tiistai 21. kesäkuuta 2022

Kukahan sitäkin tarvitsee?

 

Miksi?

 

Foreign Affairs on lehti, jota seuraan lähes säännöllisesti. Näkökulma on yleensä amerikkalainen, mutta aina perusteltu ja usein kiinnostava.

Uusimman numeron (3/101) jutut liittyvät enimmäkseen Venäjään ja Ukrainan sotaan. Kirjoittajia on Stephen Kotkinista Francis Fukuyamaan, asiantuntemusta riittää kuten myös suurten linjojen tajua.

Politiikan tutkimus on yksi niistä monista tieteenaloista, joka saavuttaa luotettavia tuloksia vain jälkikäteen, jos silloinkaan. Itse asiassa se on terveeltä ytimeltään historiaa, joka ei ole varsinainen tiede, vaan enemmän kuin tiede. Sehän on ihmiselle välttämätön itseymmärryksen muoto.

Siitä, mitä tapahtuu juuri nyt ja mitä tapahtuu tulevaisuudessa ei historiallinen lähestymistapa tietenkään pysty sanomaan useinkaan juuri mitään varmaa, mutta se tekee mahdolliseksi nimenomaan valistuneen näkemyksen asioihin.

Tässä Foreign Affairsin numerossa Tanisha M. Fazal, joka on hiljattain julkaissut kirjan ”valtioiden kuolemasta” (yleensä ne ovat murhia), kirjoittaa Putinin sodasta otsikolla The Return of Conquest?

Kirjoittaja käsittelee valtioiden tappamista tai silpomista toista maailmansotaa edeltävältä ajalta lähinnä kvantitatiivisesti ja toteaa, että sen jälkeen ovat alueelliset valloitukset ani harvoin olleet sodan syynä tai seurauksena. Asiaa selittänee pitkälti historiallinen kokemus, mutta muutoinkin valloitus vanhassa mielessä on käynyt yhtä vanhanaikaiseksi kuin sodanjulistus.

Putinin hyökkäys Ukrainaan on poikkeus. Hyökkääjä on ilmaissut päämääränsä selvin sanoin eikä niitä kannata epäillä. Tärkeää olisi vain, etteivät ne toteudu. Poliittisen kulttuurin muutos aluevalloitusten onnistumiseen ja jopa hyväksymiseen olisi hyppäys syvälle menneisyyden pahimpiin loukkoihin.

Normilla, joka kieltää aluevalloitukset on ollut myös tarkoittamattomia sivuvaikutuksia, joista yksi on jäätyneiden konfliktien ilmaantuminen maailmanpolitiikkaan. Joka tapauksessa Venäjän onnistuminen aluevaltauksiin tähtäävässä sodassa avaisi sellaisen Pandoran lippaan, jonka sulkeminen ei ehkä enää onnistuisi.

Mutta kyllä Putin siinä oikeassa on, että monien neuvostotasavaltojen rajat vastaavat huonosti kansallisten ryhmien rajoja. Kuten tiedetään, Ukrainassa on ollut Venäjä-mielisiä hyvin paljon ja äänestystuloksista päätellen jopa enemmän kuin venäjänkielisiä. Mitenkä lieneekään nyt?

Myös esimerkiksi Kazakstanissa venäjänkielisiä on kolme ja puoli miljoonaa ja Neuvostoliiton hajotessa Venäjän ulkopuolelle, siis ulkomaihin jäi peräti 25 miljoonaa venäläistä. Olihan se jonkin sortin katastrofi, eikä ihan pienikään.

Sellainen oikeuskäsitys, joka ei hyväksy venäläisille samoilla perusteilla samanlaisia kansallisia oikeuksia kuin muille ihmisille, ei kuulu nykyaikaisille sivistysvaltioille. Toista kansallisuutta edustavien nuorten kansallisvaltioiden alueella asia on kuitenkin vaikea järjestää ja hyvin usein siihen puuttuu haluakin. Entisen venäläistämispolitiikan sijaan maksetaan nyt potut pottuina ja pyritään venäläisten assimiloimiseen.

Ihanteellista olisi, jos alueelliset rajat jo alun perin, Neuvostoliiton aikana olisi todella saatettu vastaamaan etnisiä rajoja. Käytännössä ne saattavat nyt olla hyvinkin mielivaltaisia. Paine rajojen muuttamiseen on todella olemassa, mutta se olisi saatava aikaan muuten kuin sodalla.

 Uusi eurooppalainen rauhankonferenssi voisi tätä yrittää, jolloin ainakin edes ongelma tulisi tunnustetuksi. Rajojen siirtäminen sen sijaan on tuskin realistista, mutta sen sijaan voisi yrittää toimivien autonomisten alueiden muodostamista.

Toisen maailmansodan voittajavaltiot toimeenpanivat ehkä historian suurimman etnisen puhdistuksen. Se ei ole jälkikäteen herättänyt kovinkaan suurta kritiikkiä, vaikka pakkosiirrot koskivat miljoonia ja kuolonuhrien määräkin nousi suureksi. Saksan rikokset sodassa olivat sitä luokkaa, ettei juuri kukaan edes kritisoinut Nürnbergin tuomioita, niin laittomia kuin ne olivatkin.

