perjantai 26. elokuuta 2022

Oikea asia ja petturit

 

Petturin osa

 

Edesmenneen Eho Moskvyn johtaja Aleksei Venediktov arveli Der Spiegel-lehden toimittajalle Christian Eschille, että Putin näyttää sijoittavan niin ihmiset kuin jopa kansat, jotka eivät häntä kannata, ennen muuta kahteen kategoriaan: viholliset ja petturit.

Pettureita on näistä kahdesta perinteisesti pidetty sekä pahempina että vaarallisempina. Suotta ei Danten Helvetissä kaikkein syvimmällä ja itse Saatanan hampaissa ole juuri petturien paikka.

Kun Stalin organisoi suuren terrorin, hän keskittyi juuri erilaisten, todellisten ja potentiaalisten petturien etsimiseen ja likvidoimiseen. Tavallinen vihollinenhan voitiin voittaa taistelulla ja hänellä oli merkitystä juuri sen verran kuin hänellä oli taistelukykyä.

Vihollinen sen sijaan saattoi naamioitua liittolaiseksi ja ystäväksi ja luikerrella päätöksenteon kaikkein korkeimmille tasoille. Yksi ainoa sellainen petturi saattoi romahduttaa koko armeijan. Siksi petturit oli paljastettava ja kitkettävä ”juurineen” opetti Stalin. Mitkään neuvottelut petturien kanssa eivät olleet mahdollisia. Tämä oli koko ”suuren terrorin” perusidea.

Kokonaisten kansojen leimaaminen pettureiksi ei sekään ole historiallinen uutuus. Vanhat slavofiilit pitivät aikoinaan petturikansana puolalaisia, joita kunnioittivat epiteetillä ”slaavilaisten kansojen Juudas”. Olisihan puolalaisten, jotka sentään olivat slaaviveljiä, oikea paikka ollut yhdessä venäläisten kanssa ja yhteiseloon  sen kanssa heidät olikin pakotettu.

Puolalaiset kuitenkin pitivät jääräpäisesti kiinni kuvitellusta ”länsimaisuudestaan”, jonka osoitti ennen muuta heidän kuulumisensa katoliseen kirkkoon. Puolalaiset kapinoivat yhä uudelleen ja yhä uudelleen heidät myös kukistettiin. Vastustushenki ei kuitenkaan kadonnut minnekään. Puolalaiset eivät yksinkertaisesti suostuneet olemaan vain huonoa venäjää puhuvia venäläisiä.

Ukrainalaisetkin ovat perinteisesti olleet samassa valtiossa isovenäläisten kanssa ja miljoonilla ukrainalaisilla on tälläkin hetkellä venäläisiä sukulaisia. Kieli toki poikkeaa merkittävästi venäjästä, mutta ei sen oppiminen niin vaikeaa ole. On se opittu ennenkin. Ukraina näyttää nyt olevan Putinin kuvitelmissa slaavilaisten kansojen Juudas.

Kävin muutama vuosi sitten Jekaterinburgissa, jossa minulla oli kunnia tavata myös kuvernööri Jevgeni Roisman. Koko kaupungille oli ominaista tietty suorastaan demonstratiivinen liberaalisuus, jota symbolisoi kaupungin parhaalle paikalle pystytetty komea Jeltsin-keskus. Poliittisten vainojen uhreja oli myös asianmukaisesti muistettu. Samaan aikaan harjoittivat viimeisen keisarin palvojat joen toisella puolella omaa kulttiaan, mikä tuntui moniarvoisuuden puitteissa ymmärrettävältä (ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=jeltsin ). Kaikki vaikutti hämmästyttävän aidolta liberaalisuudelta sen perinteisessä merkityksessä.

Nyt Roisman on vangittu ja sama kohtalo uhkaa kaikkia niitä, jotka uskaltavat nimittää asioita oikeilla nimillään. Moni on kääntänyt kelkkansa ja Spiegelin mukaan sellainen on myös Moskova Carnegie-keskuksen aiemmin usein siteerattu ekspertti Dmitri Trenin.

Virallinen tiedonvälitys zombiuttaa kansalaisia, jotka eivät kykene sulattamaan ajatusta, että venäläiset joukot olisivat voineet syyllistyä siviilien tappamiseen ja muihin sotarikoksiin. Kaikki pannaan ”natsien” kontolle ja nykyistä ”erikoisoperaatiota” pidetään Suuren isänmaallisen sodan suoranaisena jatkona.

