wikipedia

 

Wikipedian maailmasta

 

Kun wikipedia ilmestyi maailmaan, sille naureskeltiin yleisesti. Kyseessähän oli harrastajien ylläpitämä sivusto, jolle kuka tahansa saattoi kirjoittaa mitä tahansa. Joku Encyclopedia Britannica katsoi wikipediaa pitkin nenänvartta ja ellen väärin muista, peri maksuakin käytöstä.

Hymy on sittemmin hyytynyt. Wikipediassa saattaa joissakin artikkeleissa edelleenkin olla lähes mitä tahansa, mutta tärkeämpinä pidettyjä aihepiirejä valvotaan suhteellisen tehokkaasti ja laatua pidetään yllä. Humpuuki häviä usein nopeasti.

Usein vapaaehtoiset ensyklopedistit kyllä kääntelevät vain tekstiä englannista, joka muutenkin näyttää olevan internetin pyhä kieli, jonka kautta myös käännöskoneet toimivat. Joka tapauksessa monet asiat ovat aina tärkeämpiä toisille kansoille kuin toisille. Joistakin asioista wikipedia kirjoittaa tietyllä kielellä paljon, kun taas toisista se saattaa kokonaan vaieta, vaikka monella muulla kielellä niistä on paljonkin asiaa.

Kansallinen näkökulma on historiassa väistämättä keskeinen. Asiat, jotka ovat suuresti vaikuttaneet tietyn kansakunnan vaiheisiin, noteerataan siellä tärkeinä. Monelle muulle ne saattavat olla täysin yhdentekeviä. Hieman kummallisempaa on, että tärkeistäkin asioista saattaa wikipediassa olla vain vähän asiaa.

Tietenkin wikipedia on vain harrastelijoiden yläpitämä sivusto, joka ei välttämättä suinkaan heijasta esimerkiksi sen maan historiantutkimuksen tilaa, jonka kielellä se on kirjoitettu. Asian voi päätellä jo artikkelien kirjallisuusluetteloista. Tietyllä karkealla tasolla se kuitenkin heijastaa sen mielenkiinnon määrää, jota tiettyyn asiaan tietyssä maassa tietyllä hetkellä kohdistetaan ja myös niitä yleisiä käsityksiä, jotka asiasta vallitsevat.

Niinpä onkin kiinnostavaa verrata toisiinsa wikipedian erikielisiä versioita sellaisista aiheista, jotka koskettavat asianomaisten maiden historiaa, esimerkiksi keskinäisiä sotia, joiden merkitys pakostakin on eri osapuolille erilainen.

Kustaa III:n sota käyköön esimerkiksi. Sehän oli tunnetusti Ruotsin hyökkäyssota, jonka avulla kuningas pyrki pakottamaan Venäjän luovuttamaan takaisin Suuressa Pohjan sodassa ja Hattujen sodassa valloittamansa alueet.

 Ajankohta oli otollinen Venäjän ollessa sodassa Turkkia vastaan, jolloin Pietaria puolustamassa oli vain muutamia tuhansia miehiä. Sitä paitsi Ruotsilla oli poikkeuksellisen suuri laivasto, jonka kuningas kuvitteli kykenevän lyömään Venäjän laivaston ja avaamaan tien Pietariin.

Ruotsia tukivat taistelussa rahallisesti Turkki, Ranska ja Enganti ja Venäjää taas perinteiseen tapaan Tanska (Tanska-Norja). Sota sai huomattavat mittasuhteet ja sen uhreiksi arvioidaan joutuneen yhteensä noin 50000 henkeä. Meritaistelut Viipurinlahdella ja Ruotsinsalmessa kuuluvat historian suurimpiin.

Kun rauha kuitenkin tehtiin vanhat rajat säilyttäen, on sota jäänyt enemmän tai vähemmän unohdetuksi välikohtaukseksi, jolla ei ole nähty sen kumempia seurauksia, vaikka sellaiseksi voidaan hyvin tulkita myös Suomen sota 1808-1809 ja sen tuloksena ollut Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan.

Tulkintaa sodan unohtamisesta tukee vilkaisu wikipedian suomalaiseen laitokseen. Sotaa käsittelevä artikkeli on hyvin lyhyt eivätkä sen kirjallisuusluetteloon lainkaan kuulu uusimmat tutkimukset tai esitykset.

Venäläinen versio on laajempi. Siinä sodan osapuoletkin esitetään toisin kuin suomalaisessa. Kun suomalaisessa versiossa vastakkain ovat vain Ruotsi toisella puolella ja Venäjä ja Tanska toisella puolella, ovat venäläisen version mukaan  vastakkain Venäjä ja Tanska toiselta ja Ruotsi, Englanti, Hollanti, Preussi ja Turkki toiselta puolen.

Totta onkin, että esimerkiksi Turkin ja aluksi myös Ranskan ja sittemmin Englannin rooli Ruotsin käymän sodan rahoittajina oli merkittävä. Taisteluista toki huolehtivat toiselta puolen Ruotsi ja toiselta Venäjä ja Tanska.