Kaikesta huolimatta tuo brutaali väkivalta, jossa muutettiin yksin tein niin maiden rajat kuin kansojen asuma-alueet, osoittautui varsin onnistuneeksi politiikaksi, jonka päälle saatettiin rakentaa uuden Saksan menestystarina. Pelot sen revansismista osoittautuivat turhiksi.

Vastaavaa sanelupolitiikkaa Venäjään nähden voisi kuvitella mahdolliseksi vain vastaavanlaisen katastrofin jälkeen ja sitä taitaa harva toivoa.

Mutta eikö koko kansallisvaltio ole jo vanhentunut tällä globalisaation aikakaudella? Ihmisoikeudet ovat se iskusana, joka nyt korvaa aiemman, omaan kansakuntaan ja sen alueeseen rajoittuneen ajattelun ja identiteetin. Eikö pitäisi rajoittua vain niiden turvaamiseen, kuten USA on viime vuosikymmeninä tehnytkin?

Francis Fukuyama, jota ei tarvitse esitellä, on toista mieltä. Nimenomaan kansallisvaltio on se yksikkö, jonka puitteissa liberaalin politiikan arvot on mahdollista toteuttaa. Sitä paitsi nationalismi on hyvin todellinen ja luonnollinen inhimillinen asenne, niin ”konstruoituja” kuin kansallisvaltiot ovatkin. On olemassa liberaalia nationalismia ja sitä kannattaa suosia.

Tämä on tietenkin märkä rätti vasten liberalismin nimeen vannovien radical-chic-adeptien kasvoja. Amerikkalainenkin politiikka on ollut usein ja nimenomaan aina huonoimmillaan (tämä on minun mielipiteeni) yritystä viedä väkisin toisiin maihin ja kulttuureihin abstrakteja arvoja, jotka eivät kuulu noiden maiden kansalliseen perinteeseen.

Nationalismin ja liberalismin liitto on vanhaa perua ja ilmaistiin hyvin selkeästi jo Ranskan vallankumouksessa. Se, että erilaiset tyrannit mielellään vetoavat nationalismiin, selittynee paljolta siitä, että paikalliset liberaalit eivät ole osanneet arvostaa sitä todellisena asiana.

Tässähän voimme vaikkapa muistaa Leninin erästä valoisaa hetkeä, jolloin hän ymmärsi, että Suomen kansakunta on todellinen, olemassa oleva asia, vaikka bolševikeilla olisikin ollut syytä toivoa, ettei se ole.

Myös Venäjällä nationalismi on erittäin tärkeä tekijä. Nyt, kun maa on johdettu sotaan, on helppo soitella hurraapatrioottisia kieliä ja saada ihmiset uskomaan, että ne barbaariset ihmisuhrit, joita annetaan, ovat ulkomaisten vihollisten syytä. Kun maa on hädässä, sitä mennään aina puolustamaan. Ellei hätää itse asiassa ole tai se on itseaiheutettu, uskoo kansa joka tapauksessa mielellään jotakin muuta.

Mutta miten Putin, joka alun perin oli niin söpö porsas (minun ilmaukseni, perustuu venäläiseen sanaparteen) muuttui sellaiseksi siaksi, joka hän nyt on?

Daniel Treisman on seurannut Putinin kehitystä samettihansikkaita käyttävästä autoritaarisesta johtajasta avoimen brutaaliksi väkivaltaan turvautuvaksi öykkäriksi.

Treisman on havainnut, että jälkimmäinen johtajatyyppi on nykyään jo käynyt kovin harvinaiseksi ja diktaattorit mieluummin manipuloivat kansaansa ja esiintyvät pehmeästi (”spin dictators”), mikä nykyisen yhteiskunnan ja teknologian oloissa toimiikin paremmin.

Putinin kehitys kohti nykyistä tilaansa alkoi tai ainakin kiihtyi noin vuodesta 2015 lähtien. Sen jälkeen uusi suuri liikahdus tähän suuntaan ajoittuu aivan sodan alkua edeltävään aikaan ja itse sotaan. Edellisellä kaudellaan Putin sen sijaan korosti demokraattista imagoaan ja suosi liberaalejakin eksperttejä riveissään. Nyt nämä ovat ulkomailla tai vankilassa.

Kovan linjan edustajat, kuten entinen FSB:n päällikkö Patrušev nousivat keskeisiksi neuvonantajiksi. Kovan linjan omaksumista tuki se, ettei länsi todella vakavasti reagoinut Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumiin ja se, että salaisten palvelujen traditioita edustavat neuvonantajat selittivät Venäjän ja venäläisten vastoinkäymisten esimerkiksi Ukrainassa olevan lännen salaisten palvelujen työtä.

