tiistai 19. huhtikuuta 2016

Maailman tyhmistyminen



Bydlo eli maailman tyhmistymisen verkkainen naudanmarssi

Venäjällä hyvin tunnettu nimimerkki Maksim Kalašnikov (Vladimir Kutšerenko), Izborskin klubin jäsen, jonka parhaiten voinee luokitella venäläiseksi kansallissosialistiksi, tunnetaan erityisesti tasa-arvoisuuden kriitikkona tai pikemmin vihollisena.
Kalašnikov kuuluu niihin ajattelijoihin, joiden lukemista ei oikein kehtaa kenellekään suositella, koska joku onneton silloin saattaa jäädä hänen aivoituksiensa koukkuun kuin ruutana lammessa tai juksattava turska suolapulssin jälkeisinä kesinä täällä Itämerellä.
Tilannehan on nykyään historiallisten lähteiden kannalta yleisestikin hyvin vaikea, kun suuri määrä vanhaa kirjallisuutta on tullut poliittisesti epäkorrektiksi. Kuinka voisi edes ajatella suosittelevansa vaikkapa natsismista kiinnostuneelle nuorisolle Hitlerin lukemista tai kommunismin tutkijoille Stalinin tai Leninin aikaansaannosten lukemista? Siitähän voisi pian joutua leivättömän pöydän ääreen.
Sosialistisen opiskelijaliiton ”Mustan kirjan” kirjoittajat tekivät aikoinaan täsmälleen kuten pitikin kannellessaan hallitukselle ja muille oletettavasti kiinnostuneille tahoille siitä, että yliopistossa kuului kursseihin kirjoja, jotka olivat epäkorrekteja, virheellisiä suorastaan. Asia nauratti koko vanhempaa polvea, koska nimenomaan itsenäisen ajattelun opettamista pidettiin tuolloin akateemisen opiskelun keskeisenä perusasiana. Eihän sellaista voinut oppia korrekteja lukukirjoja tankkaamalla.
Noiden päivien jälkeen asia on lakannut naurattamasta ja muuttunut täysin normaaliksi. Amerikassa ja sitä seuraten muuallakin on tehty lukemattomat määrät kanteluita siitä, että yliopistollisilla kursseilla on jouduttu lukemaan jotakin sellaista, joka on vastoin oikeaa ja totuudellista maailmankuvaa.
Mutta takaisin Kalašnikoviin. Hänen maailmansa avainkäsitteitä on býdlo - vetojuhdat. Alkuaan puolalainen sana tarkoittaa typerää ja tahdotonta massaa, jolle isäntä tekee mitä tahtoo. Juhdilla ei ole kykyä vastustaa tai edes kritisoida sitä mitä sille ylhäältä annetaan ja niinpä se valjastetaan eläessään taakkoja vetämään. Kuoltuaan sillä on biomassan arvo ja ennemmin tai myöhemmin isäntä sitten syö sen suuhunsa tai myy tarvitseville.
Kalašnikov syytää kirjoja sarjatulella, yhdessä muiden kanssa ja yksinään. Pari vuotta sitten hän on julkaissut kaksikin massojen typeryyteen keskittyvää teosta, Venäjän ja koko maailman tyhmistyminen. Uusi barbaria (Дебилизация России и всего мира. Новое варварство. Москва, Яуза 2013)  sekä Putinin Venäjän romahdus. Pimeyttä tunnelin päässä (Крах путинской России. Тьма в конце туннеля. Mосква, Яуза 2013). Muitakin ja uudempia on jo tietysti tullut, mutta ne eivät vielä ole pöydälläni, joten ei niistä nyt sen enempää.
Kalašnikovin uutteruus on ihailtavaa. Hän näyttää käyneen läpi valtaisan määrän eritoten läntistä uudemman kulttuurikehityksen mustamaalailua, josta hän on poiminut parhaat palat. Teksti muistuttaa elävästi sitä ”länsimaisen neuvostovastaisuuden kritiikkiä”, jota Neuvostoliitossa tuotettiin etenkin sen loppuvuosina. Se tuntui sitäkin vakuuttavammalta, kun kohde itse puhui itsestään.
Tässä kannattaa kuitenkin muistaa, ettei kirjoittaja Venäjääkään armahda, kuten jo kirjojen otsikoista näkyy. Debilizatsija-kirjassaan Kalašnikov nimenomaan väittää Venäjän kulkevan yleisen typeröitymisen kärkijoukossa.
Kalašnikov osaa kirjoittamisen taidon. Hän esittää provosoivan kysymyksen: mitä olisi mahtanut valistunut Jeesuksen ajan roomalainen sanoa, jos hänet siirrettäisiin tuhat vuotta eteenpäin ajassa ja hän saisi katsella, mitä maailmasta oli tuossa ajassa tullut.
