keskiviikko 18. toukokuuta 2022

Nyt puhuvat natsit

 

Toisenlaista porukkaa?

 

Milton Mayer, Creían que eran libres. Los alemanes 1933-1945. Traducción de Maria Antonia de Miquel. Gatopardo ensayo 2021, 414 s.

 

Venäjän vallankumouksen jälkeen ja varsinkin ns. neuvostosialismin vakiinnuttua syntyi länsimaissa tarve selittää, miten niin perverssi järjestelmä oli yleensä saattanut syntyä. Selittäjiä etsittiin tietenkin Venäjän historiasta, mutta myös erikseen venäläisestä ihmisestä, joka näytti suuresti poikkeavan läntisestä normista, ties mistä syystä.

Toisen maailmansodan jälkeen Saksan kansallissosialismin edellytyksiä ja selityksiä etsittiin myös kansan ja sen historian erikoispiirteistä. Länsimaat ja niiden historia on ymmärretty normiksi, josta olivat poikenneet niin Venäjä (osobyi russki put) kuin  Saksa (deutsche Sonderweg).

Geneettisiksi ei enää tuohon aikaan yleensä kehdattu kansanluonteen piirteitä esittää ja usein esitettiin jopa se kaikessa primitiivisyydessään sinänsä tosi väite, ettei mitään kansanluonnetta edes ole olemassa, koska jokaisessa kansassa on niin paljon erilaisia luonteita edustettuna.

Mutta selitystähän tuo erilaisuus kaipasi ja kaipaa vieläkin. Erilaiset helppoheikit tarjoavat nyttemmin omia selityksiään erityisesti putinismille ja etsivät niitä jopa mahdollisimman kaukaa maan historiasta olakseen erityisen vakuuttavia. Siinä samalla sitten voidaankin huokaista helpotuksesta ja lausua ne fariseuksen sanat, jotka ovat käsillä olevan Mayerin kirjan mottona: Herra, minä kiitän sinua siitä, etten ole kuin nuo muut ihmiset (syntiset ja publikaanit).

Mayer, Amerikan juutalainen totesi sodan jälkeen, että amerikkalaisena häntä kauhistutti kansallissosialismin nousu Saksassa, saksalaisperäisenä amerikkalaisena se loukkasi häntä ja juutalaisena se hämmensi häntä. Journalistina asia kiehtoi häntä.

Mayer halusi tietää millainen oli tämä ihmishirviö, natsi. Hän halusi kuunnella natsia ja ajatteli että olihan hän itsekin ihminen ja olisi siis periaatteessa voinut olla natsikin.

Niinpä Mayer muutti vuodeksi Saksaan ja solmi tuttavuuksia natseihin, joista hän syvähaastatteli kymmentä yksilöä. Paikka oli yliopistokaupunki Marburg, mutta niin paikan kuin henkilöiden nimet muutettiin.

Otos oli kieltämättä pikkuruinen eikä paikkakuntakaan ollut edustava, kuten myöhemmässä kritiikissä todettiin. Kuitenkin Mayer näyttää saavuttaneet haastateltaviensa luottamuksen, vaikka huomasikin että jossakin kohdin he selvästikin valehtelivat.

Joka tapauksessa joukko oli aika heterogeeninen: mukana oli käsityöläisiä, suutarista räätäliin ja leipuriin. Siihen kuului myös yksi SS-upseeri, yksi poliisi ja yksi lehtori.

Naisia ei ollut, mitä jälkeenpäin on pidetty puutteena ja olisi kieltämättä ollut kiinnostavaa kuulla myös heidän äänensä. Tunnettuahan on, että Hitlerin persoona tehosi naisiin aivan erityisen voimakkaasti ja häntä kannatettiin usein aivan hysteerisesti. Samaahan voi haastatteluvideoiden perusteella sanoa Putinin asemasta venäläisen naisväen keskuudessa.

Haastatteluissa, joissa kuvataan muun muassa paikallisen synagogan polttamista ja juutalaisten keräämistä yhteen keskitysleirille kyydittämistä varten, toistuu yhä uudelleen kaksi asiaa: se, ettei Amerikassa tehtäisi noin, siellä ei ilman muuta toteltaisi auktoriteettia eikä siellä suinkaan puhuttelussa aina herroiteltaisi, kuten Saksassa.

Toinen seikka, johon aina viitataan, on jo luonteeltaan hieman teoreettinen ja samalla ajan muotikäsite: yhdenmukaisuuden paine tai pelkkä paine, käännöksessä presión. Vanhakantaisessa yhteiskunnassahan uskottiin tuon paineen olevan sekä voimakas että myös sosiaalisen koheesion kannalta välttämätön. Sittemmin alkaisi autonomisten persoonien aika. Sitähän tässä odotellaan.

Teoria teoriana, mutta kyllähän Amerikastakin olisi ollut saatavana runsaasti aineistoa joukkoilmiöistä, etenkin lynkkauksista ja mellakoista, jollaisia nykyään säännöllisesti puhkeaa primitiivisemmän kansanaineksen keskuudessa. Yhdenmukaisuuden paineen tavattoman merkityksen Amerikassa taas havaitsi jo 1800-luvun puolivälissä Alexis de Tocqueville.

Epäilemättä Saksan demokraattiset perinteet olivat heiveröiset, mutta sama koski monia muitakin Euroopan maita. Sitä paitsi ns. kansalaisyhteiskunta oli Saksassa poikkeuksellisen pitkälle kehittynyttä jo hamasta menneisyydestä saakka toisin, kuin esimerkiksi Venäjällä.

