Tolkun
periaate
Henkeä
pidätellen luin, että jokainen ihminen tuottaa ilmakehään keskimäärin yhden kilon
hiilidioksidia vuorokaudessa. Hänhän hengittää yöt päivät. Sitä paitsi tuon
pakokaasun tuotanto saattaa kovassa rasituksessa jopa kahdeksankertaistua.
Samaa ainetta se on kuin dieselmoottorinkin tuottama kaasu ja siksi tietenkin
myös paljon terveellisempää kuin ottomoottorin (bensiinimoottori) pakokaasu,
jossa saattaa olla paljonkin hiilimonoksidia eli häkää.
Mutta nythän on
sanottu, että meidän pitää panikoida (vai oliko se nyt pakinoida?) nimenomaan
tuon hiilidioksidin takia, joten eipä lipsuta aiheesta.
Ihmiskunta
tuottaa vuodessa 2,5 miljardia tonnia hiilidioksidia hengittämällä ja se ei ole
ihan vähän se. Itse asiassa se on seitsemän prosenttia siitä, mitä se saa
aikaan fossiilisia polttoaineita polttamalla ja siinä jo Suomen metsienkin
merkitys kalpenee.
No,
hiilidioksidihan nyt ei mikään myrkky ole, vaikka siihenkin saattaa toki hukkua,
jos se ilmaa raskaampana pääsee muodostamaan hapettoman tilan johonkin
tiiviiseen säiliöön. Päinvastoin, hiilidioksidi se vasta onkin kasviravinteiden
kunkku, jota ei suotta lisätä reippaasti kasvihuoneiden ilmaan, kun halutaan
kunnon kasvua.
Mutta liikahan
on aina liikaa ja verrattain todennäköistä on, että juuri kohtuuton
hiilidioksidin määrä aiheuttaa maapallon pinnan keskilämmön kohoamista, kuten yleisesti
arvioidaan.
Muistakaamme,
etenkin iltaisin, että hengittämällä osallistumme merkittävällä tavalla tämän
kaasun tuotantoon. Hengityksen pidättäminen ja hengittämättä jättäminen eivät
kuitenkaan ole vaihtoehtoja. Sen sijaan on syytä ymmärtää, että mikäli hengittäjien
määrä kaksinkertaistuu, jo tämän seikan tuottama välttämätön lisä ilmakehän
hiilidioksidiin on jo varsin suuri.
Pieneltä se näyttää
vasta sitten, kun arvioidaan, miten paljon tuo joukko muulla tavoin rasittaa
ympäristöä, ilmakehä mukaan lukien.
Suomen
hiilidioksidipäästöt vuonna 2018 olivat muuten 42 miljoonaa tonnia eli henkeä
kohti jotakin kahdeksan tonnin tienoilla. Se on pieni luku jopa verrattuna
siihen, miten paljon maailman ihmiset päästelevät tuota kaasua suustaan ja
nenästään, yöt päivät.
Mutta tietenkään
Suomella ei ole mitään syytä vedota tuohon vaatimattomaan yhden promillen
kokoonsa tässä maailmassa. Senhän voisivat tehdä vaikkapa jokainen ihminen
erikseen ja julistaa, ettei asia heitä koske.
Siitä huolimatta
voisin kuvitella, että voimme päästä tolkulliseen ajatteluun kiinni, mikäli
muistamme roolimme hengittäjinä ja sitä kautta välittöminä välttämättömän
hiilidioksidin tuottajina.
Useimmat ihmiset
käsittääkseni suhtautuvat kevyesti siihen, että tässä maailmassa nyt on pakko
hengittääkin. Toki puhutaan hengenahdistuksesta, mutta se on jo hieman eri
juttu se.
Aivan samoin voisimme
kaikin mokomin suhtautua siihen, että muutkin normaalit, jokapäiväiset toimemme,
hengittämisen ohella, tuottavat hiilidioksidia.
Kuten ruumiimme
ja hieman henkemmekin vaatii hengittämistä, vaatii se näillä leveysasteilla
myös lämpöä ja tietenkin se vaatii myös ravintoa ja vaatetusta.
Jokseenkin yhtä
välttämätöntä on, pitkien etäisyyksien maassa, käyttää autoa ja tehdä
kaikenlaista muutakin sivistyneeseen elämänmuotoon kuuluvaa. Näiden asioiden
tuottamaa hiilidioksidin määrää vähennetään tässä maassa koko ajan ja voidaan
merkittävästi vähentää vain teknisin innovaatioin, jotka viime vuosikymmeninä
ovatkin huimasti parantaneet tilannetta.
Jos otamme asian
rauhallisesti ja paniikkiin joutumatta, kuten aikuisille sopii, voimme aina
verrata mahdollisia päästöjemme vähennyksiä tuohon vuosittain uloshengittämäämme
noin 350 kilon hiilidioksidilastiin.
Luulenpa, että
monikin kovin korkealle nykyään korotettu asia, ei tosiasiassa ole enempää kuin
yhden tai parin huokauksen arvoinen.
Se kahdeksan tonnin lasti, joka laskennallisesti tulee jokaisen suomalaisen osaksi, ja johon
kuuluvat kaikki elämämme välttämättömyydet ja turhuudet ja niiden lisäksi vielä
lisäksi valtava vientiteollisuus, ei paljon hetkahda, mikäli esimerkiksi
lopetamme lihansyönnin, maidonjuonnin tai lenkkeilyn.
Kaikki nuo mainitut
toiminnot lisäävät ilmakehän hiilidioksidia, mutta asianhaarat huomioon ottaen
siihen seikkaan ei kannata huomiota kiinnittää, mikäli sattuu olemaan parempaakin
tekemistä.
No siinäpä tuli blogistilta helppo ratkaisu monimutkaiseen asiaan!