Sivumennen sanoen, pidän selvänä, että erilaiset agentit ovat kyllä varsin ahkerastikin puuhanneet myös Ukrainassa, niin läntiset kuin itäiset. Eri asia on kuitenkin tietää tämä ja uskoa, että juuri siinä on selitys siihen, mitä tapahtuu.

Ennen sotaa Neuvostoliiton tiedustelu noukki tarkoin talteen kaiken sellaisen informaation, joka liittyi suomalaisten Saksan suhteisiin, olivatpa ne mitä laatua tai tasoa tahansa. Kun itse suuri kuvio oli kapulamarxistisella ristiriita-analyysillä selvitetty, voitiin kaikkea tällaista tavaraa käyttää aina ”argumenttina” Suomen politiikkaa selittämässä. Tulevissa oikeudenkäynneissä sillä olisi myös käyttöä.

Tässä siis oli varhaisempi esimerkki siitä salaisen poliisin maailmasta, jonka valtaan alan miehet näyttävät helposti jäävän.

Joka tapauksessa meille siis vanhan, joviaalin Putinin tilalle ilmaantui nopeasti uusi, vihainen Putte, joka pyrkii hallitsemaan väkivalloin. Mutta oliko hyökkäys Ukrainaan tarpeen siksi, että Putinin piti parantaa kansansuosiotaan? Krimin liittäminenhän nosti sen aikoinaan pilviin.

Treisman ei usko tähän. Sen sijaan tuntuu todennäköisemmältä, että sisäisen opposition murskaaminen, joka tehtiin brutaalisti, vapautti Putinin nyt toteuttamaan suuria projektejaan.

Putinilaisen version sodasta uskoo vain se, jolla on suuri tarve välttää kognitiivista dissonanssia: näkeehän sokea Reettakin, ettei ”erikoisoperaatio” ole mikään pelkkä erikoisoperaatio ja että julmuudet siviiliväestöä kohtaan eivät ole vastustajan tekemiä.

Kansa uskoo sen, mitä se haluaa, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Ensimmäinen maailmansota aloitettiin Venäjälläkin suuren euforian vallitessa, mutta kun kansa kypsyi, romahti koko mahtava valtio kuin korttitalo. Miten Venäjällä käy, on vaikea ennustaa, mutta on vaikea kuvitella, että siellä kävisi hyvin kenenkään kannalta ainakaan ihan pian.

32 kommenttia:

  1. Björn Wahlroos kiteytti hyvin yhden tärkeän ja ikuisen Venäjän ongelman. Siltä puuttuu luontaiset rajat ja koska venäläiseen ajatteluun on syvälle pesiytynyt syyttää ongelmista aina muita, niin rajojen puolustaminen on ollut aina tapetilla ja koska luonnollisia rajoja ei ole, niin venäläiiset katsovat, että niiden laahjentaminen on parasta puolustautumista. Neukkulan aika satelliittivaltioineen ja vaikka meidän yhteistyö- ja avunantosopimuksineen oli sen politiikan malliesimerkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanha sanonta kuuluu, että Venäjä tuntee olonsa turvalliseksi vasta, kun sen omat joukot ovat molemmin puolin rajaa.

      Minkä pahinta, tunne ei ole ihan aiheeton: liikkuvaiset viholliset ovat helposti ryykänneet Moskovaan (mongolit, puolalaiset, ruotsalaiset, ranskalaiset, saksalaiset). Varsinkin II maailmansodan jälkeen pyrkimys käydä puolustustaistelu h mielummin vihollisen maaperällä on ymmärrettävä.

      Poista
  2. Amerikkalainen ns. realistisen koulukunnan edustaja John Mearsheimer on edelleenkin sitä mieltä, että Putin reagoi siihen, että länsi pyrki intergroimaan Ukrainan Natoon ja osaksi länttä. Tosin pieniä liikahduksia on hänelläkin tapahtunut, kun hän myöntää, että Putinin sotatavoitteet ovat muuttuneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Venäjäkin voisi olla osa länttä jos se niin haluaisi, sen sijaan että se haluaa olla pelkkä korruptoitunut roistovaltio.

      Poista
  3. Olikohan Keijo Korhonen, joka aivan äsken siirtyi ajasta ikuisuuteen, kun totesi että ihminen jäsentää itsensä nuotiopiirin kokoiseen populaatioon ja vain siihen. Erittäin kokenut ulkoministeriön virkamies ja professori kyllä tiesi sosiobiologiaan perhetyneenä ajattelijana ihmisyksilöiden ja -yksiköiden uhat ja mahdollisuudet, sanottakoon näin.

