torstai 17. lokakuuta 2019

Alas lehmät?


Ahdistettu lehmä

Helsingin yliopiston opiskelijaravintolat, joita muuten on aika paljon, ovat sitten päättäneet luopua naudanlihan pitämisestä tarjolla asiakkailleen.
Tämä on hyvin linjassa sen kanssa, että ne, jotka ruokaa tekevät ja sitä myyvät arvelevat nykyään jo aivan yleisesti oikeuksiinsa kuuluvan päättää siitä, mitä asiakas saa valita.
Miten monessa paikassa enää voi saada kermaa kahviinsa ja miten monessa taas ylhäältä käsin on päätetty, ettei sitä nyt teille anneta. Itseänne näet vahingoitatte, kun ette omaa parastanne kuitenkaan ymmärrä. Sitä paitsi maito maistuu ihan tai ainakin melkein kermalta, kun sen osaa oikein oivaltaa. Niinpä me päätämme myös teidän osaltanne, kun meitä kerran ohjaa suurempi viisaus.
Ikävä vain, että nuo viisaudet tuppaavat olemaan lyhytikäisiä. Maitorasvan kauhistuksesta vaahdottiin takavuosina kuin kyseessä olisi ilmestyskirjan peto. Nyt on yllättäen havaittu, että terveellistähän se on, kun taas kaikenkarvaiset margariinit ovatkin kovin epäilyttäviä.
Vain joku onneton eilispäivän epistolatekstiin jämähtänyt muinaisjäänne on vielä äskettäin halunnut kieltää maidon lapsiltakin… Voidaanhan koirakin opettaa vaikka vegaaniruualle, sanovat saarnamiehet. Mikäpä estää kokeilemasta lapsillakin?
Mutta nythän ei tainnutkaan olla kyse terveellisyydestä, vaan ilmastosta. Naudan sorkat, katsokaas, jättävät hirmuisen hiilijalanjäljen, joka raskaana kamelinvarpaana painaa sen hyödyntäjiä.
Tämän luokan typeryyteen on turha yrittää vastata millään järjen argumenteilla. Ei sillä ole merkitystä, että Suomen lehmien tuottamat kasvihuonekaasut eivät heilauta maailman lämpötilaa minnekään, ei vaikka nuo naudat kaikki heti hävitettäisiin.
Kysehän on tuosta Ukko-Paavon mainitsemasta sisällisestä tunnosta. Kun se saadaan toimimaan, ovat asiat syntisen kannalta järjestyksessä. Jos se puuttuu, puuttuu sen mukana kaikki.
Kyseessä ei ole enempää eikä vähempää kuin meidän kosminen merkityksemme tässä murheen alhossa, jossa kiusaukset päivästä päivään saavat meidät kuolaamaan. Juuri tästä syystä meillä jätetään lapsetkin tekemättä, eikä tämä ole vitsi.
On siis vähintäänkin kohtuullista, että valistunut tyrannia saa päättää kaikkien hallintoalamaistensa puolesta, mitä heillä on oikeus syödä, ainakaan tuohon tuettuun opiskelijahintaan. Toki kyse ei ole orjista ja aina jää jäljelle mahdollisuus mennä läheiseen ravintolaan syömään mitä lystää. Eivät ne lounaiden hinnat niin kalliita ole.
Kun ihminen kuitenkin tarvitsee liharuokaa, muun muassa aivojensa takia, voisi hän kai vielä kuitenkin saada myös omasta, oikeaoppisesta ravintolastaan sianlihaa, ellei se voisi loukata ketään. Ettei vain jotain tapahtuisi, как бы чего не случилось, kuten Tšehov sanoi.
Mutta kun se taitaakin loukata jotakuta.
Uskaltaisinpa ennustaa, että kyseinen laitos ennen pitkää ryhtyy tarjoamaan lihapuolella ainoastaan lampaan lihaa ja kun nyt profeetaksi rupean, niin ennustan, että sen täytyy sitten myös olla halalia.
Lisäksi tietenkin tarjolla on oleva soijaa ja riisiä, jotka kuskataan tänne maailman ääristä ja rasittavat siellä ympäristöä aivan suhteettomasti. Mutta se ei tapahdu täällä meillä.
Maanviljely ilman karjanlantaa on kuitenkin turmion tie, kuten jo ammoin oivallettiin. Itse asiassa karjaa ennen suurta voibuumia pidettiinkin ennen muuta siksi, että se tuotti lantaa, tuota pellon valoa. Yhdessä kuivikkeiden kanssa se myös lisäsi multavuutta tai ainakin esti sen häviämistä.
Nythän on ennustettu, että humuskerros häviää 60 vuodessa…
No, kaikenkarvaisia ennustajiahan täältä ei ole puuttunut, mutta kyllä jo terve järki sanoo, että myös multavuudesta olisi huolehdittava, eikä vuosisadasta toiseen siirrettävä pellon antimia vessojen kautta meriin.