Sokki olisi ollut täydellinen: missä ovatkaan komeat kaupungit leveine katuineen ja tavernoineen, vesijohtoineen ja kypylöineen, teattereineen ja forumeineen? Niitähän oli ollut maailma täynnä Britanniasta Eufratille!
Tuhannen vuoden kehityksen tuloksena jäljellä olikin vain ahtaita, asukkaiden virtsalle ja ulosteille haisevia loukkoja, joita asukkaat jostakin syystä kutsuivat ”kaupungeiksi”. Hienostuneiden patriisien sijasta parempaa väkeäkin edustivat vain pesemättömät barbaarit, jotka asuivat synkissä, nokiseinäisissä kivilinnoissa.
Missä oli kukoistava kauppa? Missä kirjastot? Missä järjestys ja rauha? Mitä olivat nuo ristiä kantavat ääliöt mustissa kaavuissaan ja nuo synkät rakennukset, jotka parodioivat entisiä valoisia temppeleitä? Miksi nuo mustakaapuiset ääliöt puhuivat uskomattoman kurjaa latinaa? Missä olivat filosofit ja kaunopuhujat, missä maantiede ja astronomia?
Siinäpä kysymyksiä. Pimeä keskiaika oli aikoinaan tullut antiikin sivilisaation tilalle ja ennen pitkää päädymme taas samanlaiseen tilaan, mikäli nykyinen kehitys jatkuu, uskoo kirjoittaja.
Nyt on historian näyttämölle taas astumassa ja jo astunutkin uusi barbaari. Kyseessä on rappion tuote, joka on paljon kauheampi kuin se barbaari, joka aikoinaan pyrki kohti valoa ja sinne työn ja taistelun kautta pääsikin.
Toisin kuin alkuperäinen barbaari, joka koko ajan oppi uutta, ei uusi kykene mitään oppimaan. Kyseessä on hirveä degradaation koe, joka suoritetaan ihmiskunnalla. Kaikesta todella inhimillisestä on tulossa marginaalista. Sen sijaan kaikki iljettävä, patologinen, idioottimainen ja mätä on julistettu normiksi, kirjoittaja toteaa.
Ajan suuria merkkejä on se, että 21. vuosisadalla on esikuvaksi otettu 1700-luvun kapitalismi ja kehitystä pyritään mukauttamaan sen normeihin. Deindustrialisaatio merkitsee sitä, että kyky luoda, ymmärtää ja valmistaa monimutkaisia kohteita alkaa hävitä. Yhä harvemmat tarvitsevat ja osaavat vaikeita taitoja ja sen mukaisesti lakkaavat ymmärtämästä ympäristönsä perusasioita.
Tietoisuus historiasta hämärtyy kokonaan, väittää kirjoittaja ja hauskuuttaa lukijaa kertomuksilla venäläisten kulujen ja yliopistojen kasvattien tenttivastauksista. Toki lännessä ollaan jo pitemmällä ja lukutaito alkaa monissa maissa jälleen harvinaistua.
Lapsiin uhrataan yhä enemmän energiaa, mutta he eivät saa leikkiä rauhassa ja keksiä omia leikkejään. Sen sijaan heitä dresseerataan kuin koiria ja heistä yritetään tehdä eteviä tanssissa, jalkapallossa ja ties missä muissa joutavissa taidoissa, joita he opettelevat minuuttiaikataulujen mukaan. Sen sijaan heiltä viedään vanhempien seura, joka olennaisesti edesauttaisi keskeisten asioiden kehittymistä.
Keskiaikaiset mallit ovat taas tulossa. Jälkiteollisen villi-ihmisen politiikka viljelee primitiivisiä tunnuksia ja esittelee simppeleitä jokapaikan ratkaisuja. Uuteen todellisuuteen kuuluvat kidutukset, etniset puhdistukset, kuolemanleirit, primitiiviset rotuennakkoluulot ja niin edelleen.
Eikö ihminen, joka saapuisi tähän päivään niinkin läheisestä menneisyydestä kuin vuodesta 1985 (Kalašnikov näyttää tässä tuntevan nostalgiaa kommunismiin) kauhistuisi näkemäänsä? Eikö jopa vuoden 2000 ihminen olisi syvästi järkyttynyt meidän aikamme näkemisestä?
Luulenpa, että näin olisi. Se euforinen edistysuskon aalto, joka pyyhki maapallon yli siihen aikaan kun kommunismia haudattiin ja kun Euroopan yhteisö laajeni soitellen Oodia ilolle, on nyt kuin pois pyyhkäisty. Amerikassa riemu historian lopusta taisi saada pahan särön jo kaksoistorneihin tehdystä hyökkäyksestä ja sen jälkeen suoritetut hyökkäykset primitiivisyyden ytimeen eli islamilaiseen Lähi- ja Keski-Itään, ovat vain vahvistaneet kuvaa siitä voimattomuudesta, joka piilee USA:n korskean julkisivun takana.
