tiistai 31. toukokuuta 2022

Causa finita

 

Viimeinen roomalainen

 

Edwin Linkomies, Keisari Augustus ja Rooman perintö. Otava 1946, 255 s.

 

Edwin Linkomiehen hahmossa kuuluu olleen jotakin vaikuttavan roomalaista. Hän uhosi jotakin muinaisesta patriisista tai peräti keisarista muistuttavaa henkeä, mikä nosti hänet monen käsityksissä selvästi tavallisen ihmisen yläpuolelle.

Yliopistomiehenä hän herätti opiskelijoissa kauhunsekaista kunnioitusta ja ymmärtääkseni myös poliitikkokollegoiden suhtautuminen oli kunnioittavaa. Kaiketi hänellä tosiaan oli niitä roomalaisia hyveitä, joita hän arvosti: velvollisuus kävi kaiken edellä.

Vaikka -vai pitäisikö sanoa koska- Linkomies oli konservatiivi, häntä tuskin voi syyttää siitä ihmishalveksunnasta, joka tuohon aikaan oli kaikissa radikaaleissa piireissä muodikasta. Venäläisten sotavankien kohtuuttoman suuri kuolleisuus Suomessa oli asia, jonka juuri hän nosti myös vasemmistopoliitikkojen tietoisuuteen -ainakin omien muistelmiensa mukaan.

Kun Linkomies valittiin pääministeriksi hänen tärkeimmäksi tehtäväkseen tuli alusta pitäen rauhan aikaansaaminen Neuvostoliiton kanssa, mikä oli noissa oloissa mahdotonta, mutta lopulta onnistui.

Rauhanteon lykkääntyminen pantiin ns. sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä pääministerin kontolle ja hän joutui muutaman muun kansallisen johtaja kanssa Katajanokan vankilaan, jossa oli oivallinen tilaisuus kirjoittaa kaikessa rauhassa. Sekä Linkomies että Tanner saivatkin siellä aikaan mainion kirjallisen tuotannon. Parhaassa iässään olleet miehet kirjoittivat nyt muistelmiaan ja paljon muutakin, hieno juttu!

Linkomiehen Augustus-kirjaa kehui aikoinaan historianopettajamme 1960-luvun alkuvuosina, ja minäkin innostuin lukemaan sen jo silloin. Se sopi mainiosti maamme klassisimia ihannoivaan ilmapiiriin. Latina oli meillä vielä tuolloin yleinen oppiaine kouluissa, vaikka sitä vastaan oli koko Euroopassa saarnattu jo satakunta vuotta.

Meillä, eräänlaisena länsimaisen kulttuurin poikapuolena, oli kuitenkin aivan ilmeisesti erityistä syytä omaksua kulttuurimme perusteet edes niiden latinalaisessa muodossa, kun oma kielemmekin kuului aivan toiseen perheeseen kuin muiden eurooppalaisten kansojen.

Ei ole mikään sattuma, että juuri Suomessa eikä missään muualla luettiin radiossa vuosikymmenien ajan uutisia latinaksi. Nyt taitaa latinan harrastus olla viimeinkin hiipumassa. Luultavasti viimeiset kaksi pitkän latinan kirjoittajaa osallistuivat nyt ylioppilaskirjoituksiin. Vaikka tuskinpa meidän kannattaa liikaa tuijottaa siihen, miten paljon jotakin kieltä luetaan ns. pitkänä kielenä. Eihän se vielä mitään erityistä taitoa takaa.

Itse luin lyhyen latinan, mikä saattoi olla aika ihanteellinen oppimäärä. Sen ansiosta vältyttiin uppoutumasta niihin ylen määrin konstikkaisiin lauserakenteisiin, joita eräät antiikin auktorit harrastivat ja joihin syvällisempiä opintoja harrastavat joutuivat perehtymään.

Latinan merkitys romaanisten kielten ja englannin kehittymiselle ja ns. sivistyssanojen synnylle selvisi kyllä lyhyenkin oppimäärän suorittajalle, mikäli nyt yleensä osasi lukemaansa hyödyntää. Latina tuntui ja tuntuu kyllä yhäkin itse asiassa erittäin hyödylliseltä, sanosinko, käytännön aineelta.

Linkomies kirjoittaa tämän teoksensa alkusanoissa, että olosuhteiden pakosta hänen kirjoitelmansa jäävät nyt hieman luonnosmaisiksi. Asia on ymmärrettävä. Toisaalta sellin kalterit saattoivat vaikuttaa rauhoittavasti ja hedelmöittävästi ajattelun perspektiiveihin.

Kirjassa ei olek edes kirjallisuusluetteloa, vaikka eräät luvut sisältävät runsaasti viittauksia alan tutkimukseen. Keisari Augustusta koskeva luku sen sijaan on vailla niitäkin ja keskittyy lähinnä Octavianus-Augustuksen psykologian pohdintaan. Sen ohella hahmotellaan hänen maailmanhistoriallista merkitystään ja roomalaisen perinnön yleistä antia maailman sivistykselle.

Linkomies korostaa roomalaisuuden ansioita ja polemisoi niitä vastaan, jotka selittivät roomalaisten olleen pelkkiä kreikkalaisten jäljittelijöitä. Augustuksen suurtyö oli Rooman valtakunnan läntisen osan herruuden vakiinnuttaminen. Juuri siinä on koko länsimaisuuden alku, monessa mielessä. Vaihtoehtonahan olisi ollut idän ja Aleksandrian ylivalta ja kreikkalaisuus.

