tiistai 2. elokuuta 2022

Mikä merelle nimeksi? Vai onko se järvi?

 

Suomenlahti

 

Mediasta saimme juuri äsken lukea, että Venäjällä ja erityisesti Pietarissa on ilmennyt halua muuttaa Suomenlahden nimi, koska nykyinen nimi ei vastaa uusia olosuhteita Suomen muututtua epäystävälliseksi maaksi.

Suomenlahden vanha nimitys jo 1200-luvulta saakka oli Kotlinojärvi ja vasta eurooppalaismielinen keisari Pietari Suuri muutti sen Suomenlahdeksi 1600- luvun lopulla, totesi joku toimittaja hämmästyttävästi Ylen uutisissa eilen,  1.8.

Mikäli asiaa haluaa tarkistaa wikipediasta, törmää juuri samaan ”tietoon” ja sama Ylen artikkelihan se sielläkin on viitteenä. Kovin ketteräpä on siis tämä wikipedia, jota saamme niin paljosta kiittää.

Moinen ”tieto” on kuitenkin tietysti pelkkää tolkuttomuutta. Eihän Pietari ollut keisari vielä 1600-luvun lopulla, saati että olisi ollut tilaisuudessa kastaa Ruotsin valtakunnan alueita. Ei hän kyllä muiden maiden ja kansojen käyttämistä maantieteellisistä termeistä päättänyt sen jälkeenkään, vaan joutui tyytymään heidän päätöksiinsä. Myöskään tämän päivän Venäjä ei voi sitä tehdä.

1200-luvulla eli siis ristiretkiaikana Nevan suun tienoilla vieraili kyllä monien kansallisuuksien laivoja ja jonkinlaisia aluksia oli venäläisilläkin. Mitä Suomenlahteen tulee, se on, kuten tiedämme, ihan oikeaa merta eikä mikään ”järvi”, jollaiseksi kyllä saatettiin mieltää Kronstadtin ja Nevan välinen alue.

Aikoinaan sitä nimitettiin Markiisin lätäköksi (Markizova luža) sen takia, että laivaston komentaja, markiisi de Traversay ei kustannussyistä juuri vienyt laivojaan kauemmas merelle harjoittelemaan. Nythän tuo matala alue on patojen rajaama ja muodostaa tosiaan erillisen altaan, ettei sanoisi lätäkön.

Olisi fantastista kuvitella, että koko Suomenlahti olisi saanut edes venäläisen nimensä tuon lätäkön mukaan ja koko asiassa taitaa paistaa sen esille nostaneiden kyvyttömyys ymmärtää, mikä ero on lahden pohjukalla ja merellä, jonka purjehtiminen vei aikoinaan useita päiviä ja jopa viikkoja. Se ei tapahtunut millään Kotlinojärvellä.

Purjehtijat olivat kuitenkin lähes poikkeuksetta ulkomaalaisia, sillä ennen kuin Venäjä valloitti Suomenlahden pohjukan, ei venäläisillä ollut avomeripurjehdukseen sopivaa kalustoa, taitoa eikä miehistöä, eikä ole kyllä ollut juuri sen jälkeenkään. Meri -Suomenlahti- jäi venäläisille enemmän tai vähemmän mystiseksi ja vieraaksi elementiksi. Siihen viitattiin ja viitataan nykyäänkin usein vain nimellä lahti (zaliv), josta ei oikein tiedetä, onko se merta vai jokin ihan erityinen vesialue, akvatorio, kuten venäläiset sanovat.

Joka tapauksessa merialueille nimet antoivat ne, jotka meriä purjehtivat ja toisaalta ne joille rannat kuuluivat. Suomenlahden nimi oli 1500-luvun Carta Marinassa Mare Finonicum. 1200-luvulla se oli ollut Mare Estonum. Jo vuonna 1590 se tunnetaan muodossa Sinus Finnicus eli Suomenlahti, vaikka etelässä sen nimenä on Mare Livonicum eli liiviläisten meri.

Koko tämä nimenmuutostarina on hullunkurinen. Siitä tietenkin paistaa jo kauas perinteinen venäläinen megalomania, jonka valtaan joutunut kuvittelee olevansa tilaisuudessa hallita koko maailmaa. Kun hänen tekee mieli muuttaa historiaa, hän tarrautuu johonkin korkeintaan puoliksi ymmärrettyyn dokumenttiin ja luo sen ympärille mielensä mukaisen todellisuuden.

