Se on järjen
menoa nyt
Suuresti
arvostamani Henry Kissinger kirjoitti pari vuotta sitten Atlantic-lehdessä
(jota täälläkin sai ostaa ennen kuin barbaarit valtasivat kirjakaupat) siitä
shokista, jonka hän sai kuultuaan, että tietokone oli voittanut ihmisen Go-pelissä
(https://www.theatlantic.com/magazine/archive/2018/06/henry-kissinger-ai-could-mean-the-end-of-human-history/559124/
).
Kyseessä ei ole
mikä tahansa peli, vaan sellainen strategiapeli, jossa tilanteiden muuttuessa
on keksittävä ihan uudet systeemit, mikäli nyt olen asian oikein ymmärtänyt.
Joka tapauksessa
tämä tulos osoitti Kissingerin mielestä, että jotakin hyvin merkittävää oli
muuttunut. Nyt toimi tai voitiin asettaa toimimaan ihmistä vastaan tekoäly,
joka on ihmisälyä etevämpi.
Jos asia kerran
näin on, seuraa siitä suurella varmuudella myös, että tekoälyn todella annetaan
hoitaa hommat, jotta päästäisiin parhaisiin tuloksiin. Siis parhaalla tavalla
tekoälyn mielestä.
Kyseessä ei ole
pelkkä väline, vaan suorittaja, jonka toimia emme voi ennakoida emmekä edes
ymmärrä. Se perustaa toimensa myriadeihin salamannopeisiin laskutoimituksiin,
jotka eivät ole ihmisälylle mahdollisia.
Tekoäly pystyy
optimoimaan valtavan määrän muuttujia, mutta pystyykö se kertomaan ihmiselle
ymmärrettävällä tavalla, miksi sen tekemät päätökset ovat optimaalisia? Ihmisen
ymmärrys tässä rajana on. Jos se kertoo asiansa toiselle koneelle, on se hyvä
sekin, mutta emme me siitä viisastu, joudumme vain nyökkäilemään.
Kun ihminen tunnustaa jääneensä järkensä puolesta kakkoseksi koneelle, on tapahtunut jotakin historiallisesti uutta. Voi olla, että meidän sen takia täytyy tunnustaa, ettei järki -tämä ihmisen ominaisuus- enää voi hallita, kun parempiakin kerran on tarjolla.
Kun ihminen tunnustaa jääneensä järkensä puolesta kakkoseksi koneelle, on tapahtunut jotakin historiallisesti uutta. Voi olla, että meidän sen takia täytyy tunnustaa, ettei järki -tämä ihmisen ominaisuus- enää voi hallita, kun parempiakin kerran on tarjolla.
Kun Kissinger
tunnetaan nimenomaan poliittisen realismin suurena edustajana, on sitäkin
yllättävämpää huomata, että hän on tekoälyn takia hyvin huolissaan. Eihän
reaalipolitiikka ja nimenomaan se voi mitä tahansa keinoja sietää. Niin sanottu
jesuitismi ei ole hyvää politiikkaa, sillä politiikassa ei ole vain keinoja ja
päämääriä. Keinotkin ovat keskeinen osa politiikkaa.
Muuten,
eettisessä mielessä optimoinnit usein ovat tavattoman monimutkaisia ja
kiistanalaisia. Pitäisikös meidän ottaakin tekoäly sellaisia kiistoja ratkaisemaan…?
Utilitaristinen ajatus mielihyväkalkyylistä voisi näin päästä ihan uudelle
tasolle ja esimerkiksi vaalit voitaisiin lopettaa. Irrationaalinen
instituutiohan ne ovat monessakin mielessä.
Saattaa tosin
olla, ettei kansa, joka ei tunnetusti omaa parastaan ymmärrä, taaskaan asiaa
sulattaisi, vaan rupeaisi ainakin vihapuhumaan ja ehkä pahempaakin.
No, tuo pian nyt
jo edesmennyt järjen aikakausi tunnetusti alkoi 1700-luvulla, vaikka suurimmat
ajattelijat toimivatkin jo edellisellä vuosisadalla. Joka tapauksessa vasta
heidän jälkeensä alettiin järkeen yleisesti suhtautua pyhällä kunnioituksella
ja jopa palvoa sitä uskonnollisesti.