Se, joka ei kannata Venäjää tässä skenaariossa, on petturi, natsien kätyri. Valtio uhkaa kovilla rangaistuksilla niitä, jotka kertovat tosiasioita rintamalta ja kansan syvät rivit näyttävät olevan tälle politiikalle solidaarisia: eihän venäläinen sotilas ole mikään fasisti, hän on reipas, iloinen, rehti ja aivan erityisesti hyvä eli kiltti (dobryi).

Luulen, ettei missään muussa maassa ole ollut samanlaista kiltin sotilaan kulttia ja tuon hyvyyden ja jopa kiltteyden projisiointia koko armeijaan, kuin Venäjällä. Vihollisia kohtaan venäläinen sotilas toki on juuri niin kova ja armoton kuin tuo hirviö ansaitseekin, rooli hyvyyden puolustajana edellyttää juuri sitä.

Vanha englantilainen sananparsi sanoo: olkoon minun maani aina oikeassa kansainvälisissä konflikteissa, mutta olipa se oikeassa tai väärässä, se joka tapauksessa on minun maani.

Primitiivisimmillään tämän on ajateltu tarkoittavan sitä, ettei sillä mitään väliä ole, mitä minun maani tekee, kannatan sitä joka tapauksessa ja se ansaitsee sen.

Asia ei ole ihan noin yksinkertainen tuon sananparren kanssa (ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=minun+maani ).

 Selvää kuitenkin on, että kansanjoukoilla on suuri taipumus pitää oman maansa toimia aina oikeutettuina, kritiikkiä ei  kerta kaikkiaan kyetä edes ajattelemaan. Tämä ilmenee nyt räikeästi Venäjällä, jossa oman kiltin Aljošan uhrit taistelussa ”natseja” vastaan aivan ilmeisesti koetaan ”erikoisoperaation” oikeutetuksi, joskin kalliiksi hinnaksi, josta operaation pyhyys tavattomasti lisääntyy. Hyvyyden ja oikeuden on voitettava, maksoi mitä maksoi.

Sodan oloissa tai sodan uhatessa ei venettä saa keikutella. Tämä ymmärretään kaikissa maissa ja Venäjällä asiaa on hyödynnetty aina tarvittaessa. Kun maatalouden täyskollektivisointi suoritettiin, rummutettiin kaikkialla naapurimaiden ja Ranskan suorittaman intervention vaaraa. Tosiasiassa sotaan ei valmistauduttu millään tavoin, eikä vaaraa pidetty todellisena. Sen väittäminen oli kuitenkin väkevä ase, joka antoi oikeutuksen toisinajattelevien ”petturien” murskaamiselle.

Muuan runoilija loi joskus neuvostoaikana käsitteen ”säikkymättömien lintujen maa”, jolla viitattiin Siperiaan ja kuukkeleihin.

Muuan toisinajattelija sovelsi sanontaa ja puhui ”säikkymättömien idioottien maasta”, jolla hän tarkoitti Neuvostoliittoa.

Pelkään pahoin, että tuota termiä voitaisiin käyttää tänäkin päivänä. Mitkään argumentit eivät saa tavallista isänmaallista kansalaista uskomaan, että hänen oma maansa voisi taistella väärän asian puolesta. Jos kerran taistellaan, niin tokihan siihen on painavia syitä.

Jokainen sinkkiarkussa kotiin palaava soturi on painava tosite oman asian puolesta. Onko olemassa suurempaa rakkautta, kuin antaa henkensä toisten puolesta, oikeuden, totuuden ja hyvyyden puolesta?

Epäilkääpäs nyt tuota väitettä? Luulenpa, että teidät, mikäli olette venäläinen, leimataan oikopäätä petturiksi…

40 kommenttia:

  1. "Mitkään neuvottelut petturien kanssa eivät olleet mahdollisia. Tämä oli koko ”suuren terrorin” perusidea."

    Lisäisin tuohon vielä sen marxilaisen lisäyksen, että terrori kohdistui potenttiaalisten vihollisten ja petturien ryhmiin: ei tyydytty metsästämään yksilöitä vaan koko ryhmä, kansa tai luokka, joka saattoi olla näitä. Silloin koko yhteiskunta pelkäsi ja tuo kaikki kattava pelko oli terrorin idea. Siksi puhdistuksissa oli loogista käyttää kiintiöitä - joita innokkaat tsekistit pyysivät vielä korotettavaksi.

    VastaaPoista
  2. Samantekevää minulle, kunhan vain länsimaiset anaalidemokratiat tuhotaan maan tasalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suonette anteeksi, mitä mitä tarkoittaa noin tiukasti ottaen käsite anaalidemokratia. Moinen on oman älyllisen kapasiteettini ulkopuolella.

