tiistai 1. marraskuuta 2022

Kovaakin kundia itkettää joskus

 

Kremlin mielensäpahoittaja

 

Putinin äskeinen Valdai-klubin esiintyminen oli monesta yllättävä. Siinä suuri johtaja esitti suurta närkästyjää ja väitti, että koko venäläistä kulttuuria häväistään ja sen upeita suorituksia halutaan suorastaan kieltää ns. cancel-kulttuurin merkeissä.

Esimerkkeinä tällaisesta kieltotavaraksi muuttuneesta aarteistosta hän esitti Dostojevskin ja Tšaikovskin tuotteet. Putinin puhuessaan välillä katsahtaessa alaspäin saattoi hänen kasvoillaan huomata naamiomaisen irvistyksen. Hän oli ihan aidosti loukkaantunut.

Vastaavan närkästyksen suuren venäläisen kulttuurin puolesta oli esittänyt aiemmin Stalin 6.11.1941 Moskovan neuvoston juhlaistunnossa. Hän nosti esille Hitlerin houremaisen ajatuksen Venäjän kansan ala-arvoisuudesta ja vyörytti sitten esiin kokonaisen kavalkadin Venäjän suuria poikia eri aloilta, kirjallisuudesta, musiikista ja tieteestä vallankumouksellisiin.

Toki Stalinin argumentti oli täysin pätevä. Kyllä venäläisten panos maailmankulttuuriin kesti tarkastelun minkä tahansa toisen kansan kanssa. Ei Putininkaan vuodatuksesta puuttunut aivan oikeita ja teräviä huomioita. Olihan nyt esimerkiksi skandaali, että Unkarin ajatus kristillisten arvojen ottamisesta eurooppalaisten arvojen koodeksiin torjuttiin EU:ssa ilman muuta siltä seisomalta. Myös ns. cancel-kulttuuri edustaa todella länsimaisen ajattelun hajoamista ja rappiota.

Mutta onko nimenomaan venäläistä kulttuuria ja etenkin sen ortodoksista perustaa vastaan nyt lännen taholta hyökätty ja käydäänkö juuri sen takia sotaa? Slavofiilisissä piireissä on tällaisia ajatuksia lännen ja Venäjän suhteesta esitetty jo pari sataa vuotta. Siitä huolimatta on yhteistyö ja kulttuurivaihto ajoittain ollut varsin onnistunutta.

Mistä siis nyt oikein kiikastaa? Onko länsi jostakin syystä viime aikoina aivan erityisesti saatanallistunut tai Venäjä sitten kristillistynyt huolimatta ortodoksisen uskonnonharjoituksen melko vaatimattomasta suosiosta. Ehkä se ero on kulttuureissa syvemmällä? Ehkä nämä kaksi kulttuuria ovat tosiaan aivan yhteensopimattomat, artfremd, natsien ajatuksia soveltaakseni?

Jukka Korpela, ahkera Venäjän muinaisuuden tutkija on uusimassa Idäntutkimus-lehdessä julkaissut varsin kunnianhimoisen artikkelin Tuhatvuotinen korruptio ja Venäjä.

Lyhyesti sanoen Korpela katsoo, että venäläisessä kulttuurissa on yhä olemukseltaan paljolti itämaista ainesta. Lännessä päästiin rationaaliseen taloudenpitoon ja byrokratiaan vuosisataisen kehityksen tuloksena, mutta Venäjä sen sijaan jäi pitkälti klaanien ja basaarikaupan ideoiden varassa eläväksi yhteiskunnaksi. Tämä vaikuttaa yhä, vaikka toiminnan muodot ovatkin ajan mukana muuttuneet.

Klaaniverkostoissakin voidaan toteuttaa myös valtaa ja oikeudenmukaisuutta, jos nyt niiden vastakohtiakin. Ne vain toimivat eri tavalla kuin vastaavat länsimaiset instituutiot. Esimerkkinä voi olla vaikkapa niin sanottu blat-järjestelmä eli vastavuoroisten palvelujen verkosto.

Neuvostolaisen pulatalouden oloissa tällainen systeemi oli välttämätön, sillä kun hinnat olivat kysyntään nähden epärealistiset, ei tavaraa usein saanut rahallakaan, ei millään hinnalla. Sen sijaan tarvittiin suhteita.

Suhdeverkosto on kaiken a ja o myös postkommunistisessa järjestelmässä. Sielläkin toimii sistema, suhdeverkosto eikä rationaalinen ja soikeasti kaikille tasapuolinen byrokratia. Sistema ei Korpelan mukaan ole neuvostoajan synnyttämä, vaan paljon vanhempi.