Tavallaan se oli
helppoakin, sillä ihmisjärjessä oli ihmiselle jotakin tuttua ja tunnistettavaa,
ihan kuin antropomorfisessa Jumalassa.
Uskonnollisen
kokemuksen ydinasioita lienee, jos oikein muistan, luopuminen siitä
ahdistavasta taakasta, joka ihmiselle joskus tuppaa kertymään. Kun se siirretään
omilta kapeilta hartioilta korkeammalle olennolle, seuraa euforinen vapauden
tunne. Epäilemättä näin saattaa syntyä myös yleviä kokemuksia omista pyyteistä
vapautuneena. Taso nousee.
Näin siis ovat
asiat klassisten uskontojen ja mystisen kokemuksen kanssa. Onhan meillä hienoja
esimerkkejä Buddhasta pyhään Fransicus Assisilaiseen, Mestari Eckartiin ja mitä
niitä onkaan.
Mutta entäpä jos
se korkeampi olento onkin vain jossakin vanhassa sellutehtaassa jököttävä
supertietokone? Tai sen älypuhelimeen syöttämä data?
Luulen, ettei
kokemus silloin ole yhtä juhlallinen. Pikemmin saattaa tapahtua, että
siirrytään entistä primitiivisemmälle tasolle. Sen sijaan, että elämässä ja
siis muun muassa politiikassa noudatettaisiin järjen avulla löydettyjä ja
puolustettuja periaatteita, lopetetaankin turhanaikainen ajattelu ja päätetään
seurata superälyn viitoittamaa tietä, kuin jotakin uutta Otto Ville Kuusista
ikään.
Sen tien
mutkista ja kuopista emme tiedä mitään, tiedämme vain sen, että se on varmin
tapa päästä tiettyyn päämäärään, eli siis tie, totuus ja…
No hui! Nyt oli
jo mennä överiksi.
Joka tapauksessa
superälyn alaisuuteen heittäytyminen vapauttaa ihmisen käyttämästä järkeään
samoin kuin globalisaatio on vapauttanut kansamme valmistamasta vaativia
hyödykkeitä. Me saamme ne kaikki muualta halvemmalla, joten miksi vaivautua
edes opettelemaan.
Seurauksena on
yleisen tyhmenemisprosessin kiihtyminen. Uusi keskiaika, jota on ennusteltu jo
yli sata vuotta, tuntuu olevan yhä lähempänä. Tuntuiko kenestäkään edes
kummalliselta, kun lehdet tässä hiljattain hehkuttivat feministien piirissä
juuri nyt kukoistavaa noituuden harrastamista?
Taidamme olla
yhä kauempana niistä humanistisista ihanteista, jotka saarnasivat jokaisen
ihmisen mahdollisuuksien kehittämistä yhä korkeammalle tasolle. Nyt sen sijaan
jättäydytään yhä yleisemmin isoiksi lapsiksi, joiden hoitaminen on yhteiskunnan
velvollisuus.
Sen sijaan, että
työstä vapautunut ihminen käyttäisi aikansa korkean kulttuurin opiskeluun ja
siitä nauttimiseen, hän pokuloi ja kopuloi, töllöttää päivät pitkät toinen
toistaan törkeämpiä ja typerämpiä TV-ohjelmia ja kuuntelee jumputtavaa
kakofoniaa, jota syötetään pornon taustaksi. Vaativimmat toki hommaavat
itselleen huumeita.
Entä ne kaikki
mahdollisuudet luovaan itsetoteutukseen, joita hyvinvointi on antanut?
Itse asiassa nyt
tai ainakin ihan kohta voitaisiin täällä pohjolassa jo elää siinä
utopiakaupungissa, jonka Nikolai Tšernyševski puolitoista vuosisataa
sitten hahmotteli. Tosin hänen ihmiskuvansa taisi olla aivan tavattoman
lapsellinen, mutta niin vain siitä innostui aikanaan koko nuori Venäjä ja muuan
Uljanovin poika aivan erityisesti.
Lupaahan
superäly nyt sentään jo pian vapauttaa meidät kaikesta vaivasta. Työstä ja
ajattelusta se pian onkin vapauttanut jo useimmat.
Työelämäprofessori
Olli Seuri toteaa Suomen Kuvalehdessä, että järjen tilalle algoritmi tarjoaa
tunnetta Greta Thunbergin tapaan ja sehän se tehoaa.
