lauantai 21. maaliskuuta 2020

Prahan keisari


Hullu keisari?

Am Grunde der Moldau wandern die Steine
Es liegen drei Kaiser begraben in Prag.
Das Große bleibt groß nicht und klein nicht das Kleine.
Die Nacht hat zwölf Stunden, dann kommt schon der Tag
.
B. Brecht

Pekka Valtonen, Hullun keisarin hovissa. Alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja taiteilijoita Rudolf II:n Prahassa. Gaudeamus, 2020, 271 s.

Tukholman kansallismuseossa kävijältä tuskin jäävät huomaamatta ne Giuseppe Arcimboldon maalaukset, joissa ihmiset on rakennettu erilaisista kasvikunnan tuotteista, metsän ja meren elävistä tai muusta yllättävästä materiaalista.
Olen asiaa mielessäni hieman epäillytkin, mutta Pekka Valtosen teos kertoo nyt sen suoraan: taulut ovat ryöstösaalista Prahasta, 30-vuotisen sodan ajalta. Itse asiassa Ruotsin armeija sai siihen nimenomaisen käskyn kuningatar Kristiinalta ja piiritti Prahaa vielä sen jälkeen, kun Westfalenin rauha oli jo solmittu.
Praha oli tietenkin Euroopan herkullisimpia ryöstön kohteita. Valtonen vakuuttaa, että vain Pariisi Alppien pohjoispuolella sivuutti sen kulttuurin ja kaupan keskuksena.
Praha oli myös Böömin kuninkaan hallituskaupunki ja Rudolf II, Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan keisari oli myös Böömin ja Unkarin kuningas, arkkiherttua ja lisäksi vielä muutaman pienen saksalaisen ruhtinaskunnan herttua tai kreivi.
Rudolf oli Habsburgien eurooppalaisen haara päämies ja hallitsi samoihin aikoihin kuin hänen enonsa Filip II nosti Espanjan mahtinsa huipulle.
Prahan tekeminen keisarikunnan pääkaupungiksi parinsadan vuoden tauon jälkeen oli tietenkin onnenpotku kaupungille, jossa yhä voi nähdä keisarillista loistoa, ei tosin Wienin veroista, mutta se syntyi jonkin verran myöhemmin.
Rudolfin hallituskausi sattui samaan aikaan, kun Augsburgin uskonrauhan (1555) luoma status quo alkoi horjua uskontokuntien keskinäisten voimasuhteiden muuttuessa. Böömissäkin katolisia oli vähimmillään alle viisitoista prosenttia.
Itse asiassa Rudolf oli uskonnollisesti sangen suvaitseva, mihin oli varmaan syytäkin. Ainakaan espanjalaistyyppinen uskonnollinen kiivailu ei olisi lainkaan sopinut Unkariin, saati Böömiin, missä eriuskolaisuudella oli vankat perinteet. Vain Kroatia oli vankasti katolinen.
Rudolf oli kiinnostunut tieteistä, mikä tuohon aikaan tarkoitti myös magiaa, alkemiaa ja astrologiaa. Hänen hovissaan löysivät leipäpuun aikakauden merkittävimmät astronomit Tyko Brahesta Johannes Kepleriin, mutta näiden ohella sinne löysivät myös monenlaiset humpuukimestarit, joista tuskin kaikki itsekään ottivat oppejaan ihan vakavasti.
Joka tapauksessa, luomakunnan ihmeiden harrastaminen kulki käsi kädessä taikauskon ja herkkäuskoisuuden kanssa. Kuriositeettikabinetit oli kunstkammerit olivat aikakauden suurinta muotia ja sellainen oli tietysti myös keisarilla.
Kuriositeetit saattoivat olla miltei mitä tahansa, kunhan kyseessä oli harvinaisuus tai uniikki asia: Kristuksen ristin naula, Jeesuksen partakarva, Mooseksen sauva, jolla hän oli iskenyt vettä kalliosta, yksisarvisen sarvi, kuivattu lohikäärme, Noakin arkin nauloja ja niin edelleen.
