perjantai 3. toukokuuta 2024

Miekoista roolinkeihin

 

Pistoolien kulttuurihistoriaa

 

Muuan mahdollinen tapa tarkastella kulttuurin muuttumista on tutkia aseiden roolia siinä. Aseet ovat aina olleet, paitsi rahvaan elinkeinoihin ja herrasväen harrastuksiin kuuluva väline, myös vapaan miehen tunnusmerkki.

Aseenkanto-oikeutta on järjestäytyneessä valtiossa yleensä aina säädelty. Kun se on rahvaalta kokonaan kielletty, on se merkinnyt alkusoittoa sen täydelliselle ja lopulliselle alistamiselle. Näin esimerkiksi Baltiassa 1500-luvulla.

Aseen kantaminen oli sääty-yhteiskunnassa ollut myös herrojen ja esivallan aatelismerkki ja nimenomaan aatelissäädylle olikin ominaista kantaa aina mukanaan miekkaa, olivatpa nämä sitten mitä virkamiehiä tahansa.

Aina välillä sitten osoitettiin, ettei esivalta suotta miekkaansa kantanut, siltä varalta, että asia olisi pyrkinyt alamaisilta unohtumaan.

Tietenkin ase oli tarpeen myös antamassa turvaa henkeä uhkaavia rosvoja ja kunniaa uhkaavia röyhkimyksiä vastaan. Pelkkä miekka ei aina riittänyt ja niinpä pitemmillä ja lyhyemmilläkin matkoilla oli mukana niin sanottu päällystakkipistooli.

Yleensä herroilla oli pistoolipari, joka tosin ei vielä oikein riittänyt häikäilemättömimpien ryövärien väkipyssyä (blunderbuss) vastaan. Mikäli pistooleita oli useammalla miehellä, ymmärsivät rosvot jo kaihtaa hyökkäystä.

Nuo pistoolit olivat suustaladattavia mustaruutiaseita, joita tositilanteessa saattoi laukaista vain kerran. Kokokin oli yleensä varsin suuri, joten mihinkään liivintaskuun niitä ei saanut mahtumaan.

Pistoolit syrjäyttivät vähitellen miekan myös silloin, kun oli puolustettava omaa kunniaa sen todellisia tai kuviteltuja loukkauksia vastaan. Tämä kaksintaisteluinstituutio levisi kuin kulkutauti lähes koko Eurooppaan 1800-luvulla.

Yleensä hallitsijat yrittivät rajoittaa sitä ja määräsivät osalisille ankaria rangaistuksia, mutta eihän se mitään auttanut. Lopulta instituutio tunnustettiin Venäjän armeijassa lailliseksi niin myöhään kuin Aleksantei III:n aikana vuonna 1894 ja vielä 1900-luvun puolella kaksintaisteluita oli jokunen sata tapausta (ks. Vihavainen: Haun kuprin tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com) ).Muutama kuolikin.

Pohjois-Amerikan asuttajat kohtasivat vaaroja joka askeleella ja suuri merkkitapaus oli, kun Samuel Colt kehitti jo vuonna 1835 revolverin, joka ennen pitkää valtasi markkinat. Sekin oli aluksi tavallaan suustaladattava, kun rummun jokainen kammio oli erikseen varustettava ruudilla, nallilla ja kuulalla.

Siinähän sitä aikaa tärvääntyi, mutta 6 valmista paukkua rummussa oli jo suuri etumatka kerran laukeavaa suustaladattavaa vastaan.

Myöhemmin tulivat messinkiset patruunat ja käytössä oli aina valmis ase, jota ei erikseen tarvinnut edes virittää, reipas veto liipaisimesta, ja kuula läksi tielleen, jolla sitä ei enää voinut pysäyttää. Myöhemmin kuulien tilalle tulivat pitkänomaiset luodit, kuten muissakin aseissa.

Muuan Coltin pitkäpiippuinen malli sai nimen Peacemaker, millä kai viitattiin siihen, että pelkkä uhkaaminen säästi ihmiset tappeluilta ja verenvuodatukselta. Käytännössä ne luultavasti lisääntyivät paljonkin.

