tiistai 26. joulukuuta 2017

Maa vailla menneisyyttä



Maa vailla menneisyyttä

Suomi lukuina 2017. 52 s. Tilastokeskus 2017.
Rautatieasemalla tässä syksymmällä oli iloinen yllätys. Siellä tyttö jakeli pieniä tilastovihkosia ja antoi vielä kullekin Suomi 100-karkin kaupan päälle.
Nämä taskutilastot ovat aina kuuluneet lemppareihini. Kun luvut on ainakin minun helppo unohtaa, niin vihkosesta saa tarvittaessa uskon ja jopa tiedon vahvistusta.
Nykyään tiedot toki löytyvät myös netistä ja tämä nimenomainen kokoelma on osoitteessa tilastokeskus.fi/suomilukuina.
Kirjanen alkoi lupaavasti, siinä oli yksi aukeama Suomesta ennen/nyt ja kyseessä olivat noin sadan vuoden toisistaan erottamat luvut. Väkiluku oli vuonna 1917 jo niin paljon kuin 3 143 300 ja vuonna 2016 peräti 5 503 297 henkeä. Kasvu oli 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alussa ollut huimaa, mutta siitä ei kerrota.
Suosituimmat nimet olivat silloin ennen Anna ja Eino ja nyt Sofia ja Onni. Kahvin kulutus oli silloin 1,7 ja nyt 9,9 kg/hlö. Autojen määrä oli silloin 1754 ja nyt 3 957 153 kappaletta…
Tämähän on ihan kiinnostavaa. Niinpä vihkosta silmäileekin odotukset korkealla. Meidän maassammehan tilastolaitos on maailman vanhimpia ja parhaimpia (mikäpä asia ei meillä olisi maailman paras?).
Niinpä sitä odottaa kiinnostuneena pitkiä aikasarjoja kiinnostavista kysymyksistä, sellaisia, joista näkee tasaisen kehityksen ja kriisit, nousut ja laskut.
Turhapa on odottaa. Tekijöitä näyttää vaivanneen joku selittämätön historiattomuus, sillä miltei kaikki luvut ilmoitetaan vain muutamalta vuodelta ja yleensä ei vuotta 2000 vanhempia tietoja ole lainkaan. Vuosi 1980 on jo harvinaisuus tässä julkaisussa.
Koska lähden siitä, että tekijät ovat olleet korkeakoulututkinnon suorittaneita, ihmettelen suuresti moista lyhytnäköisyyttä. Odottaisin sille perusteluja.  Pelkkien kontekstia vailla olevien lukujen esittämistä ei kai tässä voi selittää ihan typeryydelläkään. Onko tämä meidän aikamme nyt vain tällainen?
Joka tapauksessa on pakko kysyä mitä ihmeen merkitystä on sellaisilla luvuilla, joita ei suhteuteta mihinkään? Miksei mukana ole edes muutamien muiden maailman maiden lukuja samoilta vuosilta ja miksi pitkiä aikasarjoja on vain ani harvoissa tapauksissa?
Tämähän on varma keino piilottaa lukijalta esitettyjen lukujen todellinen merkitys. Tokihan me elämme koko ajan muuttuvassa, dynaamisessa maailmassa emmekä ole putkahtaneet tänne vuonna 2000 valmiina kuin Pallas Athene Zeuksen päästä. Muutos kai se meitä kiinnostaa ja sen täytyy kiinnostaa.
On hyvä tietää, että vuonna 1917 oli solmittiin avioliittoja 20004 kertaa ja purettiin 368 kertaa, kun taas vuonna 2016 niitä solmittiin 24464 kertaa ja purettiin 13541 kertaa. Tämä harvinainen näköala menneisyyteen on peräisin vihkosen ensi aukeamalta. Kiitos siitä, mutta pitkä aikasarja olisi tässäkin tapauksessa ollut vielä parempi. Miten tähän on tultu? Milloin?
 Väestöpyramidin kohdalla esitetään harvinainen vertailukohta vuoteen 1917. Siitä näkee havainnollisesti sen, miten alhaalta leveä ja ylhäältä kapea pyramidi on muuttunut lähes pallomaiseksi: nuorimmat ikäluokat ovat pieniä, keskimmäiset suuria. Milloin se muuttui ja miten?
On sanottu, että länsimaissa pyramidista on muotoutunut tuhkauurnan muotoinen ja että se hyvin kuvaakin sitä, minne ollaan matkalla. Kehityksen dynamiikka kai voisi kiinnosta meitä yhä?
En väitä, että pitkien aikasarjojen puute tekisi luvuista aina suorastaan käyttökelvottomia. On varsin hjyödyllistä tietää myös tämänhetkisestä tilanteesta sellaisia asioita kuin tietynsuuruista eläkettä saavien määrä, perhetyyppien määrä ja perheiden lapsiluku. Toki näissäkin tapauksissa tieto kehityksestä olisi monin kerroin kiinnostavampi kuin yksi ainoa otos, olkoonkin että tästä päivästä tai siis vuoden –parin ikäinen.
Rikostilastot ovat aina kiinnostavia, joskin vaikeatulkintaisia, sillä niihin ei välttämättä kerry aina vertailukelpoista tietoa. Kuitenkin tiedot esimerkiksi hengenmenoon johtavista rikoksista tai vaikkapa liikenneonnettomuuksista ovat aika paljon puhuvia. Ollapa niitä vaikkapa parin sadan vuoden ajalta. Sivumennen sanoen, liikenneonnettomuuksissakin on ihmisiä kuollut jo ennen kuin autot tulivat teillemme.
Minusta käsittämätöntä on, että tilastot Suomen kansalaisuuden saaneista ulkomaalaisista alkavat vasta vuonna 2011 ja tilastot turvapaikanhakijoista ja pakolaisista vasta vuonna 2012. Tällä tavoin jää kokonaan näkemättä se suuri mullistus, joka näissä asioissa on tapahtunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Onko se vailla mielenkiintoa? Miksi?
Outoa on mielestäni myös se, että Helsingin ja Sodankylän keskilämpötilat ja sadepäivien määrä annetaan vain vuosilta 1981-2010 ja sitten erikseen vuodelta 2016. Mitä hyötyä tästä on? Tapahtuuko kaikki kiinnostava luonnossakin vain nykyisyydessä ja lähimenneisyydessä?
Entä mitä kiinnostavaa on siinä, että saamme tietää suurimpien kuntien väkiluvun ja siinä tapahtuneen muutoksen vain vuodelta 2016? Tässäkin asiassa muutos sadan vuoden aikana on ollut huikea.
Myös eduskuntavaaleista olisi kiinnostavampaa tietää puolueiden saama kannatus kuin äänestysaktiivisuuden muutokset vuodesta 1907 lähtien, vaikka kyllähän se jälkimmäinenkin kiinnostava on, joten kiitos siitä.
Kaiken kaikkiaan vihkonen ja nettisivu eivät toki ole ihan hyödyttömiä. Mielestäni on joka tapauksessa harmillista, että tekijät ovat langenneet moiseen historiattomuuteen ja laiminlyöneet herkullisen mahdollisuuden suhteuttaa asioita. Toki vasta se antaa niille merkityksen ja auttaa meitä ymmärtämään myös omaa aikaamme.
Muistaakseni vuonna 2000 ilmestyi kirja, jossa eri elämänalojen kehitystä Suomessa oli kuvattu tilastojen valossa. Sellainen olisi tarvittu nytkin. Toivottavasti se on tulossa kunhan vuoden 2017 tilastot valmistuvat?