Mutta tässä onkin jo sitten toinen paniikin aihe, jota sopii märehtiä erikseen, kunhan ensin on selvitty tuosta lehmien pirulliseksi maalatusta kirouksesta, joka lepää meidän ja jälkipolviemme yllä. Siitähän näemmä pyritäänkin sitten tekemään selvää kertaheitolla.
Mitä sanoikaan arvossa pitämäni ajattelija Kozma Prutkov: todellisuuden olemuksen voi ymmärtää vain valtion palveluksessa. Valtio antanee kyllä ratkaisut myös lanta- ja humuskysymykseen, sitten kun ne vuorostaan aiheuttavat paniikkia.
Kuitenkin varsinainen ongelma piilee sillä suunnalla, josta meille tarjoillaan ilouutisia päivästä päivään. Nyt avautuu taas uusi Mall, joka on aivan erityisen kansainvälinen, koska koko maammekin sitä nyt on (ajatella!). Siellä riittää tavaraa ja taas tavaraa kaikkiin oikkuihin, haluihin ja tarpeisiin ja ellei noita jälkimmäisiä ole, niitä tehdään. Ihanaa, eikös vaan.
Noin puolitoista vuosisataa sitten muistaakseni Nikolai Tšernyševski jakoi ihmiset muutamaan ryhmään. Kohtuullisesti toimeentulevat pikkuporvarit kuuluivat siihen ryhmään, jolla oli varaa syödä kerran viikossa lihakeittoa. Suuria ostoskeskuksia (tyyppiä gostinyi dvor) oli kyllä, mutta kiusaus ostaa tarpeetonta oli pieni, kun ei ollut varaa tarpeelliseenkaan.
Sitä paitsi kulttuuri ei suinkaan yllyttänyt tarpeettoman haalimiseen, saati sen hankkimiseen velaksi. Sen laatuinen uskonto, mammonismin moderni muoto eli konsumerismi syntyi vasta tällä vuosisadalla.
Itse asiassa todellinen mammonismin kukoistuskausi alkoi meillä vasta taistolaiskauden jälkeen. Sitä ennen edistyspiireissä pidettiin varakkuutta ja jopa hyvää toimeentuloa nolona asiana ja ihailtiin köyhyyttä.
Vähävaraiset eivät tietenkään jakaneet tällaisia näkemyksiä, vaan pyrkivät kaikin mokomin parantamaan tilannettaan.
Niinpä meilläkin jo suunnilleen 1960-1970-luvulla alettiin saada kanaa joka pataan ja pian myös kirjoloheksi kutsuttua forellia. Äärimmilleen halpuutettu Norjan lohi rynnisti sen jälkeen ihan tavalliseksi arkiruoaksi, joka saattoi löytää tiensä jopa akateemisen pätkätyöläisen pöytään (vrt. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=kana ).
Muistan hyvin, ettei lihaa 50-luvulla jatkuvasti hampaissa jauhettu kaikilla arkiaterioilla. Soppa (herne- klimppi-, kesä- mustikka-, jne.) tai puuro oli normaali pääruoka ja sen kanssa haukattiin leipää. Toki leipään pantiin voita päälle, toisin kuin vielä 1800-luvulla, jolloin se oli ennen muuta myyntitavaraa tai kuului veroparseleihin.
Mutta sehän oli jo kunnon elintasoa eivätkä puutostaudit ahdistelleet, kun maitoa sai ympäri vuoden. Kevätväsymys tosin vaivasi monia, mutta asiaa autettiin sitruunoilla ja alppiaurinkolampuilla.
Vasta 1960-luvulla ruvettiin toden teolla tuomaan kaiken maailman kaukomaiden hedelmiä tuoreina jäähdytyslaivoilla tai peräti lentokoneissa. Kukapa muistaa pienet kanarialaiset lentobanaanit?
Niin, että olisihan tässä varaa karsia kohtuuttomasta lihan määrästä. Lihakeitto pari kertaa viikossa on joka tapauksessa kohtuutta, jonka moittimisen voi jättää maailmasta vieraantuneille hihhuleille.
Ja kunnon pihviä juhlapäivinä ei korvaa yhtään mikään. Sen päällä valkosipuli- tai yrttivoi kruunaa nautinnon ja ilman nautintoja tämä elämä olisi vain tyhjä ja typerä vitsi vegaanin rukouskirjasta.
Sitä paitsi, se muistakaamme, ei se lehmä ole mikään saastainen otus, joka hävittää pitäisi. Koko juustojen kiehtovan maailman tekee mahdolliseksi ennen muuta lehmän pötsin toiminta. Juokaamme sen kunniaksi raikas kefiirimalja ja siunatkaamme parasta kumppaniamme eläinkunnassa, tuota viisauden ja rauhallisuuden perikuvaa, jota itämailla on opittu arvostamaan.

