Hautuumaita
Hautausmaat ovat
sivistysmaissa yleensä parhaiten hoidettuja ja kunnioitetuimpia, pyhiä
paikkoja. Ovathan ne esi-isien leposijoja. Niin kauan kuin kulttuuri
kunnioittaa itseään, ovat myös sen vainajat sille pyhiä.
Nykyäänhän tämä
ei ole suinkaan itsestäänselvyys.
Muistan joskus
10-20 vuotta sitten käyneeni jollakin Hampurin sangen viehättävällä
hautausmaalla, jossa kaikki oli sinänsä ihan kelpo järjestyksessä.
Hieman joka
tapauksessa särähti raitiovaunussa ollut mainos, jossa oli 50 sentin kolikon kuva
ja teksti, joka hehkutti, että tähän vaatimattomaan vuorokausihintaan voisi
saada hautapaikan tuolta hautausmaalta.
En tiedä,
millaisia olivat tarjotut vuokrasopimukset. Ikuiset ainakin ovat yhä uudelleen
osoittautuneet epäluotettaviksi. Ehkä alettiin meikäläisestä 25 vuodesta? Vai
olisiko ollut ihan puoli vuosisataa tuollainen hyvä iäisyyden alkupotkaisu?
Maksettiinkohan vuokra vuosittain vai kymmenvuosittain? Tuskin sentään
kuukausittain? Millaiset mahtoivat olla vuokralaisen oikeudet?
Kaikkea tuollaista
tunki mieleeni, mutta itse summa tuntuu yhäkin jotenkin kohtuulliselta, kunhan
sitä nyt vain ei erehdy kertomaan äärettömällä. Itse asiassa lienee alistuttava
siihen, että nuo ikuisuusasiatkin ovat voimassa vain toistaiseksi.
Tuo meidän 25
vuottamme on selvää barbariaa, mutta mitäpä siitä ruikuttamaan. Sitä samaa se
muukin touhu täällä jo on.
Etelässä näkee
usein hienoja hautausmaita, esimerkiksi Pariisin lukuisat paikat, Belgradin
vuori, Nizzan komea kumpu, Veronan viihtyisä puisto ja onhan niitä.
Paul Valéry teki
aikoinaan runon Séten kaupungin merellisestä hautausmaasta (https://www.youtube.com/watch?v=eC8sf6fVymg
). Tuo runo ihastutti myös Lauri Viljasta niin, että hän julkaisi sen kokonaan
sekä ranskaksi että suomeksi 1930-luvun teoksessaan Taisteleva humanismi.
Hieno se runo
onkin. Kannattaa kuulla, miten se ranskaksi lausutaan. Toista se on kuin
meikäläisten alan mestareiden tasapaksu jutustelu: https://www.youtube.com/watch?v=O5Hv5C3JGNw&list=FLAdgUhJHbS0kBWbC-eoi17w&index=3
.
Siitä, jos
muistakin hautausmaista lauloi myös Georges Brassens tunnetussa laulussaan Balladi
hautausmaista, jossa hän valitteli, ettei mitenkään saanut paikkaa
naapurissa olevalta Montparnassen hautausmaalta (https://www.youtube.com/watch?v=bWMi8RKvnKI
).
Brassens kyllä,
kuten myös Valéry sai kuin saikin viimeisen tai ainakin pitkäaikaisen sijoituspaikkansa
juuri tuolta Sèten kauniista kaupungissa. Paikka lienee parhaita ja harvoin
tarjolla.
Sètessä en ole
koskaan käynyt, vaikka mieli on tehnyt. Sen tiedän, että sieltä haki Suomeen
suolaa 1860-luvulla Sulkavalla rakennettu kuunari Lohikoski ja siellä aika
lähellä sijaitsevassa Montpellierin kaupungissa näyttää käyneen kuolemassa myös
Sulkavan Lohikosken sahan isännöitsijä. Taisi olla noita aikoja sekin. Mihin
lienee haudattu?
Tuli vain tässä
näinä pandemiankin aikoina mieleen, että hautausmaamaabisnes on meillä
yllättävän vaisua. Ottaen huomioon kirkon kutistuvan talouden, arvaan että
kohta tilanne muuttuu.