15 kommenttia:

  1. Minä veikkaisin, että tilastojen mielivaltaisesti valitut aikasarjojen alkuvuodet on tarkasti harkiten valittu siten, että nämä tilastot antavat poliittisesti korrekteja tuloksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassua kyllä, mutta se tuli mieleen minullekin. Eihän kansalle kannata nyt ihan mitä tahansa tietoa suorastaan tarjoilla.

      Poista
    2. Voisikohan asiassa nähdä jopa tiettyä analogiaa ns. Gosplan-tilastointiin ja kyseisessä edistyksellisessä menetelmässä sovellettuun viekkaaseen tarkoitushakuisuuteen...?

      Poista
  2. Juuri jokin päivä sitten etsin Tilastokeskuksen sivuilta tietoa vuokratason muutoksista aikajanalla 1995 - 2015 jotta voisin vertailla sitä alimman tulodesiilin vastaavana aikana tapahtuneeseen reaalitulojen muutokseen. Tuossa "tuloluokassahan" nimenomaan vuokra vie suurimman osan käytettävissä olevista rahoista.

    Noinkaan pitkää aikajanaa en löytänyt. Kymmenen vuoden ajalta löytyi käyrä, joka osoitti miten hirmuisesti vuokratason nousu on irronnut yleisen elinkustannusindeksin noususta.