Joka tapauksessa syntyi sanaparsi: Jumala loi ihmisen, mutta Samuel Colt teki heistä tasa-arvoisia. Käytännössä tulos taisi olla ongelmallisempi: sekä kunnon kansalaisilla että roistoilla oli nyt tasapuolisesti revolvereita ja muita tehokkaita aseita. Voiton puolella oli häikäilemättömämpi: se, jolla oli kylliksi rikollinen mieli, että hän saattoi ensimmäisenä tappaa.

Syystä tai toisesta revolverista on tullut Yhdysvaltojen pyhä epävirallinen symboli ja tuskin voimme omassa maassammekaan avata televisiota joutumatta näkemään sekä silmitöntä ammuskelua että kylmäverisiä murhia. Asetta kantava rosvo on kulttuurimme ikoni, ei aatelisherra miekkoineen.

Revolverista askel eteenpäin oli monien mielestä itselataava pistooli, jonka kehitti Moses Browning noin vuonna 1896. Sen ongelma revolveriin verrattuna oli, että ensimmäinen patruuna oli vedettävä piippuun kahta kättä käyttäen (”liikkuvat taakse”). Sen jälkeen sopi vain painella liipasinta ja laukaukset olivat tarkempia ja nopeampia kuin revolverilla.

Browning-systeemi levisi erittäin nopeasti ja sitä jäljiteltiin pian joka maassa. Meillä siitä tuli yleiskäsite, jonka nimeksi vääntyi arkikielessä roolinki. Jos luette etenkin vuosien 1918-1930 uutisia, huomaatte, että browningit paukkuivat ilmeisesti jo joka ilta huvihuoneistoissa ja niiden pihoilla.

Tuskin monikaan lähti tansseihin ilman roolinkiaaan tai ainakin nyt puukkoa. Niiden kanssa sitten nuoret urokset nokittelivat: kuka uskaltaa ja kuka ei! Kovin moni kännipäissään uskalsi ja kuvausten mukaan tappeluissa oli usein käytössä useampikin roolinki, mylläkässä joku ampui alta ja toinen päältä. Henkiä tietenkin meni.

Olihan niitä ihmisitä tapettu aina kunnon juhlissa etenkin Pohjanmaalla ja muuallakin jo ilman pistooleita, mutta kyllä 1920-luvun roolinkipeijaiset olivat omaa luokkaansa ainakin pintapuolisen lehtien lukemisen perusteella ja samaan viittaavat kuolinsyytilastot.

Tupsluikkarista, eli 6.35 kaliiperin itselataavasta taskuaseesta tuli myös salapoliisikertomusten vakiokalustoa. Yleensä poliisilla ja ehkä rosvollakin oli kunnon lyhytpiippuinen 9-millinen tussari kainalokotelossaan, mutta sen lisäksi vielä tupsluikkari saappaassaan, saattoipa olla vielä puukkokin. Siinäpä aikamme ritari!

Tosielämässä noita taskuaseita kantoivat hyvin monet ja esimerkiksi taksimiehillä ne olivat laillisia aseita. Muistan itsekin, kun meillä asunut taksimies toi kerran oman pikkuaseensa mukanaan, kun 1950-luvulla ammuskelimme uudella .22 harjoituspistoolilla maaliin. Kyllä se luoti siitä lensi sen parinkymmenen metrin päähän ja osui lankunpätkään, vakka aseessa ei ollut edes tähtäimiä, vain pelkkä ura.

Lupien saanti moiselle vehkeelle on sittemmin ollut hyvin vaikeaa ja nykyään käytännössä lähes mahdotonta. Joka tapauksessa niitä 1920-luvun perintönä oli luultavasti tuhansittain maatiloilla ns. sikapyssyinä ja lienee vieläkin, vaikka kotiteurastuksia ei enää ole. Sellaiset minkäkin vielä sentään muistan.

 Sotien jälkeen noita tupsluikkareita ei ole tainnut juuri rikostilastoissa esiintyä, kuten ei Suomessa muitakaan ampuma-aseita, mutta sen sijaan niihin kohdistuva kammo on aivan kouriintuntuvasti kasvanut ainakin somessa, jos sen perusteella nyt mitään voi päätellä.

En tiedä mitä voi päätellä siitä, että aseita koskeva terminologia n ainakin toimittajilta yleensä aivan hukassa ja animaatioissakin näkyy yhä uudelleen, miten aseesta lähtevät lentämään patruunat hylsyineen kaikkineen, eivät siis vain luodit.