Oli kai odotettavissa, että tällaiset Saltykov-Štšedrinin hahmot sukeltavat taas esille historian hämäristä, kun niille on enemmän tai vähemmän tilausta ainakin Kremlin suunnalla.

Yllättävää sen sijaan on, että veronmaksajiemme kustantama Yle hairahtuu yksinkertaisesti vain toistamaan älyttömyyksiä ja suorastaan tyrmistyttävää on, että wikipedian artikkelissa jo heti samana päivänä esitetään perustietona juuri tuon ylen artikkeliin sisältämä väite.

Kun wikipedia perustettiin, suhtauduttiin siihen aika huvittuneesti, eivätkä vanhat ja kunnianarvoisat ensyklopediat halunneet siitä hajun tarttuvan itseensä.

Itseään korjaavana insituutiona wikipedia on kuitenkin lyönyt laudalta vanhat kilpailijansa ja osoittanut omalla tavallaan jakamistalouden voiman. Kukapa ei jo mukavuussyistä tarkistaisi tietoja ensin wikipediasta ennen kuin menee vetämään hyllystä tietosanakirjojen järkäleitä.

Yleensä homma toimii. Ei kuitenkaan aina ja mieleen tulee, että wikipedia on potentiaalisest imyös mahdollinen kyberhyökkäysten kohde. Sen luotettavuus riippuu aktivistien valppaudesta ja ainakin hetkeksi on aina mahdollista syöttää sinne mitä roskaa tahansa. Tuo ylen uutinen wikipedian ”tietona” kuuluu juuri tähän kategoriaan.

 

 

30 kommenttia:

  1. Oletko ottanut yhteyttä Yleen ja vaatinut oikaisua? Jos tuoĺaisia valeuutisia levitellään verovaroin ylläpidetyssä mediassa, niin olisi syytä ihan anteeksipyynnön kanssa oikaista uutisten yhteydessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odottelen kiinnostuksella, mitä tapahtuu.

      Poista
    2. Elekkä pilkatko yleläisiä toimittelioita. Ne tekevät parhaansa -- kykyjensä mukaan.

      Poista
    3. "Kykyjensä" mukaan, ovat taantuneet lähinnä netin etäpäätteiksi ja surkeiksi englanti-suomi kääntäjiksi, kun raukat eivät osaa kieliä.

      Poista
  2. Ei tuo ole yllättävää,koska nykyisin ylen ja muun median toimittajat ovat ulkoistaneet ajattelun,ajatushautomoille.
    Erittäin suosittu siteerauksen kohde näissä sotaisissa olosuhteissa näyttäisi olevan Brittien tiedustelu.
    Bellingcat on nyttemmin omituisesti väistynyt sivummalle,vai eikö brittitiedustelu enää tarvitse omaa bulvaania.

    Mitä tuohon suomenlahden nimenmuutos esiykseen tulee,se saattaa olla merkki Venäjän omasta sisäisestä mielipideilmaston muutoksesta, nyt tälläkertaa entistäkin konservatiivisempaan ja länsivastaisempaan suuntaan.
    Aleksander Prozhnyakov,joka edustaa venäläistä oikeistoa ,kertoo mielenkiintoisia näkökulmia Ukrainan konfliktin ,sen venäläisen osapuolen sisäisistä liikkeistä.
    Prozhnyakov on tyytymätön esimerkiksi siiheen että venäläisten valtaamilla alueilla on palautettu neuvostoaikaisia symbooleita, takaisin,itse hän näkisi vanhan keisarillisen Venäjän ja sen yksinvaltiuden palaavan arvoon.
    Eli siis onko kyseinen konflikti moniulotteisempi,kuin se mitämeille ,edellämainitut ajatushautomot ja tutkimuslaitokset antavat ymmärtää.

    VastaaPoista
  3. Meille on tietysti samantekevää, mitä nimeä venäläiset Suomenlahdesta käyttävät. Vastavetona voisimme tietysti alkaa kutsua venäläisiä vainolaisiksi ja Venäjää Ryssänmaaksi. Näille nimityksillehän on selkeät historialliset perusteet. YLE:n toimittajan älyllisen suorituksen tasossa taas ei ole mitään ihmeteltävää.

    Toinen professori

    VastaaPoista
  4. Seinälläni on komia kartta vuodelta 1695, tekijänä Peter Gedda. Siinä lahden nimeksi on laitettu ”the Finnish Bothom”.