Algoritmien mukaan
on pakko mennä ja asia kaipaa enää vain sisäistämistä…
Mutta ehkäpä
tulevaisuuden suuria ylipappeja sitten ovatkin koodaajat, tuo ihmeellinen
joukko, joka nykyään hankkii suuria rahoja ja muodostaa uuden eliittimme? Sehän
lienee joukko, joka ei tarvitse sivistystä, omaisuutta eikä poliittisia asemia,
mutta silti hallitsee ja menestyy. Sen vuoksihan tyttöjäkin nyt kovasti
yllytetään tuolle alalle.
Vai mitenkähän
siinä käynee? Koodaajat ovat nimenomaan yksi niitä ammatteja, joiden on
ennustettu katoavan. Tekoäly tekee paremmat ohjelmat kuin ihmisäly, joten
koodaajat ovat pian aivan erityisen turha joukko.
Koodaamisen
sijasta voisikin kai yrittää suuntautua vaikkapa taiteen alalle. Pelkään kyllä,
että tekoäly taas kerran kykenisi kyllä päihittämään jokaisen taiteilijan,
mikäli tuo ala nykyään ei olisi perin juurin falski ja täysin irrationaaliselle
hypetykselle perustuva.
Ehkäpä siinä
juuri onkin toivomme? Eihän rehellinen kone osaa keisarin uusia vaatteita
ihastella. Eiköhän se tässä löydäkin voittajansa?
Vaan ehkäpä se
hyvin voisi vielä senkin pelin oppia?
Mahtavaa, jälleen kerran professori Vihavaiselta!
VastaaPoistaTämän soisi mahdollisimman monen suomalaisen lukevan. Ajan kanssa, että ehtii sisäistää sen sanoman, tutkiskella sitä sydämessään ja verrata elämäämme aikaan, politiikkaan ja sen seurauksiin.
Mahtavaa.
”Kyseessä ei ole pelkkä väline, vaan suorittaja, jonka toimia emme voi ennakoida emmekä edes ymmärrä.”
VastaaPoistaKyllä me voimme ennakoida, ja juuri siitähän tekoälyssä on kyse. Tekoälyn toiminta – ja ohjelmointi – on kuin lapsen kasvatusta: Me annamme lähtökohdat ja halutun lopputuloksen ja sitten palkitsemme sellaisen toiminnan, joka johtaa haluamaamme lopputulokseen. Muista valinnoista me rankaisemme.
Moraali tulee mukaan siis siitä, minkä lopputuloksen me valitsemme. Ja katsomme, mitkä keinot ovat sallittuja siihen pääsemiseksi.
Muutoksen navan pyöriessä Mooseksen yliopiston ympärillä ilmastotieteilijä Petteri Taalas kehuu helikopteriperspektiivistä yliopistouudistusta ja Strömsön kynkkäkaveri Maaseudun tulevaisuus ehdottaa Tolkunmiehelle jatkoaikaa poikkeuslailla.
VastaaPoistaIhan näin pitkällä ei vielä olla. Tuossa Go-pelissä(kin) tietokonetta vastustajanaan pitävä pelaa itse asiassa kyseisen tekoälyohjelman ohjelmoijia vastaan. Mutta kunnioitettava saavutus tuo on noilta ohjelmoijilta.
VastaaPoistaTein 43-vuotisen työurani rakentamalla ohjelmistoja. Eräinä joulunpyhinä innostuin , sanaristikkojen loputtua, ratkaisemaan sudokuja ja päädyin rakentamaan sudokuja ratkaisevan ohjelmiston (arvannette että vaimoni piti tästä). Onnistui mainiosti, Normaali sudokut se ratkaisi muutamassa hetkessä ja maailman vaikeimmilla sudokuilla meni tuolloisella tietokeneellani 1,5h, nykyisellä koneellani kun asensin ohjelmiston sinne kesto on n.7min. Ei koneella mitään älyä ole, otan kyllä kaiken omaan piikkiini. Kone sopii hyvin tällaiseen toimintaan, jossa määritettyjä ehtoja on selvitettävä massoittain. Itse asiassa tämän harjoituksen jälkeen minua hämmästyttikin kun näin tuttavieni ratkaisevan sudokuja: massasta he näyttävät jotenkin arvaavan oikeat käymättä kaikkia vaihtoehtoja läpi. – Mutta ei minun ohjelmaltani voi esim kysyä lyhintå reittiä jonnekin, se vaan ratkaisee sudokuja. Go-peli ja shakki ovat varmaan vaikeudeltaan ihan kerta luokkaa toista tasoa.
