Savonlinnan-Shanghain
akselilla
Kävin eilen Savonlinnan tuomiokirkossa
kuuntelemassa Shanghain konservatorion kamariorkesterin ilmaiskonserttia, joka
oli samalla Savonlinnan musiikkiakatemian kesän 2026 päätöskonsertti.
Savonlinna se vain jaksaa sinnitellä
kulttuurikaupunkina, vaikka sitä takavuosina puukotettiin pahasti selkään, kun sen
perinteikäs opettajankoulutuslaitos järjettömästi kaapattiin Joensuuhun peräti
valtion tuella.
Oopperajuhlat herättävät kaupungin yhä
joka kesä ainakin kuukaudeksi ja lähipitäjien kirkot, koulut ja kartanot ovat täynnä
musiikkitapahtumia. Talvelakin henkeä pidetään yllä (ks. Vihavainen:
Haun kulttuuri sinnittelee tulokset ).
Koelaulukurssin ilmaiskonserttti Tiittalan
kartanossa viime lauantaina oli tasoltaan aivan hämmästyttävä ja nimenomaan
hyvässä mielessä.
Kulttuurissa musiikki onkin aivan omaa
luokkaansa siinä, että se pytyy ylittämään kaikki mahdolliset rjata, mikäli en
annetaa tapahtua.
Ne Euroopan kulttuurin saavutukset, joita
eniten yhä ihaillaan ja maantieteellisesti laajimmin yhä harrastetaan,
liittyvät musiikkiin.
Kuvaamataiteet saavuttivat epäilemättä
myös Euroopassa erään huipun, josta on ehkä mahdotonta enää edetä kauemmas
samaa tietä ja on helppo sanoa, että myös kirjallisuus ja teatteri olivat vertaansa
vailla jo 1800-luvulla. Sen jälkeen on lähinnä kirjoitettu siihen alaviitteitä
tai konstailtu kollegoiden iloksi.
Ei kuitenkaan enää näytä siltä, että edes
itse Euroopassa oltaisiin innokkaita jäljittelemään sitä, mitä sen kulttuurissa
saavutettiin joskus 1700-1800-luvuilla. Poikkeuksena on musiikki.
Shanghain musiikkiakatemian kamariorkesteri
solisteineen esitti hyvin taitavasti ja puhtaasti länsimaista klassista musiikkia
Vivaldista ja Brahmsista Mahleriin ja Raveliin. Ohjelmistossa oli myös kiinalaisia
säveltäjiä, joiden teokset olivat jossakin määrin omaleimaisia, mutta sopivat
erinomaisesti tuolle orkesterille ja sen soittimille, eivätkä mitenkään
radikaalisti eronneet niiden sävelmaailmasta.
Olen ennenkin ihastellut erityisesti kiinalaisten
mestarikurssilaisten uskomatonta taitoa liedin tulkinnassa. Niin vahvaa ja
ilmeikästä ääntä ja hienoa saksan kielen ääntämystä voi vain ihmetellä, tuskin
ylittää.
Kiinnittäisin tässä huomiota siihen, että sekä
orkesteri että laulusolisti olivat siis kiinalaisia, kuten myös heidän
soittimensa ja jopa pukunsa (tietysti!?). Säveltäjät olivat eurooppalaisia:
ranskalaisia, saksalaisia (myös juutalainen), italialainen…
Säveltäjät olivat epäilemättä miehiä eikä
edes ns. kiintiönaista ollut mukana, mutta soittajista naisia oli lähes puolet.
Soittajien, enempää kuin säveltäjienkään sukupuolisesta suuntautumisesta en
tiedä, enkä välitä tietääkään.
Olen joka tapauksessa vakuuttunut siitä,
että konsertin sävelmaailman pystyivät yhtä lailla jakamaan niin suomalaiset
kuin kiinalaiset, niin miehet kuin naiset. Luultavasti muutaman sadan hengen
yleisössä oli lisäksi useita muita kansallisuuksia ja noita sukupuolisuuntauksiakin.
Yhtään niqabia tai burkhaa en huomannut, enkä liioin burnuuseja tai vastaavia.
Pääsyhän oli ilmainen ja vain ohjelmasta
saattoi maksaa vapaaehtoisen summan, mutta jostakin syystä tilaisuus sai hyvin
vahvasti suomalais-kiinalaisen sävyn. On syytä panna merkille, ettei paikalle
ollut tullut yhtään mielenosoittajaa eikä muitakaan friikin näköisiä henkilöitä.