    Tilastojen laatiminen on mitä ilmeisimmin poliittisen korrektiuden taidon- ja voimannäyte. Numeerisuus sinänsä luo näennäiseksaktiuden illuusion, joten jokainen tilastojen lukija kokee kuin automaattisesti olevansa "tositiedon" lähteillä. Kuitenkin esimerkiksi yleistä elinkustannusindeksiä laskettaessa on kuviteltu, että mahdollisimman laaja otanta erilaisista hinnoista takaisi "objektiivisen" tuloksen -- kun tilanne todellisuudessa on täysin päinvastainen: eri tuloluokille aivan eri asiat ovat toimeentulon ja "hyvinvoinnin" mittareina merkitseviä ja kriittisiä.

    Taitaa kuitenkin olla se toinen sanonta paljon enemmän oikeassa: "Ensin on valhe, sitten emävalhe, ja sitten vielä tilasto."

    VastaaPoista
  3. Kaikki muuttuu paremmaksi Tarja Halosen tultua nimitetyksi Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi.

    VastaaPoista
  4. Tilastokeskushan oli menneinä vuosina taistolaisten miehittämä. Heli Jeskanen-Sundström ylsi tältä pohjalta jopa pääjohtajaksi.

    Heli moitti minua v. 1985 länsiauton ostamisesta, kun tuli katsomaan muiden mukana tuliterää punaista Toyota Corollaani. Olimme tuolloin kurssitauolla.

    VastaaPoista
  5. Ei tarvita Tilastokeskusta huomatakseen että inflaatiota Suomessa on aiheuttanut viimevuosina lähinnä verojen ja piiloverojen nousu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totanoin

      Onkos mielestäsi viime vuosina ollut inflaatiota?

      Poista
  6. Jonkin verran tanskalaista lehdistöä seuraavana olen huomannut, kuinka siellä esim. koulumenestystä tilastoitaessa maahanmuuttajat erottuvat kolmannessa polvessa tai vangit taustansa mukaan. Kansalaisuuden saaneiden taustoja käydään myös läpi. Meillä yhtä ylimalkaista kuin Putinin lausahdus Krimin liittämisen jälkeen ja länsimaiden pakotteiden alettua 'valitsivat vartavasten kaksi juutalaista ja ukrin (Suomen kansalaiset Rotenbergin veljekset ja Timtsenko). Olen lukenut Mihail Zygarin Putinin sisäpiiri -kirjan joulunpyhinä. Kiinnostava ja helppolukuinen.

    VastaaPoista
  7. Mummielestä Tilastollinen vuosikirja ilmestyy edelleen ja siinä on rutkasti enenpi tietoa kuin 52 sivun taskukirjasessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No totta kai se on ihan eri oopperasta. Ja onhan se liäsksi vielä Virallinen tilasto, jossa sitä on vieläkin enemmän.
      Olisi nyt vain juhlavuoden taskutilastossa odottanut historiallista otetta.

      Poista
  8. Maa vailla menneisyyttä:
    historiattomuus

    -- Tämähän on ihan kiinnostavaa.

    -- Turhapa on odottaa.

    -- Koska lähden siitä, että tekijät ovat olleet korkeakoulututkinnon suorittaneita, ihmettelen suuresti moista lyhytnäköisyyttä. Odottaisin sille perusteluja. Pelkkien kontekstia vailla olevien lukujen esittämistä ei kai tässä voi selittää.

    -- Tämähän on varma keino piilottaa lukijalta esitettyjen lukujen todellinen merkitys.

    -- Minusta käsittämätöntä on, että tilastot Suomen kansalaisuuden saaneista ulkomaalaisista alkavat vasta vuonna 2011 ja tilastot turvapaikanhakijoista ja pakolaisista vasta vuonna 2012. Tällä tavoin jää kokonaan näkemättä se suuri mullistus, joka näissä asioissa on tapahtunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Onko se vailla mielenkiintoa? Miksi?

    -- Mielestäni on joka tapauksessa harmillista, että tekijät ovat langenneet moiseen historiattomuuteen ja laiminlyöneet herkullisen mahdollisuuden suhteuttaa asioita. Toki vasta se antaa niille merkityksen ja auttaa meitä ymmärtämään myös omaa aikaamme.

     lyhytnäköisyyttä
     todellinen merkitys
     suuri mullistus, joka jää kokonaan näkemättä
     laiminlyöneet herkullisen mahdollisuuden suhteuttaa asioita: Suomi on herkullinen lihapulla.


    VastaaPoista
  9. Venäjän tutkija oli nimeltään Rakastavainen ja Ruotsin tutkija Vihavainen. Näin sen unessa. Yliopistoa johti Tarja Halonen-Meinander.

    VastaaPoista
  10. ”Näin sen unessa.”