Nykyaikainen historioitsija taitaa Rooman valtakunnassa nähdä ennen muuta sen väkivaltaisuuden ja riiston, jota tuo valtio häikäilemättömästi toteutti sekä toisiin kansoihin, että paljolti myös omiin alamaisiinsa nähden.

Linkomies sen sijaan nostaa keskeiseksi Pax Romanan, joka toi järjestyksen ja lopetti kansojen keskinäisen raatelun. Roomalla oli omat ansionsa ja ne olivat suuret, vaikka se ei kreikkalaisten kanssa kyennytkään kilpailemaan taiteissa ja filosofiassa, kuten jo Vergilius tunnusti: sen sijaan sen taito/taide liittyi hallitsemiseen.

Ja tietenkin tuo hallitseminen oli myös edellytys antiikin perinnön leviämiselle koko Eurooppaan ja sitä tietä koko maailmaan. Linkomies ei erityisesti korosta sitä, että kaikki ihmiskunnan merkittävimmät saavutukset olisivat länsimaisia, mutta tuohon aikaanhan se oli itsestäänselvyys, joka nyttemmin on monen mielessä hämärtynyt, kun plebeijinen katse on päässyt vallitsevaksi.

Itse asiassa nykyinen läntinen intellektuaalinen muoti kiteytyy siinä katseessa, jonka vähemmistön edustaja luo kadun pinnan tasolta syyttäessään järjestyksen valvojia siitä, ettei pysty hengittämään. Syytös saattoi olla tuossa konkreettisessa tapauksessa ihan perusteltu, vaikka ei kelpaakaan argumentiksi sen heikosti perustellun näkemyksen puolesta, että kyseisen maan järjestysvalta syyllistyisi erityisesti tietyn roturyhmän vainoamiseen. Mutta en puhu nyt siitä.

Yleisenä ns. matalan katseen tarkkailupisteenä kadun pinnan taso joka tapauksessa antaa hyvin rajoitetun näköalan maailmaan ja kulttuuriin. Siinä ei ole historiaa, älyä eikä henkevyyttä, vain animaalinen läähätys. Se on tärkeä asia ja ymmärrettävä, mutta kulttuurisena ilmiönä epäkiinnostava ja marginaalinen.

Rajoitettuhan se näköala toki oli myös niillä roomalaisen yhteiskunnan luokilla, jotka hyötyivät keisarien luomasta maailmanvallasta. Jälkimmäisessä tapauksessa ainakin onnistuttiin luomaan jälkipolvienkin kannalta ratkaisevan tärkeä perintö. Spartacus ja hänen seuraajansa teloitettiin barbaarisella tavalla, mutta heistä jäi historiaan vain alaviite.

Linkomiehen sympatiat ovat ilmeisesti ns. roomalaisten hyveiden puolella. Niissä korostettiin velvollisuuden ja yksinkertaisen elämäntavan merkitystä. Rikkauksien ja nautintojen tavoittelu oli tietysti myös roomalaisten kiusauksena, mutta sen vastapainoksi nostettiin vanhat maalaiselämästä lähteneet ihanteet. Eihän niitä enää saatu kukoistamaan.

Rooma rappeutui tuhat vuotta, on joskus sanottu ja saattaa olla, että sen perillinen, länsimainen kulttuurimme pystyy myös samaan.

Kuitenkin erityisesti se Länsi-Rooma, jonka kukoistus perustui Augustuksen toiminnalle, jäi lyhytikäisemmäksi. Nykyään tuskin enää löytää valistunutta arviota, joka suhtautuisi tuohon roomalaisuuteen yhtä sympaattisesti kuin aikoinaan Linkomies, jonka oma ura on kuin Liviuksen Rooman historian sivuilta repäisty.

Tässä mahtanee vaikuttaa jonkinlainen Spartacuksen kosto. Ylensyöneet sukupolvet ja kansakunnat eivät kykene käsittämään, että heidän pitäisi kiittää jotakuta osastaan ja että heillä olisi sen vastapainoksi velvollisuuksia.

Sen sijaan etsitään historiasta syypäitä sille, että länsimainen kulttuuri kerran levisi kaikkialle ja nosti valloittamansa kansat uudelle sivistyksen ja hyvinvoinnin tasolle.

Nuo asiat nimittäin taisivat olla liian hyviä, jotta ihmiskunta olisi ne ansainnut ja kyennyt niitä asianmukaisesti käyttämään. Koko antiikkinen käsitys hyveen arvosta on nyttemmin jo kadonnut. Ilman kohtuullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen pyrkimistä kaikki se hyvä, mitä länsimainen kulttuuri ja siis osittain myös Rooman perintö on tuottanut, tuhoaa väärin käytettynä kaiken.

53 kommenttia:

  1. Erinomainen blogikirjoitus jälleen kerran, kiitos ! Olen aina arvostanut Linkomiestä; muistan kun Ylivieskan yhteiskoulun rehtori Niilo Purokoski kysyi minulta, kuka on / oli Suomen paras latinisti. Vastasin: Edvin Linkomies. Hän totesi siihen: Jahah, latinan kurssi on näin suoritettu !
    Kirjoitin sitten lyhyestä latinasta laudaturin.

    VastaaPoista
  2. Tärkeä kirjoitus, kiitos.

    Joissakin piirteissä roomalaisuus elää edelleen, kuten Anglo-Amerikkalaisessa hallitsemisessa, arkkitehtuurissa ja minissa käytännöissä.

    Kongressia on koristeltu liktorin vitsakimppua ja kirvestä muistuttavilla fasces-symboleilla.

    Jne jne.