VastaaPoistaToiset ne osaa, tuollaisena on varmaan mukava olla ja elellä.
No, tämähän nyt on vain feikkiä. Tosiasiassa olen jatkuvasti kauhuissani ja säntäilen sinne tänne huohottaen ja hikoillen.
Poista1. Suomen, ja ylipäätään kaikkien maiden, päästöjä pitäisi verrata pinta-alaperusteisesti. Ainoastaan näin saadaan lukema, joka huomioi kunkin maan oman ekologian kantokyvyn. Lisäksi lukema on oikeudenmukainen, sillä se ei rankaise automaattisesti maita, joitten väestö ei räjähdä. Koko hiilijalanjäljen idea on takapajuisten kulttuurien, ts. massiiviseen populaation kasvuun nojautuvien, suosiminen. Hiilijalanjälkikäsitteen ekologinen irvokkuus nousee esille vaikkapa vertailulla Saksa vs. Kanada. Saksassa ei ole koskemattomia erämaita laisinkaan ja biodiversiteetti on surkea verrattuna Kanadaan. Maapallon maa-alueiden pinta-ala on noin 150 miljoonaa neliökilometriä. Saksan väentiheys on luokkaa 220 asukasta/neliökm. Kanadan luku on jossain 4 paikkeilla. Laskekaapa, mikä olisi maapallon populaatio Saksan ja Kanadan malleilla. Ja sitten miettikää, kumpi on luontoystävällisempi populaatiomalli.
VastaaPoistaKuten Trilisser osittaa, ihmiskunnan kollektiivien itsemurha on "luontoystävällisin" malli.
PoistaMiks ihmeessä sitten itketään, että "ihmiskunta on tekemässä itsemurhaa"? Juuri sehän on ratkaisu.
Kun ihminen on poistunut kuviosta tai ainakin taantunut marginaaliin, evoluutiolla on taas vuosimiljardeja aikaa vapaasti luoda luonto juuri sellaiseksi, kuin sen pitää olla.
Miksi juuri tämän hetken koppakuoriaiset ja homo sapiensit olisisvat niin erityisiä, että ikiaikainen evoluution kulku pitäisi yrittää juuri niihin pysäyttää? Koko historian ajanhan luonto ja lajisto on muuttunut.
Edellä olevan estämättä on perusteltua kehittää vähemmän tuhlailevia energiantuotantomuotoja ja muita systeemitason ratkaisuja. Sen sijaan en ole varma, kannattaako yksittäisen papuja popsivan vegaanin räjäyttää vatsaansa suolikaasujaan pidättämällä.
Aktiivinen ihminen tuottaa noin tuhat kiloa hiilidioksidia vuodessa. Siis aktiivinen ihminen.
VastaaPoistaIlmakehän hiilidioksidi (CO2) on vähäinen kasvihuonekaasu, jonka lämmittävä vaikutus vähenee voimakkaasti sen pitoisuuden kasvaessa. Kasvihuoneisiin päästetään hiilidioksidia fotosynteesin eli lyhyesti sanottuna kasvun kiihdyttämisen takia - ei siis lämmön lisäämisen takia.
Maapallolla ei olisi elämää ilman hiilidioksidia. Varsinainen huolenaihe pitää olla monien suurkaupunkien hengitysilman epäpuhtauksista ja suoranaisesta saastumisesta ja valtamerien roskaamisesta mm muovijäteillä.Rikkaat länsimaat ovat kipanneet muovijätteensä jo vuosikausia köyhiin maihin, joista muovijätteet ovat ajautuneet jokiin ja meriin. Muoviroskan lajittelu on ollut järkyttävän kokoinen petos länsimaissa. Muovijätteet pitäisi polttaa syntymaissaan energiaksi eikä kuskata köyhiin maihin.
Juu, ja iso äijä tuottaa varmaankin pari kertaa sen, mitä pikkuneiti, joka suomalaiskokoisena ehkä saa aikaan juuri tuon 0,3 tonnia.
PoistaIhmisten kokoa olisi tietenkin yritettävä rajoittaa, Mutta johonkin on voimat priorisoitava ja jokin sanoo minulle, ettei nyt juuri tähän.
Kaikista pahimmat "saastuttajat" löytyvät olympialaisten ja MM -kisojen pitkien matkojen juoksijoista ja kävelijöistä. Parasta olisi kieltää mokomat kisat kokonaan kuten myös kaikki kestävyysurheilulajit - olivatpa ne sitten joukkueurheilulajeja taikka yksilölajeja..
PoistaAlkuun voisi vaikka maratonin puolittaa sopivaan tasalukuun 20 km. Dopingia kehittämällä varmistetaan, että juoksijat eivät ole ravinneet itseään punaisella lihalla.
PoistaYksi uusi pelottava trendi on eilisessä MOT-ohjelmassa esiinnostettu metsänhakkuiden ja hiilinielujen suhde: ohjelman mukaan metsiä ei saisi hakata, etteivät hiilinielut pienene. Maassa, jossa metsäteollisuus on ollut hyvinvointimme kivijalka, tämä ajattelutapa on pelottava.
VastaaPoistaHiilidioksidin demonisointi on ollut iso virhe. Ennusteet auringon aktiivisuuden syklisyydestä viittaavat siihen, että lähivuosikymmenille voi olla tunnusomaista pikemminkin globaali kylmeneminen kuin lämpeneminen, edelleen jatkuvista CO2
Poista-päästöistä huolimatta.
Se nyt vain on niin, että CO2 on elintärkeä ravintoaine kasvien fotosynteesille. Lisääntyvä CO2 ilmakehässä tekee planeetastamme vihreämmän ja auttaa ruokkimaan kasvavaa väestöä.