keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Intelligenssi



Intelligenssi ja älykkyys

Kielet eivät ole veljeksiä, vaikka esimerkiksi indoeurooppalaiset kielet heti huomaa serkuksiksi. Myös pikkuserkukset ovat siinä joukossa mukana, eikä sukulaisuudesta voi erehtyä, vaikka esimerkiksi portugalin ja venäjän puhujien tiet ovat historiassa harvoin kohdanneet.
Kielten eroavaisuuden huomaa paradoksaalisesti havainnollisimmin, kun vertailee lähisukukieliä. Vaikka sanat ovat tuttuja, on niillä jokaisessa kielessä oma erityinen hajunsa, makunsa ja totutut konnotaationsa, jotka eivät kuulu toiseen kieleen. Tuttu sana irrotettuna elinympäristöstään muuttuu toiseksi. Tähän juuri perustuu se, että viro kuulostaa naiivista suomalaisesta hillittömän hauskalta, samoin kuin ukraina venäläisestä.
Älkäämme siis kuvitelko, että puhumme aina samasta asiasta, kun käytämme samaa sanaa. Eri kielissä se saattaa saada aivan toisen merkityksen. Nykyisenä englanninkielen ylivallan aikana etenkin kielitaidoton eli ainoastaan englantia vieraana kielenään osaava nuoriso erehtyy usein kuvittelemaan, että juuri tässä kielessä jostakin tuntemattomasta syystä olisi kaikki niin sanoakseni paikoillaan ja että muut kielet vain vajavaisesti pyrkivät sitä matkimaan ja lähentymään.
Johann Gottlieb Fichten muistelen puhuneen saksasta elävänä kielenä, organismina, joka omalta pohjaltaan pystyy luomaan yhä uusia sanoja ja käsitteitä. Englanti sitä vastoin oli hybridi, itse asiassa epäorgaaninen konglomeraatti, jossa eri elementit olivat sulamattomana sekaisin ja jossa uusien käsitteiden luomiseksi oli turvauduttava vieraisiin kieliin, kreikkaan ja latinaan. Tähän perustui myös se, ettei englantilainen itse asiassa kyennyt ymmärtämään omaa kieltään, vaan joutui opettelemaan sitä muistinvaraisesti, kuin vierasta kieltä, mitä se itse asiassa olikin.
No, en mene vannomaan, että Fichte juuri tätä tarkoitti, mutta minä kyllä tarkoitan. Kaikki kunnia englannille, mutta tunnustakaamme kuitenkin, että se pohjimmiltaan on melkoista sotkua ja osoittaa syvää kulttuurin rappiota, mikäli juuri se otetaan muiden kielten esikuvaksi.
Muuan kiinnostava käsite, jota olen hieman tutkinut venäläisessä ympäristössä, on intelligenssi, millä en tarkoita älykkyyttä, vaan sitä, mikä liittyy ns. intelligentsijaan. Kyseessä on siis интеллигентность, ominaisuus, joka kuuluu sellaiselle henkilölle, josta käytettiin ja yhäkin käytetään nimitystä интеллигент. Monien mielestä se tarkoittaa aivan samaa kuin länsieurooppalainen intellektuelli erikielisinä versioinaan, mutta toiset taas ovat asiasta jyrkästi eri mieltä.
Venäläisellä intelligentillä on siis ominaisuus, intelligentnost, älykkömäisyys, mitä ei pidä sekoittaa älykkyyteen. Sen merkitys ei myöskään ole ekvivalentti englanninkielen sanojen intellect tai intelligence kantaman merkityksen kanssa. Mitäpä on nyt esimerkiksi intelligence:
Intelligence has been defined in many different ways including one's capacity for logic, abstract thought, understanding, self-awareness, communication, learning, emotional knowledge, memory, planning, creativity and problem solving. It can be more generally described as the ability to perceive information, and retain it as knowledge to be applied towards adaptive behaviors within an environment. Tämä lainaus on peräisin siitä maailman kaiken tiedon sisältävästä aarreaitasta, jonka nimi alkaa W:llä.
Toisin kuin Intelligence, intelligentnost on sen sijaan ennen muuta moraalinen ominaisuus. Intelligentillä henkilöllä oletetaan venäjässä olevan korkea moraali, herkkä kansalaisen omatunto, hyvät käytöstavat ja tahdikkuus, kehittynyt maku sekä mahdollisesti, mutta ei välttämättä oppineisuutta. Äly ei ainakaan kaikkien mielestä ole välttämätön, mutta bonusta. Tämä ei ole mutua, vaan perustuu haastattelututkimuksiin (vrt. teos Communism and Consumerism, Leiden 2015, luku 6.).
Mitäpä sen sijaan on älykkömäisyys vaikkapa englanniksi? Siitähän riittää toki määritelmiä ja mielipiteitä, mutta minusta F. Scott Fitzgerald on tavoittanut jotakin oleellista sanoessaan:
The test of a first rate intelligence is the ability to hold two opposed ideas in the mind at the same time, and still retain the ability to function.
Äkkiä katsoen tämä kuulostaa härskiltä vinoilulta, josta läntiset intellektuellit ovat saaneet niin paljon kärsiä. Tarkemmin ajatellen se voi myös olla merkittävä tunnustus. Mikäli ihminen on niin sanotusti yksiniitinen, hän ei missään tapauksessa kykene ajattelemaan sitä mahdollisuutta, että hänen älylliset kykynsä olisivat jossakin määrin rajoittuneita. Niinpä hän kuvittelee omien, usein aivan heiveröisten johtopäätöstensä edustavan sitä absoluuttista totuutta, jota Jumalankin valistusajattelijoiden mielestä oli pakko noudattaa ja kunnioittaa.
Intellektuelli, ainakin sanan parhaassa merkityksessä, sen sijaan on valmis myöntämään, että ainakin periaatteessa hänen järkensä ja tietonsa ovat vajavaiset ja että se, mikä näennäisesti on ristiriitaista, pitää joissakin tapauksissa kyetä hyväksymään. Tämän johdosta hän esimerkiksi saattaa olla taipuvainen kunnioittamaan menneiden polvien näennäisesti mielettömiäkin traditioita ja hyväksyy niiden olemassaolon.
Huonoimmillaan tämä tietenkin tarkoittaa kaksoisstandardeja, kognitiivista dissonanssia ja informaation torjuntaa ja pimittämistä silloin, kun se puhuu omaa asiaa vastaan. Tätähän me olemme viime vuosina saaneet nähdä enemmän kuin tarpeeksi. Älymystön psykologialla, silloin kun tämä ryhmä elää militanttia vaihettaan, on taipumus rappeutua totalitaariseksi sodan psykologiaksi. Näin tapahtui aikoinaan myös Venäjällä. Juuri sen takia tämä ryhmä on ansainnut itselleen sen huonon maineen, joka siihen usein liitetään.
Mutta se ei ole koko tarina. Asialla on myös valoisa puolensa ja myönteiset mahdollisuutensa. Tekisi kovasti mieli nähdä tässä maailmassa enemmän intelligenttiä käytöstä ja asennoitumista sanan venäläisessä mielessä. Älykkyydellä, sanan englantilaisessa mielessä ei ole niin väliä. Jos sitä tarvitsemme, voimme kääntyä koneiden puoleen. Tällä alalla ne päihittävät meidät kuin kaivinkone bodarin.