    Itä-roomalaisuus on voimissaan mm. Moskovassa missä ollaan entitä varmempia, että neljättä Roomaa ei tule Rooman, Konstatinopolin ja Moskovan jälkeen.

    Joissain asioissa "kreikkalaisuus" lomittuu "roomalaisuuteen" niin ettei eroa voi heti huomata.

    Mutta kaikki kultturit ovat omineet asiaoita toisiltaan nikn tapoina kuin sanoina kuin imitaationa.

    Joskus tragedia ja farssi ovat toistuneet, mutta tragedia on ollut hallitseva piirre. Farssi on luonut kitkerää maustetta historiaan tragedian ympärille.

    Tämän parempaan ei ole näillä eväillä pystytty ja siksi tämäkään "valtapiiri" ei kestä.

    Rooman perinnön viimeisetkin piirteet - "hyvät" sekä huonot - ovat katoamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, pakkoenglanti on valloittajan ja sortajan kieli.

      Poista
    2. Samoin pakko-venäjä, kuulemma... Tämäkin pakko on osa kreikkalaisen ja roomalaisen kulttuurin perintöä.

      Poista
    3. Kuten huomaatte, amerikkalainen propaganda ja aivopesu on osunut hyväään maaliin Suomessa.

      Poista
  3. Rooman perintöä ei voi välttää vaikka haluaisi, ainakaan täällä eteläisemmässä Euroopassa. Juuri viime sunnuntaina jouduimme vuoristopatikkaretkellämme kulkemaan muutaman kilometrin roomalaista tietä pitkin. No tuo on vain pieni muistutus, että roomalaiset olivat mestareita myös kivihommissa. Ympäri Espanjaa ja Eteläeurooppaa löytyy amfiteattereita ja akvedukteja, jotka jököttävät pystyssä, jopa maanjäristysalueilla. Segovian akvedukti ehkä mallikkaimpana esimerkkinä. Latina voi hävitä, mutta arkkitehtuuri jää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 2000 vuotta ollut. Tuskinpa tuo häviää, vaikka sitä kukaan ei äidinkielenään puhune. Onhan tuo lääketieteessä edelleen. Mitä sillä tehdään voi muodostua haasteeksi.
      Englantihan siinä teoriassa on tulossa tilalle, mutta sekään ole valtaosalle äidinkieli, vaan kakkoskieli. Sinäänsä ymmärtänee ranskalaisten tarpeen korottaa omaa kieltään Ranskassa mutta sillä kun sitten ei ole muodostunut samanlaista asemaa kuin englannilla. Mikä sinänsä mielenkiintoista että miksi juuri englanti on omaksuttu niin "helposti", suomalaisessakin kulttuurissa. Miksei ruotsi tai vaikka venäjä? Olettaisin juurikin medialla olevan jotain tekemistä asialla, muttei sekään kyllä selittäne sitä täysin.
      Ja kumminkin maailmassa onneksi on tuhansia kieliä, minkä taas itse löytänen innostavana. Ei sitä tarvinne kaikkia osata, kunhan tulee edes omalla kielellään ymmärretyksi.

      Poista
    2. "korottaa omaa kieltään Ranskassa mutta sillä kun sitten ei ole muodostunut samanlaista asemaa kuin englannilla."

      Nyt olet väärässä siinä suhteessa, että Ranskan aika meni jo: se oli 1600-1700-luvuilla hovin ja diplomaattien kieli. Ranskan vallankumous ja Napoleonin valloitussodat muuttivat asenteen. Englannin nousu alkoi vasta II maailmansodasta.

      Poista
    3. "Miksei ruotsi tai vaikka venäjä?" Yleiset syyt, et liene kuullut Arvidsonista.

      Poista
    4. "Nyt olet väärässä siinä suhteessa, että Ranskan aika meni jo: se oli 1600-1700-luvuilla hovin ja diplomaattien kieli. Ranskan vallankumous ja Napoleonin valloitussodat muuttivat asenteen. Englannin nousu alkoi vasta II maailmansodasta."

      Siis kyllähän ranskaa edelleen puhutaan ja opetetaan muuallakin kuin Ranskassa. Usein miten tumma hipiäiset pääkaupunkiseudulla jompaa kumpaa taitaneet, olettaen että se juurikin liittynee kolonisaation historiaan. Mikä taas voi olla problemaattista nykyranskalaisille, kun se on heidän äidinkieli mutta väki lappaa toisaalta. Vähän sama kuin englanninkielen kohdalla briteissä. Kolonisaatio on sit kumminkin vastavuoroista, enkä oikein usko että ongelmassa kyse olisi ihonväristä tai kielestä.

      ""Miksei ruotsi tai vaikka venäjä?" Yleiset syyt, et liene kuullut Arvidsonista."

      En, mutta kuulisin mielelläni siitä.
      Lähinnä pohdituttanut niissä Suomen kohdalla vaikka molemmat suomalaista kielialuetta ovat aikanaan hallinoineet, niin silti lähtökohdin kommunikoimme edelleen suomeksi. Enempi englannin kohdalla sen levinneisyys suomeenkin asti ja teoreettiset mahdollisuudet saanee kyllä innostumaan. Tosin välillä pyöritellyt englanninkielen kohdalla sen vaikutuksia lääketieteessä, lähinnä psykiatrian ja talouden kohdalla miten se vaikuttanee käsitteistöön yms. Tyyliin nykyisellään adhd diagnooseja. Lyhenne kumminkin tulee englanninkielestä, mutta mitä se taas tarkoittaa suomalaisessa kulttuurissa ja kuka sen määrittelee?