Itse asiassa kuriositeetteja oli monta luokkaa, ihmiskäden tuotoksista ja luonnon ihmeistä ns. tieteellisiin esineisiin ja mirabiliaan eli ihmeisiin liittyviin seikkoihin saakka.
Keskiajalla oli usko pyhäinjäännösten valtavaan voimaan yleistä ja usein horjumatonta. Toisilla sitä kuitenkin oli enemmän ja toisilla vähemmän. Geoffrey Chaucer kertoo Canterburyn tarinoissaan ykskantaan, että seurueessa oli mukana pyhäinjäännösten kauppias, jolla oli mukanaan pussillinen sian luita.
Aikakauden suuret tiedemiehet uskoivat yleensä muun muassa alkemiaan ja esimerkiksi suuret astronomit uskoivat ainakin jossakin määrin horoskooppeihin.
Tässä voi tietenkin huomauttaa, että vielä satakunta vuotta sitten August Strindberg tuhlasi paljon aikaa ja rahaa alkemistisiin kokeiluihin ja mitä horoskooppeihin tulee, löytynee niihin uskovia, lähinnä naispuolisia, kansalaisia jokaisen kaupungin jokaisesta korttelista myös tämän päivän Suomessa.
Eipä sikäli, onhan noituuskin meillä kuulemma taas saavuttanut suurta suosiota feministipiireissä.
Tuohon aikaan oli kuitenkin myös älyllisen vapauden siivittämää aitoa totuuden etsintää. Sellaisia toisinajattelijoita saapui myös Prahaan, jossa Rudolf heitä ainakin jossakin määrin suosi ja muun muassa myönsi avustuksen Giordano Brunolle, joka sittemmin poltettiin italiassa roviolla.
Taiteenharrastus saavutti Rudolfilla lähes maaniset mitat, mutta epäilemättä sitä sinänsä pidettiin kruunupäiden oikeutena ja velvollisuutenakin.
Joka tapauksessa Rudolf keskittyi siinä määrin harrastuksiinsa, että varsinaiset hallintotehtävät alkoivat lopulta jäädä kokonaan suorittamatta.
Hyvänä hallitsijana häntä ei suinkaan voi pitää, mutta oliko hän varsinaisesti hullu, on kysymys sinänsä.
Melankoliaa eli masennustahan ei kai pidetty varsinaisena hulluuden muotona, vaikka se tänäkin päivänä luettaneen yleisimpiin mielitauteihin, sairaalloisiin psyyken tiloihin.
Aikoinaan melankolian syyn ymmärrettiin olevan jo sairauden nimeen kirjoitettuna: mustasappisuus. elimistön nestetasapaino oli järkkynyt mustan sapen liiallisen vallitsevuuden takia.
Kolmikymmenvuotinen sota sai alkunsa Böömistä ja vieläpä Hradčanyn linnasta, jonka ikkunasta pari neuvostoherraa heitettiin ulos (Prahan defenestraatio).
Riita koski silloin Rudolf II:n käskykirjeen tulkintaa, vaikka keisari oli ollut manan majoilla jo kuusi vuotta.
Valtosen kirja on tervetullut lisä siihen varsin vähäiseen kirjallisuuteen, jota meillä on näistä vaiheista julkaistu. Prahan merkitys keisarinkaupunkina on jo sen verran hämärtynyt, että myös Bertolt Brecht alussa siteeratussa runossaan on hairahtunut luulemaan, että sinne olisi haudattu vain kolme keisaria. Itse asiassa niitä on neljä.
Pienenä huomautuksena totean, että ennen meillä opeteltiin Itävallan perintömaat saksalaisessa muodossa: Ylä- ja Ala-Itävalta, Steiermark, Kärnten ja Krain. Valtonen käyttää niistä latinalaisia nimiä Styria,  Carniola ja Carinthia. Mistähän moinen uutuus?