Preussilainen perintö kansakunnan suuren tarinan keskiössä oli epäilemättä kansallinen erikoisuus militarismin ja autoritarismin ihailussaan, mutta luultavasti suurin yksittäinen syy kansallissosialismin suosiolle oli se taloudellinen katastrofi, joka liittyi Weimarin tasavallan aikaan.

Samoinhan venäläiset kokivat demokratian (demokrad, dermokrad) kurjuuden aikana ja varkaiden valtana. Versailles’n kostopolitiikkaa voidaan ihmisten kokemuksessa verrata Neuvostoliiton hajoamiseen, niin erilaisia kuin nuo tapahtumat olivatkin.

Joka tapauksessa Mayerin haastateltavat korostavat järjestyksen tarvetta. Olipa valta mikä tahansa, järjestys se olla pitää -Ordnung muss sein! Venäläisiä on kuvattu erääksi Euroopan kenties anarkistisimmaksi kansaksi, mutta se ei muuta sitä, että sielläkin järjestyksen jano on ollut suurta sekasorron kausien jälkeen.

Entä miksei edes Hitlerin hirveimmille käskyille pantu vastaan? Juutalaisia vastaan ei marburgilaisilla ollut oikeastaan mitään ja kaikki pitivät heidän kohtaloaan ansaitsemattomana, joskin yksi esitti myös sitä puolustavia seikkoja: ne olivat syyllistyneet petokseen!

Kokonaisen kansan ”petturuus” on fantastinen käsite, mutta sehän ei suinkaan ollut uusi. Petturikansojahan rangaistiin myös Neuvostoliitossa ja käsitteenä asia tunnettiin jo tsaari-Venäjältä. Suomalaiset, puolalaiset ja juutalaiset olivat ilman muuta sellaisia useimpien suurvenäläisten ”patrioottien” näkemyksissä.

Mutta tiesikö kukaan edes noista juutalaismurhista? Kaikki tiesivät ja kukaan ei tiennyt. Huhuja oli toki siitä, mitä itään siirretyille juutalaisille tehdään, mutta niitä toki pidettiin suurenneltuina. Sota-ajan oloissa vihollisen ainakin potentiaalisiksi agenteiksi luokitellut internoitiin. Samahan tehtiin Amerikan japanilaisille.

Ja mitä nyt pienet ihmiset -kleine Leute- saattoivat tehdä? He täyttivät vain ne velvollisuudet, joita heille ylhäältä annettiin. On ilmeistä, etteivät saksalaiset pieneläjät tunteneet samassa määrin olevansa politiikan subjekteja kuin amerikkalaiset, mutta ehkäpä tässäkin oli sentään lähinnä aste-ero? Kovin kaukanahan on Washington amerikkalaisestakin pikkukaupungista. Tosin oman kulmakunnan asioihin luultavasti siellä puututaan hyvinkin aktiivisesti.

Olivatko saksalaiset ja erityisesti natsit ihmistä kummempia? Haastattelut eivät anna paljonkaan tukea tälle oletukselle. Mutta historia oli toinen. Hitleriä olisi kai ollut vaikea kuvitella Amerikassa, mutta Venäjällä sen sijaan kyllä. Kirjoittaja pohtiikin ohimennen Venäjän ja Saksan tiettyä samankaltaisuutta ja sitä obsessiota, joka näillä kansoilla on ollut toisistaan.

Sivumennen sanoen, Mayer oli yhteistyössä myös ns. Frankfurtin koulukunnan kanssa, mutta välit eivät tainneet muodostua kovinkaan lämpimiksi. Mayer oli kaiketi lähestymistavaltaan enempi terveen järjen puolella. Tulokset eivät kenties hätkähdytä erikoisuudellaan, mutta on niissä tiettyä uskottavuutta ja on virkistävää lukea sellaisten ihmisten puhetta, jotka tosiaan tunnustavat olleensa ja jopa yhä olevansa natseja.

Tuossa vaiheessa kyse oli aivan konkreettisesta asiasta eikä sisällyksettömästä haukkumasanasta, jota voi käyttää kenestä tahansa vihamiehestä.

Ja tämä kirjahan on tietenkin saatavana englanniksi, joka olikin sen alkuperäinen kieli. Torremolinosin kirjakaupassa sellaista laitosta ei kuitenkaan ollut.

38 kommenttia:

  1. ”putinismi”

    Eräs neuvostoliittolainen laulu opetti nuorisoa seuraavin sanoin: ”Мечтать, надо мечтать детям орлиного племени.” (Kotkan heimon/yli-ihmisten jälkeläisten tulee haaveeilla ja haaveilla.) Lauluun kuuluivat myös sanat: ”Чтобы сказку сделать былью." (Jotta haavesatu totetettaisiin.)

    Nikolai Gogol teoksessa Kuolleet sielut eräs sankari/hahmo rakasti tupakoida joka päivä ikkunan edessä, katsoa maailmaa ja haaveilla. Hän näki, että tuonne pitäisi rakentaa sitä ja tuonne tuota. Ojan ylitse piti ehdottomasti rakentaa silta. Jne. Piipun tupakan tuhkat hän säntillisesti koputti ikkunan laudalle rivistöiksi. Niin monta haavetta hänellä varmaan olikin päässään.

    Muuten, Dekabristit, jotkut inellektuellidekabristit haaveilivat siitä, että maailma pitäisi jakaa kahteen osaan, josta toisen osan omistaisi Amerikka ja toisen osan Venäjä.

    Mitenkähän kgbläisiä opetettiin haaveilemaan ja toteuttamaan haaveita?

    VastaaPoista
  2. Stanley Milgramin koetta on toistettu monessa paikassa ja monenlaisin variaaitoin, ja aina tulee todistetuksi se, että ihan normaalit ihmiset voivat lavastetussa koetilanteessa auktoriteetin johdattamana antaa yhä voimakkaampia ja lopulta tappavan voimakkaan sähköiskun koehenkilölle, joka on jo kokeen aiemmassa vaiheeessa huutanut tuskasta ja vaatinut kokeen lopettamista.