En tiedä,
kannattaisiko tätä bisnestä meillä yrittääkään esimerkiksi viedä globaalille
pohjalle, vaikka markkinoita saattaisi olla. Ehkä kunnon hiekkamaahan kaivettu
hauta saattaisi kiinnostaa suurkaupunkien kohti krematoriota kulkevaa
ikäihmisten joukkoa? Lieneekö markkinatutkimusta tehty?
On meillä
kotimaassakin upeita hautausmaita. Mieleen tulee ennen muuta Helsingistä
Hietaniemi ja vaikkapa Espoon hautausmaa. Maaseudulla niitä on paljon, Enonkoski
jäi viime käynnillä mieleeni.
Joka tapauksessa
tässä on toimiala, jossa pöhinä ei ihan heti ole loppumassa enempää
teknologisen kehityksen kuin asiakkaiden puutteen takia. Vaikka kukapa hänen
niin varmasti tietää.
On muuten tuo Hietaniemi
taas jo aivan nautittavassa kunnossa, vaikka kukkaisloisto ei ole vielä
alkanut. Paikalle antaa kesäisin oman charminsa myös viereinen uimaranta ja sen
nuorekas asiakaskunta, joka hyödyntää sitä omiin tarpeisiinsa.
Ja kelpo
hautausmaa on aina ennen muuta vihreä. Siitä meitä muistuttaa myös Schubertin
unohtumaton laulu vihreästä väristä: https://www.youtube.com/watch?v=smjS1iUhW_Y
.
Kun puheeksi tuli Brassens, Séte ja hautapaikat, kannattaa kuunnella myös Supplique pour être enterré à la plage de Sète:
VastaaPoistahttps://www.youtube.com/watch?v=meipXWeuEbM
Tai Malin veljesten suomennoksena:
https://www.youtube.com/watch?v=MoeKJs1qPbA
Kappas. Huomasinkin, että kyllä hän sinne pyrki.
PoistaMuistelen Erno Paasilinnan kirjoittaneen hautausmaista. Kun hän meni ensimmäistä kertaa kuntaan/kaupunkiin, niin hän tapasi käydä sen hautausmaalla. Rauhoittui siellä miettimään ernomaisia ajatuksiaan.
VastaaPoistaSe taitaa olla kulttuurimatkailijan normaali menetelmä. Kurjensaari kertoi Olavi Paavolaisen aina halunneen ensin hautausmaille. Mistäs sitä syvyyttä muualta saisi?
Poista”viileän ulkokohtaisesti. Onhan asialla puolensa, mutta tässä tapauksessa on vaarana, että tarkasteltavan kohteen koko hulluus jää ymmärtämättä.”
VastaaPoistaEn ole lukenut opusta, mutta luotan professori Vihavaiseen, joka ei maininnut, että mainitussa opuksessa puhuttaisiin ”ihmiskasvoisen sosialismin” tuhoamisesta Prahassa Kremlin tankeilla/panssarivaunuilla, eikä maininnut, että samana vuonna Pariisin ”punaisen renkaan” proletaarit ja opiskelijat nousivat kapinaan, samana hulluna vuotena. Se on merkillistä ja on tämän ”esseen” peruslähtökohta: Kremlin synnit pitää unohtaa, koska Venäjällä on myytävänä edullista öljyä ja kaasua.
Yhteys nykypäivän koronavirukseen tapahtunee Neuvosto-Venäjän ja Neuvosto-Kiinan suhteiden kautta.
Stalinin aikana Kiina oli ryssän pikkuveli. Hrushtshev Nikita yritti hyödyntää tätä Maon asemaa ryssien teorian välityksellä: ”Jos kohta I maailmansota synnytti yhden kommunistisen valtion, ja II maailmansota synnytti peräti kommunistisen maailmanjärjestelmän, niin III maailmansota tekisi varmasti koko maailmasta kommunistisen.”
Mao/Kungfutse ei tarttunut onkeen. Se oli suuri pettymys Neuvostoliiton kuihtuvalle maataloudelle, koska sotareparaatiot jäivät saamatta. Maosta tuli vihollinen ja sotakin käytiin pikkusaarella.