    Näin unessa että venäläinen sana путь/put’/tie/matka/kulkuväylä tarkoittaa myös nimeä Putin. Näin ollen tällä sukunimellä on maailmanhistoriallinen merkitys, kuten kaikella mitä Venäjällä on. Venäläisten suuren enemmistön mielestä Lokakuun Suuren Sosialistisen Vallankumouksen maailmanhistoriallisena merkityksenä on se, miten ei saa elää, mitä ei saa tehdä.

    Reaalisosialismin maailmanhistoriallinen luhistuminen Neuvostoliittoineen päivineen todisti sen todeksi.

    Mihin tämä путь/put’/tie/matka/kulkuväylä eli Putin meitä kutsuu tulemaan mukaan? Venäläinen sananlasku väittää: ”Скажи кто твой друг, и я скажу кто ты.» (Sano kuka on ystäväsi, niin minä sanon kuka sinä olet.) Put’/tie/matka/kulkuväylä eli Putin on todella vanhurskas, koska hänellä on paljon ystäviä:


    Племянник Владимира Путина (Putinin serkun poika) ежедневно получает 5,5 млн рублей
    https://mir-press.com/98050-plemyannik-vladimira-putina-ezhednevno-poluchaet--mln-rublei-full.html
    Михаил Шеломов, как сообщает «Дождь», ещё и владеет 99,99% компании «Акцепт», которой принадлежат фирмы «Платинум» и «Согаз-Недвижимость», занимающиеся вложениями в ценные бумаги и управлением недвижимостью. «Эти три компании суммарно получили 2,04 миллиарда рублей чистой прибыли за 2016 год», — передаёт телеканал.


    Друзья Путина, которые сколотили себе состояние (Putinin rikkaimmat ystävät)

    http://profnews.net/novosti/172-druzya-putina-kotorye-skolotili-sebe-sostoyanie

    Николай Токарев - бывший офицер ФСБ, который последние 10 лет руководит компанией, которая транспортирует почти всю российскую нефть. (KGB:n Öljynvientipohatta)

    Геннадий Тимченко - девятый самый богатый человек в России по версии Форбс. (Venäjän yhdeksänneksi suurin pohatta)

    Виктор Медведчук, экс-народный депутат Украины нескольких созывов, является близким другом и кумом Владимира Путина. Российский президент является крестным отцом младшей дочери Медведчука, Дарьи. Кумовья часто проводят время вместе и не скрывают близости своих отношений. Состояние Медведчука на 2008 год оценивалось в 460 миллионов долларов. (Köyhä UKRAINALAINEN pohatta)

    Алексей Миллер уже 15 лет является председателем правления "Газпрома". (Gasprom – …… ”muuta ei tarvitakkaan”)

    Владимир Якунин - владелец "РЖД". Он, как и Миллер, познакомился с Путиным еще с 90-х. (Venäjän Rautatiet/TIETYSTI SUPERPOHATTA)
    Игорь Сечин - президент "Роснефти" и один из самых высокооплачиваемых менеджеров в Росии. (ROSNEFTIN PRESIDENTTI eli POHATTOJEN POHATTA)

    Сергей Чемезов - глава "Союза машиностроителей России", который также является генеральным директором компании "Ростех", в которую входит 700 организаций. Он также известен как давний друг Путина, который является и руля корпорации с 2007 года. Чемезов жил с Путиным в одном доме в Дрездене. (ASUI SAMASSA ASUNNOSSA DREZDENISSA PUTININ KANSSA)

    Аркадий Ротенберг - глава совета директором СМП Банка, который также является акционером нескольких подконтрольных государству крупных предприятий. К примеру, Ротенберг владеет фирмой "Стройгазмонтаж", которая в 2015 году без конкурса (!) получила генподряд на строительство Керченского моста. Это самый старый друг Путина, так как знакомы они еще с 1960-х годов. (PUTININ RAKAS 1960-LUVULTA LÄHTIEN: TUTTU SUOMALAISILLEKIN)

    Юрий Ковальчук. Это глава директоров банка "Россия", один из акционеров "Национальной медиа группы". (PANKIT JA MEDIA)
    Сергей Ролдугин. Музыкант и известный народный артист России является лучшим другом президента. Виолончелист этого не отрицает. Знакомство Путина с Ролдугиным произошло в 80-х. (MUSIKANTTI, PUTININ PARAS YSTÄVÄ)




    VastaaPoista
  11. Rakastakaa ja halatkaa toisianne!, on Putin tänään kehottanut uudenvuodenpuheessaan.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.