      Poista
    5. "Mikä sinänsä mielenkiintoista että miksi juuri englanti on omaksuttu niin "helposti", suomalaisessakin kulttuurissa. Miksei ruotsi tai vaikka venäjä? "

      Eikös vastaus kysymykseen ole hyvin yksinkertainen ja helppo. Kyse ei ole englannin kielestä, vaan sen yksinkertaistetusta Amerikan murteesta. Eli kun tuo amerikka on riittävän yksinkertaista, niin se on helppo oppia. Joskaan sillä ei kovin monimutkaisia asioita pysty ilmaisemaan.

      Poista
    6. Viidennen kolonna miehet, Amerikoissa aivopestyt.

      Poista
    7. Muistan kuinka joskus vuonna 1984 oli tv:n uutisissa juttu jossa käsiteltiin englannin valta-asemaa pitkänä kielenä peruskoulussa.

      Jutun lopussa haastatteli sitten keski-ikäistä naista, jonka lapselle oli vaittu pitkä venäjä. Ensin keskusteltiin valinnan harvinaisuudesta ja sitten siitä kuinka hyödyllistä venäjän osaaminen voi olla. Lopuksi toimittaja leikkisästi kysyi, eikä poikaa häiritse kun muut lapset sanoo, että englantia tarvitaan nuorison musiikin lyriikoiden ymmärtämiseen. Siinä vaiheessa naisen ilme vaihtui tyrmistykseen ja suorastaan sylkäisi ulos " ei meidän poika ole sellaista valittanut". Vaatetus ja muu habitus naisella viittasi taistolais taustaan.

      Jokainen voi sitten puolestaan miettiä kuinka paljon sillä pitkällä venäjällä teki lama Suomessa reilu 10 vuotta myöhemmin.

      Poista
    8. Niinpä, ainoastaan pyhä pakkoenglanti on perussuomalaiselle tärkeä kieli, jos epäilet englannin pyhyyttä tai kaikkivoipaisuutta olet heti kommunisti yms.

      Hyvin on jenkkipropaganda omittu.

      Poista
    9. "Eli kun tuo amerikka on riittävän yksinkertaista, niin se on helppo oppia. "

      Englannissa on se kavala puoli, että yksinkertaista englantia on helppo oppia, mutta rikasta ( esim akateeminen englanti UK:ssa) äärimmäisen vaikea, koska se perustuu idiomeihin eikä ole säännöllistä niinkuin Ranska - latinan peruja.

      Poista
    10. Hyvä Oscari, en oikein kumminkaan uskone että asia ollenkaan sitten olisikaan niin yksinkertainen, eteenkään Suomessa asuvan suomalaisen näkökannalta.
      Amerikanenglanti kyllä on ihan omiaan. Mutta kyseessä kumminkin on liittovaltio missä väestö koostuu eri puolilta maailmaa (myös Suomesta), eikä he kumminkaan puhune kaikki äidinkielenään englantia. Miten lapset yms. sen oppii?
      Mediastahan tulenee paljon, mutta ei niitä sanoja aina edes itse ymmärrä. Opin tuossa vähän aikaa sitten mitä rektaa tarkoittaa. Kulunee pelisanastoon voittaa/murskata tms. (Tosin ystävän kanssa naurettiin että mielleyhtymä sanaan on meidän ikäpolvella suht eri). Muistanen kyllä itsekkin pelejä pelanneena ettei vanhemmat olisi ymmärtäneet joitain sanoja, ei niitä yleensä käyttänyt kuin pelatessa.
      Yks mihin itse taas kiinitin huomiota joitain vuosia takaperin kun liityin sosiaalisessa mediassa amerikkalaisten politiikkaryhmään. Alkuun keskustelujen (tekstien) ymmärtäminen vei hieman aikaa. Poliittinen sanasto kun on vähän eri kuin normaali puhekielessä käytettävä, saati kun se on eri kielellä kuin äidinkieli. Miksi todennutkin että heillä sielä teoriassa (voiko jälkipolvet pistää maksamaan aijempien sukupolvien virheistä? Saksaa kun miettii, niin kyllä voi) on pohjaa ihonväri-identiteettipolitikoinnille, mutta Suomessa ihan höpöä, maan historia selittänee suhdetta siihen.
      Kun taas itse aikanaan opiskellut englantia koulussa niin se on ollut sitä britti. Käsittääkseni briteissä taas ei ole ollut samoin tuota ihonväripolitikointia. Ellei sitten kyse ole monarkiasta ja "siniverisyydestä" Vaikkakin sieläkin on tuloerot yms.
      Joitain loistavia stand up koomikkoja löytänyt jotka sitten tehnee älyttömän hyvää komediaa kyseisestä aiheesta. (Viimisin oli tuosta Elisabethin metron avajaisten vierailusta, missä oli tuo yksi vissiin alkujaan Intiasta koomikko lohkaissut kuningattarelle että: Loistavaa kun kunnioitatte läsnäolollanne mielummin tätä tapahtumaa. Viitaten oliko nyt parlamentin tms. kokoontuminen mistä rouva oli joutunut jäämään terveydellisistä syistä pois.) Todennut että liika konservatiivisuus tuppaa nujertamaan kaiken, joskus on ihan hyvä nauraakkin.

      Poista
    11. Kannattaisiko laajentaa maailmankuvaa Yhdysvaltojen ulkopuoliseen maailmaan?

      Poista
    12. "Kannattaisiko laajentaa maailmankuvaa Yhdysvaltojen ulkopuoliseen maailmaan?"