Myös klaaneja muistuttavat rakenteet ovat jo ammoin syntynyt järjestelmä ja suuri johtaja on oman klaaninsa pää. Hänen suosiostaan riippuu myös muiden onni ja menestys. Venäläisittäin tämä järjestys on totuttu ja luonnollinen, eikä siitä vapautuminen -jos se on tarpeen- ole suinkaan läpihuutojuttu.

Suuri klaanipäällikkö oli siis Valdai-klubissa erittäin loukkaantunut ja sellaisella asialla on maailmanpoliittista merkitystä. Mistä hän nyt niin pahastui?

Satuin huomaamaan professori Sergei Medvedevin esittämän käsityksen asiasta. Medvedev on kirjoittanut esseen Obidka patsana (Kundin loukkaantuminen), jossa hän huomauttaa, ettei Putin nyt niin hurskas ortodoksi tai suuri venäläisen kulttuurin entusiasti ole, että juuri nämä asiat olisivat hänelle kovin keskeisiä. Sen sijaan Putin on, kuten hän alinomaa eri tavoin korostaakin, kulman kundi -patsan. Kovin kaikista.

Kulman kundille ja hänen koko joukkueelleen lyötiin sitten lännen toimesta märkä rätti toisensa jälkeen päin naamaa, alkaen ns. Magnitski-laista. Länsi osoitti, ettei se hyväksykään näitä herroja joukkoonsa tasaveroisina tai edes ollenkaan. Toki kyseessä on eräänlainen rosvojoukko, mutta joka tapauksessa juuri sillä on valtaa, joka keskittyy huipulle.

Patsan, eli kundi siis pahastui, ei suinkaan ortodoksisen uskontonsa tai venäläisen korkeakulttuurin puolesta, vaan oman koplan -klaanin- takia.  Sitä häpäistiin.

Siitä siis vihat. Puheessaan Putin toisteli sitä ideaa, ettei kenelläkään ole oikeutta sanoa, että muiden olisi tultava heidän kaltaisikseen. Tässä ajatuksessa on epäilemättä terve ydin. Mitä saavutettaisiin tai saavutettiin sillä, että yritetään saada afganistanilaiset hyväksymään samanlainen naisen asema yhteiskunnassa, kuin Amerikassa on? Miksi kaikissa maissa pitäisi homoihin suhtautua juuri nyt samalla tavalla kuin USA:ssa 2000-luvulla (eikä esimerkiksi samoin kuin USA:ssa 1950-luvulla?

Ovathan nämä tärkeitä kysymyksiä. Kansainvälisen yhteisön kaikkien osapuolten kannalta on joka tapauksessa tärkeää, että valtioiden harjoittama terrori tuomitaan ja siitä rangaistaan. Siinä ei kyse ole makuasiasta.

Putin ei näytä tätä ymmärtävän ja siinä asiassa hänellä -hallitsevalla suurkaanilla- on jostakin syystä oman kansansa laaja tuki ja ymmärtäjiähän löytyy runsaasti kaikkialta -lännestäkin.

Putinin aivoitukset eivät ole tästä maailmasta, totesi aikoinaan hänen kanssaan keskustellut Angela Merkel. Ilmeisesti ne sen sijaan ovat eilispäivän maailmasta, ja meidän lienee syytä ymmärtää ja jopa hyväksyä se tosiasia, ettemme me kaikki nyt elä samalla vuosisadalla.

1700-luvun huonoimmista ideoista, kuten Puolan jakoihin johtaneesta imperialismista on kuitenkin kaikki syyt sanoutua irti ja vastustaa tarvittaessa vaikka voimalla niitä, jotka yrittävät saada tämän päivän maailman toimimaan samalla tavalla kuin se toimi satoja vuosia sitten.

 

24 kommenttia:

  1. Aloitus: "Klaaniverkostoissakin voidaan toteuttaa myös valtaa ja oikeudenmukaisuutta, jos nyt niiden vastakohtiakin". Professori Arto Mustajoki toteaa vuorostaan, että "Venäläisille oikeudenmukaisuus on tärkeämpää kuin lainkuuliaisuus ja niinhän se taitaa vissi olla.