    Tuollaisia koetuloksia ei voi selittää millään yksilöllisillä tekijöillä. On pakko käyttää termejä, jotka on lainattu muista yhteyksistä -- juuri sellaisia kuin "paine". -- Ylimalkaan on niin, että vaikka olemme lajityypillisesti, lähtökohtaisesti ja olemuksellisesti sosiaalisia laumaolentoja, kielemme käsitteet ovat syntyneet yksilötietoisuuden maailmassa ja yksilökokemuksen pohjalta -- eikä näin ollen millään mikä eniten käyttäytymistämme määrää, ole kuvaukseen ja selitykseen tarvittavaa mitään "suoraa" ilmaisua.

    Ihminen "minä" on se tajunnallinen raami, jossa hän kokee olemassaolonsa jatkuvuuden. "Aika" on "minän" rakennusaine. Mutta "aikaa" emme pysty sellaisenaan havaitsemaan, ja kuvatessamme sitä käytämme "matkalle" -- etäisyydelle, perspektiiville -- kuuluvia käsitteitä. Pitkä aika ja pitkä matka. Kauan ja kauas. Ei varmasti ole sattumaa, että kun eurooppalaisen ihmisen "minä" havahtui keskiajan pitkästä depersonalisaation unesta, ajantaju ja syvyysperspektiivin hahmottaminen emergoituivat uusina kognitiivisina kykyinä yhtä aikaa.

    Sosiologian lähtökohtana on, että on olemassa yhteisövoimia, yhteisöominaisuuksia ja yhteisöilmiöitä, jotka eivät ole palautettavissa yksilön ominaisuuksiin ja pyrkimyksiin. On periaatteessa mahdotonta luoda tyhjentävää kuvausta yksilöstä, jonka päälle olemme liimanneet "natsi"-nimilapun -- kyseessä on vain yksi yksilö siinä joukkovoimien kentässä, jossa jokainen yksilö on käyttäytynyt eri tavalla kuin yksikään yksilö yksin käyttäytyisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kommentti! Olisi kiinnostavaa tietää, missä vaiheessa ihmiskunta omaksui yhteisövoimat, jotka saavat sen toteuttamaan massamurhia.

      Olisi herkullista syyttää tästä tuota "arjalaista rotua" eli indoeurooppalaisia paimentolaisia, jotka etevämmyydellään jyräsivät Euroopasta kaikki muut kulttuurit paitsi baskit ja suomensukuiset -tosin varsin ahtaalle heidätkin.

      Toisaalta luonnosta on näyttöä eläinlajeista, jotka massamurhaavat lajikumppaneitaan. Hyvä esimerkki on uroskarhut, jotka luonnonvalinta on saanut tappamaan vastaan tulevia karhupentueita. Sairasta vai luonnollista?

      Poista
  3. Silmäilin Mayerin kirjaa (mikä löytyy englanniksi verkosta) jonkin verran alusta eteenpäin. Haastateltavat ovat pieni otos melko tavallisia ihmisiä erilaisine luonteineen, älykkyyksineen ja taustoineen, ja eivät anna todellista kuvaa tuon ajan Saksasta. Joukossa on vain yksi koulutettu (opettaja) ja en tiedä, mitä hänkään sanoi, sillä en lukenut kirjaa kohta kohdalta.

    Mayer, vaikka alkuaan olikin juutalainen, toimi myöhemmin kristillisessä järjestössä. Hän oli pasifisti ja kaiketi poliittisesti vasemmalle kallellaan.

    Hän kirjoittaa aika tasapuolisesti ja välillä vertaa itseään natsi-ystäviinsä, ja valottaa tuntemuksistaan. Hän sanoo jopa pitävänsä heistä. Juutalaiset eivät yleensä kirjoista natseista noin.
    Mayer toteaa, että natsismi oli kansanliike (massaliike) eikä ylhäältä johdettu liike.

    Hyppään isäni kokemuksiin saksalaisista toisen maailmansodan ajoilta. Hän ei pitänyt saksalaisista. Lapin sodan aikoihin hän olisi ampunut konepistoolilla saksalaisen sotilaan, jos se ei olisi totellut käskyä kääntyä takaisin, kun se tuli vastaa sillalla suomalaisen naisen kanssa.

    Tiedän, että sotahistorioitsija näkee Saksan ja Venäjän tapahtumat eri tavalla kuin vaikka minä, joka katson niitä hengellisyyden historian ja kristinuskon kautta.

    Olen tietoinen, koska olen lukenut tekstiä tuolta ajalta, että jo 1900-luvun alussa ennustettiin, että Saksan käy huonosti, koska saksalaiset olivat suuressa määrin luopuneet Jumalasta ja totuudesta tuohon mennessä, vaikka heitä oli siunattu runsaasti sekä henkisillä ja hengellisillä lahjoilla; en mene yksityiskohtiin.

    Olen suuntautunut saksalaiseen hengelliseen ja klassiseen musiikkiin. Arvostan myös saksalaista tiedettä, mikä on tavallaan arvokkuudessaan mittaamatonta. Vaikka saksalaisten saamat kaksi iskua (maailmansodat) eivät olleet kuolettavia, niin luulen, että kun kolmas isku tulee, se ei enää nouse. On harmi, että saksalaiset eivät ole ottaneet opikseen kahdesta edellisestä iskusta.

    Minäkin sain osani natsittelusta, kun kirjoitin muhamettilaisista ja heidän tekemisistään.