      Poista
    2. Sen tietenkin täytyy tarkoittaa demokratiaa, joka tulee Catilinan anaalista.

      Poista
    3. Voimme vain kuvitella, millaista pilkkaa ja naamalle sylkemistä nimimerkki Catalina on joutunut kokemaan ihmisten astuessa hänen ylitseen saastaisen katuviemärin kohdalla. Siksi hänen katkeruutensa ihmiskuntaa vastaan on vain ymmärrettävää ja oikeutettua. Mutta sitä, minkälaisia julkeuksia hänen anaalinsa on joutunut kestämään, emme enää halua kuvitella.

      Poista
  3. Vihavainen, muistan kun vuosia sitten pohdit Euraasian Unionia ja yleisesti valtioiden/valtioiden liittojen toimivuutta. Esitit ehdoiksi mm., että: 1)Alueen on oltava väestömäärältään riittävän suuri, 2 )Alueella on oltava joku yhdistävä ideologia, 3)Alueella tulee olla voimakas armeija, jne...

    Venäjästähän oli konsensus, että 140 miljoonaa ei riitä noihin yllä mainittuhin tavoitteisiin. Siksi Venäjä tarvitsisi vähintään Belaruksen ja Ukrainan omaan piiriinsä.

    Mutta kysyisinkin, että mihin Venäjä olisi tyytynyt? Olisiko sille riittänyt Ukraina ja Belarus, jolloin se olisi voinut ehkä toimia itsenäisenä tekijänä ja luoda omaa juttuansa? Vai olisiko Venäjän tavoitteena ollut lopulta esim. EU:n hajottaminen ja tämän jälkeen yksittäisten eurooppalaisten kansallisvaltioiden napsiminen itselleen? Keski-Aasiakin olisi houkutteleva kohde, mutta Neuvostoajan tapaan siitä olisi voinut tulla kuitenkin taakka hyödyn sijaan ?

    Eli: mikä sinun käsityksesi mukaan oli lopullinen tavoite maantieteelliseltä laajuudelta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se lienee selvää, että tässä olisi ollut vain alku. Josakin muodossa sitten olisi rakennettu omaa vaikutusaluetta, kuten muutkin suurvallat.

      Poista
    2. Klassisen valtio-opin mukaisesti suurvalta etenee, kunnes tulee vastaan riittävän vahva vastavoima, joka sen pysäyttää taikka ylirasittaa omat resurssinsa. Noin se on historiassa aina mennyt.

      Poista
  4. «Мы и они», niin väsyttävää ja typerää. Terveisin, "почти свои", kaimani tapaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja musitakaamme, että tämä "svoi" tarkoittaa "meikäläisiäW", "omaa väkeä".

      Poista
    2. Justiinsa ja muistakaamme samalla tätä upeata miestä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilmari/215692-ilmari-susiluoto-1947-2016/

      Poista
    3. Me vanhat komilaisen karhunmetsästysseuran jäsenet muistamme toki aina hänet.

      Poista
    4. Harmi, kun ei osaa venäjää.

      Poista
  5. Kun seuraa venäläistä mediaa tänä päivänä, katsoo ja kuuntelee mitä televisiossa puhutaan, tulee tunne kuin katsoisi lähetystä jostakin natsiparodiasta. Retoriikka on kuin suoraan Elias Simojoen tai vastaavan hurmahengen suusta. Savu nousee naapurin miesten ja naisten korvista. Naapurissa on patrioottinen sotapsykoosi eikä mikään järkipuhe taida tepsiä, kunnes ikävä todellisuus lopulta tekee comebackin.

    VastaaPoista
  6. "Prosperous embrance" of EU. LOL. Tästä tulee vielä uusi meemi.

    VastaaPoista
  7. Yksi kommentti poistettu vahingossa!

    VastaaPoista
  8. Siis Ilmari Schepelin mielestä tuolla aiemmin loistavia demokratiaesimerkkejä ovat mm. Suomi ja Ruotsi. Tämä kertookin jo paljon. Mainittavan kokoisia valtioita ovat joukossa Japani ja Etelä-Korea. Mahdollisesti. Näitä en tunne. Kuitenkaan ne eivät ole läntisiä demokratioita, vaan aasialaisia, eivätkä kuulemaan mukaan ole hirveän kiinnostuneita brysseliläisistä "eurooppalaisista arvoista".
    Islanti ehkä. Tanska, hmmm. Alankomaat näyttäytyy nykyään lähinnä WEF:n kuuliaisena vasallina.
    Siis Suomi? Oliko tämä vitsi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin katkeraa?