Stalinin pakkokollektivisointi tuhosi myös elintarvikkeiden tuotannon. Neuvostoliitto voitti Suuressa Isänmaallisessa sodassa ainoastaan amerikkalaisen muonan ansiosta, josta Putin maksoi viimeiset velat.
Hrushtshevin aikana kauppojen hyllyt olivat tyhjiä ja syötävän leivän seuraukset johtivat mahasairauksiin, ties mitä sinne lisättiin. Vodkaa kyllä piisasi. Brezhnev joutui ostamaan viljaa ulkomailta ensimmäistä kertaa venäläisen maatalouden historian aikana.
”Meinander on koonnut paljon asiaa ja pohtii löydöksiään viileän ulkokohtaisesti. Onhan asialla puolensa, mutta tässä tapauksessa on vaarana, että tarkasteltavan kohteen koko hulluus jää ymmärtämättä.”
Meinander. Kun sanotaan Meinander, niin tarkoitetaan, että ”koko hulluus jää ymmärtämättä.”
"Neuvostoliitto voitti Suuressa Isänmaallisessa sodassa ainoastaan amerikkalaisen muonan ansiosta, josta Putin maksoi viimeiset velat... Brezhnev joutui ostamaan viljaa ulkomailta ensimmäistä kertaa venäläisen maatalouden historian aikana."
PoistaNäetkö itse tässä ristiriitaa?
Kun olin 14-vuotiaan poikani kanssa kahden Pariisissa joskus 30 vuotta sitten, hän halusi ehdottomasti nähdä rocktähti Jim Morrisonin haudan Pe`re Lachaisen hautausmaalla. Haudalle oli helppo löytää: portilta alkaen oli hautakiviin töhritty nuolia, joissa luki "Jim". Monituisen merkkimiehenkin kivi sai toimia reittiopasteena.
VastaaPoistaMatti Nykäsen valkoinen ruumisauto oli kauttaaltaan ja peräpeiliä myöten teipattu hautaustoimiston mainoksilla. Katsoin hautajaiset tv:stä. Kas kun arkku ei sentään ollut.
Toinen Matti - rauha hänenkin sielulleen - Ahde lähti viimeiselle matkalleen Kallion kirkosta Maseratin ruumisautolla. Ainakin minulle tuon klassisen italialaismerkin keulassa komeileva suurikokoinen Neptunuksen kolmikärki toi ensimmäistä kertaa mieleen hiilihangon. Sietäisikö hautaustoimiston vähän miettiä?
Sankarihaudoistaan Suomi saa olla ylpeä. Kun kävin Savon-kierroksellani Rantasalmen ja Nilsiän kirkkomailla ja siellä Mäntysaaren taistelun muistomerkeillä, kyynel herahti. Nykyisin saa tehdä kunniaa myös paljaaseen päähän.
Kulosaaren Leposaari on Helsingin hautausmaista suosikkini. Paavo Talvelan järkäle pitää jöötä siellä.
Korjaus: Petäjäsaaren taistelusta piti tietenkin puhua. Tv. edellinen muistelija.
VastaaPoista"nuo ikuisuusasiatkin ovat voimassa vain toistaiseksi."
VastaaPoistaVäliaikaista kaikki on vaan (KKO 2019:13).
Parhaiten hoidettu hautausmaa on epäilemättä se Père Lachaise. Kun kävin siellä ensimmäisen kerran, kiinnostivat lähinnä Auguste Comte, La Fontaine ja Edith Piaf. Morrisonista kuulin myöhemmin.
VastaaPoistaSuosikki on kuitenkin Highgate, luonnonläheisessä ryteikköisyydessään.
Vanha visakysymys: Mikä sukunimi lukee George Eliotin hautakivessä? Hänhän oli alun perin Mary Ann Evans ja vietti parhaat vuotensa avoliitossa George Lewesin kanssa.
Seitsemän kuukautta ennen kuolemaansa hän kuitenkin meni naimisiin John Cross -nimisen miehen kanssa, joten kivessä lukee Mary Ann Cross.