Tähän voisi lisätä, että barbaarinen maailma jatkaa nyt kiihtyvällä vauhdilla rappeutuvan pohjoisen kolonisointia etenkin Euroopassa. Näissä kirjoissa Kalašnikov ei vielä tuntenut nykyistä siirtolaistulvaa, mutta demografinen yhtälö on aivan selvä.
Kun kapitalismin yleinen kriisi ja demografinen kriisi törmäävät, tapahtuu kauheita. Demokratian perään kirjoittaja ei itke lainkaan, mutta postdemokratia lupaa kyllä vielä kauheampaa.
Miksi ihmeessä tämä pohjoisen pallonpuoliskon primitivisoituminen sitten on mahdollista? Kalašnikov tokaisee, että mikäli hän olisi salaliittoteorioiden kannattaja, hän uskoisi, että jokin kiinalaisten viisaiden kopla on kehitellyt koko strategian, jonka tarkoituksena on kilpailijan kukistaminen.
Itse asiassa kirjoittaja on eräässä vanhemmassa opuksessaan, jonka nimeä en nyt saa mieleeni, esittänyt vieläkin villimmän selityksen, josta kohta enemmän. Mutta itse kysymykset ovat kyllä oikeasti kiinnostavia ja kaipaavat vastausta:
Miksi läntinen, kristillinen maailma on lähtenyt itsetuhon tielle? Miksi siellä vihataan omaa kulttuuria ja sen peruspilaria, kristinuskoa? Miksi sinne haalitaan toisuskoista ja kaikelle länsimaiselle vihamielistä ainesta? Miksi oman kotimaisen tuotannon annetaan sammua ja siirretään se etelään jättäen miljoonat omat kansalaiset työttömiksi ja kurjistumaan? Kuka tästä kaikesta oikein hyötyy?
Venäjällä on sanonta: ”jos tähdet tuikkivat, niin se merkitsee, että joku se sitäkin tarvitsee”. Mutta kuka kumma tarvitsisi oman maansa ja kulttuurinsa tuhoamista?
Venäläisessä aatteellisessa ilmapiirissä kukoistavat kuin kotonaan teoriat, jotka sopivat näitäkin ongelmia selittämään. Sellaisen tarjoaa esimerkiksi tunnetun Izborskin klubin maineikas jäsen, nimimerkki Maksim Kalašnikov. Kuten nimimerkistäkin huomataan, tämä herra ei ole erityisen rauhanomaisesti asennoitunut.
Itse asiassa Kalašnikov, alias Vladimir Kutšerenko on avoimesti fasististen aatteiden kannattaja ja hänen kynästään ovat peräisin kaikkein hurjimmat skenaariot siitä, mitä Venäjän pitäisi tehdä päästäkseen maailmanherruuteen. Hän kannattaa myös uuden eliitin kasvattamista natsilaistyyppisissä napola-kouluissa ja yleensäkin rodunjalostusta. Olen näistä asioista toisessa yhteydessä kirjoittanut.
Mutta miten hän selittää länsimäisen kulttuurin aktiivisen itsetuhoprosessin? Kalašnikovin  mukaan maailmaa hallitsee varsin pieni upporikkaiden ihmisten klikki, joka ei tunnusta massoille minkäänlaista ihmisarvoa. Ne ovat sille vain välineitä omien päämäärien ajamiseksi.
Omana päämääränä näillä valituilla eiole sen vähäisempi asia kuin kuolemattomuus, ikuinen elämä. Ikuinen elämä on jo mahdollista, runoilee Kalašnikov, mutta ei kaikille, sillä se on tavattoman kallista. Miljardöörit sen sijaan voivat sen itselleen sallia ja se siis tapahtuu tavallisten kuolevaisten kustannuksella.
Ne, jotka muistavat antiikin myytin Tithonoksesta, saattavat hieman ihmetellä, miksi ikuinen elämä sinänsä voisi olla niin houkuttelevaa. Myytin mukaan Zeus lahjoitti Tithonokselle ikuisen elämän, mutta ikuista nuoruutta tämä ei ollut muistanut edes pyytää. Niinpä hän koki vanhuuden vaivat korkojen kanssa, jopa suorastaan loputtomasti, vaikka ilmeisesti olo helpottui siinä vaiheessa, kun hän oli niin kuihtunut, että jäljellä oli vain ääni.
No, mutta ehkäpä mytologiansa lukeneet nyt sitten toisella kerralla muistavat paremmin ja huolehtivat myös tuosta ikuisesta nuoruudesta, kun kerran rahaakin on tuhottomasti? Mielestäni ajatuksen uskottavuus kärsii jo siitä, että superrikkaita kuolee tämän tästä, Steven Jobs vain yhtenä esimerkkinä. Vai ovatko he säästäneet kantasolunsa ja odottelevat vain ylösnousemusta?