    Nyt ja varsinkin Suomessa näyttää olevan vallalla se ajatus, että kansallisia ajatuksia ei saisi esittää, eikä ainakaan nuotiopiirin kokoisia, vaan nyt oltaisiin maailmankylässä, jossa asukkaita yhdistää punalipun väri, eli veri. Vihervasemmisto halajaa maahan ja jokaiseen nuotiopiiriin tulijoita ihan mistä vain, eikä mikään saisi olla esteenä tälle ideologialle. Näyttää siltä, että näissä piireissä jopa toivotaan ja rukoillaan, että esim. Putin ohjaa Venäjältä täysin vailla mitään rajoituksia maailmankyläläisiä ja ensisijaisesti Suomeen. Jopa Ruotsi on suhtautunut hieman nihkeästi ukrainalaisten sotapakolaisten vastaanottoon, mutta nyt Suomessa suorastaan toivotaan itärajan vuotavan ja mahdollisimman paljon! Näin on pääteltävä, kun kuuntelee vihervasemmiston nuoria naisia.

    Turkin Erdogan paasasi edellisellä Saksan vierailuillaan Saksan turkkilaisille: "Tämä ei ole kotimaanne, mutta tehkää tästä kotimaanne". Lienee jokaiselle selvää, että historia on täynnä tapahtumia, joissa maahantunkeutuja, valloittaja, maahanmuuttaja, ihan miksi näitä nimitettäköön, on suistanut alkuperäisväestön marginaaliin tai jopa tuhonnut tyystin.

    Ei nykyajan yhtenäisiä yhteiskuntia tuhota panssarivaunilla, vaan
    sitäkin tehokkaimmin lastenvaunuilla!

    VastaaPoista
  4. Jos ennustaa täytyisi, tekisin se samaa kaavaa noudattaen kuin amerikkalaiset psykoanalyytikot laatiessaan jo 1942 profiilia Hitleristä ja siitä mitä tämä tulisi sodan edetessä tekemään. Hehän päätyivät siihen, että tämä narsistinen ressukka oman uhriajattelunsa voimaannuttamana jatkaisi sotaa hamaan katkeraan loppuun asti ja tekisi sen jälkeen itsemurhan.

    Narsistinen uhrirooliin samaistuminen ja marttyrismi yhtäältä luovat uskon omaan viattomuuteen -- jonka seurauksena oma pahuus projisoidaan sitten ulkomaailmaan -- ja toisaalta antavat valtuudet omankädenoikeuteen. Psyykkinen kierre ruokkii itseään, eikä siitä pääse irti -- jokainen narsistin loukkaantuminen vain muuttuu kostoksi ja tuhoamistarpeeksi. Kun todellisuudentaju on totaalisesti mennyt ja psyykkinen taantuma täydellistyy, ja psyyken pohjalla tuhoaminen ja itsetuho sulavat yhteen.

    Nähdäkseni näin tulee käymään myös Putinin kohdalla. Hänen narsisminsa on jo kasvanut siihen mittaan, ettei hän enää päästä yhtään kriittistä ihmistä lähelleen, vaan jäljelle on jäänyt -- kuten Hitlerilläkin -- vain mielistelevä lähipiiri. Kun sillä sitten ei enää ole muuta ilmoitettavaa kuin että muu maailma on voittanut, narsisti vielä viimeisenä uhriajattelun kruununa huutaa: "Venäjän kansa on pettänyt minut!"

    Toivokaamme, ettei Putinilla sitten ole mahdollisuuksia päästä painamaan ydinpommien nappulaa. Sitä mahdollisuuttahan Hitlerillä ei ollut -- mutta epäileekö joku, että jokin olisi pidätellyt häntä tuhoamasta itsensä kanssa koko maailmaa, jos se olisi ollut hänelle mahdollista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Jos ennustaa täytyisi, tekisin se samaa kaavaa noudattaen kuin amerikkalaiset psykoanalyytikot laatiessaan jo 1942 profiilia Hitleristä ja siitä mitä tämä tulisi sodan edetessä tekemään. Hehän päätyivät siihen, että tämä narsistinen ressukka oman uhriajattelunsa voimaannuttamana jatkaisi sotaa hamaan katkeraan loppuun asti ja tekisi sen jälkeen itsemurhan."

      En ole tarkoituksella Oikkosen kanssa eri mieltä vaan siksi, että näen monet asiat eri tavalla kuin hän.

      Jos kyse on samasta kirjasta, minkä luin joskus nuorena 1990-luvun alussa, niin se ei minun mielestäni kuvaa todellista Hitleriä vaan tekijän Hitleriä, sillä en pidä psykoanalyysia oikeana oppina.

      M

      Poista
    2. Yön pimeinä tunteina mietin viimeistä kappaletta - vaikkei se hirveästi unen tuloa edistäkään...

      Se onkin Ukrainan sodan dilemma: Putin ei saisi voittaa, mutta ei olisi hyvä tätä narsistisesti loukatakaan. Jos taas päädytään aselepoon, se on vain lähtöasema uudelle hyökkäykselle.

      Nyt tarvittaisiin tämän ajan Kissinger ja Nixon, näinkö hän Bidenista olisi siihen hommaan.