Tekoälyllä/tietokoneella ei ole ole tietoisuutta. Itse tietoisuuden arvoitustahan ei itse asiassa ole ratkaistu, miten se olisi voitu siirtää tai luoda tietokoneeseen. Tietokone on täsmälleen yhtä alykäs kuin kirjoituskone. Siis jo älystä puhuminenkin tuntuu absurdilta. Tekoäly on näennäistä älyä, toki sellaisenaan eri sovelluksina eittämättä hyödyllistä.
Taas hätkähdyttävä blogi. Tunsin täsmälleen samaa kun viisas mies Kisiinger kuullessani tuloksesta, vastapuolena ollut suurmestari oli kuulemma purskahtanut itkuun.
VastaaPoistaPahinta on, että pidän kehitystä väistämättömänä: ajatellaan kahta hävittäjää, joista toista ohjaa ihminen, toista keinoäly. Jos keinoäly on parempi, kuka politiikko tai sotilaskomentaja voi valita ihmisen hävittäjän, sehän tuhotaan!
Edellinen kommentoija toi esiin avainkysymyksen:"Tekoälyllä/tietokoneella ei ole ole tietoisuutta." ts tietokoneella ei ole omaa tahtoa, se vain tekee toimintoja, jotka se on ohjelmoitu tekemään. Paha vaan, että ns itseoppivat ohjelmat hämärtävät tätä rajaa. Jos se raja ylitetään, paha juttu ihmiskunnalle!
Jo pelkästään se blogissa esiin tuotu seikka on paha, että älylaitteet ja rajoituttu keinoäly on tyhmistäneet ihmisten enemmistön, heistä on tullut onnellisten syöttösikojen joukko. Surullista on, että raskaista töistä vapautuminen ei luonutkaan itseään kehittävien kansalaisten joukkoa vaan tuon.
Aidosti itseoppivia tietokoneita tai ohjelmia ei ole olemassa (ja ehkäpä sellaiseen ei yllä viitattukaan vaan tekoäly-hypetyksessä yleisesti käytettyyn termiin). Ohjelman oppimiskykyä rajoittaa aina se, millaiseksi oppimiskyky on ohjelmoitu: miten tilanteet on kyetty määrittämään ja ohjelmaksi toteuttamaan. Takana on aina inhimillinen äly. Vaikka ohjelmat olisivat kuinka laajoja ja monikerroksisia tahansa, mitään älykkyyttä ei tietokoneessa ilmene. Ohjelmien yhteensopimattomuudesta johtuvia virheitä kyllä syntyy, kuten varmaan olette havainneet. Taisteluhävittäjän autopilotti on varmaan täysin mahdollinen, tavallisessa lentoliikenteessä sitä jo käytetään, kuitenkin aika lailla kovemmat on vaatimukset hävittäjälle. -- Koneiden vallankumoukseen en usko niin kauan kun tietokoneelle ei onnistuta luomaan tietoisuutta.
PoistaUhista olen kylläkin samaa mieltä, kaikkia välineitä – niin kirvestä kuin tietokonettakin – voi tietysti käyttää sekä hyvään että pahaan. Pirullista jälkeä varmaan voi saada aikaan.
Ano klo ):46
Toivon tosisesti teidän olevan oikeassa!
PoistaOlen kuitenkin lukenut alaa minua enemmän tuntevien vastakkaisia kantoja eikä oma tietämys kerta kaikkiaan riitä muodostamaan näistä kannoista omaa perusteltua näkemystä.
Erään lukemani esityksen mukaan kun hermosynabseja vastaavia lisätään riittävästi, tietoisuus "putkahtaisi" automaattisesti.
Onhan se paha inhimillinenkin äly ihan riittävän paha. Tietokoneessa en ole hermosynapseihin törmännyt, onkohan se nimitys (paitsi ihmisen hermoston osalle, niin myös)jollekin ohjelmakomponentille? Mutta kukapa tietää, mullistavaa tuollainen putkahdus olisi.