    M



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tulee, niin veikannen että tekijät on taas vaihteeksi samat kuin aijemminkin. Ja lyöty saa taas vaihteeksi jälleenrakentaa ja kuunnella messuja. Fasismi kumminkin lähti aikanaan Italiasta ja olettaisin 1800-luvun uskonnollispoliitisilla tekijöillä olevan osansa kokonaisuudessa.

      Poista
    2. Vastaan tuntemattomalle nimimerkille Anonyymi (18. toukokuuta 2022 klo 14.59) hänen viestinsä johdosta.

      En tiedä, kuka olet ja miksi loukkaannut, kun yritän asiallisesti ja totuudenmukaisesti kirjoittaa muhamettilaisuuden ongelmista Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa, ja muhamettilaisessa maailmassa.

      On kiistämätön tosiasia, että muhamettilaisuus on suuri yhteiskunnallinen ongelma Ruotsissa, Ranskassa, Saksassa, Tanskassa, Belgiassa, Hollannissa ja monissa muissa Euroopan maissa. Suomessa se on noita pienempi, mutta voi kehittyä yhtä suureksi.

      Kannatan sananvapautta ja siksi kirjoitan näkemistäni ongelmista, vaikka ne koskettavat epäkorrekteja aiheita.

      Nimimerkki Anonyymi ei juuri koskaan kirjoita itse puheena olevasta aiheesta vaan aina esimerkiksi minusta ja käyttää sanoja, jotka eivät sovi tilanteeseen.

      Minä en loukkaannu sanoista, mutta olisi mukavaa, jos mainittu käyttäisi edes jotain tunnistettavaa nimimerkkiä, millä hänet erottasi muista. Ja hän voisi kertoa jotain itsestään, jos hän on muhamettilainen.

      Blogisti kirjoitti:

      "Entä miksei edes Hitlerin hirveimmille käskyille pantu vastaan? Juutalaisia vastaan ei marburgilaisilla ollut oikeastaan mitään ja kaikki pitivät heidän kohtaloaan ansaitsemattomana, joskin yksi esitti myös sitä puolustavia seikkoja: ne olivat syyllistyneet petokseen!"

      Kaiketi siksi, että saksalaiset olivat noin yleensä kuuliaisia esivallalle, koska heihin oli jäänyt jotain muistoa aiempien aikojen kristittyjen elämästä.

      Useimpien saksalaisten mielet pimennettiin, ja heitä rangaistiin heidän luopumuksestaan Hitlerillä ja tämän hallinnollaan noin 12 vuoden ajan.

      Kun ajattelee näin jälkikäteen, niin 12 vuotta terroria on lyhyt aika, kun sitä vertaa vaikkapa Turkin kristittyihin kohdistamaan 30 vuoden terroriin yli sata vuotta sitten.

      Miljoonia kristittyjä vainotaan ja tuhansia tapetaan joka vuosi eri puolilla maailmaa. Voi kysyä, että miksi valtamedian toimittajat eivät piittaa vainoista.

      M



      Poista
    3. "Saksan käy huonosti, koska saksalaiset olivat suuressa määrin luopuneet Jumalasta ja totuudesta tuohon mennessä, ...; en mene yksityiskohtiin."

      Mene nyt sen verran, että perustele hiukan miksi saksalaiset olivat luopuneet enemmän kuin muut länsi-eurooppalaiset, esim ranskalaiset.

      Poista
    4. Anonyymi (18. toukokuuta 2022 klo 18.00) lainasi ja

      "Mene nyt sen verran, että perustele hiukan miksi saksalaiset olivat luopuneet enemmän kuin muut länsi-eurooppalaiset, esim ranskalaiset."

      Olen joskus vuosia sitten kirjoittanut muualla tästä hiukan enemmän kuin nyt täällä. En tiedä, onko hedelmällistä kirjoittaa aiheesta kuin vain vähän. Kirjoitan sieltä ja täältä sekaisin.

      On merkillistä, että kansoissa, kuten saksalaisissa ja vaikkapa ruotsalaisissa, näkyi voimakas kristillisyys vaikkapa vielä 1800-luvulla, mutta se heikkeni suuresti jo 1900-luvun alkuun tultaessa. Ja hävisi myöhemmin lähes kokonaan. Saksa ja Ruotsi ovat hengellisesti pimeitä maita nykyään. Paljon pimeämpiä kuin Venäjä.

      En mene Ruotsiin, mutta aloitan 1800-luvun alusta, jolloin (saksalainen) nainen nimeltään von Krüdener sai aikaan herätyksiä eri puolilla Eurooppaa; hän oli ortodoksis-luterilainen taustaltaan ja vaikutti Venäjän tsaariin asti. Hänestä löytyy tietoa vaikkapa saksaksi, ranskaksi ja englanniksi, mutta aika vähän suomeksi.

      Ja koska saksalaiset kääntyivät oikeasti, eivät niin kuin muotikristityt nykyään, niin (se on merkillistä), että kääntymysten myötä he eivät ainoastaan rikastuneet hengellisesti vaan myös henkisesti. Se tarkoittaa, että Saksa synnytti valtavasti eri alojen eteviä osaajia. Ja se näkyy tänäkin päivänä.

      Mitä Ranskaan tulee, niin se on ollut sekulaari paljon pidempään kuin Saksa. Mutta asiassa on sellainen puoli, että vaikka saksalaisia siunattiin niin suurilla lahjoilla, niin he unohtivat Jumalan ja luopuivat hänestä. Ja saivat rangaistukset.

      Kun katsoo Saksan tieteen historiaa, niin näkee merkittäviä tuloksia vaikkapa matematiikan alalta. Minulle tärkeä matemaatikko on Bernhard Riemann, joka eli 1800-luvulla.