Taitaa kuitenkin olla niin, ettei rahalla vieläkään saa nuoruutta eikä edes hyvää vanhuutta. Se, joka on nähnyt internetissä kierrelleen, ilmeisen aitoperäisen kuvagallerian maailman rikkaimmista naisista, saattaa pikiemmin kauhistua niitä tuloksia, joita syntyy pyrkimällä rahan voimalla ikuiseen nuoruuteen. Eiköhän vanha sanaparsi siitä, ettei rahalla mitään todella arvokasta voi ostaa, ole tässäkin suhteessa yhä pätevä.
Kalašnikovin varsin villi teoria istuu kuitenkin kohtuullisen hyvin Izborskin klubin, sen juttutuvan pöytäkirjoihin, joka edustaa Venäjän politiikan lunatic-fringeä. Siellähän ovat niin Suur-Venäjän rakentaja Aleksandr Prohanov, lapsellisten geopoliittisten kaavioiden piirtelijä Aleksandr Dugin, ”venäläisestä miljardista” eli sikäläisestä väestöräjähdyksestä haaveileva Nikolai Starikov ja onhan siellä muuan suomalainen dosenttikin. Samoihin valokuviin hän ainakin on itsensä tunkenut. Aikamoinen sakki siis. Mutta muistetaan kuitenkin, että porukkaan mahtuu myös nobelisti: fyysikko Alferov.
Venäläisen uudemman viisauden mukaan länsimainen kapitalismi joka tapauksessa perustuu kalvinistiselle uskolle pienestä valittujen ja taivaan valtakuntaan predestinoitujen joukosta, jonka ei tarvitse kantaa mitään vastuuta kansojen suuresta joukosta, koska se joka tapauksessa joutuu helvettiin ansionsa mukaan.
Nämä valitut siis ainakin saattaisivat pyrkiä kuolemattomuuteen hinnalla millä hyvänsä ja viis veisata kaikista muista. Helvetin rupusakki menköön likaisine kenkineen juuri sinne, minne Jumala sen on suuressa viisaudessaan jo osoittanut.
Ortodoksisella Venäjällä kaikki on toisin. Kuten slavofiilit jo aikanaan osoittivat, sille on ominaista yhteisvastuu, kollektivismi ja sankarillisuus: kaveria ei jätetä, kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta!
Tämä kuulostaa hienolta, mutta mikä onkaan todellisuus? Miten uskottavaa on väittää, että superrikkaat kansan kustannuksella eläjät ovat vain länsimainen ilmiö ja Venäjällä tuntematon? Ja kuka ottaa tosissaan sen väitteen, että Venäjällä vallitsee suuri yhteisvastuun henki, joka ilmenee kaikkien huolenpitona kaikista tai edes valtion huolenpitona vähäosaisista?
Luultavasti tällaisia käsityksiä on ollut mahdollista myydä suurellekin osalle kansaa. Kyllähän tuo debilisoitu bydlo ottaa aina vastaan sen, mitä sille annetaan.  Ei Venäjän propagandakoneisto aivan avuton olekaan, etenkään kotimaassaan, vaikka meistä usein saattaisi siltä tuntua kaiken maailman dosenttien jaarituksille nauraessamme. Mutta television vastavoimana toimii Venäjälläkin jääkaappi, joka ainakin panee rajat kaikkein estottomimmalle kuluttajan todellisuuden kaunomaalailulle.
Salaliittoteorioita ei sen sijaan kukaan kykene tarkistamaan. Jos niihin haluaa uskoa, on se mahdollista. Pikainen kurkistus nettiin todistaa, että tätä porukkaa riittää niin meillä kuin muualla. Mikäli Kalašnikovin kirjoja käännettäisiin suomeksi, olisi meillä kohta lahko, joka kiivaasti kannattaisi hänen näkemyksiään.
Mutta vielä yksi kysymys. Kenelle tulevaisuus kuuluu? En väitä, että olisin saanut näistä kirjoista asiaan tolkullista vastausta.
Putinin Venäjän loppua ennustavassa kirjassaan kirjoittaja selittää, että uusi totalitarismi on tuleva postdemokratian tilalle ja liberalismi ja demokratia häviävät ikuisiksi ajoiksi. Tätä merkitsee se pimeys tunnelin päässä, jota voisen kirjan nimi tarkoittaa. Ilmeisesti kyseessä tulee sitten olemaan se ääliöiden (pridurkov) maailma, joka on nyt tänne pohjoiseen hyvää vauhtia tulossa. Mutta eivät kaikki ihmiset tasa-arvoisia ole eivätkä tule olemaan.
Joka tapauksessa ihmisen evoluutio näet jatkuu ja seuraava aste on ilmeisesti oleva kogi-espery (коги-эсперы), ”kognitaarit”, joilla on ekstrasensorisia ja maagisia kykyjä… Tulevaisuus taitaakin itse asiassa olla aika kiinnostava?