    Suomalainen paikannimikirja kertoo seuraavaa:

    Olaus Magnuksen Carta Marinassa (1539) merialueen nimenä on Mare Finonicum. Waghenaerin 1590-luvulla ilmestyneessä Thresoor der Zeevaertissa lahdella on kaksi nimeä: pohjoisessa Finnicus Sinus ja etelässä Mare Livonicum eli Lifflandtsche See. 1700-luvulla nykyinen nimi on jo vakiintunut: Jonas Hahnin kartassa 1750 nimi kuuluu jo Finska Wiken. Suomeksi nimi esiintyy viimeistään 1844.

    Tämä adressi, tämä Anatoli Kirejevin keräelmä, on Iltalehden mukaan kerännyt peräti 10 allekirjoitusta, siis kymmenen. Hörhöjä on maailma pullollaan. Yksi hörhöyden laji on se, että me suomalaiset vedämme herneen nenään, jos mistäkin syystä. Onpa vankka itsetunto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä tämä kenekään itsetuntoon kuuluu? Kyseessä oli joka tapauksessa mediatapahtuma, jollaisista on hyvä tietää.

      Poista
    2. ”Mitä tämä kenekään itsetuntoon kuuluu? Kyseessä oli joka tapauksessa mediatapahtuma, jollaisista on hyvä tietää.”

      Mediatapahtuma? Joku hörhö jossain kirjoittaa jotain täysin mitätöntä ja saa vaivaiset kymmenen kannattajaa!

      Mediatapahtumaksi tämän tekee korkeintaan se, että moisesta kylähullun älyttömyydestä meillä Suomessa vedetään johtopäätös, että nyt Venäjällä ollaan muuttamassa Suomenlahden nimeä.

      Mediatapahtuman tästä olisi vielä jokunen vuosi sitten tehnyt se, että vastauksena moiseen mitättömyyteen meillä sorrutaan hölmöyteen. Että joku ”toinen professori” ehdottaa railakkaita toimia: ”Vastavetona voisimme tietysti alkaa kutsua venäläisiä vainolaisiksi ja Venäjää Ryssänmaaksi.”

      Kaikel viisiin, järjellisille ihmisillehän te tuotatte mielenkiintoista analyysin aihetta – ja huvituksen riemua”.

      Poista
    3. Höpö höpö. Asia oli hyvin laajasti esillä venäläisessä mediassa. Ellet osaa sitä itse katsoa, niin anna jinkin muun se tehdä. Ei asia siitä muutu, että se kielletään, vaikkaap sitten ylimielisen typerästikin. Toki asiatasolla ilmenee, etteivät tervejärkiset venäläiset sitä kannata, misrä heolle pisteet.

      Poista
    4. Niinpä niin, vitsin tunnistaminen vitsiksi edellyttää tietysti huumorintajua. Tosin huumorintajuakin on monta laatua. Silti, Kotlinojärvi-ehdotus tuskin oli vitsi, vaikka siihen Venäjä tuskin tarttuukaan.

      Poista
  5. Purjehtija-Timolle kiitos hyvinkin tarpeellisesta oikaisusta! Wikipedian ajoittainen epäluotettavuus lienee useimmille tuttu, mutta Ylen osalta ehkei niinkään.

    VastaaPoista
  6. Hyvä Timo, kiitos että tartuit tähän

    VastaaPoista
  7. Hän viittaa johonkin Ison piirroksen kirjaan, jota en kyllä mistään löydä. Kuvahaku "котлино" tuottaa kyllä paljon merellisiä kuvia Suomenlahdelta.

    VastaaPoista
  8. Kiitos Timo Vihavaiselle mielenkiintoisesta artikkelista - minulle tuo nimihistoria oli aivan uutta tietoa.

    VastaaPoista
  9. 100% Turha murhe.
    Jos venäläiset haluavat muuttaa kirjoissa ja kartoissa Suomenlahden niin jopa "järveksi" olkoon heidän hupinsa.
    Suomi saa edellen jatkaa Suomenlahti-nimeä.
    Eihän tästä edes tarvitse vakavahenkisesti keslustella heidän kanssaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se kannattaisi enemmin nimittää NATO:n mereksi/järveksi.

      Poista
  10. Omaan listaani olen lisännyt jo vuosia sitten venäjän terroristimaaksi, odotetaan milloin Suomi tekisi saman.

    VastaaPoista
  11. "ilmennyt halua muuttaa Suomenlahden nimi, koska nykyinen nimi ei vastaa uusia olosuhteita Suomen muututtua epäystävälliseksi maaksi."

    Nyky-Venäjästä kertoo pelottavan paljon se, että vakiintuneisiin maantieteellisiin nimiin vaikuttaa politiikka ts politiikka vaikuttaa objektiivisiin tosiasioihin: neuvostoideologia on siis palannut.