      Hyppään 1800-luvun alun Saksaan ja Felix Mendelssohniin, joka on yksi suosikkisäveltäjiäni J.S. Bachin ohella. Edellinen toi Bachin musiikin uuteen tietoisuuteen, kun hän johti jälkimmäisen teoksia. Mendelssohnin viulukonsertto on kyllä hieno teos.

      En viitsi kirjoittaa enempää nyt.

      M

      Poista
    5. Lisää materiaalia sen puolesta että M:ää voi kutsua jonkin sortin natsiksi, fasistiksi, mulkuksi tms.

      Poista
    6. Marttyyrin viittaa niskaan ja loukkantunutta esittämään, niin ei tarvitse miettiä omia pahoja tekojaan eikä katua tai kääntää sitä toista poskea kunnon kristityn tapaan.

      Poista
    7. Tuskinpa nuo saksalaiset luopui.
      Hitler taisi jossain todeta että Saksan kirkko (siis tuo silloinen kotimainen) on hänen käsissään. Ihaili paavin valtaa instituutiona. (Pakko myöntää itsekkin sitä ihalevani, kun jonkin instituution juuret menee antiikkiin asti niin on siinä jotain ihmeellistä. Mutta olettaisin kyllä luostaritoiminnalla sosiologisesti olevan enempi tekemistä sen pysyvyyden kannalta, miksi säilynyt niin hyvin. Tai kykene siihen itse keksimään äkkiseltään muuta järkiperusteista näkemystä.)
      Ranskikset taas uskonee "oikein", siis katolilaisesti, miksi teoriassa eivät ole hylänneet uskoa. Muista nyt millä nimikkeellä mutta jokin tytärmaa tms. kutsuivat itseään. Tiedä sit miten siirtolaiset tuon kokevat tai paikalliset ateistit, tainne juur vaikuttaa heidän elämään?

      M islam sinänsä tainnee enempi muualla päin Eurooppaa olla heille sielä se ongelma (Suomessa kumminkin seurakunnat pieniä ja koostunee eri kansallisuuksista), mutta jaksanen ihmetellä kuinka tänne perä-Pohjolaan edes vaivautuvat tulemaan. (Joskus miettinyt uskonnon käytännön ongelmia. Paastosta kuulemma sovittu että illalla klo.10 loppuu kun aurinko ei menekkään mailleen niin kuin toisaalla. Ja mistä tietää missä päin Mekka on? Jos sitä vahingossa rukoillessa tulisikin pyllistelleeksi sinne päin? Tosin totesin että se rutiini kävisi monikulttuuri hegemoniassa joogasta, jolloin siinä sitten olekkaan uskonnollista vaikutetta, ellei lähde sitä hakemaan. Muuten voi ottaa venyttelynä.) Kaippa siinä on vastapainoa Amerikkalaiselle hegemonialle ja uskon tuomiselle. Heillä kun se tupannee olemaan tulkittavissa väliin agressiiviseksikin.
      Uskonto on kumminkin kunkin oma asia eikä toista voinne pakottaa uskomaan, se yleensä kääntynee itseä vastaan.

      Poista
    8. Vastaan Anonyymille (18. toukokuuta 2022 klo 23.07).

      //
      Tuskinpa nuo saksalaiset luopui.
      Hitler taisi jossain todeta että Saksan kirkko (siis tuo silloinen kotimainen) on hänen käsissään. Ihaili paavin valtaa instituutiona. (Pakko myöntää itsekkin sitä ihalevani, kun jonkin instituution juuret menee antiikkiin asti niin on siinä jotain ihmeellistä. Mutta olettaisin kyllä luostaritoiminnalla sosiologisesti olevan enempi tekemistä sen pysyvyyden kannalta, miksi säilynyt niin hyvin. Tai kykene siihen itse keksimään äkkiseltään muuta järkiperusteista näkemystä.)
      Ranskikset taas uskonee "oikein", siis katolilaisesti, miksi teoriassa eivät ole hylänneet uskoa. Muista nyt millä nimikkeellä mutta jokin tytärmaa tms. kutsuivat itseään. Tiedä sit miten siirtolaiset tuon kokevat tai paikalliset ateistit, tainne juur vaikuttaa heidän elämään?
      //

      Tiedämme juutalaisten ja kristittyjen historiasta, että Jumala rankaisee luopumuksesta. Kun katsoo Eurooppaa nyt, niin sitä ei enää voi hyvällä tahdollakaan sanoa kristilliseksi, vaikka kristinuskon vaikutukset ja siunaukset ovat selvästi näkyvillä vieläkin.

      Euroopan kauniit kirkot ja kirkkojen jalo musiikki kertovat menneestä kristillisyydestä ja ennen eläneiden uskosta, mutta eivät nykyisestä.

      Se, että roomalaiskatolisilla on hienot kirkot ja papeilla ja kardinaaleilla on hienot puvut, ei kerro kristillisyydestä mitään. Tosiasia on, että kristillisessä kirkossa (kokonaisuutena) ei ole enää kristillisyyttä.

      Kun kuuntelen katolisen, ortodoksisen tai luterilaisen papin tai piispan puhetta, niin en löydä hengellisyyttä siitä. Sitä ei löydy, kun sitä ei ole. Elämme hienojen kirkkojen, mutta köyhän hengellisyyden aikaa. En löydä hengellisyyttä lahkoista enkä kirkoista. Sitä ei tietenkään ole juutalaisuudessa eikä muhamettilaisuudessa. Eikä itämaiden uskonnoissa.

      Jumala ei kuule aikamme pappeja eikä piispoja. Ehkä jossakin on vielä pappi, jota moderni teologia ei ole vielä pilannut. Jumala ei kuule myöskään rabbeja, vaikka he nostelisivat käsiään tavasta kohti.

