perjantai 5. toukokuuta 2023

Ruotsin ja Turkin välejä

 

Sairas mies ja pohjolan urhot

 

Ottomaanien imperiumia nimitettiin Euroopan sairaaksi mieheksi ja väitetään, että nimityksen keksi Venäjän keisari Nikolai I, joka sitten Krimin sodassa sai huomata, että potilasta ei jätetty yksin, kun Euroopan tasapaino oli vaarassa.

Venäjälle Turkki oli sanan normaalissa merkityksessä perivihollinen ja siellä on laskettu maiden sotineen keskenään 351 vuotta. 1700-luvulta lähtien sotia on ollut kymmenen ja tapettuja ihmisiä, poltettuja kaupunkeja ja tuhottuja laivoja kertyy hirmuisia määriä, jos joku haluaa ne laskea.

Joka tapauksessa Turkki oli Venäjälle peritty vihollinen siinä kuin se oli Ruotsille vakiintunut ystävä. Meillä varmaankin muistetaan parhaiten Suomen kaartin osallistuminen vuosien 1877-78 Turkin-sotaan ja Gornyj Dubnjakin taistelu, josta Bulgariassa yhä tunnetaan Suomenkin rooli. -Hei rota plii ja kara-kara kii, kun me turkkilaisen tukkahan rynnättii!

Turkin valtakunta oli toki vanha kristikunnan vihollinen ja sellaisena tunnettu meilläkin jo Lutherin ajoista saakka. Sehän oli tuo Vanha vainooja, joka Lutherin virressä mainitaan. Sitä paitsi se oli 1800-luvulla anakronistisen barbaarinen ja harjoitti muun muassa orjakauppaa. Pelkästään janitsaari-instituutio teki siitä eurooppalaisten silmissä kauhistuksen.

Asiaa ei parantanut barbareskimaiden eli lähinnä Algerian ja Marokon harjoittama suurimittainen merirosvous, joka saatiin lopullisesti asioihin vasta Ranskan vallattua Algerian 1830. Noiden maiden yhteys Turkkiin oli 1700-luvulla jo aika heiveröinen, mutta vielä Alphonse Daudet’n Tartaron de Tarascon kertoi lähtevänsä Turkkiin leijonia metsästämään mennessään ilmeisestikin Algeriaan.

Barbareski-sana tulee berbereistä, mutta ei se sitä asiaa muuta, että heidät koettiin barbaarisena vaarana sivistyneelle kansojen yhteisölle. Ruotsi nieli ylpeytensä ja maksoi barbareskeille veroa suojellakseen laivojaan merirosvoilta.

Korkean portin eli Turkin sulttaanin kanssa asiat sujuivat paremmin. Vihollisen vihollinen on tunnetusti ainakin jonkinlainen ystävä ja niinpä jo Kaarle XII turvautui sulttaanin apuun Venäjää vastaan. Kuten tunnettua, Venäjä hävisi vuosien 1710-1713 sodan, mutta Turkki sortui lahjuksiin ja löysi vielä vahvan Venäjän edestään.

Olen kuullut väitettävän, että Turkki olisi ollut Ruotsin liittolainen kaikissa 1700-luvun sodissa. Hattujen sodan osalta minulla ei ole asiasta mitään tietoa, mutta Kustaa III kyllä mainitsi neuvotteluissaan Venäjän kanssa noilla valtioilla olleen liittosopimuksen, jonka Kustaa olisi halunnut purkaa, mikäli Venäjä olisi vastaavasti purkanut liittonsa Tanskan kanssa. Silloin Suur-Ruotsiin olisi liitetty Norja.

Kauppoja ei tullut, mutta kyllä sen sijaan Kustaa III:n hyökkäyssota Venäjää vastaan vuosina 1788-1790, jolloin ruotsalais-turkkilainen yhteistyö nousi taas arvoon arvaamattomaan. Turkkihan kävi taas ankaraa sotaa Venäjää  vastaan vuosina 1787-1791 ja sille oli kullan arvoista, mikäli Ruotsi sitoisi Venäjän Itämeren laivaston pohjoiseen.

Kultaa käytettiinkin suuria määriä. On puhuttu jopa sadasta tynnyrillisestä kultaa, mikä ei tarkoita sitä, että puiseen tynnyriin olisi ahdettu puoli kuutiota kultapiastereita. Siinä eivät olisi enää laudat kestäneet. Tarkemmin sanoen se määriteltiin alun perin 100000 taaleriksi hopearahaa, josta se 1700-luvun lopulle mennessä tippui noin 16000:een.