14 kommenttia:

  1. Hitleristä kiinnostuneelle nuorisolle voisi suositelle Thomas Weberin kirjaa: "Hitler's First War" jossa Weber iskee ytimeen tutkiessaan Hitleriä ensimmäisessä maailmansodassa. Tästä löytynee nimittäin avain ja loistava esimerkki miten myytit luodaan. Weberin mukaan (perustuu ensikäden lähteisiin, kirjeisiin, vanhoihin lehtileikkeisiin sekä mm. List-rykmentin dokumentteihin) Hitler ei suinkaan ollut mikään etulinjan taistelijasoturi juoksuhaudoissa kuten jälkipolvi aina Weberin kirjaan asti oli uskonut. Baijerilaisrykmentin sotilaat, eturivin taistelijat tiesivät että Hitler oli "rear area pig" ja "regimental dispatch runner". Hitler ei taistellut muutamaa päivää (1914) lukuunottamatta ollenkaan etulinjassa vaan toimi suhteellisen turvallisesti yleensä 5-10 km etulinjasta takana.

    Weber myös kumosi Hitlerin väitteen baijerilaisrykmentistä muka NSDAP-puolueen kärkikaartina myöhemmin. Todellisuudessa vain 2% rykmentin veteraaneista (yleensä esikuntatasoisia) liittyi puolueen jäseneksi. 1930-luvun alun vaaleissa rykmentin sotilaat eivät olleet alkuunkaan innokkaimpien joukossa natseja äänestämässä. Muutenkin rykmentin isänmaallisuus oli Hitlerin ja muutaman muun harvan yksikön myöhemmän natsin luoma propagandakuva. Isänmaallisuus ja sotainto ei ollut erityisen hääppöisää.

    Vaikka Weber ei suoraan ota kantaa Hitlerin haavoittumiseen lokakuussa 1918 myös tästä löytyy kiinnostavaa tietoa. Hitler ei sokeutunut suinkaan brittien kaasuhyökkäyksessä vaan koki ns. rintamatärähdyksen, sokeutui shokista. Siitäkin huolimatta että toimi edelleenkin rykmenttitason lähettinä aika kaukana etulinjan helvetistä. On edelleen tutkimuksellisesti auki missä määrin Hitlerin Pasewalkin sotasairaalassa (psyykkisesti sairastuneet) saama hypnoosihoito muutti tottelevaisen kuuliaisen narrin "suureksi johtajaksi".

    Weberin kirja on kiinnosta juuri siten että se kuvaa miten Hitler ja natsipuolueen koneisto loi myytin Hitleristä "sotasankarina". Hitlerin saama rautaristi oli itseasiassa esimerkki siitä miten paljon helpompi ylempiään esikunnassa mielistelevän tottelevaisen sotilaan oli saada asevoimien korkein arvomerkki. Paljon vaikeampaa se oli tienata etulinjassa.

    VastaaPoista
  2. Suhtaudun hyvin luottavaisesti ja tyynesti Venäjän ja muunkin Euroopan tulevaisuuteen: väestö täällä tulee yli 90%:sti vaihtumaan etnisesti nykyisestä seuraavan 500 vuoden aikana.

    VastaaPoista
  3. Oli varmaan miljoonaa kertaa sanottu: "Умом Россию не понять, в Россию можно только верить." (Venäjää ei järjellä voi ymmärtää, Venäjään on ainoastaan uskominen.) Venäjä on pyhä! ja siksi Kalashnikov ei voi, ei jaksa, ei pysty, ei anna itselleen lupaa, ei kykene haukkumaan venäläistä puuta, marxilais-leniniläis-stalinilaista sivilisaatiota. Kalashnikovin koko tarmo meneekin lännen haukkumiseen.

    Koska Venäjä on pyhä, sitä ei saa analysoida, miksi vuonna 1975 Neuvostoliiton osuus maailmantaloudesta oli 9% luokkaa, mutta vuonna 2015 Venäjän osuus on vain 2%. Venäjän pyhyyttä varmasti loukkaa myös aprikointi sellaisesta asiasta kuin "качество человеческого материала" / inhimillisen aineksen laatu, jota Neuvostoliitossa kyllä pohdittiin. Miljoonia intelligentsijan toisinajattleijoita teljettiin Brezhnevin kaudella KGB:n pöpilöihin henkistä tuhoamista varten. (Vertaa Leo Tolstoin käsitettä/romaania Zhivoi trup / elävä kalmo.) Stalinin kaudella eläviksi oli jätetty ainoastaan talonpoikaiston köyhin osa, muut oli käytetty orjatyövoimana loppuun asti.

    Tuskinpa Kalalshnikov ja kalashnikovit esitävät koskaan kysymystä miksi näin oli tapahtunut, ja millaisilla inhimillisillä resursseilla taloutta tullaan Venäjällä kehittämään. Ja tärkeimpänä kysymyksenä on: Mitä on tehtävä? Haukkuminen on helppoa, varsinkin väärän puun haukkuminen.

    VastaaPoista
  4. Venäjän tutkintakomitean johtaja Александр Бастрыкин / Aleksandr Bastyrkin ehdotti Kommersant-lehden kolumnissaan historiallisten kiistakysymysten vääriä tulkintoja kriminalisoitavaksi. Novaja Gazetan mielestä se on paluuta totalitaariseen samanmielisyyteen.

    «Это не борьба с терроризмом, а что-то другое»
    Юристы и правозащитники — о том, чем пригрозил нам колумнист Бастрыкин
    18.04.2016
    http://www.novayagazeta.ru/politics/72737.html
    «Требование уголовного наказания за иное толкование исторических фактов — это введение тоталитарного единомыслия. Если Россия по-прежнему хочет считаться свободной страной, где что-то значат права человека, Бастрыкин должен съесть эту бумажку и отказаться от своих слов...»

    VastaaPoista
  5. "Miksi läntinen, kristillinen maailma on lähtenyt itsetuhon tielle? Miksi siellä vihataan omaa kulttuuria ja sen peruspilaria, kristinuskoa? Miksi sinne haalitaan toisuskoista ja kaikelle länsimaiselle vihamielistä ainesta? Miksi oman kotimaisen tuotannon annetaan sammua ja siirretään se etelään jättäen miljoonat omat kansalaiset työttömiksi ja kurjistumaan? Kuka tästä kaikesta oikein hyötyy?"