33 kommenttia:

  1. Terveyshörhöinä olimme tietysti männä viikolla Teban juustoferioilla täällä Malagan seudulla. Katsoimme tarkkaan, että kaikki ostamamme juustot olivat raakamaitoon tehtyjä. Tykkäämme tasapuolisesti niin vuohen, lampaan kuin lehmänkin juustoista. Ovat ne vain herkkuja. Mukaan tuli pari lisäaineetonta makkaraakin. Onneksi täällä Espanjassa ei vihreitä ole juuri lainkaan. Kävimme myös lauantaina Banksyn näyttelyssä. Hänhän on aito kapinallistaiteilija, joka yhdessä seinägraffitissaan julisti, että maailmaparantajat ovat maailman vaarallisimpia otuksia. Kuinka oikeassa hän onkaan ja kuinka kannustavaa, että jossain päin maailmaa, on vielä vanhan ajan kunnon kapinallisia. Suomen apurahataiteilijoiden kapina kohdistuu vain apurahojen suuruuteen ja jonkin asian kieltämiseen muiden viherhörhöjen apuna.

    VastaaPoista
  2. Vihreässä liikkeessä on toden totta saavutettu tiedon ja Tiedostamisen™ korkein aste, kaikki tiedetään mutta mitään ei osata. Ei vaatine profeetallisia kykyjä, jotta voisi arvata sianlihan päätyvän seuraavaksi kieltolistalle (ja erään syyn tähän voinee myös päätellä...)

    No, ehkäpä jonain, eikä kenties edes kovin kaukaisena päivänä saamme jo laboratoriossa valmistettua keinolihaa, joten sitä odotellessa. Se ongelma siihen kyllä kuitenkin jää, että voikos synteettinen liha olla halalia?

    -J.Edgar-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "voikos synteettinen liha olla halalia?"

      Ihan varmasti voi kun koneesta irroitettaessa luetaan oikea suura ja valmistaja pyytää asiasta imaamilta fatwan korvaten asianmukaisella summalla tämän "kulut".

      Poista
    2. No se rituaaliteurastus siitä nyt valitettavasti jäänee puuttumaan, mutta tottahan tuo, että rahallahan saa. Analogiatukea asiaan voisi hakea esim iranilaisten harrastamista ns pika-avioliitoista, joilla kuulemma kierretään näppärästi maan muutoin "ehdotonta" prostituutiokieltoa... ;)

      -J.Edgar-

      Poista
  3. Suhde rakastettuun ruotsinkieleen sitoo Suomen vihreät maanomistajiin.

    VastaaPoista
  4. Minä vuorostani en käy enää koskaan Halpa-Hallissa koska sen uskovainen omistaja päätti olla myymättä olutta. Terveisin oluen (mustan karhun) ystävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ällös Hätäile ilmari,Halpahalli jo siirtyi sunnuntai aukiolohoin, eiköhän se kalja ja tupakka jossain välissä tule perässä, kunhan vanha polvi alkaa lopullisesti väistyä, Minun mielestä Halpahalli on hyvä olemass kanssa, murtaa keskon ja S-ryhmän duopolia ..

