Pushkinin kokoinen aukko?

 

Klassikon kimpussa

 

Aleksandr Puškin, Moskovasta Kaukasukselle. Valitut runot 1815-1836. Suomentanut Olli Hyvärinen. Atrain&Nord 2020, 327 s.

 

Kuten jo Lermontovin kohdalla totesin, suomentajan päätä ei ole palellut tehtävää valitessaan. Jokainen venäläinen osaa ehdottomasti Puškinia ainakin jonkin verran. Moni sivistynyt ihminen lausuu sitä sivukaupalla ulkoa ja täytyypä tässä harvinaisen tilaisuuden tullen kehaista, että kyllä minäkin muutamaan sivuun kykenen.

Itse asiassa nimenomaan Puškinista on aikojen kuluessa tullut eräänlainen epävirallinen sivistyksen mittari Venäjällä. Puškinin yhteydessä tutustutaan samalla Venäjän runouden kultakauteen, sen hoviin ja aristokratiaan, kartanokulttuuriin ja niin edelleen.

 Jevgeni Oneginiahan on nimitetty venäläisen elämän ensyklopediaksi. On kuvaavaa, että kun ns. sosialismin julistettiin koittaneen, sen mallikelpoisimpien edustajien, uusien ihmisten, joita olivat erityisesti ns. stahanovilaiset, kerrottiin olevan myös sivistyneitä: paitsi, että he -työläiset- ohittivat insinöörit tekniikan ymmärryksessään, he myös hallitsivat Puškinin runouden ja saattoivat jopa kirjoittaa alan tutkielmia.

On väitetty, ettei Puškinia voi suomentaa, mutta samahan koskee myös Dantea, Homerosta ja monen monia muita runoilijoita. Runebergia kyllä on suomennettu lukemattomat kerrat ja usein mainiollakin menestyksellä, ainakin runojen suosiosta päätellen.

On sitäkin kummallisempaa, ettei suomeksi ole olemassa Puškinin koottuja tai edes valittuja runoja. Kyllä tässä on sen luokan tehtävä, että Kulttuurirahaston pitäisi kyetä asia hoitamaan ja kiinnittämään työhön parhaat mahdollisimmat voimat. Ehkä niitä sentään vielä voisi jostakin löytyä?

Tämä sanottuna ilman mitään piikittelyä Hyväriselle, joka varmasti on tehnyt parhaansa, mutta suomentanut toki vain pienen osan mestarin tuotannosta. Tämä valikoima on sinänsä aika paksu, mutta siitäkin puuttuvat monet keskeiset Puškinin runot ja runoelmat. Toki siinä on paljonkin niitä kuuluisia runoja, jotka kuuluvat jokaisen venäläisen perussivistykseen, mutta monia myös puuttuu.

Totean ilolla, että mukana ovat niin Runoilija ja rahvas, Venäjän parjaajille ja Loin itselleni monumentin aineettoman. Mukana on kovin vähän niitä epigrammeja, jollaisia aikoinaan kovin ihailtiin ja pelättiin ja jotka yhä osataan. Runoelmia, jotka usein ovat hyvin tärkeitä, kuten Vaskiratsastaja, ei ole mukana Jevgeni Oneginista puhumatta.

Sen sijaan on esimerkiksi Pirut (Besy), jonka suomennos on myös poikkeuksellisen onnistunut.

Useinhan näiden suomennosten rytmi horjahtelee ja kirjoittaja tunnustaakin luovuttaneensa joskus. No, luoja paratkoon, moni meillä väittää olevansa runoilija, vaikka ei pystyisi saamaan aikaan edes yhtä kunnollista limerikkiä.

Hyvärinen ei ole ainoa viime vuosina ahkeroinut Puškinin suomentaja. Muita uudempia valikoimia en kylläkään ole nähnyt, joten en voi sanoa niistä sen enempää. Hämmästelen joka tapauksessa sitä, että aiheensa puolesta niinkin merkittävät tapahtumat kuin tällaisten suomennosten ilmestyminen ovat saaneet niin vähän huomiota, että ovat menneet minulta tyystin ohi.

No, ei meillä nyt taida olla ketään Eino Leinoa tai Ohto Mannista, joka voisi yrittää suurimittaista Puškin-käännöstä ja mahtaneeko kulttuurin rahoitustahoillakaan olla edes ymmärrystä siitä, miten merkittävästä asiasta ja hämmästyttävästä kulttuurisesta aukosta on kysymys.

Askel eteenpäin on nyt ainakin se seikka, että suomennokset ovat tämänkin kokoelman myötä merkittävästi lisääntyneet. Hyvin tärkeää on, että lukija voi saman aukeaman vasemmalta sivulta aina todeta, miten runo kuuluu alkukielellä. Se on asia, jonka pitäisikin itsestään selvästi kuulua käännettyihin runoteoksiin.

Tosin hataralla venäjän taidolla varustetun lukijan kannalta olisi paikallaan lisätä tekstiin aina vielä korkomerkit ja nuo ulkomaalaisille usein yllättävät jo:n pisteet (ë) olisi ehdottomasti kirjoitettava näkyville. Venäjällähän on levinnyt huono tapa jättää ne merkitsemättä ja jotkut tyhmyrit jättävät ne pois myös translitteroinnissa, mikä sekoittaa pahasti ei-natiivien ääntämystä.

 

 

What do you want to do ?

New mail