      Ja sitten ovat ne kymmenet ja sadat kevyt- ja valhekristillisyyttä edustavat lahkot, joista monet ovat yhdysvaltalaistyyppisiä, ja joita on Suomessakin, ja joiden musiikki on karmeaa rappiomusiikkia.

      Minä en tunne kuuluvani mihinkään, vaikka olenkin luterilainen. Kirkossani esitetään viihdemusiikkia, seurakuntani tiloissa jännitetään euroviisuja ja sen papeilla ei ole mitään annettavaa.

      Elämme tällaista aikaa.

      Jo Luther sanoi painavan sanansa luostareista. Ei niissä ole hengellisyyttä. Ihminen menee luostariin ja tuhlaa ainutlaatuisen elämänsä seinien sisällä olevaan elämään, mistä ei ole mitään hyötyä. Käyn aina silloin tällöin (perhe- ja sukusyistä) ortodoksikirkossa, mutta en saa muotomenoista mitään.

      Ja mitä tulee Ranskaan, niin se on sekulaari maa. Ei se, että papit saarnaavat kirkoissa ja ihmiset istuvat ja kuuntelevat, kerro mitään Kristuksen seuraamisesta.

      Ei mikään muu ala ole luopunut opeistaan niin suuresti kuin teologia, mikä on hylännyt kristilliset juurensa. Vai pitääkö sanoa, että se on katkaissut kristilliset juurensa. Minulle se edustaa erästä ateismin suuntaa.

      Olisi karmeaa, jos matematiikalle kävisi samalla tavalla kuin teologialle. Matematiikka on ollut uskollisempi totuudelle kuin teologia.

      Tässä lyhyesti asiasta tai sen vierestä.

      M

      Poista
    9. Vain ämmällä on oikea usko, kaikki muut ovat harhaoppisia. Taitaa olla todellisuudessa toisinpäin.

      Poista
    10. Tiedä sitten rankaiseeko, vai onko tilanne enempi sosiologinen kielialueissa. Uskovilla tupannee olemaan enempi tuo retoriikka profetaallinen. (Tiedä sit onko tilanne niin, vai vaikuttaneeko siihen enempi nykyisellään Amerikkalainen hegemonia, missä nykyisellään Hollywoodissa tuotetaan suht paljon maailmanloppu tyylisiä elokuvia. (Kun taas jos kurkannee joitain Indiana Jones tyyppisiä on kylmä sota sielä suht vahvasti läsnä). Kumminkin eri kulttuurialueilla on oma tyylinsä tuottaa elokuvia ja poliittinen vaikute näkynee suht suoraan Amerikkalaisessa tuotannossa. Kaippa sen voi tulkita propagandanakin, mutta kyse on valtaosalle vain leffasta siis viihdykkeestä. Toisaalta joitain leffoja katsonut missä taas se uskonnollinen ns. symboliikkakin tulenee historiallisesti esiin ja se voinee sekoittaa nuppia. Lähtökohdin mennyt on kumminkin mennyttä ja elävien kanssa tulee tulla toimeen.)

      Jäin pohtimaan Stefan Zweigin näkemystä asioista, kuinka asiat ja ajattelu ns. levisivät pitkin Eurooppaa että oliko siinä jotain mikä selittäisi sitä? Lähinnä kun kielialueet olleet eroavia niin kieli itsessään ei kyllä sitä selittäne.
      Joskus luin että sen aikaiset Hitler Mussolini jne. olisivat kukin lukeneet Le Bonin Joukkosielun. Muttei sekään kyllä selittäne kokonaisuuden ns. eskaloitumista kansanmurhaan.
      Sotilas kun tehnee niin kuin käsketään, sitä vartenhan hänet on koulutettu turvaamaan mutta mitä? Ja siinä kohtaa poliittisilla johtajilla on merkitystä. Mistä taas heitin näkemyksensä tulee on sitten oma asia. Ns. rahvaan vaan täytynee luottaa.

      Jotain tolkkua kait Bossen Struktualismin historia voisi asiaan tuoda, mutten mene vannomaan tuota. Ja kielellisesti hieman häirinnee uudempi tiedesanasto (vanhemmat tietokirjoiksi luettavat kirjat on siitä kivoja että ne on kielellisesti helpommin ymmärrettäviä, mutta kylläkin niin aikaansa jäljessä, uutta tietoa silloin, mutta nyt on nyt), siinä kun joutunee väliin etsimään sanakirjaa tai wikiä että mitä jokin sana tarkoittanee. Oma ongelmansa koulutetussa väessä kun tieteenaloilla käyttänevät eri sanoja kuvaamaan jotain mikä suht selkeää niille jotka sanat ymmärtää, mutta suht hepreaa niille kuka asiaan ei ole ns. vihkiytynyt.

      Poista
  4. Ei siinä viisastelusta ole apua pahuutta vastaan pitää käydä tukahtavilla keinoilla sillä se on luonnut omaperäisen maailmansa valheella näyttäen itse pyhimys valloittajaksi maailmalle.

    VastaaPoista
  5. Ette liene tietoinen siitä, että Isänmaassamme toimi puolue nimeltä Suomen Kansallissosialistien liitto vuoteen 1944? Kyseinen puolue ei täällä meillä saanut koskaan oikein tuulta siiven alle ja niinpä se lopetti toimintansa yhdistyen SDP:hen, ”…koska meillä on samat tavoitteet.” Tästä solisalirakkeja muistutettakoon aina, kun ne yltyvät natsia muille huutelemaan!

    Saksassahan kansallissosialistinen puolue ja kaikki siihen viittaavakin on strenglich verboten ja olenkin ihmetellyt, miten meillä SDP voi olla ei vain sallittu, vaan yksi suurimmista puolueista huolimatta siitä, että se järjesti ulosmarssin eduskunnasta hävittyään äänestyksen itsenäisyysjulistuksen hyväksymisestä ja aloitti sisällissodan estääkseen itsenäisyyden toteutumisen de facto.