    Tuota minäkin kyselen itseltäni ja parilta tämän Kalasnikovin kuvaaman menon tunnistavan ja tunnustavan kanssa joka helkutin päivä.
    Mikäs siinä jos ei olisi lapsia. Mutta kun on.
    Itse kristillisyyteen taipuvaisena miehenä minun on ajateltava, että tämän on ensin tultava, vaikka mielelläni olisin itse toivonut Euroopallekin lisää vuosikymmeniä- ja satojakin. Mutta tuleekin kollektiivinen kulttuurinen itsetuho.
    Ja minä kun luulin että kommarit/vihreät ovat pahinta mitä voi olla. Niiden kanssahan on jotenkin tultu ja olisi tultu ehkä toimeenkin kun pakko olisi ollut. Mutta kansakuntia itsemurhaava globaali-liberalismi se vasta niljakas tuhon geeni ja meemi on. Koululaisesta vaariin sitä nykyään tunnustetaan, ja vasemmalta oikealle. Ihmiset alkavat puhua outoa valmiiksi annettua kieltä. Ja tämä uuskieli muutttuu todellisuudeksi.
    Tämän kaiken on kyllä moni keksinyt ilman kalasnikovilaisia fantasioitakin, ihan ympärilleen katselemalla.

    Rikkaimmat pärjää kyllä aina, missä maailmassa tahansa. Tehän pärjäätte kyllä. Muut? Jos on kristillistä uskoa, vähänkin, aina voi asettaa toivonsa siihen päivään x joka lopettaa täällä kaiken, tämänkin.

    Ehkä tulee kuitenkin jokin yhtälailla kollektiivinen aaltoliike, korjausliike, joka palauttaa Euroopan takaisin, mutta kulttuuripessimisti minussa ei voi olla miettimättä, että eiks maito ole jo maahan kaatunut eikä asialle voi enää mitään.

    (Matias, demografinen laskelma, kumuloituminen jne. takaa sen ettei siihen menee lähelläkään 500 vuotta. Nykyluvuilla jo vuosi 2100 on, olisi...pimeyttä tunnelin päässä.)

    jk

    VastaaPoista
  6. Ikävä kyllä jk, sanot sen, mikä jopa jokaisen poliitikon pitäisi kyetä ymmärtämään ja sanomaan.
    Muistanemme Kataisen puheet 1,8 miljoonan maahanmuuttajan tarpeesta ja Rinteen lausahduksen siitä, ettei sillä Suomella ole meille väliä, joka tulee meidän kuolemamme jälkeen... (toivon, etten ole saanut väärää tietoa, mutta ei asiaa kukaan ole halunnut oikaistakaan).
    Korjausliike tulee varmasti, mutta se saattaa olla vähemmän korrekti, kuin haluaisi toivoa.

    VastaaPoista
  7. "Kaikesta todella inhimillisestä on tulossa marginaalista."

    Näinhän tämä on. Täällä Pohjolan valkeassa kaupungissa eräs nimeltä mainitsematon lehti julkaisi todella tärkeän uutisen Ruka Pride-tapahtumasta. Siellä eräs liikunnanopettajatar oli erittäin vihainen siitä, kun "liikuntatunneilla puhutaan tytöistä ja pojista." Ryhmässä kun voi olla sellaisia, jotka eivät tiedä kumpaa sukupuolta on. (!)

    Tällaistakin siis julkaistaan lehdessä. Tämä tarina on tosi. Valitettavasti. Ja todellinen esimerkki siitä, miten rappio etenee yhteiskunnassamme.

    VastaaPoista
  8. Synkät tulevaisuuden näkymät ovat yhtä kaikki pinnalla, eivätkä vain Venäjällä. Törmäsin vastikään tietoon, että algerialainen kirjailija Boualen Salsal on kirjoittanut (julk. 2015) uusitun version Orwellin klassikosta nimellä 2084. Sitä vasten Houllebeqin Soumission vaikuttanee utopiakirjallisuudelta.

    Tapaus on sikäli kiinnostava, että Sansal on arvostettu kirjoittaja ja Algerian valtion virkamies, jolla on laaja lukijakunta sekä Ranskassa että Saksassa (Algeriassa hänen teoksensa ovat kiellettyjä) ja Wikipedian mukaan

    "Sansalille on myönnetty vuonna 2011 Saksan kirjakauppiaiden rauhanpalkinto. Hän sai palkinnon ansioistaan kulttuurienvälisenä ymmärtäjänä ja vuoropuhelun edistäjänä. Samalla haluttiin osoittaa arvostusta Pohjois-Afrikan demokratiakehitykselle."

    Nyt kunnianarvoisa arabi-kirjailija kuitenkin iskee länsimaista suvaitsevaistoa päin näköä, ja maalaa dystopian, jossa "islamilainen valtio" hallitsee ilmeisesti koko maailmaa. Visio on Sansalin mukaan periaatteessa täysin mahdollinen.