14 kommenttia:

  1. Mainio kirja, jota voin itsekin suositella, tuosta murrosajasta, joka edelsi kolmekymmenvuotista sotaa. Jos haluaa tietää, mitä sitten tapahtui, lukekoon Olli Bäckströmin "Polttolunnaat", joka taustoittaa tuon sodan taustoja ja alkuvuosien tapahtumia. Jota viehättää Valtosen tyyli lukekoon tämän Kaarle V:stä kertovan kirjan, joka kuvaa tuon keskiajan keisariaatteen viimeisen edustajan elämän ja koko aikakauden. Valtosen erityinen vahvuus on siinä, että hän osaaloistavasti yhdistää yksittäisen henkilön sekä tämän aikakauden ja sen ilmiöt.

    Joka on kiinnostunut Giuseppe Arcimboldon maalauksista voi - koronan jälkeen - nähdä niitä enemmän Wienin Kunstmuseumissa, Pradossakin taisi olla joku yksittäinen.

    VastaaPoista
  2. "oliko hän varsinaisesti hullu, on kysymys sinänsä."

    Periaatteessa olen sitä mieltä, että kuolleiden kyökkidiagnostisointia pitäisi välttää, mutta kyllä kuvaukset Rudolfin käytöksestä vahvasti viittaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön (ent. maanis-depressiivinen) piirteisiin. Habsburgien ongelma oli sukusiittoisuus, joka ilmeneni erityisen vahvasti suvun espanialaisen haaran viimeisessä kuninkaassa Kaarle II:ssa.

    VastaaPoista
  3. Björn Wahlroos eräässä tilaisuudessa esitti tulkinnan, joka mukaan Ruotsin vauraus sai alkunsa Prahan ryöstöstä 1648.

    Diskuteeraus ja fiikaus taisivat noissa toimissa jäädä vähemmälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Diskuteeraus ja fiikaus ja muu hienostelu tulevat kuvaan vasta sitten kun ryöstövarallisuudesta on tullut ns vanhaa rahaa, vähään samaan tapaan kun moraalin suurvalta (Palme) astuu kuvaa kun todellinen suurvalta-asema on aikoja sitten mennyt.

      Poista
  4. Rudolfin Unkarin kuningaskuntaa taisivat hänen aikanaan jo hallita turkkilaiset.
    Olivatko nuo Saksalais-Roomalaisen keisarikunnan keisarit kaikki Habsburgin sukua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiväthän ne vielä.Kyllä Kaarle Suuresta lähtien ehti jo useampi dynastia sitä hommaa hoitaa.

      Poista
  5. ”pussillinen sian luita”

     Kaikkien maiden proletaarit, yhtykää!
     Yksityisomistuksen lopettaminen maksimaalisesti!
     Eläköön proletaarinen maailmanvallankumous!
     Neuvostoliitto on maailmanrauhan tukipylväs!
     Kaikki mikä maailmassa on parasta, se on venäläisten luomaa!
     Laaja on mun kallis synnyinmaailmaani!
     Ulkoministeri Sergei Lavrov synttärihumussaan: ”Meidän pitää pelastaa Eurooppa eurooppalaisilta!”
     JNE.

    VastaaPoista
  6. Muutama hajakommentti aiheeseen liittyen:
    -Wien on upea kaupunki, josta heti näkee, ettei sitä ole pelkästään omalla rahalla rakennettu.
    - Praha on viehättävä kaupunki, joka onneksi säilyi pommituksilta toisen maailmansodan aikana. Toinen onnenpotku tässä mielessä oli maahan sodan jälkeen tullut taloudellisesti tehoton kommunistihallinto, joka ei kyennyt valtakautenaan repimään vanhoja, kauniita rakennuksia ja rakentamaan niiden tilalle ddr-läisiä betonilaatikoita niin kuin esimerkiksi meillä. Vanhat talot säilyivät, ja niitä on nyt kunnostettu turistin silmän iloksi runsain määrin.
    -Kustaa II Aadolfin ja Kristiinan määräämien taideryöstöjen varsinaisina toimeenpanijoina olivat todennäköisesti suomalaiset hakkapeliitat, jotka sittemmin kuolivat tällä sotareissullaan erilaisiin tauteihin, jopa taisteluissakin yms. Suomalaiset jälkipolvet ovat sittemmin saaneet käydä katsomassa näitä aarteita pääsymaksua vastaan Tukholman museoissa, joskin viime vuosina useihin niistä on tullut vapaa sisäänpääsy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "taideryöstöjen varsinaisina toimeenpanijoina olivat todennäköisesti suomalaiset hakkapeliitat"