Englanninkielinen versio asiasta on laajin ja paras sikäli, että se huomioi paremmin myös uudempia esityksiä. Tosin Jussi T. Lappalaisen teoksia ei mainita kummassakaan, vaikka hänen kirjoittamastaan Kustaan maasodasta on olemassa myös venäjänkielinen versio.

Turkiksi ei asiasta näytä olevan artikkelia lainkaan, vaikka Korkea portti antoikin Ruotsille tynnyreittäin kultaa, jotta Venäjän laivasto saataisiin pysymään poissa Välimereltä.

Saksalainen versio on hieman suomalaista pitempi, mutta perustuu yleisesityksille, hollantilaisesta voi sanoa samaa. Ukrainalaisessa versiossa näkyy venäläisen version vaikutus. Siinä on kuitenkin huomioitu myös Viinikainen-Mäen uusi kokonaisesitys Teatterikuninkaan sota.

Luonnollista on, että eri kielillä on tarjolla erilaisia hyperlinkkejä. Suomalaisessa, ruotsalaisessa ja venäläisessä versiossa niitä on runsaasti, muilla kielillä paljonkin vähemmän.

Ryhtymättä tarkemmin ruotimaan eroja esimerkiksi eri taistelujen esittämiseen eri versioissa, voi nostaa esille sen seikan, ettei venäläisessä tuota sotaa yleisesti käsittelevässä versiossa mainita muita maataisteluita kuin Kärnäkoski (Керникоски) ja Parkumäki, joiden molempien todetaan olleen Venäjälle tappiollisia. Suomalaisessa sen sijaan nostetaan esille Porrassalmi ja Parkumäki eikä mainita Kärnäkoskea lainkaan. Ruosalaisessa on enemmän taisteluita, mutta siinäkin puhutaan Kärnäkosken sijasta vain Valkealasta, joka liittyi samaan yhteyteen.

Kärnäkosken unohtaminen ja Porrassalmen nostaminen voimakkaasti esille suomalaisessa historiankirjoituksesssa on merkillepantavaa ja sitä on selitetty sillä, että Porrassalmella asialla olivat suomalaiset joukot, kun taas Kärnäkoskella oli riikinruotsalaisilla suuri rooli. Ruotsalaisesta wikipediasta asiaa ei kyllä huomaa.

Kustaa III:n sodassa oli valtavilla meritaisteluilla ratkaiseva rooli. Sellaiseksi on kaikkialla tunnustettu Ruotsinsalmen toinen meritaistelu, jota on myös mainittu suurimmaksi pohjoismaiden alueella koskaan käydyksi taisteluksi osanottajien lukumäärän mukaa arvioiden. Venäläisen wikipedian mukaan ruotsalaisilla oli siellä 12500 ja venäläisillä 18500 miestä, yhteensä siis 31000.

Kuitenkin Ruotsille epäonnisessa Viipurinlahden taistelussa (”kujanjuoksu”) oli suomalaisenkin wikipedian mukaan Ruotsilla 21000 miestä ja Venäjällä 30000. Venäläisten mukaan tilanne oli päinvastainen, ruotsalaisilla 30000 ja venäläisillä 21000. Miestappiot molemmin puolin olivat jopa 7000 kummallakin, kaatuneina, haavoittuneina ja vankeina.

Viipurinlahdella suomalainen versio katsoo Ruotsin saavuttaneen Pyrrhoksen voiton, venäläinen ei kerro voittajaa, mutta mainitsee taistelua nimitetyn pohjolan Trafalgariksi. Keisarinna Katariina piti sitä voittona, koska se taivutti Ruotsia rauhaan.

Ottaen huomioon, että Viipurissa ottivat yhteen nimenomaan avomerilaivaston suuret alukset, voidaan vertausta Trafalgariin pitää onnistuneena. Mittasuhteethan olivat hyvinkin verrannollisia: Trafalgarissa vastakkain oli ranskalaisten 30000 miestä ja englantilaisten 17000. Tällä mittapuulla mitaten se oli jopa pienempi taistelu kuin Viipurinlahden taistelu, joka ei sekään ollut mikään kujanjuoksu.

Esimerkkejä siitä miten wikipedia esittää eri taisteluiden merkityksen ja tappioluvut toisistaan poiketen, on leegio. Tämä osoittaa, miten tärkeää olisi käydä kansainvälisiä historiakeskusteluja, jotta omat käsitykset tuulettuisivat ja tulisivat vankemmalle pohjalle.

Esimerkiksi vihollisen tappioista esitetään usein naivan fantastisia tietoja, jotka perustuvat oman puolen raporteissa esitettyihin arvioihin. Ilmasota on surullisen kuuluisa siitä, että väitettyjen ja todellisten pudotusten määrässä voi olla kymmenkertaisia eroja. Ne saattavat perustua aivan rehellisesti esitettyihin arvioihin. Vastapuoli sen sijaan tuntee asiat usein aivan täsmällisesti, joten sen mielipidettä kannattaa kuunnella.

Wikipedioiden vertailu antaa aavistuksen siitä, missä mennään.