    VastaaPoista
  2. Lukeehan se pirukin raamattua, tosin paikka paikoin, ja niinhän se tekee Putinkin kun etsii ja kaivelee lännen mielipuolisuutta, eikä sitä taida edes tarvita etsiä, sehän lyö silmille lähes joka päivä, missä enemmän ja missä vähemmän?

    Lyönpä veikan, että Marinille myönnetty penis-palkinto nousee, ellei ole jo noussut uutiseksi Venäjällä, mutta ajan kuvaan kuuluu, että Marinia kohdellaan lähes silkkihansikkain, ainakin Suomen mediassa.

    Tunnen jonkin verran venäläisiä, ja kyllä he, ainakin vanhempi väki katsovat aika oudolla tavalla läntisiä "synnyttäviä miehiä" ja kaiken maailman pride-marsseja! Kun Suomessakin ev.lut-kirkon korkein johto marssii rinta rinnan nahka- ja ties minkälaisen fetistin kanssa papin kaavussaan, ollaan oudoilla teillä? Jos haluaa olla mukana, olisi ollut edes siviilivaatteissa! On pakko todeta, että juuri Irja Askola karkoitti minut ev.lut kirkosta.

    Nyt on sitten tilanne se, että kun Putin toistaa viestiään jossa länsi on sodassa Venäjää vastaan, tottakai Putin hyödyntää lännen "vikoja", sanottakoon näin. Syyttihän Hitlerkin Churchillia mm. "halvaantuneeksi juopoksi", mutta halvaantuneeksi juopoksi Churchill, herra paratkoon järjesti kyllä saksalaisille ihmeen kuumia paikkoja...

    Länsi on yhäkin uskovinaan, että Putinin hallinto ja Venäjä olisi ns. yhteiset arvot jakava kansakunta, mutta se on täydellisen väärä arvio. Kun länsi on näin kaukana totuudesta ja valehtelee itselleen, tilanne ei näytä kehuttavalta edes lännen tulevaisuuden kannalta. Ehkä kyse on siitä, että länsi toivoo ja uskoo Putinin sedän vihan jossakin vaiheessa laantuvan ja sitten kaikki on hyvin, mutta se on houretta! Kansakoulun pihan suurin öykkäri, joka on kasvanut perhehelvetissä tekee vain sitä mitä osaa, ja on nähnyt öykkäröinnin ja pelottelun toimivan! Hän ei lopeta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Tunnen jonkin verran venäläisiä, ja kyllä he, ainakin vanhempi väki katsovat aika oudolla tavalla läntisiä "synnyttäviä miehiä" ja kaiken maailman pride-marsseja!"

      Mediassahan voi väittää kaikenlaista, se ei kumminkaan muuta faktoja, tai biologiaa (ruumistaan ihminen voi kyllä muokata, miksi on taas aivan toinen kysymys?)
      Voihan maapalloakin litteäksi väittää, muttei siihen taidettu keskiajallakaan uskoa kuin harvat. Jos asioista ei tiedä on toisten tiedon varassa. Lääkäri auttanee kun tarvitaan hänen osaamistaan siinä missä joku on hävinnyt astuu poliisi kuvaan.

      Poista
  3. ”Venäjä sen sijaan jäi pitkälti klaanien ja basaarikaupan ideoiden varassa eläväksi yhteiskunnaksi”.