      Poista
    2. Minulle Tokmanni, Säästökuoppa ym murtavat duopolin Halpahallia paljon tyylikkäämmin, myymällä muun muassa olutta. Kuten totesin, Halpahalliin en enää astu.

      Poista
  5. Mainuttu "sisäinen tunto" on avainasia. Tarvitaan Freudia jotta nähtäisiin yksilön sisimpään ja Durkheimia jotta nähtäisiin miten tajunnalliset kuviot resonoivat sosiaalisen institutionalisoitumisen kanssa.

    Itsesensuuri edustaa jollekulle itsekurin kautta tavoitettua hallintaa, myös asiahallintaa, joten se laajenee kuin itsestään sensuuriksi. Samoin muukin itsekieltäymys tosiasiassa palkitsee -- tarjoaa hallinnan kokemuksen -- ja askeesi, ankarampi itsekuri, ja laajeneva, yleiseksi kuriksi kasvava normatiivinen yhteisömoraali -- kyllä tällaisessa yksityinen ja yleinen resonoivat ja vahvistavat toisiaan.

    Kukaan ei tälle tyypille kerro, että kyse on itsetuhosta. Ihan freudilaisittain, ja durkheimilaisittain laajennetusta itsetuhosta. Oma aikamme on tällaista askeesia ja psyykkistä anoreksiaa täynnä. Mitä narsistisin itserefleksio, sitä syvemmät ja suuremmat taipumukset itsensä ja myös toistensa tuhoamiseen.

    Ei se suinkaan ole mikään sattuma, että anoreksiasta ja bulimiasta kärsinyt tyttö keksii saarnaamisen ilmastonmuutoksesta elämäntehtäväkseen. Kysymykset pitää nyt asettaa toisin -- niin että jotenkin pystyisimme näkemään miten sairas tämä oma aikamme on. Että miltei kaikessa siinä mitä hirvittävien käsiteharhojen ja tiedollisten itsepetosten vallassa hehkutamme on pohjimmiltaan kysymys täydellisesti sairastuneen aikalaisjärjen häränpyllyistä.

    Kirjoitin juuri asiasta, klikkaa nimeäni, jos kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Senhän me näemme, mutta kun ei oikein uskalla uskoa.

      Poista
    2. "että jotenkin pystyisimme näkemään miten sairas tämä oma aikamme on."

      Iskitpä asian yhtimeen. Kasvavassa määrin tuntuu, että on hulluinhuoneessa, jota johtavatkin hullut. 

      Poista
    3. "että jotenkin pystyisimme näkemään miten sairas tämä oma aikamme on."

      Ihan aiheellinen toive. Laventaisin vielä perspektiiviä siihen, että aiemmat ajat ovat olleet aivan yhtä sairaita. Milloin oltu minkäkin väärän tai väärin mitoitetun käsityksen vallassa.

      Eli näin: "että jotenkin pystyisimme näkemään miten sairas tämä omakin aikamme on."

      Poista
  6. "Ei sillä ole merkitystä, että Suomen lehmien tuottamat kasvihuonekaasut eivät heilauta maailman lämpötilaa minnekään, ei vaikka nuo naudat kaikki heti hävitettäisiin."

    Nykyään yhtä sun toista hanketta ja investointia perustellaan ilmastomuutoksen torjunnalla. Sitä sen sijaan ei ilmoiteta, että kuinka paljon se tehty investointi vaikuttaa ilmastoon.

    Investoinnille pitäisi tehdä aina laskelma, jolla varmistetaan, että saavutettava hyöty on tehtävään uhraukseen verrattuna sopivassa suhteessa. Ilmastohyödyssä pitää laskea, kuinka paljon investointi vähentää seuraavan sadan vuoden ajalle ennustettua 2-5 asteen lämpenemistä, ja minkä verran organisaatio saa siitä itselleen jotain hyötyä. Myös diskonttaus on huomioitava, kun tuotto jakaantuu pitkälle ajalle.