      Poista
  5. "jos alueelliset rajat jo alun perin, Neuvostoliiton aikana olisi todella saatettu vastaamaan etnisiä rajoja. "

    Eikö niiden tietoinen hämmentäminen ollut Stalinin politiikan keskeinen väline, jonka avulla luotiin lojaali vähemmistö kansallisen neuvostotasavallan sisälle. Tästä politiikasta Ukraina oli yksi esimerkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Eikö niiden tietoinen hämmentäminen ollut Stalinin politiikan keskeinen väline, jonka avulla luotiin lojaali vähemmistö kansallisen neuvostotasavallan sisälle."

      Sitä voikin miettiä mitä ideologiaa lännessä on rummutettu markkinavetoisesti. (Identiteetti missä kaik muut on vähemmistöjä paitsi se paikallinen, ihan ihmeellistä että ne on vähemmistöjä. Ja sit kummastellaan nationalismia, tosin siinä sitten on pulmansa. Hyvässä itsetunnossahan ole vikaa, muttei pitäne tapahtua toisten kustannuksella. Kun taas on väkeä joka tarvitsee yhteiskunnalta apua, eikä osa edes ymmärtäne ain omia rajoiteitaan, ei fyysisiä eikä henkisiä. Tarkoittan lähinnä vammaisia. Osassa on kyllä se ihana puoli että ihan sama mikä ideologia tai uskonto jne. heitä ei kiinnosta. Tosin suurimmalla osalla lapsista voi huomata saman ja se mahdollisesti erottaneekin aikuisen lapsesta. Kun ei se muksu ymmärtäne niitä vaan ne näkemykset ymmärykseen tulee ajan kanssa vanhemmilta).

      Poista
    2. No, otetaan nyt ainakin sehuomioon, että Venäjän jakaminen kansallisiin yksiköihin kuvernementtien sijasta oli valtava askel kohti kansallisuuksien oikeuksien tunnustamista. Toki se ei ollut itsetarkoitus, vaan taktinen, mutta kuitenkin pitläaikainen järjestely: nationalismin dialektinen voittaminen se tunnustamalla.

      Poista
    3. Tuo taisi olla Leninin teko, Stalinin mentaliteetti oli toinen. Muistelen tämän suhteellisen kansallisuusasioiden komisaaria Stalinia isovenäläisestä chauvinismista.

      Poista
  6. "Daniel Treisman on seurannut Putinin kehitystä samettihansikkaita käyttävästä autoritaarisesta johtajasta avoimen brutaaliksi väkivaltaan turvautuvaksi öykkäriksi."

    Lukasin Treismanin taustaa ja mietin, miten puolueeton ja pyyteetön hän oikein on, kun hän on toiminut Venäjän taloutta ja politiikkaa koskevan tutkimuksen parissa ja ollut kansainvälisessä neuvoa-antavassa ryhmässä (itse asiassa useissa sellaisissa).

    Myönnän, että hän on etevä, mutta Venäjällä on toiminut moni muukin talouden ja politiikan asiantuntija muuttaakseen Venäjää lännen kuvaksi, mikä minusta ei ole oikein eikä rehellistä, eikä edes tarpeellista. Antaa venäläisten määrätä omista asioistaan.

    "Tässähän voimme vaikkapa muistaa Leninin erästä valoisaa hetkeä, jolloin hän ymmärsi, että Suomen kansakunta on todellinen, olemassa oleva asia, vaikka bolševikeilla olisikin ollut syytä toivoa, ettei se ole."

    En tiedä, ymmärsikö hän Suomen kansakunnan todellisuuden vai ajatteliko hän, että Suomi on osa Venäjää hallitsipa Venäjää sitten kuninkaalliset tai bolsevikit. Julma mies hän kuitenkin oli, kun määräsi tsaariperheen ammuttavaksi. Tästä on faktatietoa olemassa, joten tämä ei ole minun väittämäni.

    Vitsissä Lenin säräyttää ärrää, mutta miten lie ollut todellisuudessa? En viitsi etsiä äänitettä YouTubesta hänestä ja tarkistaa asiaa.

    M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No Lenin toki oli hullu fanaatikko, kutenKerenski kiteytti, mutta kyllä hän ymmärsi nationalismin olevan todellinen ongelma omalle "puolueelleen".

      Poista
  7. "sisäisen opposition murskaaminen, joka tehtiin brutaalisti, vapautti Putinin nyt toteuttamaan suuria projektejaan."

    Tuo selittää MITEN Putin sen teki, mutta esitikö Treisman MIKSI hän sen teki ts mistä tämä sai projektinsa: kokee tämä olevansa Venäjän imperiumin vai neuvostovallan palauttaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo "miksi" kysymys on kovin vaikea. Megalomania lienee iskenyt. Dugin kirjoitti Putinin astuneen Rubiconin yli Krimin vallatessaan ja niinhän se taisi olla. Kaikki kävi niin helposti. Suurmiehen paikka historiassa oli hänelläkin jo valmiina, nyt on edessä vain konnagalleriaan pääsy. Vrt. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=duginin+sota

      Poista
  8. Gaidarhan kirjoitti, että noissa kansainvälisissä laeissa koskien imperiumien hajottamista ei otettu huomioon sitä, mitä pitäisi tehdä sellaisissa tilanteissa, joissa toiselle alueelle jää merkittävä määrä toisen maan asukkaita. Olisiko tällaisissa tilanteissa tilanteissa siis tärkeämpää priorisoida valtion yhtenäisyyttä vai asukkaiden oikeutta valita maansa kansalaisuutensa mukaan. Gaidar väitti myös, että tuota kannanottoa ei tehty tarkoituksellisesti, jotta siitä olisi haittaa Venäjälle.