    Vastavuoroisten palvelujen ja valtahierarkioiden muodostama rakenne on tunnusomainen paitsi klaanijärjestelmälle myös feodaalijärjestelmälle ja monelle muullekin vastaavalle systeemille, kuninkaan ja aateliston hallitsema systeemi mukaan lukien. Tämä vain toteuttaa sitä, että ihminen on laumaeläin ja sen mukana laumavaisto eli laumaan kuuluminen ja asema lauman hierarkiassa ovat melkoisen vahvoja käytöstä ohjaavia voimia. Sellaiset uudet keksinnöt, kuin asemasta riippumatta kaikille yhteiset oikeusperiaatteet ja säännöt, hallitsijasta riippumaton oikeuslaitos, hallinnon tehtävä abstraktin yhteisen hyvän toteuttajana eikä niinkään hallitsijan käsikassarana, pätevyyteen ja persoonattomiin sääntöihin perustuva Weberin byrokratiamalli ja muut vastaavat henkilösuhteista riippumattomaan yhteiseen hyvään tähtäävät instituutiot muodostavat jokseenkin ohuen ja tuoreen pintakerroksen niissäkin yhteiskunnissa, joissa niiden nimiin vannotaan. Tulosten valossa tällaiset, sanoisiko abstrakteihin ja objektiivisiin periaatteisiin pohjautuvat instituutiot ovat kaikkine vajavaisuuksineenkin olleet menestyksellisiä ja tuottaneet mainiota tuloksia, mutta kuinka hyvin ne pystyvät kestämään primitiivisempien vaistojen tuloksena syntyneitä paineita, on sitten toinen kysymys. Eivät Putinin tapaiset diktaattorit ideoineen ja haaveineen ole suinkaan edes vakavin haastaja. Kun katsoo sitä erilaisten nettiyhteisöjen muodostamaa maailmankylää, joka muistuttaa pelottavassa määrin Hölmölän kylää, samat primitiiviset itsekeskeisten kellokkaiden vetämät laumailmiöt sielläkin vellovat. Ettei vaan taantuminen klaanien ja basaarikauppiaiden yhteiskunnaksi olisi meitäkin uhkaamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten olen tällä palstalla aikaisemminkin kommentoinut, ratkaiseva ero Venäjän ja länsi-Euroopan välillä on feodalismin mukainen hallitsijan ja alamaisten VASTAVUOROISTEN oikeuksien puute Venäjällä, jossa hallitsija on ollut rajaton itsevaltias, mikä lienee omaksuttu mongoleilta. Siellä ei ole ollut paronien kapinaa eikä Magna Charttaa - eikä siksi aikaa voittaen oikeusvaltiota, omaisuudensuojaa eikä kansalainoikeuksia.

      Poista
  4. Siis miksi tällaiset pohdiskelut eivät lähde liikkeelle siitä perimmäisestä tosiasiasta, että ihminen on lajityypillisesti, lähtökohtaisesti ja olemuksellisesti sosiaalinen laumaeläin, jonka evolutiivisessa historiassa alkulaumoja organisoinut "valta" on hyvin hitaasti jalostunut yksilön kokemukselliseksi "tahdoksi".

    Ihmislajin pieni yksikkö ei ole yksilö, vaan kaksi eri sukupuolta olevaa yksilöä ja perhe, ja suku, jossa jo sukupolvien ajallinen jatkumo vaikuttaa, on sosiaalisen intituution ensimmäinen rakenne. Suku- ja klaaniyhteiskunnat eivät ole valinta, vaan kehitysaste.

    Kyllähän sitä yleisinhimillistä kehitystä voidaan kuvata ja mitatakin tietyillä askelmilla, eikä kulttuurirelativismia kannata moraalin nimissä viedä mittausyrityksiä mitätöimään. Asia valkenee parhaiten sille, joka perehtyy tämän historiassa aivan erityisiä -- vaikutuksiltaan ja muutosvoimiltaan koskaan mihinkään muuhun vertaitumattoman -- eurooppalaisen uuden ajan ajatushistoriaan, paneutuen siihen, miten aivan erityinen ja selvärajainen, aivan tietyltä pohjalta tiettyyn aikaan ja aivan tiettyjen kognitiivisten emergenssien myötä syntynyt ja kasvanut.

    Kulman kundeja on eriperusteisissa kulttuureissa joka klaanin ja jengin valtiaina, mutta ei heidän valtansa mitään henkistä hyvää tuota. Toki parhaassa tapauksessa saavat oman jenginsä sosiaalisesti sitoviksi ja sisäänlämpiävän kurin ja myös "totuuksien" piiriin, mutta kyllä kaikki tieto, todellisuudenhallinta ja edistyksen mukanaan tuoma hyvinvointi ovat kasvaneet ihan toisenlaatuisissa puissa.

    Kulttuurirelativismi on johtanut omassa piirissämme siihen, että aina kun toiseen vaakakuppiin pannaan mikä tahansa muu yhteisö, jolla on ikiomat "totuutensa", sitä suojellaan ihan vimmatusti enemmän kuin mitä eurooppalaisen uuden ajan erityistä kognitiivista laatua suojellaan. Ikään kuin jokaisessa yhteisössä ilmenevä valta olisi itsessään jotain pyhää -- suorastaan tabu. Historiassa ei tässä suhteessa ole tapahtunut mitään ratkaisevaa edistystä. Valta on aina voittanut tiedon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Valta on aina voittanut tiedon". Näinhän se on. Myös väkivalta on valtaa. Itse olen aina suorastaan ihmetellyt, kuinka muutama työpaikan ns. mätämuna pilaa koko työpaikan ilmapiirin ja suunnilleen kaiken mahdollisen. Varsinkin valtion viroissa se kyllä näkyy, onhan nimittäin niin, että kun on virka, virkasuhteen katkaiseminen on aika lailla mahdotonta, tai ainakin mielettömän prosessin takana. Esimiehet ja johto kyllä tietää tämän ongelman, eivätkä kertakaikkiaan viitsi lähteä hallinto-oikeuksiin käräjöimään, eikä lopputulos läheskään ole sitä, minkä luulisi olevan oikeus ja kohtuus.