    Ranskaksi:
    http://www.lexpress.fr/culture/livre/2084-le-roman-qui-imagine-l-islamisme-au-pouvoir-en-europe_1708114.html
    http://www.franceinfo.fr/actu/faits-divers/article/il-y-deux-islams-en-france-l-un-compatible-avec-la-democratie-l-autre-avec-une-intention-proselyte

    Ranskaa hallitsemattomille (engl.):
    http://www.dw.com/en/boualem-sansal-imbue-a-revolution-with-meaning/a-18951314

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. C'est donc un travail de fond qui doit être fait, pour distinguer les deux islams qui "s'affrontent sur le terrain européen, en particulier en France", explique Boualem Sansal. "Un islam de France qui essaie de trouver sa place dans un jeu démocratique naturel, acceptant la modernité, et probablement compatible avec la démocratie. Et il y a un islam en France, une importation qui vient des pays arabes, Arabie Saoudite, Qatar, etc., avec une intention prosélyte conquérante."

      Sansal sanoo ääneen sen, mitä ei saisi sanoa: ongelma ei ole vain terrorismi, vaan yleisesti klassinen islam, joka on ekspansionistinen poliittinen ideologia, ja jota konservatiiviset muslimivaltiot täysin tietoisina päämääristään Eurooppaan kuskaavat. Sansal on kutsunut François Hollandia islamistiksi, koska katsoo, että hänen poliittinen korrektiutensa vain vahvistaan fanatismia. Samaa voisi sanoa niistä idiooteista, jotka maassamme pitävät fantastisena vaikkapa näiden nimenomaisten tahojen rahoittamaa islamistista suurmoskeijahanketta, ja kieltäytyvät pohtimasta lähi-idästä tulevan maahanmuuton valtavia riskejä. Surullista se on todistaa sivilisaatio tekemässä itsemurhaa ja siirtymässä takaisin uuteen pimeään keskiaikaan.

      Poista
  9. Miksi ihmeessä tämä pohjoisen pallonpuoliskon primitivisoituminen sitten on mahdollista?

    Sipilän ja Väyrysen shamanistisen logiikan mukaan suomenkieliset (5 milj.) ovat enemmistö Pohjolassa (20 milj.) minkä kompensoimiseksi Suomessa pitää toteuttaa raudanlujaa vähemmistöpolitiikkkaa taloudessa (XXL, Nordea, Arla, Gigantti, ym.).

    Määritelmän mukaan shamaanit ja heidän toverinsa elävät kolmitasoisessa maailmassa. Nämä tasot ovat:

    -Ylinen taso, jossa henget ja jumalat elävät.
    -Keskinen taso, jossa ihmiset ja eläimet elävät.
    -Alinen taso on "buni" eli manala, kuolleitten koti.

    http://www.lukio.palkane.fi/raamattunet/shamanis.html

    VastaaPoista
  10. Kiitetyssä Timo Vihavaisen blogissa kirjoitettiin toissa syksynä menneisyyden kauhukuvasta:

    "Kekkosen linja oli ennen muuta älyllisesti perusteltu valmius ja taipumus edistää isänmaan etua ainoalla oikealla tavalla. Siihen liittyi emotionaalinen puoli, joka lähinnä tarkoitti moraalista tyydytystä ja ylemmyyttä sen johdosta, että oli kyetty nousemaan juoksuhautoihin jääneiden eilispäivän miesten tasoa ylemmäs ja ymmärrettiin realiteetit. Siitä ja vain siitä kaikki viisaus alkoi ja saattoi alkaa. Asia oli niin triviaali, ettei sen kieltäjiä voinut muuta kuin halveksia, ehkä joskus voitiin ymmärtävästi sääliä.

    Kekkosen linja ei kuitenkaan ollut varsinainen uskonnollinen liike. Ehkä sitä saattoi jonkinlaisena kansalaisuskontona pitää ja sen oikeuden ja välttämättömyyden tunnustaminen oli tietenkin politiikan piirissä eräänlainen Test Act, jonka suorittajat ainoastaan olivat kelvollisia kansakunnan palvelukseen poliittisella areenalla."

    Jos tekstistä vaihtaa yhden sanan sijoittamalla “Kekkosen” tilalle “Pohjoismainen/sosialidemokraattinen linja” ja aikamuodon muuttaa preesensiin, niin huomaa ettei mitään olekaan muuttunut:

    Pohjoismainen/sosialidemokraattinen linja on ennen muuta älyllisesti perusteltu valmius ja taipumus edistää isänmaan etua ainoalla oikealla tavalla. Siihen liittyy emotionaalinen puoli, joka lähinnä tarkoittaa moraalista tyydytystä ja ylemmyyttä sen johdosta, että on kyetty nousemaan juoksuhautoihin jääneiden eilispäivän miesten tasoa ylemmäs ja ymmärretään realiteetit. Siitä ja vain siitä kaikki viisaus alkaa ja saattaa alkaa. Asia on niin triviaali, ettei sen kieltäjiä voi muuta kuin halveksia, ehkä joskus voidaan ymmärtävästi sääliä.