      Tienne miten tuo tulisi ymmärtää? Yhdysvallat kumminkin on vain mielikuva yhteiskunta. Tarkoittaen omasta mielestä enempi sitä että sitä nähnee sen miten nähnee. Joku katsoo tuloeroja, toinen ihonväripolitikointia sielä, mikä jokseenkin koskenee vain valkoihoisia. Muillahan se kulttuuri on jotain omaperäistä. (Joskus pohtinut kuinka kiinalaisiksi aikanaan Kiinasta adoptoidut lapset tuntenee itsensä toisissa kulttuureissa? Vikahan ei ole heitin vaan molemminpuolin sössityn politikoinnin. Toisaalta en ole kyllä kuullut tai lukenut fundamentalisti kiinalaisista pahemmin, ehkä kaikkien pitäisi kääntyä kiinalaisiksi?) Tai sitten uskontopolitiikkaa mikä on ihan omiaan ja uskomushoidot taas oma juttunsa. Kristallihoidot on yks mikä saa itseni huvittuneeksi, vanhempi likka on niitä kiviä käynyt tuosta läheisestä kauppakeskuksesta hankkimassa. Mutta käsittääkseni kivinä ne on heille myyty. En ole sielä käynyt niin tiedä sitten. Menee vähän samaan kuin horoskoopit. Joku uskoo ei kait siinä jos se tekee onnelliseksi.

      Mutta lähinnä tuossa identiteettipolitikoinnissa (minkä miellän Amerikasta lähtöisin, mutta todennut että siihen liittyy uskonto ja markkinat, liberalismi kun on monitulkintainen) nuorille tuo muun sukupuolisuus on asia mikä hieman hämmentää. Ei niitä sukupuolia ole kuin kaksi (eteenkin isossa otannassa). Muu taas on päästä kiinni. Ihonväri on vain ihonväri.

      Poista
    13. Ja on sitä välillä vaikea olla huomaamatta ns. amerikkalasta vaikutetta Suomessakin. Mutta olettaisin sen liittyvän enempi kaupankäyntiin ja markkinointiin, mikä taas jollain tasolla voi vaikuttaa kulttuuriin. Ihminen kun on matkija, miksi välillä löydän jotkin yhtiöiden väliset salassapitokiellot hieman hassuina. Mutten ole asianajaja, niin tarvinne päätä vaivata sillä.
      Lähinnä jos mietin kulttuurimuutoksoa ihan konkreettisia mitkä liittyy ajatteluun ja näkyy. Niin rasvakeskustelu on yksi siinä missä vaikka kehitysapu, mutta rasvakeskustelussa Keyesin 7 maan tutkimus on saanut suhteettoman paljon painoarvoa. Mitä joskus taas pohtinut kasvatuksen näkökannalta olisi järkevintä kasvattaa sitä hyvä laatuista rasvaa, mutta kaupankäynnin kautta saadaan vaihdantana tilalle sitä huonolaatuista mikä juurikin lihottaa. Mikä taas oman järjen mukaan on vain huono vaihtokauppa. Puhumatta sitten mielenterveydellisistä ongelmista asiassa kun syntyy anorektikkoja ja bulimikkoja, mutta se on enempi ainakin aijemmin ollut naisten sairaus. Kun taas vaihteeksi on tuo vihreysmuodissa, mutta siinäkin todennut enempi olevan muoti-ilmiöstä kyseessä, tosin sitten joissain uskonnoissa se taas on odotusarvo kun paastotaan ja kieltäydytään lihasta. Toiset sanoo et monikulttuurisuus on rikkaus. Joo mut kyllä siinä äkkiä jakomieliseksikin voi päätyä jos ei hahmota syy-seuraus-suhteita ja tiedä mikä se oma juttu on.

      Poista
    14. Taas pari todistetta siitä, miten olemme anglo-amerikkalaisen maailmankuvan panttivankeja.

      Poista
    15. Miten voi edes teoriassa olla jonkin kielen panttivanki? Teoriassa sitä olisi lähtökohdin suomenkielen panttivanki, mutta siinä käytännössä sosiologisesti muut vahtisivat sanomisia jos se menisi laki näkemyksiin asti (nykyisellään kun lätkitään sakkoja, niin realistisesti ei siinä sinänsä hätää, mutta oikeuslaitos tehnee itsestään vitsin edes ottamalla sellaisia käsittelyyn (klikkiotsikot taas rahastaa touhulla mikä sitten pidemmässä juoksussa ole niin järkeenkäypää kokonaisuuden kannalta), missä jonkun mieli on pahoittunut, menee enempi kunnianloukkaus ja jumalanpilkka katekoriaan. Kaippa tuo on uskonnollisesta ajattelumallista toiseen, vankina on ja pysyy).
      Ei naapurivaltioita (käytännössä toisia kielialueita) juur kiinnostaisi ja kun sielä kommunikoidaan toisella kielellä niin ei he näin ollen olisi kiinnostuneita meidän touhuista, ellei se taas hyödyttäne heidän intressejään ja mitkä ne sitten on, on se oleellisempi kysymys? (Saati kun suomenkieli ole helpoimmasta päästä niin vaatinee jonkun joka kääntää sitä). Muuta kuin ehkä jos löytyy vaihteeksi jotain millä taas vaihteeksi nauraa meitin touhulle.