    Saksassahan Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue perustettiin KOTIMAISEKSI VAIHTOEHDOKSI vahvasti itään - Neuvosto-Venäjään nojaavalle Sosialidemokraattiselle puolueelle kansalaisten yksinkertaisesti kyllästyttyä kommunistien riehuntaan. Ordning muss sein!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Surkeaa mustamaalausta, vanha natsi.

      Poista
    2. Kyllä se noin on. Sosiaalidemokratia ( venäläisittäin menshevismi ) on saman asian venäläinen versio ja kansallissosialismi saksalainen. Etuliite "kansallis-" nimenomaan erottaa saksalaisversion venäläisten tyrkyttämästä interNATSIonaalisesta versiosta.

      Weimarin tasavallan lopunaikojen onneton talous- ja työllisyystilanne antoi kommunisteille ( bolshevikit ) tekosyitä järjestää jatkuvia mielenosoituksia, rauhattomuuksiaja lakkoja Saksassa, kunnes tavallinen kansa yksinkertaisesti kyllästyi menoon ja äänesti kurin ja järjestyksen puolesta.

      Juuri siksi Stalin kategorisesti kielsi sanan "kansallissosialismi" käytön ja määräsi käyttämään termiä "fasismi". Samoin länsimaissakin puhutaan edelleen "äärioikeistolaisuudesta", vaikka kyseessä oli nimenomaan sosialismi!

      Poista
  6. NSDAP:n kannatuksen jakauma 1930-luvun vaaleissa osoitti että järjestäytynyttä työväestöä siinä oli vähän. Eräässä läntisen teollisuusvyöhykkeen kaivoskaupungissa puolue sai vain 4% kannatuksen ja kovin kannatus yleensä oli pikkuvirkamiesten, pienyrittäjien sekä maaseudun ja pikkukaupunkien pikkupuuhastelijoiden keskuudessa. Myöhemmät tutkimukset osoittivat että Luftwaffe oli natsimyönteisin asehaara ja lentäjistä hämmästyttävän moni oli yliopiston humanististen tieteiden/filosofian opiskelija. Käytännön miehet, käsistään kätevät harvemmin hurahtivat natsi-aatteen pauloihin.

    Kiusaus verrata persuja ja natseja on houkutteleva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kiusaus verrata persuja ja natseja on houkutteleva. "

      Houkutusta tuntuu olevan liikkeellä paljonkin, mutta ei logiikkaa.

      Tokko läheskään kaikki 0,5 miljoonaa persua akateemisia humanisti-filosofeja ovat. Muutama toki sitäkin. Käsillääntekijöitä löytyy sieltä jo paljon enemmän.

      Mutta jos tuntuu, että täällä Suomessa natsi-persut kovastikin jo polttouuneja sytyttelevät, kannattaa ottaa yhteyttä veli Vladiin ja pyytää denatsifikaatiota. Hänen repertuaaristaan nimittäin löytyy.

      Johan tuota ovat monet pyytäneetkin aina kokoomuksen Kirsi Pihasta demareiden kautta vihervasureihin.

      Kun tarpeeksi natsia toitotetaan, eiköhän sitä apuakin ala tulla.

      Poista
    2. Kaippa tuo on teoriassa sosiologisella tieteelläkin "selitettävissä".
      Kűhnl Liberalismista fasismiin, porvarillisen ylivallanmuodot. Selitti yhden teoreettisen näkökannan natsismin nousuun talouden näkökannalta. 1800-luvulla Saksa taas käsittääkseni on ollut hyvin feodaalinen yhteiskunta?
      Kun taas Suomen kohdalla jälkiteollistuneessa yhteiskunnassa herää hyvinkin monia kysymyksiä miksi se ns. persu on ongelma? Käytännössä demokraattisesti valittu jne. Tietääkseni he ei tainne olla kansanmurhaa toteuttamassa? Kritiikki tainnee kuulua enempi vapaa-kauppaan ja siirtolaisuuteen. Silläkin tosin on hyötyjänsä kotimaassa joten puoltaviakin ääniä löytynee. Eikä tuota tainne nykytilanteessa pahemmin saada muuttettua. Turismi ynnä muu kun tainne olla se millä osa tienannee leipänsä ja sitten on muita toimia missä toimii siirtolaiset.
      Toinen juttu siinä sitten on jakautuuko se taloudellisesti tasan ja hyödyttäneekö se ns. suomalaisia vai yksittäisiä toimijoita Suomessa, sekä ulkomailla. Tyyliin jos pohtii jotain Lidliä tai Ikea on niissä ulkomainen sijoittaja se hyötyjä. Kummassakaan kumminkaan mitään sen kummallisempaa. Organisaatioina vain valtavia.

      Poista
    3. Persuissa huolestuttaa heidän vahvan johtajan palvontansa, demokratian vastaisuutensa ja vähemmistöjen halveksunta. Kaikki piirteitä. jotka eivät lupaa hyvää, jos he joskus pääsevät valtaan.

      Poista
    4. Kyllä se natsi muistuttaa paljon enemmän kommunistia kuin persua.
      Ainakin Stalinin silmissä hitlerismi ja stalinismi olivat niin kiusallisen samankaltaisia, että hän kielsi kategorisesti termin "kansallissosialismi" käytön.
      Nyky-Venäjälläkin sai puhua pitkään vain "fasisteista", ikään kuin Suuri isänmaallinen sota olisi käyty pelkästään Mussolinin Italiaa vastaan.

      Natsi on saanut palata terminologiaan Ukrainan sodan myötä.