Nostan tämän esille siksi, että koko lämminhenkinen
tilaisuus tuntui olevan kuin jostakin menneestä, ehkäpä 1980-luvun maailmasta,
jolloin tyhmimmät radikaalit jo ymmärsivät olla hiljaa ja kansainväliset
kiistakysymykset jätettiin yleensä valtioiden välisiksi asioiksi sen sijaan
että jokaisen korven pieneläjän velvollisuudeksi olisi ajateltu tuntea niiden
johdosta ainakin vanhurskasta suuttumusta.
Edes yhtä ainutta vihreää lentomatkustamisen
häpeäjää ja häpäisijää en joukosta huomannut ja konsertin saamat aploditkin
olivat mahtavat. Itse asiassa niitä olisi voinut miltei kuvata neuvostoliittolaisilla
1930-luvun vakiotermeillä: jatkuvia, kauan kestäviä suosionosoituksia, jotka
muuttuvat ovaatioksi. kaikki nousevat seisomaan… Silloin, Stalinin aikana
kuuluivat asiaan myös huudot ”Rot Front! ”Ura!”, jne.
Nyt vain tömisteltiin, ulvottiin ja
vingahdeltiin. Mutta se kuulosti spontaanilta. Aplodit myös uskallettiin
lopettaa tolkullisessa ajassa.
Tulee vain mieleen, että Kiinalla on toki
myös omaa, osin ikivanhaa musiikkikulttuuria ja se varmastikin voi, myös hyvin.
Siitä huolimatta siellä viljellään myös suurella menestyksellä länsimaista
musiikkia, jonka täytynee siis päätellä olevan hyvin korkeatasoista aivan
riippumatta siitä, kenen korvalla sitä kuuntelee, kunhan ihminen vain on edes
hiukan musikaalinen.
Kiinnostavaa on, etten ole kuullutkaan
esimerkiksi Saudi-Arabian tai Jemenin sinfoniaorkestereista, joita hyvinkin
saattaa olla olemassa, vai saattaako? Öljyrahoillaan he voisivat palkata
vaikkapa huippuluokan juutalaisen orkesteri, ellei omaa harrastusta riitä. Se
todistaisi ainakin kulttuuritahdosta.
Kiinalaisten suuri harrastus länsimaiseen
klassiseen musiikkiin on joka tapauksesa merkille pantava asia, eikä mikään itsestäänselvyys.
Tuntuu monessakin suhteessa siltä, että
kiinalaiset ovat meitä henkisesti paljon lähempänä kuin erinäiset keskiaikaa
elävät Lähi-Idän kansat, jotka tekevät kaikkensa erottautuakseen länsimaisesta
kulttuurista. Nythän Venäjältäkin on kuulunut tuon suuntaisia julistuksia.
Kiinalaisten erikoisuutena on myös, että
sikäläisten siirtolaisten kanssa ei vastaanottajamailla näytä olleen muita
ongelmia, kuin tuon kansan tavaton ahkeruus ja lahjakkuus, jotka ovat yhä
uudelleen nostanut ne uudessa kotimaassaan eliitin asemaan (ks. Vihavainen:
Haun merkuriaaliset tulokset ).
Muistettakoon ihan vain kuriositeettina,
että myös Savonlinnan nykyinen vt. kaupunginjohtaja on nimeltään Ding Ma.
Hänestä on tykätty kovasti.
Musiikki taitaa olla viimeinen laji, jota ei kommunismi, wokeismi tai edes rasismi ole päässyt saastuttamaan. Ei tästä kauan ole, kun Karajan ei päästänyt naisia soittamaan Berliinin filharmoonikkoihin, mutta nyt siellä taitaa vierailla jopa naiskapellimestarit ja musiikki on pysynyt korkeatasoisena siitä huolimatta. Viime talvena olin Malagan filharmoonikkojen konsertissa, jota johti kiinalainen ja viulusolistina kiinalainen nainen. Musiikkikin oli kiinalaisen säveltämää, mutta hyvin länsimaalaiseen korvaan sopivaa. Konsertti olikin yksi viime vuosien mieleenpainuneimmista.
VastaaPoista"Ei tästä kauan ole, kun Karajan ei päästänyt naisia soittamaan Berliinin filharmoonikkoihin, mutta nyt siellä taitaa vierailla jopa naiskapellimestarit ja musiikki on pysynyt korkeatasoisena siitä huolimatta."
PoistaOletko nyt aivan varma asiasta? Vai kuullaanko tässä vain keskiaikaista rumpujen pärinää tahi pelkkien tyhjien tynnyrien kolinaa.