    Ehkä Putin näkee ison kuvan sellaisena, että nyt on maailmanpolitiikan nollasummapeli, missä lakien säätäjätkin vain laulavat sen lauluja, keneltä leipä tulee. Kun maailmanherrat ottavat mittaa toisistaa, on neuvottelu vain ajanhukkaa voimankäyttöön verrattuna. Platokin aikanaan pohdiskeli, että onko neuvottelu voimaan verrattuna vain ajanhukkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bismarck sen formuloi hyvin ja yhdisti Saksan, sai sille menestystä - aikansa.

      Poista
    2. "missä lakien säätäjätkin vain laulavat sen lauluja, keneltä leipä tulee."

      Leipä tulenee sieltä missä väki sen tekee. Raha on vain vaihdannanväline, riippuvaisia me taas jollain tasolla ollaan kukin toisistaan. Ihmiskunta kun on verkostoitunut).
      Näin ollen niiden lakien tulisi olla järkeen perustuvat. Ne suojaksi väestölle, kuin myöskin mahdollisesti suojannee sitä hallintoa.
      Ja järki, mahdollinen looginen ajattelu taas on kehittynyt sillä maantieteellisellä alueella missä on kasvanut.

      Poista
  9. ”Joka tapauksessa Venäjän onnistuminen aluevaltauksiin tähtäävässä sodassa avaisi sellaisen Pandoran lippaan, jonka sulkeminen ei ehkä enää onnistuisi.”

    Mene ja tiedä, jos Ryssä, ei siis Venäjä vaan Ryssä, tarkoitti Ukraina-sodalla juuri sitä. Venäjän eräässä nettimediassa on ajankohtaisista asioista vakituinen otsikko: ”Putin mstit” (Putin kostaa).

    Mitähän raukka-Putin kostaa? Hän kostaa sitä, että Venäjää/Ryssää ei aikoinaan hyväksytty Euroopan Unioniin. Jos Venäjä/Ryssä olisi hyväksytty sinne, niin EU:sta olisi tullut Putinin johtama ”kolhoosi”, äänimäärän mukaan.

    Historiahan kertoo selkeästi, että Venäjä/Ryssällä on jalassa ainoastaan sontainen saapas, koska valtion ideologiana on vuosisatoja ollut ns. ”razshirenije territorij” eli alueen laajentaminen.

    Ns. Dekabristit olivat jopa niin töykeitä, että ehdottivat, että maailma olisi jaettava kahteen osaan, josta toinen kuuluisi Amerikalle ja toinen Venäjälle. Idea oli esitetty Dekabristien poliittisessa ohjelmassa/teoksessa nimeltään ”Russkaja pravda” (Venäläinen laki).

    Pravda kuin laki on vanhaa venäjää. Pravda kuin totuus on nykyvenäjää.

    VastaaPoista
  10. Putin halajaa nuoruuttaan, mutta kukapa meistä ei halajaisi tiettyyn rajaan asti? Putin on kuitenkin toista maata. Hän ei osaa käyttää tietokonetta tai älykännykkää, onhan se nyt aivan tavatonta 2020-luvulla valtion päämieheltä! Hän hokee facisteista ja natseista ehtimiseen, koska ne kuuluivat Neuvostoliiton historiaan kaikkialle läpi tunkevana ajatuksena, ja nyt sitten Venäjän yhä agressiivisemmin.

    No, näkihän kokoomuksen Kirsi Pihakin natseja marssimassa Helsingissä jokaisen ikkunan alla, vaikka Pihaa pidetään tiettävästi täysjärkisenä? On tietenkin totta, että ihminen uskoo ja näkee mitä itse haluaa. Putin näkee tuhottavia ihmisiä ja kaupunkeja siellä-täällä, koska hän haluaa nähdä. Länsi on ansaitseva opetuksen, koska hän vihaa länttä, joka romahdutti hänen rakkaan kukoistavan nuoruutensa Neuvostoliiton!

    Putin on jo puhunut jopa martyyreista, aivan islamin uskoisten tapaan, jossa kuolema on tuhatkertaisesti parempi kuin elämä. Putin näkee jo mahdollisessa tulevassa ydinsodassa kuolevat venäläiset marttyyreina, eli tällä tasolla ovat puheet.

    VastaaPoista
  11. Vihavainen, olisi mukava jos voisit vastata seuraavaan kysymykseen.