      Poista
  4. Linkomiehen viimeisiin latinistioppilasikäluokkiiin kuului Pentti Saarikoski (s. 1937). Mieleen jäänyt heidän viimeinen dialoginsa. Miksi ette ole tehnyt tehtäviänne? Minulla on parempaakin tekemistä, sanoi PS, johon Linkomies: Menkää sitten tekemään sitä parempaanne! - Tuli tuossa talvella kerrattu Saarikoskea ja mieleen jäi miten hän kuvasi runoilijaminäänsä, tyyliään. "Tyylini on demokaattinen ja dialektinen." Eroistaan huolimatta Linkomies ja Saarikoski - molemmat Karjalan poikia.. - Kun lopulta viikkoa on taas valkolakkien aika: Linkomies kirjoitti ylioppilaaksi 16-vuotiaana, hypittyään parin luokan yli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisi ehkä jatkaa: myös Saarikoski kirjoitti ylioppilaaksi 16-vuotiaana. Tarkka kertoo elämäkerrassa: 16-vuotiaan Saarikosken ylioppilaskirjoitusten tulokset olivat kielten osalta: äidinkieli ja latina laudatur, ruotsi ja lyhyt saksa cum laude approbatur sekä ylimääräinen englanti improbatur, jota tosin ei todistuksessa manita. Epäonnistuminen kaikkien aikojen tärkeimmän impeeriumin kielen kokeessa johtui Saarikosken itsensä mukaan kiireestä. Hän unohti kääntää tekstin viimeisen kappaleen, koska kaveripiirissä oli kilpailu siitä, kuka suoriutuu nopeimmin Vuorimiehenkadun kahvila Coronaan, jonka poöydän alla piiloteltiin viinipulloa. Siis liquorem causa.

      Poista
    2. Selitys oli jo tuolloin "alan miehen" tasoa.

      Poista
  5. Minusta ne ylen määrin konstikkaat lauserakenteet löytyvät enimmäkseet myöhäisen latinan rikkaruohoista. Silloiset sometähdet kirjoittelivat toisilleen kirjeitä ja keisareille ja barbaarikuninkaille panegyyrejä, jotka olivat hyös briljeeraamista monimutkaisuudella. Lisäksi myös minusta näyttää siltä, että johdonmukaisen koruton kielioppi alkoi tuolloin horjua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin olen ymmärtänyt, että klassisen kauden latinalle oli luonteenomaista ilmaisun tiiviys, johon edes suomikaan ei yllä. Konstailu on useimmiten rappioaikojen merkki (vrt manierismi taiteessa).

      Poista
  6. Mieliä on monenlaisia. Kohtapuoliin julkistetaan Turun-professorin Kirsi Vainio-Korhosen työryhmineen kirjoittamat teos Turun köyhät kasvot (aikajänne 1800-luvulta nykypäiviin). Itse ehkä tulen sen lukemaan - paljon mieluummin kuin sen, mitä joku Osc. Nikula ja Jutikkala ovat saman kaupungin menneisyydestä virkaherrojen arkistojen ja säätyläiskulttuurin kurkistusaukosta tyyliin Roma locuta kirjoittaneet.

    VastaaPoista
  7. Elämäni suurimpina murheita oli, ettei lukiooni saatu latinan ryhmää kokoon vaan piti tyytyä Ranskaan. Ja myöhemmässä elämässä käännöksiin ja muuhun harrastuneisuuteen. Vaan voisiko sitä eläkkeellä...? Pitää kuulemma dementian loitolla - ellei ole jo myöhäistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koskaanhan ei ole myöhäistä. Eräs sukulainen ken jo jonkin aikaa ollut eläkkeellä opiskelee juurikin kieliä. Nykyteknologia taas mahdollisti osallistumisen tunnille ulkomailta kun oli matkalla. Mikä taas omasta mielestä on vain kiehtovaa miten se teknologia teoriassa pienentää välimatkoja. Teoriassa siinä mielessä ettei se matka missään välissä ole kyllä muuttunut, mutta videopuhelut ja vastaavat saa aikaan kokemuksen kuin toinen olisi siinä.

      Poista
  8. "Pax Romanan, joka toi järjestyksen ja lopetti kansojen keskinäisen raatelun."

    Tuota ei sovi todellakaan vähätellä, kuten olemme viime aikoina saaneet huomata: huonosti kukkii taide ja tiede kun pommein ja raketein kastellaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, Suomikin eleli 1800-luvulla historiansa pisintä rauhankautta Pax Russican turvin. Hyttysen ininää ne olivat jonkin Halkokarin tappelukset tuleviin aikoihin verraten.

      Poista
    2. Kyllä kyllä. Jos Turkki edelleen kiusaa, hakemus NATOON peruutukseen ja uutta YYA-sopimusta Moskovaan tuhlaajapoikana tekemään sekä Paavo Väyrynen elinikäisen presidentiksi ja Johan Bäckman pääministeriksi.

      Poista
    3. "Juu, Suomikin eleli 1800-luvulla historiansa pisintä rauhankautta Pax Russican turvin."

      Oolannin sodan aikana 1854-1856 sotatoimia käytiin Suomessakin, joten silloin ainakin rannikon asukkaiden rauhan aika katkesi. Pisin autonomian ajan ajanjakso oli siis 1857-1917, joina vuosina ei sodittu Suomen alueella 60 vuoteen. Nyt elämme vuonna 1945 alkanutta rauhan kautta, jonka jälkeen sodattomia kokonaisia vuosia (1946-2021) on ollut 75 vuotta.

      acc

      Poista
    4. Miksi perussuomalainen seilaa aina ääriasennosta toiseen?
      Miksei voida vain vetää NATO hakemusta pois ja neuvotella ydinaseturva vaikkapa Ranskalta EU -hengessä?
      Tai säilyttää nykyinen asema ja ulkopoliittinen liikkumavara?

      Poista
    5. "Oolannin sodan aikana 1854-1856 sotatoimia käytiin Suomessakin, joten silloin ainakin rannikon asukkaiden rauhan aika katkesi."

