelivat englantia, pystyivät jatkamaan tieteellistä uraansa. Niiden, jotka eivät siihen pystyneet tai eivät sitä halunneet, yhteydenpito muihin (lähinnä yhdysvaltalaisiin) kävi aika vaikeaksi tai mahdottomaksi, ja he saattoivat syrjäytyä.

      Yhdysvallat on tieteen ykkösmaa maailmassa tällä hetkellä, vaikka Euroopan pitäisi olla.

      Me emme mahda englanninkielen ylivallalle oikeastaan yhtään mitään, koska se on vakiinnuttanut aseman, jota mikään ei tunnu uhkaavan.

      Mietin lopuksi, ovatko ukrainalaiset tai lännen jotkut elimet (tai molemmat yhdessä) syyllisiä edellä linkkaamani mahdolliseen pommi-iskuun.

      M

      Poista
    7. Eikö se sana kiellä pitämästä useampia jumalia, sinulla "M" näyttää olevan ainakin kaksi: pakkoenglanti ja ....

      Poista
  23. Kolmas kotimainen, eipä olisi ongelmia jos englanti olisikin sellainen mutta kun se alkaa olla se ensimmäinen, pyhä kieli, joka käy yli kaikkien kielten ja jonka ylivaltaa ei saa edes moittia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moiti vaan oikein sydämen kyllyydestä. Kyllä professori julkaisee mielipiteitä.

      Poista
    2. Ajatelkaatte nyt vaikkapa sitä, että englannin kielessä ei ole niin rikasta substantiivien taivutuskoneistoa kuin suomen kielessä. Verbeistä puhumattakaan. Voi hyvänehyvvyys tokkii.

      Poista
    3. Ei näemmä saa...

      Poista
    4. "Ei näemmä saa..."

      Se johtunee varmaankin siitä, ettet osannut mainostaa riittävän tarmokkaasti ajatusta, että Suomen kolmatena kotikielenä pitää olla venäjän kieli. Onneksi Aleksanteri II oli eri mieltä.

      Poista
    5. "Ei näemmä saa..."

      No sille ei voi mittää. Sinun pittääkin nyt tyytyä/alistua siihen ankaraan todellisuuteen.

      Poista
    6. En alistu,pysyn vapaana ihmisenä joka ei ole pelkän pakkoenglannin vanki.

      Poista
    7. Onpa se joillekin katkera totuus ettei englanti ole läheskään niin yleispätevä ja hyödyllinen kieli kuin he haluavat uskoa.
      No toisaalta tuon ymmärtää, kun on koko ikänsä kuullut pakkoenglannin ylistystä, niin totuus satuttaa.

      Poista
  24. Pari sanaa puun takaa.

    https://nypost.com/2022/08/20/daughter-of-staunch-putin-ally-alexander-dugin-killed-in-car-bombing/

    Kysyn, onko tämä totta.

    M

    VastaaPoista
  25. Kokoava ehdotus: pidetään maailmankokous ja päätetään, että latina on tästä lähin maailman lingua franca. Saa se pakkoenglanttitriggeröitynyt visertäjäin välillä haukkua pakkolatinaa, mikä olisi virkistävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Surkeaa, pakkoenglanittaja, surkeaa.

      Poista
  26. Miksi ei esperanto?

    Onhan Suomessa peräti yksi henkilö joka puhuu sitä äidinkielenään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siltä puuttuu laivasto ( ja ydinaseet).

      Poista
    2. Sinäpä sen sanoit mikä lopulta ratkaisee lingua francan.

      Poista
    3. Mutta sitähän ei saa sanoa ääneen vaan pitää uskotella että olemme itse valinneet vapaaehtoisesti.

      Poista
    4. Ei tuota ruotsia tai latinaakaan ole suomalainen vapaaehtoisesti valinnut. Toinen taitanee kielen paremmin kuin toinen. Sensijan että sen näkisi ongelmana niin voisi koettaa nähdä asian hyötypuolet. Sitähän voisi höpistä vain suomea ja kuvitella että vain sillä pärjää ja kaikkien tulenee niin tehdä. Suomessa kyllä pärjää, onhan tuo valtaosan äidinkieli, mutta katsoisin että se jos mikä on suomettumista, missä asiat eivät liiku mihinkään suuntaan.

      Poista
    5. Niinpä, pyhää pakkoenglantia ja sen ylivaltaa ei saa arvostella, ei vaikka sen haitat näkyvät jo selvästi.

      Poista
    6. Kun ne niin näkyy, niin mitä ehdotat asialle tehtäväksi ja kuinka ajattelit siihen osallistua?

      Poista
    7. Mieti omalta kohdaltasi, niin vaikutus on tehokkaampi, voisit vaikka lopettaa pakkoenglannituksen ja opetella sivityskieliä.

      Poista
    8. Uskonee ken tahtoo, osannen suomen kuin myös, siinä on sivistystä ihan tarpeeksi. Sitäkään en ole itse valinnut, vaan voinneeko siitäkin valittaa pakkona?

      Poista
    9. Toisekseen en koe että mikään kieli olisi ongelma.
      Sama se on työmaalla, vaikka työkaverit keskustelisi muinaista kiinaa mitä en ymmärrä, kunhan osoitetut työt tulevat tehdyksi.
      Asioista voi tietenkin ottaa itselleen ongelman, mutta jokin kieli kun on vain kieli. Ihmisillä kun tuppaa olemaan ihan oikeitakin ongelmia ja huolia, niin jaksane vaivata päätä pikku asioilla.

      Poista
    10. Persu on vahvasti taas sitä mieltä ettei hänelle niin pyhää pakkoenglantia saa arvostella.

      Poista
    11. Viisas opettelee jonkin sivistys kielen pakkoenglannin sijaan. Englannin osaajista kun meillä ei ole pulaa.

      Poista
    12. Jos sivistys löytyy kielestä niin mikä onkaan sitten se oikea?
      Muiden huomioiminen kun on sivistyksen kannalta tärkeää, niin muiden kanssa toimeen tulemiseksi arkielämässä ja eteenkin diplomaattisuhteissa.

      Poista
    13. Sivityskieli = mikä tahansa muu kieli, kuin typerä joka paikkaan ängetty pakkoenglanti.

      Poista

Kirjoita nimellä.