Mikä merelle nimeksi? Vai onko se järvi?

 

Suomenlahti

 

Mediasta saimme juuri äsken lukea, että Venäjällä ja erityisesti Pietarissa on ilmennyt halua muuttaa Suomenlahden nimi, koska nykyinen nimi ei vastaa uusia olosuhteita Suomen muututtua epäystävälliseksi maaksi.

Suomenlahden vanha nimitys jo 1200-luvulta saakka oli Kotlinojärvi ja vasta eurooppalaismielinen keisari Pietari Suuri muutti sen Suomenlahdeksi 1600- luvun lopulla, totesi joku toimittaja hämmästyttävästi Ylen uutisissa eilen,  1.8.

Mikäli asiaa haluaa tarkistaa wikipediasta, törmää juuri samaan ”tietoon” ja sama Ylen artikkelihan se sielläkin on viitteenä. Kovin ketteräpä on siis tämä wikipedia, jota saamme niin paljosta kiittää.

Moinen ”tieto” on kuitenkin tietysti pelkkää tolkuttomuutta. Eihän Pietari ollut keisari vielä 1600-luvun lopulla, saati että olisi ollut tilaisuudessa kastaa Ruotsin valtakunnan alueita. Ei hän kyllä muiden maiden ja kansojen käyttämistä maantieteellisistä termeistä päättänyt sen jälkeenkään, vaan joutui tyytymään heidän päätöksiinsä. Myöskään tämän päivän Venäjä ei voi sitä tehdä.

1200-luvulla eli siis ristiretkiaikana Nevan suun tienoilla vieraili kyllä monien kansallisuuksien laivoja ja jonkinlaisia aluksia oli venäläisilläkin. Mitä Suomenlahteen tulee, se on, kuten tiedämme, ihan oikeaa merta eikä mikään ”järvi”, jollaiseksi kyllä saatettiin mieltää Kronstadtin ja Nevan välinen alue.

Aikoinaan sitä nimitettiin Markiisin lätäköksi (Markizova luža) sen takia, että laivaston komentaja, markiisi de Traversay ei kustannussyistä juuri vienyt laivojaan kauemmas merelle harjoittelemaan. Nythän tuo matala alue on patojen rajaama ja muodostaa tosiaan erillisen altaan, ettei sanoisi lätäkön.

Olisi fantastista kuvitella, että koko Suomenlahti olisi saanut edes venäläisen nimensä tuon lätäkön mukaan ja koko asiassa taitaa paistaa sen esille nostaneiden kyvyttömyys ymmärtää, mikä ero on lahden pohjukalla ja merellä, jonka purjehtiminen vei aikoinaan useita päiviä ja jopa viikkoja. Se ei tapahtunut millään Kotlinojärvellä.

Purjehtijat olivat kuitenkin lähes poikkeuksetta ulkomaalaisia, sillä ennen kuin Venäjä valloitti Suomenlahden pohjukan, ei venäläisillä ollut avomeripurjehdukseen sopivaa kalustoa, taitoa eikä miehistöä, eikä ole kyllä ollut juuri sen jälkeenkään. Meri -Suomenlahti- jäi venäläisille enemmän tai vähemmän mystiseksi ja vieraaksi elementiksi. Siihen viitattiin ja viitataan nykyäänkin usein vain nimellä lahti (zaliv), josta ei oikein tiedetä, onko se merta vai jokin ihan erityinen vesialue, akvatorio, kuten venäläiset sanovat.

Joka tapauksessa merialueille nimet antoivat ne, jotka meriä purjehtivat ja toisaalta ne joille rannat kuuluivat. Suomenlahden nimi oli 1500-luvun Carta Marinassa Mare Finonicum. 1200-luvulla se oli ollut Mare Estonum. Jo vuonna 1590 se tunnetaan muodossa Sinus Finnicus eli Suomenlahti, vaikka etelässä sen nimenä on Mare Livonicum eli liiviläisten meri.

Koko tämä nimenmuutostarina on hullunkurinen. Siitä tietenkin paistaa jo kauas perinteinen venäläinen megalomania, jonka valtaan joutunut kuvittelee olevansa tilaisuudessa hallita koko maailmaa. Kun hänen tekee mieli muuttaa historiaa, hän tarrautuu johonkin korkeintaan puoliksi ymmärrettyyn dokumenttiin ja luo sen ympärille mielensä mukaisen todellisuuden.

Oli kai odotettavissa, että tällaiset Saltykov-Štšedrinin hahmot sukeltavat taas esille historian hämäristä, kun niille on enemmän tai vähemmän tilausta ainakin Kremlin suunnalla.

Yllättävää sen sijaan on, että veronmaksajiemme kustantama Yle hairahtuu yksinkertaisesti vain toistamaan älyttömyyksiä ja suorastaan tyrmistyttävää on, että wikipedian artikkelissa jo heti samana päivänä esitetään perustietona juuri tuon ylen artikkeliin sisältämä väite.

Kun wikipedia perustettiin, suhtauduttiin siihen aika huvittuneesti, eivätkä vanhat ja kunnianarvoisat ensyklopediat halunneet siitä hajun tarttuvan itseensä.

Itseään korjaavana insituutiona wikipedia on kuitenkin lyönyt laudalta vanhat kilpailijansa ja osoittanut omalla tavallaan jakamistalouden voiman. Kukapa ei jo mukavuussyistä tarkistaisi tietoja ensin wikipediasta ennen kuin menee vetämään hyllystä tietosanakirjojen järkäleitä.

Yleensä homma toimii. Ei kuitenkaan aina ja mieleen tulee, että wikipedia on potentiaalisest imyös mahdollinen kyberhyökkäysten kohde. Sen luotettavuus riippuu aktivistien valppaudesta ja ainakin hetkeksi on aina mahdollista syöttää sinne mitä roskaa tahansa. Tuo ylen uutinen wikipedian ”tietona” kuuluu juuri tähän kategoriaan.