PoistaItse asiassa kone, olipa sen suorituskyky miten hirveä tahansa, on lähtökohtaisesti ja myös loppupelissä täsmälleen yhtä viisas kuin on sen ohjelmoija. Kone toimii vain formaaleilla muodoilla, sisältöjen suhteen se on sokea.
VastaaPoistaSe on logiikan vanki, vaikka se pystyisi annettujen sääntöjen puitteissa laskemaan go-pelin kaikki "myriadit" siirtomahdollisuudet. Logiikka on pelkkää muotoa, "tautologia", kuten Wittgenstein taisi ilmaista. "Siitä, että ulkona joko sataa tai ei sada, ei seuraa, että tietäisimme millainen sää tänään on."
Nämä ovat niitä kysymyksiä, jotka palautuvat "vallan" ja "tiedon" tajunnallisiin alkioihin, jotka ovat omaa laatuaan ja elävät jossain tuolla varhaisen magian alkusumussa, jossa kaikki laadut ovat kokonaan toisia kuin mistä käsitetiedollinen maailmamme rakentuu. Emme vain ole kovin hyviä näkemään käsitteellis-tiedollisen ajattelumme rajoittuneisuutta. Liimaamme esimerkiksi talouden numeroita rilaisten sisältöjen päälle, ja koemme ne "talousfaktoiksi", vaikka faktisuus on vain numeroiden eikä niillä mitattavien sisältöjen ominaisuus.
Joten tervetuloa vaan kaikki laskukoneet. Ne ovat ja pysyvät ihmisen orjina. Ihmiset voivat toki orjuuttaa toisiaan niiden avulla. Mutta siinä ei ole mitään uutta -- päämäärärationalismi itsessään on yhtä petollista, ja matematiikan magialla tai loogiikan loistuamana sitä koko ajan käytetään enammän "vallan" kuin "tiedon" tarpeisiin.
Eihän sen tarvitse yhtä viisas olla, se on oppija ja sitä paitsi tehokkaampi oppija kuin se ohjelmoija.
PoistaOrjaksi ei vanhan viisauden mukaan olisi edes lupa ruveta, mutta siihe taitaa ihmiskunnallaaina ollasuuri kiusaus.
Koneen "oppiminen" voi olla vain määrällistä -- se, että laskentakapasiteetti riittää kokonaisuuksien käsittelyyn ja vertailuun, ei merkitse sitä, että mukaan olisi tullut laadullinen tekijä.
PoistaPiaget ajatteli, että ihmisen kehityksessä on "assimilatiivisia", eli tiedon määrää lisääviä, ja toisaalta "akkommodatiivisia", eli ikään kuin kaiken aikaisemman kokonaan uudessa valossa näkeviä vaiheita, ja Kuhn hahmotteli "tieteellisten vallankumousten" idean aikalailla samoin. Koneen "oppiminen" on laadultaan aina vain "assimilatiivista".
"Matrixin" idea perustuu siihen että samaistutaan ohjelmoituun malliin, ja olemassaolonkokemus muuttuu tietoisuudeksi ohjelmasta. Se on kuitenkin vain tapa palata alkumagian "kaikkialliseen" presenssiin, johon on päälleliimattu preesensin lisäksi myös muut tajunnan aikamuodot.
Orjuus on sosiaalinen valtasuhde, josta pitäisi tietysti kysyä mistä se saa legitimaationsa. Siinähän väkivalta ei riitä vastaukseksi. Se on jotenkin lajin sosiaaliseen syvärakenteeseen "ohjelmoitua" tuo johtaminen ja alistuminen. Spenglerhän korosti tätä, että johtajien ja johdettavien roolit ovat ikuiset.
“…on lähtökohtaisesti ja myös loppupelissä täsmälleen yhtä viisas kuin on sen ohjelmoija.”
Poista” Se on logiikan vanki…”
Juuri tätä tekoäly EI ole. Tekoälyssä ei ole kysymys loogisesta ohjelmoinnista vaan oppimisesta, jossa simuloidaan aivoja, eli neuroverkkoja. Kyse on nimenomaan oppimisesta, ei niinkään loogisesta ohjelmoinnista.