Elämme nyt yhteiskunnassa, jossa väkivalta ja nimenomaan ampuma-aseilla suoritettu, on (populaari) kulttuurin täysin keskeinen asia. Samaan aikaan, ainakin periaatteessa, aseiden käyttö ja hallinta hyvin tiuasti valtion omissa käsissä. Valtiolla on väkivaltamonopoli, kuten jo Max Weber siltä edellytti.

Käytännössä vinksahtaneet ja luihut, sivullisia ammuskelijat ja puukottajat eivät ole kai koskaan riehuneet julkisilla paikoilla yhtä paljon kuin nyt. Aiemmin aivan tuntemattomat amok-itsemurhat ovat samaan aikaan ilmestyneet meillekin.

Toki oma maamme on pelkkä lintukoto useimpiin muihin verrattuna. Huvittavaa kyllä, aina kun jokin aseellinen vakivallanteko tapahtuu, nousee hirmuinen äläkkä siitä, että loputkin aseet olisi kaikki takavarikoitava omistajiltaan. Se, joka uskaltaa olla toista mieltä, demonisoidaan nopeasti.

Mikäli kulttuuristamme, joka juuri meillä Suomessa on poikkeuksellisen rauhantahtoista ja lempeää, haluttaisiin kitkeä nuo vastenmieliset joukkomurhat, olisi ensimmäisen askeleen varmaakin oltava sen yleisen henkisen saasteen rajoittaminen, jota netti ja media ovat kukkuroillaan.

Mutta eihän siihen voi koskea, saako edes esittää ajatustakaan sen rajoittamisesta? Aikoinaan meillä oli huvivero, jolla rajoitettiin ala-arvoisella tai sellaiseksi katsotulla taiteella hyötymisen kannattavuutta.

Jo pelkkä tätä koskevan idean esittäminen nostaa varmasti niin sanoakseni karvat pystyyn niin kaiken maailman only fans-prostituoitujen, pelien kehittäjien kuin monien muidenkin ryhmien keskuudessa. Mahdollista se tuskin olisikaan, mutta olisiko edes suotavaa? Ja olisiko sillä mitään merkitystä?

Selvää on, että yhdessä maassa sitä olisi yhtä mahdotonta toteuttaa kuin aikoinaan kommunismia. Stalin oli tosin tässä asiassa eri mieltä, mutta jääköön nyt hänen esimerkkinsä käsittelemättä.

Aikamme länsimaisen kulttuurin keskeinen symboli on pistooli ja sellaiseksi kelpaa paremman puutteessa vaikkapa James Bondin ikonisessa kuvassa sojottava ohutpiippuinen ilmapistooli. Kuitenkin tuon aseen pitää tosielämässä olla jossakin saavuttamattomissa.

 

 

 

20 kommenttia:

  1. Arvoisa Blogisti, kirjoitatte esimerkiksi, että "Aikoinaan meillä oli huvivero, jolla rajoitettiin ala-arvoisella tai sellaiseksi katsotulla taiteella hyötymisen kannattavuutta". Tämä roskaa ja moskaa koskeva vero olisi todella hyvä asia. Se saattaisi parantaa valtiomme talouttakin, sillä niin runsaasti kaikkea roskaa-moskaa meille esitetään.
    Minua häiritsevät jopa useat mainoksetkin joissa rääkytään, kiljutaan, pompitaan ja tehdään vaikka mitä. Ihan esittävä ns. taide ja varsinkin nykyinen viihdemusiikiksi sanottu riekkuminen voitaisiin verolle panna.
    Ole vanha ja vammainen , niin monella tavalla. Ja sen ajatuksistani huomaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten kirjoituksessa todettiin: ”Mikäli kulttuuristamme, … haluttaisiin kitkeä nuo vastenmieliset joukkomurhat, olisi ensimmäisen askeleen varmaakin oltava sen yleisen henkisen saasteen rajoittaminen, jota netti ja media ovat kukkuroillaan”. Mutta moralisointi ja kaksinaismoraali vähintäänkin kulkevat käsikädessä, elleivät ole suorastaan erottamattomia kuten siamilaiset kaksoset. Niinpä sama media, joka tuota murha- ja väkivaltaviidettä työntää tuutin täydeltä, moralisoi ja polemisoi toisilla palstoilla ampuma-aseita vastaan, vaatien niille aina lisää kieltoja ja rajoituksia jättäen huomiotta sen, että vain 30 % ampuma-aseella tehdyistä henkirikoksista tehdään luvallisella aseella ja tämä osuus on ollut selvässä laskussa. Luvattomiin aseisiinhan lupien kiristäminen ei vaikuta mitään. Mutta eikös tämä sama media sitten valita suureen ääneen ”toimittajiin kohdistuvaa sosiaalista painetta esimerkiksi halventamisen muodossa”.