      Minähän nimenomaan mainitsin ns. Halkokarin kahakan. Ovatko Krimin sodan pikku episodit Itämerellä kommentoijalleni aivan outoja? Eivät ne suomalaisten rauhaan juuri kajonneet.

      Poista
    6. Ja Ranskahan se mieluusti antaa ydinaseillaan, jotka on tarkoitettu RANSKAN olemassaolon varmistamiseksi. Ja tietenkin voisimme säilyttää ulkopoliittisen "liikkumatilaa" Venäjän etupiirissa, vähän kuin seinän ja karhun välissä. Juuri nuo Putinin puheethan herättivät Niinistön.

      Poista
    7. Samanlailla ne Yhdysvaltain ydinaseet on tarkoitettu YHDYSVALTAIN olemassaolon varmistamiseksi, joten ...

      Ranska on sentään Euroopassa ja sillä on jopa sama valuuttakin kuin meillä, joten sillä on suuremmat intressit suojella Suomea, joskin toki pienemmät voimavarat.

      Poista
    8. Minusta ne Niinistön perustelut "heräämiselleen" olivat lähempänä uhmaikäisen lapsen kuin viisan valtiomiehen ajattelua.

      Poista
  9. Arvon proffa nostaa heti alkuun mielenkiintoisen seikan, jolla voi puolustella joutumista vankilaan. On aikaa kirjoittaa hyviä teoksia, ja kieltämättä Väinö Tannerin Olin ulkoministeri talvisodan aikana on sekin hyvää luettavaa.
    Tuli äkisti mieleen Tannerin kuvaus Moskovasta kommunistipuolueen suurkokouksesta, jossa Stalin julisti ja väki taputti ja hurrasi (pitkään ja hartaasti).
    Näin suomalaisen kesän aluksi on hyvä kiittää Timo Vihavaista mielenkiintoa aina herättävistä blogeista, vaikkei aina samaa mieltä olekaan. Antaa ajateltavaa.
    Hyvää kesää ja purjehduskelliä
    T.
    Pekka Kymäläinen
    Oulu

    VastaaPoista
  10. Latinan alkeiskurssi oli yliopistossa monessakin humanistisisissa aineessa vielä 1970-luvulla pakollinen (kahden vieraan kielen kielikokeen ohella), jos opiskeli ylempään tutkintoon. Näin oli esim. suomen kielessä, jota opiskelin pääaineenani. Jossakin vaiheessa vaatimuksesta laajalti luovuttiin.

    VastaaPoista
  11. "Augustuksen suurtyö oli Rooman valtakunnan läntisen osan herruuden vakiinnuttaminen. Juuri siinä on koko länsimaisuuden alku, monessa mielessä. Vaihtoehtonahan olisi ollut idän ja Aleksandrian ylivalta ja kreikkalaisuus."

    Itse asiassa tämä ero, joka jäi imperiumin itä- ja länsiosan välille ja otti sen jakautumiseen 395, on johtanut Venäjän ja länsi-Euroopan välisiin jännitteisiin, viimeksi Ukrainan sodassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Theodosius jakoi valtakunnan. Siinä ei ollut mitään uutta. Jo Diocletianus oli tehnyt niin. Theodosius ei ehkä tarkoittanut tätäkään jakoa pysyväksi ja jätti Stilichon tehtäväksi valtakunnan jälleenyhdistämisen. Jos kreikkalaisuus oli niin voimakas, niin miksi idässä latina säilyi hallintokielenä vielä parisataa vuotta?

      Poista
    2. Pointti oli siinä blogin ajatuksessa, että Avustuksen toimesta syntyi latinalainen imperiumi eikä kreikkalainen. Latinalaisessa syntyi feodalismi kautta länsi-Eurooppa, jossa alhaisilla oli oikeuksia suhteessa ylempiinsä, kun taas kreikkalaisessa säilyi alkuperäinen roomalainen autarkia, josta Venäjä sen peri. Tietenkin mongoleilla oli lusikkansa sopassa.

      Poista
  12. "Yleisenä ns. matalan katseen tarkkailupisteenä kadun pinnan taso joka tapauksessa antaa hyvin rajoitetun näköalan maailmaan ja kulttuuriin. Siinä ei ole historiaa, älyä eikä henkevyyttä, vain animaalinen läähätys."

    Ikävä fakta vain kaikissa kulttuureissa on se, että korkeakulttuurit on pystynyt luomaan vain yläluokka, jolla on siihen joutilaisuutta TS vapautta toimeentulon huolista, koulutusta ja muuta kulttuuripääomaa sekä korkeaa katsetta ts näköalaa välittömien tarpeiden yli. Alempien luokkien tehtävä on työllään palvella tuon korkeakulttuurin syntymistä, niinkuin paska ruusun syntymistä. Vartijaluokan tehtävä on pitää alempien luokkien häiriköt ts osaansa tyytymättömät kurissa.

    Kun tuo huoneenhallitus rakoilee ja eri luokat laajamittaisesti laiminlyöty tehtävänsä, tuo kulttuuri elää rappioaikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ja ei, teollistuminen on muutanut kulttuurin ja kaupankäynnin luonnetta hieman.
      Kun taas nykyisellään on tuo identiteettipolitikointi. Ainoa vain että Suomessa kumminkin valtaosa on niitä suomea äidinkielenään puhuvia, mutta sitten taas näistä eri identiteeteistä koostuvista ryhmistä taas muodostuu omia kulttuuriperintönsä vaalijoita. Mikäs siinä, muttei viene kyllä mihinkään suuntaan. On kuin uskonlahko missä aika koetetaan pysäyttää ja kyse on marginaaleista.