      Hyvien ihmisten kapinaa vääryyttä vastaan emme näe, tai ole näkevinämme. Itse pääsen helpommalla, kun en puutu millään tavalla lähibussin tai ratikan töhrijöiden tekemisiin. Sama lainalaisuus näkyy myös maailmanpolitiikassa. On helppo puuttua jonkin Afrikan diktaattorin ylilyönteihin ja siihenpä se jääkin. Ei YK, eikä turvallisuusneuvosto ole muuta kuin hyväpalkkaisten pasteerailijoiden kultainen oksa!

      Poista
  5. Putin,kuolemansairaanakin kykenee ihmeellisiin suorituksiin,pitämään tuollaisen puheen ja viellä käymään keskustelua yleisönsä kanssa monta tuntia.
    Seuraavat sodat ja jonkun muun, kuin Venäjän aiheuttamat paljastaa, uinka tasapuolinen ja oikeudenmukainen länsi on, myös seuraavan sodan aiheuttaja täytyy eristää ja määrätä paariaan,seuraviksi vuoosikymmeniksi.
    Putin ja hänen taustatiiminsä on hyvin perillä siitä mitä maailmassa tapahtuu.
    Läntinen maailma valtioineen ja kansalaisineen on erittäin pahasti ylivelkaantunut,niiden velkojen taso on sotaa käyneiden valtioiden luokkaa, näin korkeala velkaantmisaste oli maalmansotien aikaan.
    Tuossa onkin sen läntisen arvoyhteisön akileenkantapää, länsi ei kykene totaaliseen sotaan, näillä velkatasoilla.
    Mynchenin turvallisuusfoorumin puheen aikoihin Putinilla oli jo ymmärrys kehityksestä,siksi Venäjä heikimmilla pelimerkeillä pärjäilee tässä kisassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä arvostelua on laidasta laitaan: on länsipropagandaa, sen itäisen propagandan lisäksi. Mutta huomaa että se itäinen on selkeästi räikeämpää kuin läntinen.
      Värilasit so. ideologiat on syytä heittää pois ja perustaa faktoihin.
      - Länsimaat ovat velkaantuneita mutta on jo nyt kyennyt rampauttamaan Venäjän sotatalouden. Venäjä ei voita sotaa muuta maailmaa vastaan. Kiina ei Venäjää auta, sillä on muut intressit. Jos Venäjä saa tukea Namibiasta ja Ugandasta, tiedät sen tuen merkityksettömyyden.
      - Venäjäjä aloitti hyökkäyssodan (denatsifikaation, erikoisoperaation, desatanisaation...etc.)
      Lähtökohta on jo sinällään harhaista neukkuhistoriaa vrt. Balttian maiden neuovostoliittyminen kansan tahdon ilmentymänä. Se on samaa kuin Molotovin leipäkorit Helsingissä, joulukuussa 1939....tätä voisi jatkaa loputtomiin.
      Toisin sanoen: Lännen propaganda on toiveajattelua mutta Venäjän propaganda on täyttä paskaa, kuten se aina on ollut.

      Poista
    2. Venäjä kykenee totaaliseen sotaan vielä vähemmän. Teollisuustuotannon kehittäminen on laiminlyöty. Sotarvikkeita valmistaa suurelta osin myös kulutustavaroita tai investointihyödykkeitä valmistava teollisuus. Venäjä on kärjessä joidenkin hevosta suurempien aseiden tai sähkövetureiden valmistuksessa. Mutta kun niitä kaikkia osataan tehdä muuallakin teollistuneessa maailmassa. Sitten on vielä Ukrainan koko. 45,5 miljoonaa asukasta. Jos maa olisi ollut yhtä vahvasti aseistettu ja omannut suhteessa samankokoisen reservin kuin Israel tai Suomi. Ei Venäjä olisi miettinyt vielä uudelleen hyökkäystä. Salamasota toimii vain heikosti varustettua ja yllätettyä vastaa. Jos puolustajalla on aseita ja kyky käyttää niitä tehokkaasti loppuu panssarikiiloje rynnistyskin. Aivan kuten ritarien rynnistys jalkaväen keihäiden metsää kohohti.