Summat eivät loppujen lopuksi olleet aivan valtavia. Myös Preussi ja Englanti antoivat Ruotsin sotakassaan tukiaisiaan, mutta niiden anteliaisuus alkoi vuonna 1790 heikentyä.

En ole missään huomannut lasketun selkeästi Kustaa III:n sodan ulkomaisen rahoituksen määrää, vaikka asia olisi sangen kiinnostava. Wikipediassa ei edes ole turkkilaista artikkelia Kustaa III:n sodasta, joka kuitenkin oli Turkille varsin tärkeä asia aikoinaan.

 Lieneeköhän valtioiden kautta koko 1700-luvun jatkuneen ystävyyden ja liittolaisuuden historiasta pidetty edes ruotsalais-turkkilaista historiantutkijoiden seminaaria? Kielitaistoista väkeä varmaankin jo löytyisi ja molempia maita kiinnostavina teemoina voisi käsitellä vaikkapa Balkanin ja kurdien historiaa.

Joka tapauksessa Kustaa III oli Turkin kanssa solmitun sopimuksen sitoma tehdessään rauhan Värälässä vuonna 1790. Sopimuksen mukaan Ruotsilla ei ollut oikeutta tehdä rauhaa ilman Turkkia, mutta se ilmoitti Kustaa Mauri Armfeltin suulla, että sellainen oli.

 Tässä ei pystytty tekemään edes Rytin temppua, koska hallitsija ei vaihtunut. Hetki oli Ruotsille joka tapauksessa yhdestoista. Toinen Ruotsinsalmen taistelu oli heikentänyt Katariinan intoa jatkaa sotaa, vaikka taistelun hävinnyt hurjapää, Nassau-Siegenin prinssi valmistautui revanssiin täyttä häkää.

Venäjälle tärkeät asiat tapahtuivat kuitenkin etelässä: Itävalta oli irtautunut Turkin-sodasta ja Puolassa oli asemat varmistettava, kun Preussi valmistautui siellä ottamaan lisää alueita Puolasta. Miehet ja laivat tarvittiin etelässä.

Kustaa III säästyi siis luovuttamasta Suomea, kuten Katariina oli sodan alkaessa ennustanut. Kymijoen rajaa varmistettiin kuitenkin tunnetulla Suvorovin linjalla ja raja työnnettiin sitten Pohjanlahdelle, kun sopiva konjunktuuri vuoden 1807 Tilsitin-politiikan ansiosta tarjoutui.

Venäjän ja Turkin välinen sota käytiin myös vuosina 1806-1812. Ainakaan minulla ei ole tietoa siitä, yrittikö Ruotsi silloin hakea tukea Turkista. Perinteitähän asialla olisi ollut, mutta kukaties edellisen sodan kokemukset eivät vakuuttaneet Turkkia tai kenties Kustaa IV Adolf oli jo niin suuresti ns.periaatepolitiikan sokaisema, että se ei halunnutkaan tukea sellaiselta valtiolta, joka oli barbaarinen kristinuskon vihollinen.

10 kommenttia:

  1. "Sopimuksen mukaan Ruotsilla ei ollut oikeutta tehdä rauhaa ilman Turkkia, "

    Eiköhään noissa asioissa ole aina noudatettu sitä Machiavellin periaatetta, että sopimukset ovat ruhtinasta sitovia vain siihen asti kuin ne ovat tämän/valtion edun mukaisia.

    "En ole missään huomannut lasketun selkeästi Kustaa III:n sodan ulkomaisen rahoituksen määrää, vaikka asia olisi sangen kiinnostava. "

    Tästä Ruotsilla oli suurvaltakaudeltaan vahvat perinteet: kolmekymmenvuotinen sotakin käytiin varsinkin loppupuolella pitkälti habsburgeja vastustaneen Ranskan apurahojen turvin.

    VastaaPoista
  2. ”Ruotsin ja Turkin välejä”

    Ruotsin ja Turkin välejä yms. on seurattu ja tullaan seuraamaan jatkossakin. Siksi haluan purnata ihan eri asiasta.