Jo ainakin parikymmentä vuotta sitten luotiin niin sanotut geneettiset algoritmit, joilla simuloitiin evoluution mekanismeja: mutaatiota ja grossing-overia vaihtelun luojana ja valintaa karsijana. Näin pystyttiin ratkaisemaan vaikeita tehtäviä, joiden matemaattinen ratkaisu oli ylen vaikea tai peräti mahdoton. Tekoäly on hieman samantapainen menetelmä, jossa ei siis anneta logiikkaa valmiina, vaan tulos perustuu oppimiseen.
Tuossa eräässä aikaisemmassa kommentissa lausuttiin, että tietokoneella ei ole tietoisuutta. Ja heti perään todettiin, ettemme edes tiedä, mitä tietoisuus on. Olikohan tässä logiikkaa?
Minusta pelottavaa ovat ohjelmat, jotka ovat oppineet shakkia vain seuraamalla peliä, ei se minusta puhdas laskukone ole.
Poista”Tuossa eräässä aikaisemmassa kommentissa lausuttiin, että tietokoneella ei ole tietoisuutta. Ja heti perään todettiin, ettemme edes tiedä, mitä tietoisuus on. Olikohan tässä logiikkaa? ”
PoistaOn siinä se logiikka että ihmisellä on kiistämättä tietoisuus. ”Ajattelen siis olen”, Tietoisuuden varsinainen olemusta ei ole pystytty määrittämään. Tietokoneen tietoisuudesta taas ei ole minkäänlaista havaintoa.
Ano 9:46
Niin kauan kuin kysymykset ovat ennen vastauksia, sen ensimmäisen kysymyksen asettaa ihminen. Ja loppu on ontologista kehää, kasvatettiinpa sitä miten tahansa. "Das Rätsel gibt es nicht."
PoistaAno 16.06: "Tietokoneen tietoisuudesta taas ei ole minkäänlaista havaintoa."
PoistaPelkään, että kun ensimmäinen (varma) havainto saadaan on jo liian myöhä.
"Joka tapauksessa tämä tulos osoitti Kissingerin mielestä, että jotakin hyvin merkittävää oli muuttunut. Nyt toimi tai voitiin asettaa toimimaan ihmistä vastaan tekoäly, joka on ihmisälyä etevämpi."
VastaaPoistaVielä 90-luvulla esim. Terminator-elokuvissa visioitu Skynet vaikutti joltain hyvin kaukaisen tulevaisuuden jutulta, joka ei ehkä välttämättä edes koskaan voisi toteutua kuin jonkin dystopian tasolla. Silloinen tietokoneiden kapasiteetti kun oli vielä suht vaatimattomalla tasolla. No nyt niistä ajoista on osimoilleen neljännesvuosisata, ja sen aikana tapahtunut tekninen ym kehitys huomioiden, eipä tuokaan ajatus jostain maailmaa kontrolloivasta tekoälystä enää aivan mahdottomalta tuntuisi. Vielä ei olla aivan niin pitkällä, mutta Wiio-vainaata siteeraten, lyhyen tähtäimen kehitys usein yliarvioidaan ja pitkän tähtäimen kehitys aliarvioidaan. Saas nähdä sitten, kuinka käy...
-J.Edgar-
Kauan sitten, kun piti opiskella reikäkorttien lävistystä ja käyttää pienen yksiön kokoista tietokonetta, oli tapana vitsailla, että ongelma ei ole, jos kone tulee ihmisen kaltaiseksi.
VastaaPoistaOngelma on, jos tai kun ihminen tulee koneen kaltaiseksi.
No, noista ajoista on vuosia kulunut, ja nyt jotkut alan ihmiset vakavissaan puhuvat teknologisesta singulariteetista.
Epäilen asiaa, vaikka minun eväilläni siihen ei perusteellisempaa kantaa otetakaan.
Näissä Vihavaisen teksteissä toistuva ajatus on nykyinen järjen rappio, sen typistyminen teknologiseksi - tulee mieleen muuan pahamaineinen filosofi, joka puhui "laskevasta ajattelusta".
Ja siitä tulee mieleen huomautus globalisaatiosta joka internetin kanssa on luonut "hintatietoisen kuluttajan". Järkevää?
Eikö siis edes juolahda mieleen, että olemme parisataa vuotta ymmärtäneet ihmisen ja hänen oletetun rationaalisuutensa peräti väärin?