      Poista
    3. Kommersant lehdessä sen verkkojulkaisuss oli maaliskuussa uutinen kahdeksan Venäjän ulkomaantiedustelun toimihenkilön pidätyksestä,heitä syytettiin kavalluksesta.
      Näiden tehtäväksi oli annettu Ukrainan elinkeinoelämän ja polittisten päättäjöiden lahjominen,mutta he eivät sitä olleet tehneet,koska eivät uskoneet sotaan.
      Tuo selittää miksi sota aloitettiin virheellisten olettamusten seurauksena.

      Poista
    4. Suomessa ei enää osata tehdä edes vetureita.

      Poista

  6. "Jukka Korpela, ahkera Venäjän muinaisuuden tutkija on uusimassa Idäntutkimus-lehdessä julkaissut varsin kunnianhimoisen artikkelin Tuhatvuotinen korruptio ja Venäjä."

    Jukka Korpelan artikkeli, joka löytyy netistä, on todella ajatuksia herättävä, nostan erään korostuksen:

    "Venäjällä tulee unohtaa sellaiset länsimaiset käsitteet kuin korruptio, nepotismi, lahjonta, rikos, kansantalous ja valtion etu. Järjestelmä seuraa historiallista basaaritaloutta kaikilla tasoillaan. Omistusoikeuden määrittely eroaa täysin siitä, kuinka asia ymmärretään lännessä. Venäläiset aristokraatit ovat aina olleet upporikkaita, mutta he eivät ole omistaneet perintö-tiloja usean sukupolven ajan. Hallitsija on antanut, ottanut ja vaihtanut, mutta ajatus hallit-sijaa sitovista omistusoikeuksista ei ole juurtunut. Tämä pakottaa piilottamaan omaisuutta eri kätköihin hallitsijalta, rosvoilta, sukulaisilta ja vierailta valloittajilta. Ihmisverkostot ja klaanien moraalisäännöstöt antavat takuut toiminnalle paremmin kuin lait, joita hallitsijat muuttavat ja joita endeemiset vallankaappaukset eivät kunnioita: eivät kunnioita siksi, että edes hallitsijan kannalta kansantalous ei ole mitenkään tärkeä."

    Venäjää ei todellakaan tule mitata länsimaisilla mitoilla ja käsitteillä.

    VastaaPoista
  7. "Putinin äskeinen Valdai-klubin esiintyminen oli monesta yllättävä. Siinä suuri johtaja esitti suurta närkästyjää ja väitti, että koko venäläistä kulttuuria häväistään..."

    Jos Putin olisi todellakin huolissaan venäläisestä/Venäjän kulttuurista, niin Venäjän koulutusjärjestelmä, terveydenhoito, tieteen kehitys, jne. olisivat lähestymässä läntistä tasoa. Mutta kun eipäs. Putin on geopolitiikan fani, peräti hullufani, kuten jalkapallohullut.

    Putin/Dugin synnytti geopoliittisen rupikonnan päämääräkseen: Euraasian eli Portugalista Vladivostokiin makaavava Eurooppa. Idea edellytti tietysti, että Moskovasta tulisi Euroopan Unionin toinen pääkaupunki.

    Geopoliittinen rupikonnaidea ei mennyt läpi ja Putin on tietysti närkästynyt ja närkästyy vaan yhä enemmän päivä päivältä, kuukausi kuukaudelta ja vuosi vuodelta.

    VastaaPoista
  8. Neuvostoliitto ei pärjännyt aikanaan, koska se ei pysynyt teknologisen kehityksen mukana, vaikka se onnistuneesti varasti kaiken mahdollisen länsiteknologian. Neuvostoliitossa kaikki aseet lentokoneita myöten oli kopioitu lännestä. Pärjää sitä niinkin. Varsinainen ongelma oli kuitenkin heikko talous, joka lepäsi raaka-aindeiden tuotannon varassa. Venäjän talous ei tässä suhteessa poikkea neuvostoesikuvastaan, vaikka kulutustavaroiden suhteen tilanne on toki paljon parempi.

    VastaaPoista
  9. Olennainen on Jevgeni Gonthamerin havainto, että nykyinen Venäjä ei ole valtio, vaan jonkinlainen johtavien byrokraattien tai roistojen ja heidän tukijoidensa verkosto. Siitä puuttuu länsimainen 1600-luvulla syntynyt, ei synnytetty, ”postwestfahleilainen” keksintö käyttää valtaa rakenteineen ja jossain määrin systeemisine keinoineen.