    Valitettavasti Nikolai Vasiljevitsh Gogol ei ennustanut sitä puheripulia/ripulipuheita, joita Venäjän TV-propaganda antaa ulos eli ulostaa. Tai ehkä se olikin itse asiassa onneksi.

    Joka tapauksessa Gogol Nikolai Vasiljevitsh ennusti jotakin: ”Minne riennät sinä, Venäjä, vastaa! Ei vastausta. Kulkuset helisevät ihanasti, jyrähdellen repeilee kappaleiksi ilma muuttuen tuuleksi, ohi lentää kaikki mikä vain on maan päällä, ja karsaasti väistäen antavat tietä muut kansat ja valtakunnat.”

    VastaaPoista
  3. “…Nikolai Vasiljevitsh Gogol ei ennustanut sitä puheripulia/ripulipuheita, joita Venäjän TV-propaganda antaa ulos eli ulostaa…”.

    Ansiokas yritys runoilun saralla, mutta ihan et tavoittanut Gogol Nikolai Vasiljevitshin tyyliä.

    VastaaPoista
  4. ”Ruotsin ja Turkin välejä”

    Ruotsin ja Turkin välejä, tai oikeastaan Turkin ja Ruotsin välejä hallitsee nykyään paljolti V.V. Putin, koska Turkin talouselämä on vähän niin ja näin ja riippuu paljosti Venäjästä.

    Turkin ja Suomen välejä Putin ei pystynyt repimään eikä edes pureskelemaan historiallisista syistä.

    Jos Turkin seuraavana johtajana on joku muu kuin Erdogan, niin Ruotsi on heti NATO:n jäsen.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "... Ruotsin ja Turkin välejä, tai oikeastaan Turkin ja Ruotsin välejä hallitsee nykyään paljolti V.V. Putin...".

      Äläs nyt. Turkkia närästää porukka, jota Ruotsi hyysää ja jota Turkki pitää terroristeina.

      Poista
    2. "...Turkin ja Ruotsin välejä hallitsee nykyään paljolti V.V. Putin..."

      Turkin ja Ruotsin välejä hallitsee nykyään Ruotsin hyysäämä porukka, jonka Turkki katsoo olevan terroristeja.

      "...Turkilla on Naton toiseksi suurimmat asevoimat Yhdysvaltojen jälkeen...".

      Tämä taas hallitsee Turkin ja Naton välejä.

      Poista
  5. Eikös Turkkiinkin tepsinyt Nikolain mielestä parhaiten hänen yleislääkkeensä kaikkiin tauteihin eli venäläinen ruuti?

    VastaaPoista
  6. "Sairas mies" kokoaan suurempana

    Turkki on Erdoganin aikana koettanut valtavasti lisätä poliittista painoarvoaan. Sisäisiä vastustajia on vangittu kuulemma tuhansittain. Turkki on sekaantunut varsin raskaastikin useisiin konflikteihin kuten Syyrian ja Libyan sisällissotiin, Armenian-Azerbaidzhanin sotaan, hyökkäyksiin Irakin kurdialueille. Niskassa ovat edelleen ratkaisemattomat ongelmat omilla kurdialueilla sekä Kyproksella. Lisäksi maassa majailee suuri joukko romahtaneista Syyriasta ja Libanonista tullutta väestöä. Kaikki tuo on varmasti nielenyt valtavat määrät rahaa. Näyttää kuitenkin siltä, ettei Turkki ole toimillaan saavuttanut sellaista mahtiasemaa Lähi-idässä kuin Erdogan olisi halunnut.

    Ei ole yllättävää, että Turkin valuutta on viime aikoina merkittävästi heikentynyt. Pahempaa seuraa, jos Ukrainasta ei sodan vuoksi saada enää halpoja elintarvikkeita. Turkista saattaa hyvinkin tulla taas "sairas mies", jolle apu parjatulta Ruotsiltakin alkaa kelpaamaan.

    VastaaPoista
  7. "En ole missään huomannut lasketun selkeästi Kustaa III:n sodan ulkomaisen rahoituksen määrää, vaikka asia olisi sangen kiinnostava. "

    Tällä on Ruotsin suurvaltakaudella ollut vanha perinne: muistelen, että jo kolmekymmenvuotisen sodan loppupuolella Ruotsin sotakone pyöri pitkälti habsburgeja vastustavan Ranskan apurahojen turvin. Myös Viaporin rakentamiseen käytettiin Ranskan rahoja.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.