      Toki nykymenossa on paljon outoja piirteitä, mutta niistä huolimatta Suomi on minulle ja mielestäni muillekin yksi parhaita maita maailmassa. Kunhan nyt ei valla jauhoteta koko hommaa bilekärpästen pörinään.

      Mikä panee miehen noin kovasti vihaamaan omaa isänmaataan? Mistä kaikki tuo katkeruus?

      En voi uskoa siihen, että joku vähäänään tolkun ihminen oikeasti näkisi Venäjän vallan täällä paremmaksi kuin nykymenon kaikkine puuteineenkaan.

      Poista
    2. Älkää enää rienatko jostain "isänmaasta" höpisemällä. Brysselin ja Davosin juoksevat koirat.

      Poista
    3. Katalina, muistanet, että vastasin sinulle (siis ylen rohkealle ja puskassa istuvalle kanssaväittelijälleni) "lonkalta ja muina miehinä". Nostapa rima edes hieman. jooko?

      Poista
  9. Vihavainen, haluaisin kysyä seuraavaa.

    Muistelen, että aikanaan luit ironmistress/takkirauta-blogia, joka sittemmin poistettiin.

    Joka tapauksessa, muistan tuosta blogista tilaston Venäjältä 60-luvun Neuvostoliitosta aborttitilastoista. Venäläiset naiset olivat ylivoimaisia ykkösiä tilastossa tehdyt abortit/elävänä syntyneet, muistaakseni noin 10aborttia/1 elävänä syntynyt. Tuota kommentoitiin siten, että venäläiset naiset mieluummin tuhoavat lapsensa ennen syntymää kuin antavat näiden syntyä Venäjälle. Venäjällä kun on vieläkin tapana tuhota omia maan lapsia etatismin nimissä. Olisi silkkaa hulluutta synnyttää lapsi Venäjälle.

    Onko sinusta tuossa väitteessä venäläisten naisten asenteessa perää vai onko se vain huulen heittoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Takkiraudalla lähti aina toisinaan ajatus vähän turhan kovaan kiitoon.

      Suuria aborttimääriä Neuvostoliitossa selitti sangen yksinkertaiset asiat. Ehkäisypillereitä ja muita ehkäisyvälineitä oli huonosti saatavilla. Ne olivat käyttömukavuudeltaan huonoja ja käsittääkseni esim. ehkäisypillereitä ei voi niin vain toisinaan nakella kitaansa vaan niitä pitää olla saatavilla jatkuvasti. Kun vielä miettii, että Neuvostoliiton lääketeollisuus ei ollut tunnettu hienosäädöstään mm. hammasproteeseja valmistettiin neljää kokoa… Niin ei ne erittäin hormonipitoiset e-pillerit tainneet olla joka naisten suosikki.

      Abortin sai ilman sen kummallisempaa kuulustelua ja siitä vakiintui Neuvostoliitossa ”jälkiehkäisyn” muoto. Lisäksi abortteja otettiin paljolti samoista syistä kuin länsimaissa - huono sosiaalinen tilanne kuten opintojen keskeneräisyys, huonot asumisolot, ei seurustelusuhdetta tai toivoa avioliitosta.

      Venäläiset olivat lisäksi ehkä maallistunein kansa Neuvostoliitossa. Esimerkiksi Virossa käytiin vielä 1950-luvulla rippikoulut yms. ja muistan jostain lukeneeni, että virolaisia komsomol tyttöjä kehotettiin 50-luvulla viettelemään metsäveljiä tietojen saamiseksi. Kun lopuksi todettiin, että ”vahingon” tapahtuessa komsomol lääkäri hoitaa asian – olivat virolaiset komsomol tytöt aivan kauhuissaan. Muslimien aborttisuhteesta ja seurustelukäytännöistä tuskin tarvitsee edes puhua.

      Toisaalta ei se suomalaistenkaan syntyvyys juuri hurraa huutoja aiheuta. Ilmeisesti tämä paljon hehkutettu ”EU:n suuremman hyvinvoinnin projekti” ole saanut kansalaisissa suuria sikiämishaluja aikaiseksi, mutta onneksi väestönvaihto on jo menossa.


      Poista
    2. No Takkirautahan sanoi, että Suomen "herrat"/päättävässä asemassa olevat ovat niin suomalaisvastaisia, että sen takia EU on nuorille jättipotti. Suomen nuoret voivat muuttaa Suomen herroja karkuun EU-alueelle...