Euroopan kulttuurin kääntyminen auringonlaskuun on kyllä totta. Niin monella tavalla. Huippuaikoja nuo päivityksessä mainitut ja sitten vielä nuo havainnot 80-luvun erilaisuudesta, viimeiset järjen ajat, tähän aikaan verrattuna. Ei voi usein kuin sääliä tässä ajassa Euroopassa eläviä nuoria, mistä jäävät paitsi.
VastaaPoistaTämä aika: mielenkuohua asioista jotka eivät omaa elämää kosketa ja digitaalisesti tyhmentyneen ja lisää tyhmentyvän maailman riemuvoitto.
Jos ja kun kiinalaiset säilyttävät pragmatisminsa niin läntinen sekoileva maailma putoaa heidän käsiinsä kuin kypsä marja pensaasta. En toivo mutta näyttää että niin se menee.
Kiinalaisia siirtolaisia vastaan kenelläkään ei ole mitään kuten päivityksessä kirjoitettiinkin. Siihen on syynsä.
Jos Suomen väkiluvun ei saisi antaa laskea, ajattelen itse kyllä eri tavalla, niin siitä suunnastahan uudet suomalaiset pitäisi houkutella.
Mediassa puhutaan vasemmistopolitiikkojen kielellä maahanmuuttovastaisuudesta.
Se jätetään tarkoituksella varjoon että maahanmuuttovastaisuus on sitä harjoittavilla ihmisillä hyvin valikoivaa. Riippuu mistä tullaan.
Pääkaupunkiseudulla asuvista kiinalaisista, itäaasialaisista, venäläisistä eikä monista muistakaan ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa kovimmillakaan foobikoilla. Eestipojat sitten ovat kuin oma sakkia. Myös ukrainalaiset.
Ai niin, venäläisethän on nyt pannassa kun Putinin perkele teki tavallisista venäläisistä yhdessä yössä mahdollisia desantteja. Niin suuri on mediahysterian valta. Kuuluu tuossa ensimmäisessä kappaleessa kuvaamaani ilmiöön. Pakonomaiseen jatkuvaan mielenkuohuun.
Ajattelepa Vihavainen jos maailma olisi Savonlinnan tori heinäkuussa 1984. Sorsan hallitus. Miten järjissään demaritkin!
Miten helppoa ja järkevää se kaikki olikaan. Vaikka silloinkin oli kylmää sotaa ja happosadetta. Mutta hyvin niissä kävii.
"etten ole kuullutkaan esimerkiksi Saudi-Arabian tai Jemenin sinfoniaorkestereista, joita hyvinkin saattaa olla olemassa, vai saattaako?"
VastaaPoistaTodennäköisesti ei ole, koska noissa maissa vallitsevan vanhoillisen islamin tulkinnan mukaan musiikki, varsinkin puhaltimet ja jousisoittimet ovat kiellettyjä. Kun se tuon vuoksi ei ole kuulunut paikalliseen kulttuuriin, siihen ei ole nykyäänkään panostettu. Musiikin - josta ei ole Koraanissa mainintoja - luvallisuudesta on myös uskonoppineiden päinvastaista tulkintoja.
"Kiinnostavaa on, etten ole kuullutkaan esimerkiksi Saudi-Arabian tai Jemenin sinfoniaorkestereista, joita hyvinkin saattaa olla olemassa, vai saattaako?"
VastaaPoistaKiinnostavaa? Ehkä ennemmin takaperoisen tyypillistä ajattelua suomalaisittain, jossa jää moni asia ympäröivästä maailmasta arvailun varaan. Näin on varmasti myös muualla maailmassa eikä kenenkään tarvitse ymmärtää tai tietää koko maailmasta kaikkea. Asenne on kuitenkin perussuomalaisilla usein tympeä maailmaa kohtaan johtuen tietämättömyydestä.
Jos kiinnostusta riittää, voi helposti internetin avulla avata maailmaansa ja tutustua Saudi-Arabian musiikkielämään, jossa koulutetaan ja harrastetaan maan musiikkikasvatusta. Aika alussahan se polku on länsimaisen musiikin suhteen, jos sitä pitäisi musiikin historian kehityskulun alkuna tai standardina vaan kuka voisi ajatella kenenkään olevan takaperoinen keskiaikalainen, kun professorikin ihmettelee kirjoituksissaan päivästä toiseen maailman kansojen monimuotoisuutta. Hei, tuolla menee ihka-aito juutalainen, tuolla kiinalainen ja tuolla pellavapää suomalainen. Tai kuten mummivainaani asiansa aikoinaan ilmaisi "katso, tossa menee aito neekeri"!
On se niin ihmeellistä. Tervetuloa kansainväliseen Suomeen.