      Hakkapeliittojen merkitystä on suomalaiskansallisessa historiankirjoituksessa (Arvi Karimo) liioiteltu. Sen merkitys oli suurin sodan alkuvaiheessa, vaikka ruotsin armeija olisi alusta alkaen melko kansainvälinen. Suurin osa muista kuin ruotsalaisista koostui saksalaisista ja skotlantilaisista palkkasotureista. Prahan linnan ryöstön 1640-luvulla suomalaisten määrä oli pieni, osaksi siksi, että miesvoima oli jo käytetty.

      Poista
    2. Jos jotakin ikävää tapahtuu, niin ketäs täällä Suomessa epäiltäisiin?

      Poista
  7. Kun itse viimekesänä kiertelin Tšekin maata ristiin rastiin eri maailmanperintökohteissa ja museoissa, niin yksi kohteista oli Kutná Hora. Paikallisen oppaan mukaan 30 vuotisessa sodassa kaupunki sai oman osansa myös suomalaisten sotilaiden osalta. Kaupunki on tunnettu hyvästä hopeakaivoksesta ja rahanlyöntipajoista ja olihan se muutoinkin merkittävä hallinnollinen keskus.

    Tietyllä tavalla Kutná Hora oli myös uskonnollisen liikehdinnän pääkallopaikka ja filosofi Jan Hus liittyi oppaan mukaan kaupunkiin ja sen historiaan merkittävästi muutoinkin kuin Hussilaissotien kautta. Ja tämä polkuna siihen, kun YLE on viisaudessaan kertonut tämän COVID-19 olevan uusi Musta joutsen - pimeä uhka. Mitähän Martti Luther YLE:stä ja Suomen virallisesta tiedottamisesta tuumaisi? Kenties lainaten Jan Husia: Voi pyhä yksinkertaisuus.

    Noin muutoin Tšekki on kyllä hieno maa, jos haluaa käydä hyvissä museoissa ja kulttuurikohteissa. Tässäkin paikassa tuli käytyä https://fi.wikipedia.org/wiki/Lednice

    "Eipä sikäli, onhan noituuskin meillä kuulemma taas saavuttanut suurta suosiota feministipiireissä."

    No, vihreillä naisilla oli(onkohan vielä?)oma tiedotuslehti Syöjätär ja myös kirkkovaaleissa oma syöjättärien lista, joten
    Ei mitään uutta auringon alla. Jos joku ei tiedä mitä syöjätär tarkoittaa suomalaisessa kansanperinteessä, niin ottaa selvää.

    Kieltämättä Syöjätär kuvaa hyvin vihreää ideologiaa niin politiikassa, kuin vaikkapa kansankirkossa ja muissakin instituutioissa.

    Mitä "hulluuteen" tulee, niin voin kuvitella, että kaikille merkittäville taiteilijoille, filosofeille ja tieteentekijöille saataisiin haluttaessa jokin "hulluutta" osoittava diagnoosi. Mitä se sitten kertoisikaan "normaaleista" ihmisistä?

    VastaaPoista
  8. Arcimboldon maalauksia on myös Skoklosterin linnassa Tukholman ja Upsalan puoliävlin kieppeillä. Vai voatko tietoni vanhentuneet?

    MafH

    VastaaPoista
  9. Kyllä muuten jokaisen pitäisi käydä kerran elämässään Prahassa ja lautaa Kaarleen sillalla Laulu Moldausta muistelen vanhaa raspikurkkua Kaisa Korhosta - ja mennä sitten kostuttamaan kurkkunsa hyvällä tsekkioluella. Kyllä ne  laulaa osasi, vaikka ideologiasta ja sen päämäärän hyvyydestä voi olla montaa mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuka osasi ja kuka ei. Gisela Mayta nyt saattoi jopa kuunnella.

      Poista

Kirjoita nimellä.