    Olet itsekin puhunut aiemmin, että useiden arvioiden mukaan Venäjän olisi pitänyt hylätä imperialismi viimeistään 90-luvulla ja tyytyä pienempään rooliin. Tuota pienenemistä koskien törmäsin kirjaan nimeltä The Siberian Curse - Brookings. Kirjassa tuotiin esille, että moni Venäläinen kaupunki oli niin toivottomassa maantietellisessä sijainnissa, että tuon kaupunkisuunnitelunkin kannalta Venäjän pitäisi pystyä "pienenemään", jos se haluaisi menestyä. Paitsi imperialismi oli huono idea, niin epätoivoista oli maantiedekin monille Venäjän omillekin kaupungeille.

    Kysyisinkin seuraavaa: Kuinka pieneksi mielestäsi Venäjän olisi kannattanut pienentyä? Minkälaista aluetta Venäjä olisi voinut hallita realistisesti pidemmällä aikavälillä? Selväähän oli jo 90-luvulla sekin, että Venäjä tulisi seuraamaan länsimaita syntyvyysluvuissa ja siten 90-luku tulisi olemaan ainakin keskipitkällä välillä väkiluvun kannalta Venäjän runsasväkisintä aikaa.

    Olisiko tyytyminen 90-luvun rajoille ollut riittävää? Vai olisiko kannattanut tyytyä ehkä pienempäänkin tilaan? Olisiko vaihtoehtona ollut sekin, että väestö olisi pikkuhiljaa valunut Euroopan puolelle ja Siperian luonnonvarat oltaisiin pyritty pitämään jotenkin muuten hallussa, esim. armeijan avulla.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän pienenee joka tapauksessa, demografiaa vastaan on paha taistella, vaikka yritetty on. Keijo Korhonen veti tästä sen johtopäätöksen, että sellainen valtio on myös rauhaan taipuvainen, ei ole liikoja poikia tapatettavaksi. Mutta näinhän siinä sitten kävi.
      Mikä olisi optimaalinen alueen koko ei tunnu ihan järkevältä kysymykseltä. Valtiot pitävät kaiken, mitä niillä on. Nykyään tuskin yksikään katsoo tarpeelliseksi liittää naapurimaita itseensä, mutta kuten huomataan, poikkeus löytyy taas.

      Poista
    2. Tuohon poikien tapattamiseen liittyen. Ukrainastahan on viety lapsia Venäjälle siirrettynä. Onkohan laskettu, että demografisesti jäädään plussan puolelle, jos yhtä kaatunutta kohti tuodaan vaikka kaksi alaikäistä lasta Venäjälle.

      Poista
    3. Demografisesti Neuvostoliiton hajoaminen ei suinkaan ollut katastrofi: parissa vuosikymmenessä venäläisistä olisi tullut vähemmistökansa. Venäjällä taas he ovat turvallisesti enemmistökansa. Pitkällä juoksulla vähemmistön on ollut hankalaa hallita enemmistöä. Venäjän suurin ongelma on talous ts jääminen raaka--ainekaupan varaan. Se taas johtuu oikeusvaltion puutteesta, joka ei kannusta oligarkkeja sijoittamaan rahojaan oman maan talouden kehittämiseen.

      Poista
    4. Eikö ole aika ilmeistä, että Venäjällä ei tosiasiallisesti Putinista riippumatta ole muita vaihtoehtoja kuin haastaa länsi ja erityisesti Yhdysvallat aseellisesti? Oikeastaan pidän idiotismina kysymystä, miksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Pitää olla vähä-älyinen, jos ei ole vielä tajunnut.

      Poista
  12. Keijo Korhonen on tässäkin keskustelussa mainittu. Korhosen oppeja oli, että yksi mies ei historian pitkää linjaa ratkaise eikä poista maantieteen pysyvyyttä. Venäjä on Suomen naapurissa Putinin jälkeenkin. Suomen ei tule olla sotilaallisesti liittoutunut, vaikka ohjeita tulisi Brysselistä tai jostakin Euroopan pääkaupungista. YLE:n elävän arkiston ajankohtainen filmaus Korhosesta Neuvostoliiton vallankaappauksen ajalta 1990-luvun alusta: Katso Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50206881

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ”Venäjä on Suomen naapurissa Putinin jälkeenkin.”

      Anonyymi 22. kesäkuuta 2022 klo 12.05 haluaa väittää, että Putin on siis pelkkä yksi eräs mies, joka ei historian pitkää linjaa ratkaise.

      Näin ollen Anonyymi 22. kesäkuuta 2022 klo 12.05 teeskentelee, ettei hän tiedä yhtään mitään siitä, että Putin ei olekaan pelkkä yksi eräs mies. Teeskentelee, ettei hän muka tiedä yhtään mitään siitä, että Putin on sotaisan imperiumin johtaja jo lähes neljänneksen vuosisadasta.

      Annettakoon Anonyymi 22. kesäkuuta 2022 klo 12.05:lle anteeksi sen, että hän ei varmastikaan tiedä sitä, että Ensimmäinen maailmansota alkoi siitä, että venäläisten palkkaama serbialainen opiskelija murhasi erään tärkeän henkilön ja sodan ketjureaktio alkoi.