    VastaaPoista
  12. Onkohan nyt toimittaja edes oikein ymmärtänyt venäjänkielisen alkutekstin? Jopa artikkelissa välillä puhuttiin lahden itäosasta eli järkeen käypä tulkinta olisi Kotlinin saaren itäpuolen vesialueen kutsuminen Kotlinin järveksi. Koko Suomenlahden kutsuminen siksi kuulostaa niin typerältä että vain toimittaja voi sen lööppiinsä laittaa. Eihän edes venäläinen voi olla niin xxxx kuin toimittaja - vai voiko?
    "Retusaari[1] (ven. Котлин, Kotlin, ruots. Reitskär) on Suomenlahden saari, joka on osa Pietarin liittokaupunkia Venäjällä. Saaren itäpäässä sijaitsee Kronstadtin kaupunki."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etenkin Pietarissa taitaa olla monella se ongelma, ettei lainkaan ymmärretä, mikä se "zaliv" on, saati mistä se alkaa ja mihin päättyy. Se oma ranta on maailman napa.

      Poista
    2. Siis vähän niinkuin suomalaisilla, englantilaisilla ja jenkeilläkin?

      Poista
  13. Jos joku sattumoisin olisi kiinnostunut Suomen läheisten merialueiden nimistä, niin tuosta alla olevasta linkistä löytyy lisää tietoa.

    Perceptions on Sea Names and Marine Region Names in the Vicinity of Finland

    https://docplayer.net/65427760-Perceptions-on-sea-names-and-marine-region-names-in-the-vicinity-of-finland.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, löytyi tietoa tuosta Itämerestä mitä joskus pohtinut.

      Poista
    2. Löytyisikö tuota tietoa jollain sivistyskielellä, esimerkiksi suomeksi?

      Poista
    3. "Löytyisikö tuota tietoa jollain sivistyskielellä, esimerkiksi suomeksi?!

      Tuon viitatun dokumentin saa immeisten kielelle siten, että kyseisen sivun alareunassa painaa DOWNLOAD nappulaa ja lataa englanninkielisen asiakirjan omalle koneelleen.

      Sitten mennään tässä alla olevan linkin kautta Googlen kääntäjään (suomenkielinen).
      https://translate.google.com/?hl=fi&sl=ru&tl=fi&op=translate

      Valitaan sivun ylhäältä valinta DOKUMENTIT, jonka jälkeen klikataan valintaa SELAA TIETOKONETTA ja valitaan tietokoneesta juuri ladattu englantilainen versio.

      Ja sitten Google kääntää varsin mukiinmenevästi dokumentin suomeksi.

      Kaikkea se tekoäly osaa!

      Poista
    4. Ja sitten on hauskaa tai joutuu repimään hiuksia koska käännös voi olla pahasti virheellinen (näinkö niitä persuja syntyy?)
      Mutta eihän sitä saa Suomessa arvostella englannin ylivaltaa, englanti kun on persujen pyhä kieli!

      Poista
  14. Vielä jää kiinnostavana kysymyksenä, mistä ihmeestä tuo Kotlinojärvi sitten tulee. Kai se kuitenkin on jokin historiallinen jossain yhteydessä käytetty nimi? Vaiko todellakin vain jostain keksitty?

    Sinällään tuntuu ihan uskottavalta, että venäjässä, sanotaan nyt vaikka ennen 1600-lukua, ei olisi tehty eroa järven ja meren välillä, juurinkin vähäisten merenkulun perinteiden takia. Onhan saksassakin vielä Itämeri ja Pohjanmeri "järviä", Nordsee ja Ostsee, ilmeisesti ajalta, jolloin sana Meer ei vielä ollut käytössä, eikä muita meriä tunnettu. Meer on selvä laina latinasta.

    Jos spekulointi sallitaan, niin on helppo uskoa, että juuri Pietari suurelle olisi ollut tärkeää, että meriä kutsutaan asianmukaisilla nimillä, että merenkulussa jos missä ollaan länsimaiden tasalla. Ehkä hän on vakiinnuttanut juuri Venäjällä nimen Suomenlahti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla niin, etteivät mertya ja järveä tarkoittavatbsanat olleet aikoinaan niin eriytyneitä, kuten juuri noista Nordsee ym. sanoista huomaa. Pietarihan sej uuri lakkasi puhumasta "järvestä", jos uutista nyt on uskominen.

      Poista

Kirjoita nimellä.