      Poista
  13. "Ja tietenkin tuo hallitseminen oli myös edellytys antiikin perinnön leviämiselle koko Eurooppaan ja sitä tietä koko maailmaan. Linkomies ei erityisesti korosta sitä, että kaikki ihmiskunnan merkittävimmät saavutukset olisivat länsimaisia, mutta tuohon aikaanhan se oli itsestäänselvyys, joka nyttemmin on monen mielessä hämärtynyt, kun plebeijinen katse on päässyt vallitsevaksi."

    Hallitsemista varmasti merkittävästi auttoivat tiet ja tieverkostot.

    Minä en ihaile latinaa (missä on jo patinaa) vaan roomalaisten saavutuksia insinööritaidon alalla. En tiedä, keitä kaarisiltojen, kivisten vesijohtojen, kylpylöiden ja teiden rakentajat ja tekijät olivat, mutta he olivat taitavia.

    "Itse asiassa nykyinen läntinen intellektuaalinen muoti kiteytyy siinä katseessa, jonka vähemmistön edustaja luo kadun pinnan tasolta syyttäessään järjestyksen valvojia siitä, ettei pysty hengittämään. Syytös saattoi olla tuossa konkreettisessa tapauksessa ihan perusteltu, vaikka ei kelpaakaan argumentiksi sen heikosti perustellun näkemyksen puolesta, että kyseisen maan järjestysvalta syyllistyisi erityisesti tietyn roturyhmän vainoamiseen. Mutta en puhu nyt siitä."

    Tuosta voisi puhua enemmän.

    "Tässä mahtanee vaikuttaa jonkinlainen Spartacuksen kosto. Ylensyöneet sukupolvet ja kansakunnat eivät kykene käsittämään, että heidän pitäisi kiittää jotakuta osastaan ja että heillä olisi sen vastapainoksi velvollisuuksia."

    Hän itse ei tarvitse mitään, mutta ihmiset voisivat uhrata kiitoksen Hänelle, joka on antanut meille niin suurenmoisen lahjan.

    Alkuperäisasukkaat luulevat saaneensa kaiken hyvän omalla viisaudellaan, kun taas vieraat ajattelevat, että heitä pitää kohdella kuin prinssejä ja prinsessoja.

    "Sen sijaan etsitään historiasta syypäitä sille, että länsimainen kulttuuri kerran levisi kaikkialle ja nosti valloittamansa kansat uudelle sivistyksen ja hyvinvoinnin tasolle."

    Länsimaisessa kulttuurissa oli voimaa aiemmin, mutta se on rappeutumassa nyt. Ja syyllisiä ovat liberaalit ja sinivihervasemmistolaiset, joita on kaikissa puolueissa. He polvistuvat vihollistensa eteen ja palvovat heitä.

    M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Geneettinen arkeologia on paljastanut antiikin Rooman olleen kosmopoliittisen sulatusuunin. Sittemmin muualta tulleet liukenivat pois, kaupunki lähes autioitui, ja nykyään on Rooman asujaimisto taas tuhansia vuosia vanhaa. Tyhjiö on täyttynyt ympäröivältä maaseudulta. Tämä on lohdullista.
      Länsimaiden on tuhouduttava. Kiveä ei saa jäädä kiven päälle. Muuten ei länsimaista sivistystä voi pelastaa.

      Poista
    2. Ämmä tuo verenhimoinen faskistiuskovainen.

      Poista
    3. Eikö täällä nyt mitenkään kyetä suvaitsemaan toisten mielipiteitä? Ellei argumentteja ole olisi tyylikkäintä olla hiljaa.

      Poista
    4. Vain yhden suuntaiset mielipiteet ovat sallittuja?

      Poista
    5. Mielipiteitähän on monenlaisia. Miten taas asiansa ilmaisee on sitten toinen juttu. Itse kun toiminut jonkin verran asiakaspalvelussa niin lähtökohdin valtaosa ihmisistä taustaan katsomatta on asiallisia. Sitten on joitain helmiä mitkä jääneet mieleen että voiko noinkin käyttäytyä? Mutta kun se on pien hetki toisen elämästä, eikä tiedä painaako jokin mieltä vai mistä johtuu ja itse on vain töissä ei se ole henkilökohtaista. Tainnee olla sama poliisillakin he tehnee työtä ja miten taas heihin suhtaudutaan? En minä ainakaan haluaisi olla siinä ja kumminkin kun joku on hävinnyt tms. niin kelle sitä soitetaan? Sitä voi nähdä asioissa hyvät puolet tai huonot, valinta miten sen nähnee on sitten oma.

      Poista
    6. "Vain yhden suuntaiset mielipiteet ovat sallittuja?"

      Puhutko nyt ihan tosissaan Vihavaisen blogin kommenttiosiosta?

      Ikävä kyllä keskustelun taso yhteiskunnassamme on taantunut valtavasti sen jälkeen kun Venäjän invaasio Ukrainaan alkoi.

      Median osaltakin pitää välillä tarkastaa, että päiväys on vuodelta 2022 eikä vuodelta 1944, jolloin saimme lukea menestyksellisistä rintamanohjauksista ja siitä kuinka itselentävät pommit ja dynamiittimeteorit tulevat kääntämään sodan kulun. Aivan kuten vastapuolen "ihmisvoimavarojen ehtyminenkin".

      Poista
    7. Puhun, täällä kun tunnutaan sallittava vain konservatiiviset näkemykset.

      Poista

Kirjoita nimellä.