    Kun huomioidaan, että Suomen osuus ilmastopäästöistä on noin tuhannes osa, ja jos jokin organisaatio tuottaa siitä vaikkapa tuhannesosan, niin ollaan miljoonasosassa. Sadan vuoden päähän arvioidun lämmön nousun määrä on siis enää välillä 1,999998 - 4,999995 astetta. Laskelma sitten paljastaa, kuinka paljon tämä viilentyminen tuo organisaatiolle ja sen omistajille (kuten veronmaksajille) hyötyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täsmälleen näin. Mikä on,että näissä asioissa kaikki rationaalisuus saa antaa tilaa hihhulien horinoille ja usein aivan kontraproduktiivisille toimille? Lukuja pöytään vaan.

      Poista
  7. Lihapuritanismista syvästi loukkaantuneena, sisuunnuin eilen ja kaivelin jäisestä helvetistä luonnossa viihtyvän kasvissyöjän kintusta omittua potkafilettä, pihvitin sen, käristin, asettelin kaalilanttupetille luumujen kera, kuorrutin kermakastikkeella ja muhitin kaasuliedellä 3 tuntia.
    Sitten vielä kiehautin lisukkeeksi norjalaiset tuppipuikulat ja maailma valmis.

    Vaikka odottelin ryöttäsyntistä oloa - sörsselistä tulikin taivaallinen nautinto; joten puristelkoon puritaanit muniaan.
    Hiilidioksidista ei kellään mitään havaintoa - mökötti varmaan jonkun hurahtaneen silmässä.

    Noobelia ei tullut, mutta froua ja tundrantytär kiittivät pussaamalla.

    VastaaPoista
  8. Kerrohan vielä mitä sellaista on lihassa, jota ei saa muualta ja jota ilman aivot eivät pärjää? Ja miten on mahdollista, että maailmassa on ihmisiä, jotka eivät ole koskaan maistaneetkaan lihaa, ja ihan on normaalit aivot? Minäkin tunnen sellaisia ihmisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ainakin osa B-ryhmän vitamiineista on sellaisia, että niitä voi olla hankalaa saada riittävästi pelkistä kasvikunnan tuotteista.

      https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=skr&p_artikkeli=skr00026

      Poista
    2. Olisipa ihan hauska tutustua sellaiseen ruohonsyöjään. Tai tiedä nyt. Mutta ihan kroppa kyllä kertoo, mitä ihminen tarvitsee, ellei jörki sitä tee. http://theconversation.com/why-meat-is-important-in-the-global-battle-against-food-insecurity-49176

      Poista
  9. Jos haluat hyvää humusta
    anna hummalles hummusta.

    VastaaPoista
  10. "ruokaa tekevät ja sitä myyvät arvelevat nykyään jo aivan yleisesti oikeuksiinsa kuuluvan päättää siitä, mitä asiakas saa valita."

    Eikös tämä ole maailman sivu kuulunut ravintoloitsijan (taikka ruokalanpitäjän) oikeuksiin: tuskin kukaan voi mennä muslimiravintolaan ja vaatia siellä siankyljystä taikka muutakaan tiettyä ruokalajia, joka ei ole listalla.

    Se on sitten toinen juttu, että asiakkaan oikeuksiin kuuluu valita ravintoloitsija (taikka ruokalanpitäjä). Tulloin markkinatalous hoitaa homman. Ongelmia tulee vasta sitten kun asiakas on epävapauden, laitosvallan taikka rahanpuutteen vuoksi estynyt tekemästä tuota valintaa.

    VastaaPoista
  11. "edistyspiireissä pidettiin varakkuutta ja jopa hyvää toimeentuloa nolona asiana ja ihailtiin köyhyyttä."

    Kyllä tuo ihailu toteutettiin ns kaukorakkautena ja tilaisuuden tullessa pantiin massit taskuun. Paras esimerkki on Björn Wahlroos.

    VastaaPoista
  12. "ei se lehmä ole mikään saastainen otus, joka hävittää pitäisi."

    Meillä Suomessa on vielä erityisesti syytä muistaa, että ilmastomme on sellainen, että etelä-Suomen ulkopuolella suurin osa pelloista ei sovellu leipäviljan kasvattamiseen vaan ainoastaan nurmen, jota ihminen ei ainakaan vielä voi suoraan ravintona hyödyttää, vaan se on välillisesti tehtävä nautojen kautta.

    "Ja kunnon pihviä juhlapäivinä ei korvaa yhtään mikään. Sen päällä valkosipuli- tai yrttivoi kruunaa nautinnon ja ilman nautintoja tämä elämä olisi vain tyhjä ja typerä vitsi vegaanin rukouskirjasta."