      Poista
    3. Tilanne oli se, ettei ehkäisyvälineitä saanut. Omia pillereitä pelättiin ja unkarilaiset olivat kalliita. Tyttö saattoi yrittää ehkäisyä sitruunan viipaleella.
      Abortti on aina murhaamista niin siellä kuin täällä, mutta täällä oli jo 60-luvulla muitakin vaihtoehtoja. Eivät venäläiset naiset sen kyynisempiä tappajia ole olleet kuin muutkaan.

      Poista
  10. No minä nyt muistelisin tuolta ajalta, että aborttia käytettiin vaan ehkäisykeinona.

    VastaaPoista
  11. ”Mutta kysyisinkin, että mihin Venäjä olisi tyytynyt?”

    Venäjä on luonnonrikkauksiltaan maailman rikkain valtio. Kysyjä on sydämenpohjasta asti huolissaan siitä, että Venäjä pitää saada tyytyväiseksi.

    Minkä vitun kysymys on se, ”että mihin Venäjä olisi tyytynyt?”

    Miksi tämä vitun kysyjä ei kysy: ”Venäjä on luonnonrikkauksiltaan maailman rikkain valtio, mutta miksi sen kansantalouden vuotuinen kokonaistuotanto käsittää ainoastaan 1,5-2 prosenttia maailman vuotuisesta kansantalouden kokonaistuotannosta? Venäjällä on sata neljäkymmentä miljoonaa asukasta, mutta miksi ne eivät ole luonnonvarojensa kimpussa rikastuakseen?

    Taitaa olla itsestään selvää, että vitun kysyjät eivät koskaan löydä vastauksia näihin kysymyksiin. Vitun kysyjät pitävät huolta vain siitä, että Venäjä pitää saada tyytyväiseksi.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vitusta tulee mieleen kirnu.

      Poista
    2. >…Minkä vitun kysymys on se, ”että mihin Venäjä olisi tyytynyt?”…

      Mikä vitun kysymys on se, ”että mihin Suomi olisi tyytynyt?”. Tarkastellaanpa Suomen aloittamaa hyökkäystä Venäjää vastaan.

      Tämän sodan seurauksena Euroopan kaasun hinta on tänä aamuna 68-kertainen kahden vuoden takaiseen arvoonsa verrattuna. Jos siis maksoitte lämmitysöljyn tankillisestanne aiemmin 2 000 euroa, maksatte siitä nyt 136 000 euroa. Tuntuuko kivuliaalta? Ai niin, muistakaa ostaa vessapaperia, se loppuu uutisten mukaan kohta.

      Ja mitä vittua me ja länsi on tällä aloittamalla Venäjän sodalla olemme saavuttanut, mihin me olemme tyytyneet tyytyväisinä? Kuinka olisi ollut Ranskan ja Saksan ajama ratkaisu Ukrainan tilanteeseen, siis suunnilleen sama, joka Kosovossa tehtiin?

      Poista
    3. Tarvitaanko enää muita sanoja, kun koko sanoma voidaan tiivistää näihin kahteen?

      Poista
    4. Pahinta on kun tuo sana muuttuu välimerkin korvikkeeksi.

      Poista
    5. Se on inhottava tunne kun ei ole varma harrastaako joku sarkasmia, vai onko ne ihan tosissaan...

      Poista
  12. Miten pitäisi suhtautua ilmiselviin viidennen kolonnan edustajiin, jotka täälläkin puolustavat naapurin paratiisia. Näin vielä rauhan ajan demokratiassa heihin voi suhtautua vaikkapa jonkinlaisina marginaalisina kummajaisina, joista kuitenkaan ei ole todellista vaaraa. Mutta miten olisi mahdollisen vihollisen hyökätessä, jolloin heistä tietoineen voisi olla viholliselle todellista hyötyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sodassa on sodan tavat. Kyllä ihmisoikeustuomioistuimelle tulisi työsarkaa.

      Poista
    2. Mutta annapa olla, silloin homma on helpompi ja kätevämpi, kun suomipoika itse hyökkää ensin. Niin kuin Saksan kanssa karattiin Neuvostoliiton kimppuun jatkosodassa. Voidaan likvidoida nämä perkeet jo hyvissä ajoin.

      Poista
  13. Ukraina ja sen poliittinen johto on sössinyt maansa tulevaisuuden jo vuodesta 1992. Vai mitä meille kertoo se että vuosina 2012-21 maan energiankulutus (joka korreloi hyvin reaalitalouden kanssa) supistu peräti 36%. Ei tuosta selity "tehostuminen" kuin ehkä pari prosenttia mutta todellinen talouden volyymi on supistunut kolmanneksella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se sössiminen on aika pientä sen rinnalla mitä Venäjä on tehnyt Ukrainan tulevaisuudelle tänä vuonna.

      Poista

Kirjoita nimellä.