      Yksi eräs mies nimeltänsä Napoleon sotaisine joukkoineen sai aikaan todellakin paljon Euroopassa, mm. eri maiden uusia perustuslakeja. Venäjän operaatio epäonnistui Napoleonilta ja siksi Venäjän uusi perustuslaki luotiin vasta sadan vuoden kuluttua.

      Johtopäätöksenä voinee sanoa, että pelkkä yksi eräs mies on pelkkä kapakan asiakas, jos hänellä ei ole takanaan armeijoita.

      Poista
    2. Eräs mies yllä kärsii pahasti ryssävihasta.

      Poista
  13. "siis ulkomaihin jäi peräti 25 miljoonaa venäläistä. Olihan se jonkin sortin katastrofi"

    Ei minkään näköistä suhteellisuudentajua. Esim. vaikka unkarilaisista asuu tälläkin hetkellä kolmannes emämaan ulkopuolella ilman että heitä olisi siirretty sinne tahallaan toisia, saati omaa kehittyneempiä kulttuureja häiritsemään. Lisävertailun vuoksi, itsenäistä Kurdistania taas ei olemassakaan, ja niin edelleen.

    Luulisi olevan nöyrtymisen paikka, kun Stalinin holodomorilla avaamaan tyhjiöön viedyistä venäläisjunteistakin enin osa on omaksunut parissa polvessa sen verran läntisen identiteetin, että luotia tulee matu-serkuille, mutta kun ei niin ei.

    Tämä laajemminkin: jo siinä tehdään virhe, että Venäjä nähdään jonain alkuvoimaisen pahan valtakuntana, kun se oikeasti on ihan vain raa'an teknisen huonouden maa. Putinia ja vastaavia ei yksinkertaisesti pitäisi edes päästää ääneen mediassa, koska heillä ei ole mitään sellaista sanottavaa, millä olisi modernien yhteiskuntien arjen kannalta mitään relevanssia.

    Minusta Vihavaisenkin pitäisi miettiä anaalihenkistä klingemäistä tsaarinvaltaan ihastumista ja sitä komppaavaa elämänmittaista vasemmiston syyttämistä kaikesta sellaiselta kantilta, että miten siitä käsin vetää jatkossa riittävän selvän rajan ilmifasismiin. (Itse ymmärrän kyllä, etteivät nuo ole sama, vaan yhdyn pari merkintää sitten sivusilmällä näkemääni anonyymiin kommenttiin pyhästä yksinkertaisuudesta.)

    VastaaPoista
  14. "siis ulkomaihin jäi peräti 25 miljoonaa venäläistä. Olihan se jonkin sortin katastrofi"

    Ei minkään näköistä suhteellisuudentajua. Esim. vaikka unkarilaisista asuu tälläkin hetkellä kolmannes emämaan ulkopuolella ilman että heitä olisi siirretty sinne tahallaan toisia, saati omaa kehittyneempiä kulttuureja häiritsemään. Lisävertailun vuoksi, itsenäistä Kurdistania taas ei olemassakaan, ja niin edelleen.

    Luulisi olevan nöyrtymisen paikka, kun Stalinin holodomorilla avaamaan tyhjiöön viedyistä venäläisjunteistakin enin osa on omaksunut parissa polvessa sen verran läntisen identiteetin, että luotia tulee matu-serkuille, mutta kun ei niin ei.

    Tämä laajemminkin: jo siinä tehdään virhe, että Venäjä nähdään jonain alkuvoimaisen pahan valtakuntana, kun se oikeasti on ihan vain raa'an teknisen huonouden maa. Putinia ja vastaavia ei yksinkertaisesti pitäisi edes päästää ääneen mediassa, koska heillä ei ole mitään sellaista sanottavaa, millä olisi modernien yhteiskuntien arjen kannalta mitään relevanssia.

    Minusta Vihavaisenkin pitäisi miettiä anaalihenkistä klingemäistä tsaarinvaltaan ihastumista ja sitä komppaavaa elämänmittaista vasemmiston syyttämistä kaikesta sellaiselta kantilta, että miten siitä käsin vetää jatkossa riittävän selvän rajan ilmifasismiin. (Itse ymmärrän kyllä, etteivät nuo ole sama, vaan yhdyn pari merkintää sitten sivusilmällä näkemääni anonyymiin komemnttiin pyhästä yksinkertaisuudesta.)

    VastaaPoista
  15. "Sellainen oikeuskäsitys, joka ei hyväksy venäläisille samoilla perusteilla samanlaisia kansallisia oikeuksia kuin muille ihmisille, ei kuulu nykyaikaisille sivistysvaltioille." Eli ehdotat että kazakshtanilaisten ja ukrainalaisten pitäisi alkaa raiskata venäläisten lapsia samalla tavalla kuin Venäjän armeijaa tekee. Suomessa on venäläiset koulut, venäläisten miehittäjien haudat saavat olla rauhassa Kirkkonummelle. Mites on Karjalassa. Haudat häväisty. Jne.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.