    Venäjällä vanhat, länsimaille vieraat klaanimaailman basaarikaupan ja sulttaanivallan toimintamallit jatkuivat. Järjestelmä on myös pitkälle ”persoonallistunut” – kuten muistamme ja havaitsemme tänäänkin.
    ”Alena Ledeneva kutsuu Venäjän järjestelmää sanalla ”sistema”. Institutionaalisen rakenteen sijaan valta, hallinto, talous, oikeuslaitos ja elämä rakentuvat epävirallisten, amebamaisten verkostojen varaan, jotka koostuvat erilaisista ystävistä, sukulaisista, viranomaisista ja kollegoista. Ne ovat läpinäkymättömiä ja niiden toiminta on tapauskohtaista. Osanottajat tuntevat säännöt, vaikka niitä ei ole kirjoitettu. ”Sistema” kuitenkin luo yhteisön integriteetin ja ylläpitää toiminnan.” [Jukka Korpela: "Tuhatvuotinen korruptio ja Venäjä", Idäntutkimus 3/2022].

    Venäläisessä järjestelmässä generalissimus voi loukata demokratian, ihmisoikeuksien, perustuslain ja kansainvälisten sotalakien perusteita, mutta ei voi tehdä sitä yksin. Hän ei kykene yksin rakentamaan sellaista väkivaltarakennelmaa, jonka avulla pakottaminen kävisi päinsä. Valta rakentuu yhteisölliselle ideologialle, joka tekee siitä legitiimin laajojen joukkojen silmissä.

    Sen ytimenä ovat perinne, suurvaltahistoria, supervaltakäsitys ja kansallisen erityisyyden ajatus: Moskova kolmantena Roomana, ainoan oikean puhtaan uskon ortodoksisen perinnön vaalijana. Ja tämä kaikki rappeutunutta Sodomaa ja Gomorraa vastaan taistelemassa, s.o. mätää Länttä.

    ”Suurena erona venäläisyyden ja länsimaisuuden välillä on kollektiivisuus. Kun lännen maailma rakentui yksilöiden ja näiden oikeuksien ja vastuiden varaan myöhäiskeskiajalla, jatkui kollektiivisuus Venäjällä”. [Korpela: e.m.a.]

    Tuolta satojen, ehkäpä tuhannen vuoden takaa, alkoi erkaantuminen, joka ei ole poistunut eikä sulanut olemattomiin.
    Suuren sopusoinnun havittelijoille prof. Jukka Korpelan näkemys on – lohduton:
    ”Jos korruptio lopetetaan ja markkinoista tehdään läpinäkyviä, saadaan investoinneista kestäviä, mikä tukee kansantaloutta, valtiontaloutta ja yksittäisiä kansalaisia. Samalla tuhotaan taloudelliset verkostot ja kaikkien niihin osallistuneiden talous, mikä merkitsee kaikkia venäläisiä. Levada-instituutin Lev Gudkovin mukaan ”toipuminen Neuvostoliitosta” kestää pari sukupolvea. Alena Ledenevan mukaan ”sisteman” purkaminen on edellytys Venäjän modernisoinnille oikeusvaltioksi”. Aikaa tähän hän ei arvioi. Luultavasti pitäisi palata 1100-luvulle ja valita siellä toinen kehitystie.” [Korpela: e.m.a.]

    Mitenkähän pitkälle menneisyyteen Putin-era lopulta naapurimme Venäjän lähettää?
    Korpelan artikkeli tuoreimmassa Idänpolitiikka-lehdessä on hätkähdyttävä, mutta tärkeä ja kannattaa tutustua siihen tarkkaan, vaikkei ihan kaikkeen siinä hahmoteltuun aivan täysin yhtyisikään. Mieli tekee muistuttaa siitä muutoksesta, joka tapahtui Saksassa kansakunnan edetessä eteenpäin, kolmannesta valtakunnasta siihen neljänteen valtakuntaan, jonka lopunaikoja taidamme muuten juuri nyt elää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Olennainen on Jevgeni Gonthamerin havainto, että nykyinen Venäjä ei ole valtio"

      Tämä väitehän itse asiassa haisee/tuoksuu/ilmiantaa vanhan totuuden: "Ryssä on ryssä, vaikka voissa/ystävyydessä/dollareissa paistais."