    Pohjoismainen/sosialidemokraattinen linja ei kuitenkaan ole varsinainen uskonnollinen liike. Ehkä sitä saattaa jonkinlaisena kansalaisuskontona pitää ja sen oikeuden ja välttämättömyyden tunnustaminen on tietenkin politiikan piirissä eräänlainen Test Act, jonka suorittajat ainoastaan ovat kelvollisia kansakunnan palvelukseen poliittisella areenalla.

    Sisällytin diletantin oikeudella muuttamani kappaleen kirjaani “Rooma opettaa”, jonka julkaisin omakustanteena viime kesäkuun alkupäivinä. Lähetin siitä tiedon sähköpostina hyvin laajalla jakelulla, mm. rkp:n johdolle. HS kirjoitti heti perään Otavan kustannustoimittaja Antti Arnkilin odottavan kärsimättömänä uusia käsikirjoituksia.

    Sitten Erkki Tuomioja perusti Historioitsijat ilman rajoja yhdistyksen.

    Väyrysestä ja nuorisomajoista:

    Sartre on kirjoittanut, että toisen kautta voi ymmärtää omia tekojaan. Paavo Väyrysen nuorisokodissa on yhtäläisyyksiä omaan kokemukseeni.

    Eräät Sos.dem. nuoret alkoivat rakentaa nuorisomajaa Muonioon v. 1977. Maja sijaitsee Muonionjoella, rintamasuunta länteen Ruotsin puoleisten vuorten näkyessä saunan rappusille. Olin siellä mukana joitakin kertoja talkoomiehenä.

    Tuntui siltä kuin majaa olisi alunperin haluttu brändätä “Heikki Rönkön majaksi”. Vaistomaisesti kieltäydyin kunniasta,eikä minulla sitä paitsi koskaan ollut juuri mitään tekemistä sos.dem.nuorten kanssa, mutta siitä huolimatta Demari-lehden toimittaja käveli sisälle työpaikalleni vesihallitukseen yo-keväänä -72 ottamaan minusta kuvan, jonka lätkäisi valtakunnallisen lehtensä etusivulle. Iltaoppikoulun rehtori Veikko Huttunen pyöri ympäriinsä hokien, että sinua yritetään häpäistä!

    VastaaPoista
  11. Tietyissä piireissä on tullut ilmiö nimeltö minimalismi, jossa pyritään minimoimaan verojen maksu yhteiskunnalle esimerkiksi minimoimalla oma työnteko ja panostamalla sen sijaan vapaa-aikaan. Näin yhteiskunta ei voi saada rahaa yhteiskunnan tuhoamiseen. Esimerkiksi kova koodaaja voisi jättäytyä työttömäksi ja tehdä omia projekteja vapaa-ajalla työnteon sijaan,

    Toisaalta hyvinvointiyhteiskunnan kannatajan kannattaisi maksaa veroja, mutta samalla verot tuhoavat yhteiskuntaa niiden mahdollistaessa yhteiskunnan tuhoamisen maahanmuutolla.

    VastaaPoista
  12. Tyhmistyykö muslimimaailma? Sieltähän lähtevät pois ne, joilla ei ole kykyjä selviytyä nykymaailmassa. He tulevat meidän elätettäviksi. Meidän hyvinvointi siitä laskee, kaupungit slummiutuvat ja dogmaattinen uskonto ja väkivalta lisääntyvät. Siis kulttuurimme lähentyy Lähi-itää. Kohta ilmestyy bazaareja, vai onko niitä jo? Naisten turvallisuus on jo huonontunut. Kun saamme suuren moskeijan, mitä en epäile, työttömillä muslimimiehillä on aikaa suunnitella tulevaisuutta. Ruotsissä tässäkin ollaan jo paljon pitemmällä.

    Muslimimaissa on jo ymmärretty paremmin kuin meidän oikein ajattelevissa piireissä, mistä on kysymys. Seuraava on suora lainaus eräältä netin muslimisivulta, se oli siellä arabiaksi ja englanniksi.

    "When Islamic preachers preach hate and bloodshed in mosques, these groups say nothing. But when non-Muslims note that this preaching is going on, it's "Islamophobia"! And the whole world pretends that it was the non-Muslims, not the preachers - or the bombers - who associated Islam with violence."

    VastaaPoista
  13. Euroopan kantaväestön määrä on tällä hetkellä noin 680 miljoonaa kun muualta tänne tullut maahanmuuttajien määrä siitä on vähennetty. Syntyvyys on 15-20% alle bruttouusiutumistason sukupolvessa. 10 sukupolven sisällä kantaväestön määrä putoaa:

    1) 0,8^10 = 0,107374182 x 680 milj = 73 milj

    2) 0,85^10 = 0,196874404 x 680 milj = 134 milj


    Ilmeisesti seuraavat 300 vuotta eteenpäin ja kantaeurooppalaisia jäljellä noin 100 miljoonaa ja uutta väestöä ehkä 600 miljoonaa.

    On varsin todennäköistä ettei Suomessa silloin suomenkieltä puhuta kuin joissakin Lapin saloilla muutamissa mökeissä jos sielläkään.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.