      Poista
    5. "Persuissa huolestuttaa heidän vahvan johtajan palvontansa, demokratian vastaisuutensa ja vähemmistöjen halveksunta. "

      Tässä logiikka taitaa mennä taas niin päin, että

      "Koska persut ovat tottakai natseja - näin me heitä paremmat ihmiset olenne nyt porukalla päättäneet ja ennakkoluulomme valinneet - niin tietenkin heidän täytyy silloin olla:

      a) vahvan johtajuden palvojia (Riikka Purra diktattoriksi),

      b) demokratian vastustajia (mutta miten, se tässä pitää vielä keksiä, kun perhanat toimivat ihan kaikkien demokratian sääntöjen mukaan) ja

      c) vähemmistöjen halveksujia (kun kehtaavat mm. väittää, että pitkänpäälle Suomi ei voi olla maa, jossa tarjotaan ikuinen ilmainen ylöspito aivan kaikille maailman ihmisille, jotka vain viitsivät tänne ahterinsa raahata).

      Niin, että löytyisikö jotakin asallista lähdettä noiden äkikseltään hieman lapsekkailta tuntuvien väiteiden taakse?

      Poista
    6. Italian 8. armeija tuhoutui Stalingradin taisteluissa 1942-43 ja sen rippeet vedettiin itärintamalta. Tähän käytännössä päättyi fasistien osuus taistelussa Neuvostoliittoa vastaan. Asiaintila ei ole estänyt Neuvostoliiton historiankirjoitusta ja eri muistelmateoksia käyttämästä vuosien 1943-45 vastustajista yleisnimitystä "fasistit". Poliittista tarkoituksenmukaisuutta, sillä "natsit" viittaavat sosialismiin - Stalinin mielestä ei siis hyvä ja käyttökelpoinen termi.

      Poista
    7. Valkopesua arvon persu.

      Poista
    8. Kiitos persu, kun kohta kohdalta todisti väitteeni paikkansa pitäväksi.

      Poista
    9. Täällä on näemmä yläkoululaisia kirjoittelemassa, tai eivät kai hekään noin hölmöjä kirjoittele.

      Poista
    10. Persujen itsevalkopesu on aika hölmöä.

      Poista
  7. Antisemitismi Saksassa on mielestäni paljon laajempi aihe kuin vain pala Hitlerin ja kumppaneiden rotuoppia, johon oppikirjoissa aina vedotaan. Olisi kiinnostavaa löytää teos, jossa asiaa pohdittaisiin monipuolisesti ja huomioiden kaikki se aineisto, jota suuren salaliittoteorian keittämisessä käytettiin.

    Mieleen tulevat ainakin anglo-amerikkalaisen maailman pankkiirit esim. Rotschild, jotka rahoittivat 1. maailmansotaa, häpeärauhasta syytetty Rathenau, sionismi ja yhteenliittyminen, jota pankkiirit rahoittivat, Puolasta Saksaan karkotetut kymmenet tuhannet juutalaiset ja tietenkin Neuvosto-Venäjän anarkia ja raakuudet, joista kelpasi syyttää johtoportaassa hyvin edustettua juutalaista kansallisuutta.

    Kun kaiken sitten sekoittaa yhteen syssyyn, niin varsin kelpo myrkyn saa aikaan. Putinin Venäjällä kehittämä keitos "narkkarit ja natsit Ukrainassa" ei vedä vertoja eikä koskaan voikaan vetää. Mutta vodkan kera voi tietysti niellä mitä vaan. Sepustukset "ulkomaisista agenteista" ovatkin jo helpommin nieltäviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lue Timo Kuparisen Antisemitismin historia. Sen mukaan ajattelutapa oli hyvin yleinen Saksassa ja muuallakin länsi-Euroopassa jo 1800-luvun lopulta.

      Poista
  8. "putinismi"

    KGBläisiä ei opettu haavailemaan. Heitä opetettiin valehtelemaan kaikissa tapauksissa. Putin valehteli, että Neuvostoliiton (siis myös sosialistisen maailmanjärjestelmän) luhistuminen oli geopoliittinen katastrofi. Katastrofin syynä oli se, että Neuvostoliitto oli ns. pahan valtakunta (imperija zla).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, voi, auttaisiko ammattiapu sotahysteriaasi?

      Poista
  9. Anonyymi 19. toukokuuta 2022 klo 17.34 ei varmaankaan tiedä, että Lenin perusti Kominternin totettamaan ns. proletaarista maailmanvallankumousta. Se vei Neuvosto-Venäjältä valtavasti rahaa. Maailmanvallankumouksen jatko jatkui ns. kylmän sodan aikana. Sekin vei neuvostokansalta valtavasti rahaa. Nyky-Venäjän talous käsittää jotain 2% maailmantaloudesta, mutta kansaa pidetään/kasvatetaan ylpeydessä, että 70 vuotta sitten Neuvostoliitto voitti sodan.

    Putinia vituttaa kovasti se, ettei päässyt tekemään EU:sta kolhoosia, jossa hän, Putin, olisi pääagronomina.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida enää ammattiapukaan auttaa tähän tapaukseen.

      Poista
    2. "Ei taida enää ammattiapukaan auttaa tähän tapaukseen."

      Ryssän/ryssien mielestä ainoa vaihtoehto tässä tapauksessa on ampua kuoliaaksi. Anonyymi 20. toukokuuta 2022 klo 12.39 on tehnyt virheen lauseessaan, jota suomalainen ei voi tehdä. Lauseessa on: "auttaa", pitää olla: "auta".

      Poista
    3. Suomalaisen ryssittely osoittaa vain miten syvälle olet jo harhoisi vajonnut.

      Poista

Kirjoita nimellä.