      Poista
    2. No, vähän överiksihän sitä joskus mennään noissa käsitteistämisissä. Kyllä sillä Venäjällä aika kattavasti on noita valtion tunnusmerkkejä.
      Ja muuten, kyseisen herran nimi ei ole Gonthamer, vaan Gontmaher (Gontmacher), siis saksalaista juurta.

      Poista
    3. Vanha totuus = paikkansa pitämätön vanha ennakkoluulo, jota viljellään, koska se se sopii niin nätisti omaan tyhmyyteen.

      Poista
    4. Kylllä Korpelan analyysi vaikuttaa pätevältä tiieteelliseltä teorialta. Ihmistieteissä teorian testi on se, miten hyvin ja jäännöksettömästi se selittää tutkittavan ilmiön. Kyllä se kaiken maailman huutelijat voittaa.

      Poista
    5. Pari pätkää Jevgeni Gontmaherilta:

      ”Pois huonosta kierteestä päästään vain uudistamalla valtiota ja purkamalla tilanne, jota Jevgeni Gontmaher kuvaa valtion yksityistämiseksi. Hänestä ainoa voima muutosten toteuttajiksi löytyy valtakoneiston sisältä.
      ”Jokin ryhmä käy tyytymättömäksi nykytilanteeseen jostain syystä. Rahavirrat kulkevat heidän ohitseen tai sitten heille tulee tuntemus vaarasta ja itsesäilytysvaisto alkaa toimia. Tilannehan on sellainen, että kyse on koko maan kohtalosta. Silloin tapahtuu eliitin sisäinen vallankaappaus.”
      Mitä sitten pitää tehdä?
      Gontmaherin mukaan resepti on selkeä ja toteuttamisessa on kyse nimenomaan poliittisesta tahdosta.
      ”Pitää hajauttaa päätöksenteko ja uudelleenarvioida valtion tehtävät. Lisäksi valtion pitää lopettaa nykyinen rahavirtojen kontrollointi samoin kuin kaikki valtion yhtiöt.” ”
      > J. Gontmaher 21.10.2015/Anne Kuorsalo/SK; Armoton arvio: Venäjä on jäänyt ansaan – ”Minkäänlaista järkevää talouspolitiikkaa ei harjoiteta” - Suomenkuvalehti.fi
      *
      ”Entinen venäläisministeri: ”Kukaan ei tiedä Venäjän suuntaa, koska kukaan ei pääse Putinin pään sisälle”
      "Venäläisten aivoja ei ole kuitenkaan vielä lopullisesti roskattu."
      Venäjän valtiosta on tullut yksityistetty korporaatio, joka ei kuulu enää kansalaisilleen. Tätä mieltä on professori ja 1990-luvulla hallituksessa varaministerinä toiminut kansalaisvaikuttaja Jevgeni Gontmaher.
      ”Tästä juontavat kaikki poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat. Korporaatio ei tarvitse normaalia, kilpailulle perustuvaa poliittista elämää eikä erilaisia näkökulmia esitteleviä medioita. Valtio on superkeskitetty, katsotaan vaikka paikallishallintoa, joka on tosiasiallisesti hävinnyt”, Gontmaher pohtii.”
      >J. Gontmaher 19.10.2015/Anne Kuorsalo/SK; Entinen venäläisministeri: ”Kukaan ei tiedä Venäjän suuntaa, koska kukaan ei pääse Putinin pään sisälle” - Suomenkuvalehti.fi

      Poista
    6. Tässä käsityksessään Gontmaher ei toki ole yksin. Politiikka on ilmeisestikin avain, kuinka sitä sitten päästäisiin kääntämään, on toinen juttu. Neuvostoaikaankin valtakeskuksia oli useampia, eikä KGB päässyt hallitsemattomasti mesoamaan. Nyt asia on toisin ja oli se toisin myös tsaarinaikana. Siinä mielessä ajatus hyvin pitkästä jatkumosta ei ole ongelmaton.

      Poista
  10. Kun "perunasäkki" tulee teatteriin ja sanoo: "Olen koko ikäni haaveillut, että minusta tulee baletintanssija, ottakaaa minut, koska minä haaveilin", niin tämä "perunasäkki" heitetään ulos. Mutta jos KGB päättää, että tällä kertaa Venäjän presidenttinä pitää olla "perunasäkki", niin se kyllä onnistuu. Tässäkin blogissa eräs anonyymi on "perunasäkki", koska hänellä ei ole argumentteja, ainoastaan sättimäsanoja.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.