    Tuohon nyt kerta kaikkiaan ei ole mitään lisättävää!

    VastaaPoista
  13. Lehmä on ekologisimpia olentoja maan päällä.Se tekee nurmesta maitoa, joka on ravintoainesisällöltään monipuolinen ja terveyttä edistävä elintarvike. Lehmä tuottaa paskaa viljelysmaille. Täysin palveltuaan se viedään teurastamolle, jossa lihat ja vuota erotetaan toisistaan. Lihat syödään.

    VastaaPoista
  14. Nahkakengät kielletään ettei opiskelijat käyttäisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkeimmät nahkatermit kenkiä varten
      On yleistä, että päälliset valmistetaan lehmännahasta, vasikannahasta, vuohennahasta, lampaannahasta ja jopa hevosnahksasta edulliseen hintaan. Eksoottisten eläinten nahkoja käytetään myös kenkäpään valmistukseen, mukaan lukien krokotiilin nahka, käärmenahka ja monet muut eksoottiset nahat.

      Poista
  15. Voimattomaksi tässä itsensä tuntee. Miten laajalle hulluus onkaan jo levinnyt.

    VastaaPoista
  16. Toisaalta, eipä oikeastaan mitään erityisempää uutta alla auringon, onhan sitä nautaparkaa ennenkin halveerattu, esim ylituotantoon vedoten, kuten jo Irwin-vainaa aikanaan riimitteli Balladissa voivuoresta. Ongelmat eivät kaiketikaan katoa, ne vain muuttavat muotoaan. Sinänsä käy sääliksi nautaa, onhan se tietystä jukopäisyydestään huolimatta ihan sympaattinen otus, näin maatilalta kotoisin olevana itsellänikin on niistä sentään jotain kokemusta, sano.

    https://m.youtube.com/watch?v=C_CXF93YQ3Q

    -J.Edgar-

    VastaaPoista
  17. Laiduntavia lehmiä tarvitaan mm sittisontiaisen takia. Sontiainen elää ja lisääntyy lehmän lannassa. Sontiaisen kanta on pienenemässä, koska lehmien määrä on laskusuunnassa EU:ssa ja varsinkin Suomessa.

    Luonnon monimuotoisuus nääs...cityvihreät ovat luonnon monimuotoisuudelle todella vaarallinen porukka. Ymmärryksen ja osaamisen on korvannut kajahtanut ideologia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Sittisontiaisen lisäksi kaikkiaan noin kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista on riippuvaisia ns. perinnebiotoopeista - siis maanviljelyksestä ja erityisesti laidunmaista.

      Katsoin Maikkarin ohjelmapätkän ("Viiden jälken"?), jossa Unicafen liiketoimintajohtaja ja joku kepun kansanedustaja yrittivät keskustella lihakiellosta, mutta eihän siitä mitään tullut.

      Liiketoimitajohtaja tuputti identettitpolitiikkansa nostamassa hurmiossa yhtä ainoaa juuri äsken oppimaansa lukua - 15 - eikä ymmärtänyt yhtään mitään siitä isosta kuvasta, jota tuo kansanedustaja yritti tarjota. Jaoin kansanedustajan epätoivon: Puhu nyt näille sitten.

      Vertaus voi olla asiaton, mutta liiketoimintajohtajasta tuli väkisinkin mieleen pieni lapsi ensimmäisen onnistuneen pottakeikan jälkeen: "Katsokaa! Tässä on kaikki, muuta olenanista maailmassa ei ole."

      Kyllä on vielä todella pitkä matka siihen, että luonnosta jotakin ymmärretään järjestelmätasolla ja kokonaisuutena varsinkaan ns. vihreässä päässä. Puhumattakaan siitä, että sen suojelmiseksi ja hoitamiseksi tehtäisiin jotakin olennaista myös noissa Unicafen porukoissa.

      Poista
  18. Eläinten valtakunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omistaja päättää mitä syödään ja edustetaan,

      Poista
    2. Eikös kuluttaja päätäkkään mitään?

      Omistaja tietenkin päättää sen, mitä tarjotaan, mutta kuluttaja päättää mihin rahansa käyttää - näin uskon.

      Poista

Kirjoita nimellä.