Niin kauan kuin olemme pakkoenglannin vankeja, suomalaisessa kulttuurissa ei tapahdu mitään avautumista tai tiedonhankintaa maailmasta.
PoistaOlemme kulttuurina vielä aika nuori ja pieni kansa, joka on pitkään joutunut kyyristelemään aina isompien vanavedessä joko itään tai länteen. Oman tien löytäminen ja kulkeminen vaatii sisua ja halua avautua maailmalle. Ja sitähän meillä suomalaisilla on! Se ei tarkoita oman kulttuurin hylkäämistä vaan maailmaan tutustumista, oman kulttuurin reflektointia sen kanssa ja mahdollisesti hyvien juttujen integrointia siihen. Kyllä me aikaa myöten opimme katsomaan asioita laajemmassa perspektiivissä.
Poista"Kiinalaisten suuri harrastus länsimaiseen klassiseen musiikkiin on joka tapauksesa merkille pantava asia, eikä mikään itsestäänselvyys."
VastaaPoistaTuosta voisi jopa vetää sen johtopäätöksen, että kulttuuri on ainakin joltain osin universaalin.
Juuri näin. Ellei siitä sitten tahallisesti eristytä omaan 1400-luvun ( vrt. Hidzra) erinomaiseen "kansainvälisyyteen".
PoistaTai ellei eristytä tahallisesti 1900-luvun länsimaiseen globaaliin markkinatalouteen, jonka sivuvaikutuksena saatiin katastrofaalinen ilmastonmuutos ja sen tuhoista voivat uutisia seuraavat lukea tänäänkin esimerkiksi Euroopassa.
PoistaSumma summarum - kaikissa eristyneissä asioissa on puolensa, siitä lienee konsensus.
Ehkäpä nyt sentään joidenkin uskontojen kannattaisi avautua kansainvälusyyteen ja omaksua modernin kulttuurin saavutuksia
PoistaEhkä nyt sentään joidenkin "uskontojen" kannattajien kannattaisi ottaa vaikkapa ilmastonmuutos yhtä vakavasti kuin islamin tutkiminen, ja omaksua itseään vanhemmista kulttuureista edes jotain viisauden rippeitä omaankin ajatteluunsa. Ehkäpä...
PoistaMitä keskiaikalaisen syyrialaisen opiskelukaverini kanssa tuossa juttelin korkeakoulutuksen tasosta Damaskoksen yliopistolla niin eipä siinä hirveästi meikäläisellä ollut nokan koputtamista hänen opettaessaan minulle kirjanpitoa. Mutta varmaan ne olivat vanhentuneita tietoja ottaen huomioon, että se on vain jotain "keskiaikaista kirjanpitoa", millä hänkin on uraansa maailmalla tehnyt.
Quizás, quizás, quizás!
Avautuminen jenkkikulttuuriin on taantumista.
PoistaErityisesti kristinuskon?
PoistaItse kukin yrittäköön järjellään ratkaista, onko kristinusko erityisen sulkeutunut ja katsooko se muiden uskontojen edustajien olevan esim. uskottomia koiria, joiden tulevaa oikusta kidutusta pyhässä kirjassa toistellaan yhä uudelleen.
PoistaMikäli siihen kansainvälistymiseen halutaan kuuluvan myös modernisaatio, se edellyttää kyllä suvaitsevaa suhtautumista erityisesti kristinuskoon, jonka piirissä moderni maailma on syntynyt.
Älähdyksestä päätellen kyllä, kritinusko (tai sen harjoittajat) ovat varsin sulkeutunut piiri ja katsoo kieroon muita uskontoja.
PoistaOtsikossa hauska viittaus syksyn 2025 Miss Suomi-kohuun.
VastaaPoistaPohjimmiltaan aika kolonialistinen ja rasistinen kirjoitus, kiinalaiset ovat "hyviä" vain kun he apinoivat pikkutarkasti länsimaista kulttuuria.
VastaaPoistaKysymys on kaiketi siitä, mitä milloinkin voi sanoa. Stalinin järjestelmässä väärästä sanomisesta joutui kaulakiikkuun. Hitlerin järjestelmässä, teloitettavaksi Kar 98k rivistön eteen. Tai lievemmässä tuomiossa nokkossoppakuurille Birgenauhun.
VastaaPoistaNyt, niqabin tai burghan puute, tai sen huomaaminen, on syvästi paheksuttavaa, vaikka siitä ei henkeään menetä tai joudu valtiolliselle laihdutuskuurille.
Minulle, kiinalainen musiikki, soittimineen, on äärimmäistä eksotiikkaa - mitenkään väheksymättä.