Kuviteltua menneisyyttä

 

Historiallista fiktiota Virosta

 

Karl Ristikivi, Rooman-päiväkirja. Suomentanut Jouko Vanhanen. Enostone kustannus 2024, 215 s. ; Tiit Aleksejev, Mustia raapaisuja valkealla lumella. Liivinmaalainen tarina. Suomennos Jouko Vanhanen. Enostone 2023, 52 s.

 

Päiväkirjat olivat aikoinaan hyvin merkittävä kirjallisuudenlaji. Historiallisesti kiinnostavimpia ovat sellaiset, joita ei ole tarkoitettu julkaistaviksi.

Näihin kuuluvat esimerkiksi Samuel Pepysin (ks. Vihavainen: Haun pepys tulokset) ja James Boswellin päiväkirjat. Viimemainittu oli erityisen ahkera kirjoittaja ja silmäilen parhaillaan erästä hänen Grand Tourinsa päiväkirjaa joka sijoittuu vuoteen 1764. Kaiken kaikkiaan Boswellin päiväkirjat käsittävät kolmisenkymmentä nidettä, joista on lukijoille toimitettu monia, suomeksi ainakin yksi ( ks. Vihavainen: Haun boswell tulokset).

Karl Ristikiven kirjoittama fiktiivisen Kaspar von Schmerzburgin Rooman-päiväkirja sijoittuu sattumoisin vuoteen 1765, jolloin myös Boswell lienee jo Grand Tourillaan päässyt Roomaan asti. Vuonna 1764 hän seikkailee vielä Saksassa ja Sveitsissä.

En tiedä, pitäisikö käydä vielä Kaisa-kirjastosta lainaamassa tuokin nide. Eihän sekään välttämättä auttaisi Ristikiven ymmärtämisessä.

Ristikivi on virolainen modernisti, jonka ymmärtämistä on syystäkin pidetty vaikeana. Toki ainakin tässä kirjassa hänen tekstiään voi lukea tavallisena historiallisena viihteenä ja (fiktiivisenä) tapainkuvauksena käsittelemästään ajasta.

On kuitenkin esitetty, että Ristikiven varsinainen leipälaji olisi pastissi eli jotakin toista kirjaa myötäilevä mukaelma. Silloin olisi löydettävä tuo kirja ja luettava ensin se.

En tiedä, mitä kirjaa kirjoittaja tässä seurailee, mutta hän mainitsee useaan otteeseen sankarilla olleen mukanaan aikakauden Rooman ”pyhä kirja”, Johann Joachim von Winckelmannin (1717-1768) teos, tosin ”aukileikkaamattomana”.  Minun sukupolveni ymmärtää vielä, mitä tuo leikkaaminen tarkoitti.

Tuo kirja on saattanut olla Antiikin taiteen historia (Geschichte der Kunst des Altertums, 1764), jota pidetään suorastaan uusklassisen taidesuunnan aloittajana.

Winckelmann käsitti antiikin taiteen suurimmiksi arvoiksi jalon yksinkertaisuuden (edle Einfalt) ja hiljaisen suuruuden (stille Grösse).

Ilmeisesti hän käsitti väärin ainakin antiikin patsaiden värittömyyden ja piti sitä tarkoituksellisena. Joka tapauksessa hänen työllään oli suuri merkitys sille Empire-tyylille, joka Napoleonin aikana ja pian sen jälkeen löi läpi koko Euroopassa, ei vähiten Venäjällä ja Suomessa.

Ristikiven paroni von Schmerzburg on aika omituinen hahmo, joka elää nykyajassa, mutta tempautuu samalla mukaan siihen antiikin henkeen, joka tuohon aikaan valtasi koko Euroopan.

Hänen unissaan nuo antiikin ennen niin mahtavat jumalat kuitenkin esiintyvät pelkkinä kutistuneina ja säälittävinä jäänteinä, joiden voimat on vienyt se, ettei niihin enää uskota.

Tuonkin ajan Rooma on joka tapauksessa sekä vaikuttava, että täynnä kummallisia ilmiöitä ja vaarojakin. Vuorilla asuu rosvopäällikkö, jonka valta ulottuu myös kaupunkiin. Jesuiitat toimivat väärien tunnusten alla ja ruusuristiläiset pitävät salaisia kokouksiaan.

Kuten sanottu, kirjan merkitys pastissina jää minulta ymmärtämättä. Luulen että avaimena kirjaan voisi olla myös Goethen kuuluisa Italianmatkaa (Italienische Reise), jonka sisältöä en valitettavasti muista, vaikka kuvittelen sen joskus lukeneeni.

Tällä ymmärryksellä kirja on ihan luettava, mutta tuntuu jättävän lukemattomia tarinoita auki ja arvoituksia vastaamatta. Sellaistahan elämä toki tuppaa useinkin olemaan.

Tiit Aleksejevin novelli sijoittuu Suuren Pohjan  sodan aikaan ja sen päähenkilö on pappismies, joka toimii Ruotsin kruunun valtuuttamana sissipäällikkönä, mutta joutuu sitten epäillyksi yhteydenpidosta vihollisen puolelle ja teloitetaan.

Tarina pohjautuu ainakin löyhästi tositapahtumiin, kuten virolaisessa historiallisessa kirjallisuudessa usein on.

Tässä versiossa syytteet ovat perättömiä ja kaiken taustalla on rakkaustarina. Kirjasta koristaa varsin kaunis Neitsyt Mariaa ja lasta esittävä miniatyyri.