Jospa ne feministiset noidat - luoja paratkoon - ovat tajunneet jotakin olennaisempaa ihmisenä olemisesta?
Pahoitteluni, että tulin kirjoittaneeksi turhan monesta asiasta yhtä aikaa - sitä voi sekavuudeksikin kutsua.
"Pahoitteluni, että tulin kirjoittaneeksi turhan monesta asiasta yhtä aikaa - sitä voi sekavuudeksikin kutsua."
PoistaVoi sitä kutsua myös renesanssipersoonaksi taikka voileipäpöydäksi, josta jokainen voi napata mieluisimman herkkupalan.
Sitä minä vaan tässä jäin miettimään että mitenkähän tämänkertaisen blogin saisi liitettyä maahanmuuttoon, feminismiin, islamisaatioon taikka edes kasvisruokiin.
VastaaPoistaMinä jäin miettimään aikaisemmassa kommentissa mainittua pelien kuningasta. /0-luvulla naureskeltiin koneille, teet vähän oudomman siirron ja kone on heti kuutamolla. Nyt parasta shakkia pelaa algoritmi, hirviömäinen robotti... Magnus Carlsen voi saada kymmenestä pelistä muutaman tasapelin, muutaman satasen maksava algoritmi voittaa loput. Uusi uljas maailma. -jussi n
PoistaKauhistuttavaa mutta totta! Ihan pelifirmoista ostettavat sovellutukset ovat lähes suurmestaritasoa.
PoistaTietenkin jos pelissä on tasovaihtoehdot tuosta ominaisuudesta on pelkkää iloa meille tavallisille harrastajille: nykyään ei ole helppoa löytää tuollaista paljasta bugia. Jos taas ei ole masokisti, ei kannata ottaa aivan ylimpiä tasoja.
”ylipappeja”
VastaaPoistaYlipappi, KGBbolshevikki/KGBkommunisti, Putin ei kyllä pysty järjestämään proletaarista maailmanvallankumousta, mm. rahat ovat vähissä. Stalinilla/Brezhnevilla oli käytössä valtavat varat kustantaa/kouluttaa/aseistaa kansainvälistä kommunistista liikettä. Putin sen sijaan pystyy hyvinkin paskentamaan, eli järjestämään terroria siellä sun täällä.
”ylipappeja”
PoistaVenäjän Izborskin klubi on epäilemättä yksi Venäjän tärkeimmistä ylipapeista. Mutta jostain kumman syystä se ei ole jo pitkään aikaan saarnannut, että Venäjä on Pyhä ja omistaa sellaisen erikoisen henkevyyden/дуxовность, jota muilla sivilisaatioilla ei ole. Eivätkä ne mainitut sivilisaatiot tule koskaan saavuttamaan sitä oikeata henkevyyttä/дуxовность.
Mitähän sotataituri Sunzi moisesta koneiden suorittamasta sodankäynnin ylivoimaisuudesta mahtaisi olla mieltä? Jos hänet nyt naisvaltaisen hallituksemme naiset kykenevät yhyttämään alakerrasta, minkä uskon heidän kyllä pystyvän tekemään, koska heidän toimintansa ei voi missään nimessä perustua matemaattisiin ratkaisuihin tekisi ne sitten mies tai kone. Ja toisaalta, he kyllä ottaisivat hänen opeistaan vaarin, mutta ilmoittaisivat strategiansa perustuvan omiin ajatuksiinsa, joita myös EU:n komissio kannattaa.
VastaaPoistaJoka tapauksessa, armeijat voisi lopettaa ja kantahenkilökunta uudelleensijoittaa laukunkantotehtäviin. Ehkä kuitenkin kannattaisi ensin käydä keskustelua puolustusvoimien johdon kanssa. He kun tietävät, että harhautus on tärkeä taito sodankäynnissä.
Tuo väite, että Kissinger olisi ollut shokissa jonkin pelituloksen vuoksi, lienee strateginen harhautus... https://www.thecrimson.com/article/2017/1/31/galant-welcoming-war-crimes/
Joo, eihän se vanha kettu nyt oikeasti hätkähdä.
PoistaKyllä hän todella kauas katsovana valtiomiehenä saattoi hätkähtääkin: pahimmoilaan kyse saattoi olla ensi merkkejä ihmisen aikakauden päättymisestä.
Poista