13 kommenttia:

  1. Olisiko tuo intelligentnost sydämen sivistystä suomeksi? Kai ainakin jotakin sinne päin?

    VastaaPoista
  2. Aika lähellä. Sana "sivistys" vanhassa mielessä tulee mieleen kaikessa monipuolisuudessaan.

    VastaaPoista
  3. Sydämen sivistys alkaa olla katoava luonnonvara näinä aikoina.
    Täällä työpaikallanikin on korkeasti koulutettua, "sivistynyttä" väkeä, mutta jotakin tuntuu puuttuvan...
    Toisin oli vielä neljännesvuosisata sitten.

    VastaaPoista
  4. Nykyisin on vain "hyvin koulutettuja" tai ainakin kauan.

    VastaaPoista
  5. Joskus on luettu ns. toisinajattelijoiden (Havel, Kundera) teksteistä kulttuurin sivistystasoa voitavan arvioida sillä perusteella miten ihmisarvo näyttää tavallisten ihmisten silmissä toteutuvan yhteiskunnan vaikuttajayksilöiden kohdalla.

    Minä en ainakaan haluaisi tänä päivänä olla Alexander Stubb'n saappaissa miljoonavelat päällä kouluikäisten holhoojana. Enkä muutenkaan yllytyshulluna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmiselvältä vaikuttaa, että tuo pienen ihmisen sekä dosentti-pappi Arto Luukkasen että liikkeenjohdon konsultti Pasi Sillanpään US-blogeissa 16.12. esittämä piilotoive Alexander Stubb'n lomatarpeesta on kuultu, sillä 18.12. hallituksen kaikki miesministerit on määrätty kuntoisuuslomalle vuodenvaihteessa.

      Todennäköisesti toivomus oli luettu itäsuomalaisen Luukkasen US-blogista, koska kaikki miespuoliset ministerit, ei yksin alle kaksivuotiaat, määrättiin kerättäväksi joulun jälkeen lomalle.
      Savolaisen puhuessa vastuun sanotaankin siirtyvän kuulijalle.

      Poista
  6. Lukeneistokin on väistynyt, selailijoiden tieltä...-timo

    VastaaPoista
  7. Kaksi kansanfilosofia tänään Hesarin mielipidepalstalla. Rauno: "Köyhille tämä ilmainen koulutus on aivan oikein, mutta mielestäni olisi kohtuullista, että rikkaat maksaisivat lastensa koulutuksen tai ainakin osan siitä."

    Roy; "...rikkaat tulevat yhteiskunnalle monin verroin kalliimmaksi kuin köyhät."

    Mistähän nämä kansanfilosofit kuvittelevat julkisten palvelujen rahoituksen tulevan? Takuueläkettävä saavilta Pihtiputaan mummoiltako?

    VastaaPoista
  8. Tärkeä näkökulma. Naurettavaa että saksaa ja ranskaa opiskellaan nyt vähemmän kuin EU:hun liityttäessä. Niiden ottaminen mukaan tekisi yo-kirjoituksista työläämmät ja tutkintohan on tärkeämpi kuin osaaminen, ymmärtämisestä puhumattakaan. Maisterikansan vaiheita. -jussi n

    VastaaPoista
  9. Isäni tapasi sanoa tietyistä henkilöistä, että "Olipa siinä henkevä ihminen". Tällainen "henkevä" ihmisen saattoi esim. olla täysin ilman ns. korkeampaa koulutusta. "Henkevä-sana voisi ehkä toimia suomenkeilisenä vastineena sanalle intelligentnost

    VastaaPoista
  10. Jouluaaton pjogjangilaiset tulevat keskustasta ja rakkauden kansanpuolueesta. Edellisen nuorisojärjestön pomoksi on valittu ex-kommunistinen Pohjois-Korea aktiivi ja jälkimmäisen rauta-Calle muuttaa Espoon periferiasta Helsingin keskustaan. Molemmat puhuvat ylisukupolvisista arvoista ja tulevaisuususkosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unohtui, keskustan aiempi pomo pääsi ensitöikseen alustamaan Säätytalolle turvallisuussemmaan rauta-Callen kanssa. Nyt tuo Lapin poika on intissä Pääesikunnassa. Sartre kirjoitti inhosta tarkoittaen tunnetta jota kokee läntisen ihmisen muuttuessa lampaaksi.

      Poista
  11. Eilinen pjongjangilainen tuli Reutersin taholta: Tarja Halonen on nimitetty perinteikkääm kv-uutistoimiston eettiseen johtokuntaan, joka valvoo ettei toimisto riko omia ohjeitaan.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.