      Poista
  2. "Aseenkanto-oikeutta on järjestäytyneessä valtiossa yleensä aina säädelty. Kun se on rahvaalta kokonaan kielletty, on se merkinnyt alkusoittoa sen täydelliselle ja lopulliselle alistamiselle. Näin esimerkiksi Baltiassa 1500-luvulla."

    Esimerkkejä löytyy myös oman aikamme historiasta: Englannissa käsiaseet ovat nykyisin täysin kiellettyjä, eikä ns. pitkän aseen saaminenkaan ole itsestään selvää. Käytännössä kansaa on riisuttu aseista. Samoin Kanadassa asetyyppi kerrallaan on kansalaisilta viety oikeus aseisiin. Se alkoi puoliautomaattikivääreistä ja nyt on kohteena jo metsästyskiväärit ja haulikot.

    Natsi-Saksassa ja käsittääkseni myös Neuvostoliitossa kansalaisille ei haluttu antaa mitään tehokkampia aseita. Tiedän virolaisia, jotka aikoinaan metsästivät hirviä haulikon täytteisillä, kun varsinaisia hirvikiväärejä ei annettu luville.

    Kaikissa mainitsemissani maissa kansalaisvapaudet, sananvapaus ja yksilön oikeusturva ovat olleet tai ovat parhaillaan kyseenalaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti myös siellä. Eikä aseet ole ainoa asia, joiden suhteen kansalla alkaa olla ongelmia oikeuksiensa toteutumisessa. Muita aiheita ovat: wokeen ja feminismiin liittyvät, kristillisen uskon esilletuomiseen liittyvät ja polttomoottorikäyttöisten kulkuvälineiden käyttöön liityvät pakotteet ja sanktiot. Maahanmuuttajarikollisuudesta puhuminen on maassa ankara tabu, olen sen saanut itsekin kokea. Ei auttanut britejä brexit, aivan itsekin saivat pilattua yhteiskuntansa.

      Poista
    2. Oudolta tuntuu, että kanadassa metsästyskiväärit ja haulikot olisivat jo tulilinjalla, vaikka metsästyskulttuuri siellä lienee aika voimakas? Sekin vielä, että laajoissa erämaissa en kyllä liikkuisi ilman tehokasta kivääriä tai .357:aa tai vieläkin jytkympää pistoolia. Outo juttu, mutta onhan Kanada todella oudolla tiellä hysteerisellä woketuksella ja kaikella paskalla. Koronan aikanahan siellä uppiniskaiset kansalaiset saivat huomata, että pankkitilitkin oli jääädytetty! No, pääministeri Trudeau onkin globalisti ja Klaus Svaabin vihkiytynyt kumartaja!

      Poista
  3. Sen verran vaan haluan oikaista että aivan ensimmäistä itselataavaa pistoolia ei kehittänyt John Moses Browning vaan saksalainen asesuunnittelija Hugo Borchardt 1893. Borchardt C-93 ei ollut mikään kovinkaan onnistunut ase eikä kaupallinen menestys mutta se oli kumminkin ensimmäinen toimiva itselataava pistooli. Siinä aseessa käytettiin myös ensimmäistä kertaa varta vasten pistooliin suunniteltua urakantahylsyistä patruunaa (7.65*25 Borchardt).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekniset keksinnöt ovat aina vähän kiistanalaisia. Ennen Coltia oli myös monipiippuisia pistooleita.

      Poista
    2. Pakkoenglannista on tullut tiedonhankintaa rajoittava tekijä myös historian osalta.

      Poista
    3. Kun osaa englantia niin kuin normaalit ihmiset osaavat, löytää helposti tiedon ensimmäisestä patentoidusta itselataavasta pistoolista:

      https://en.wikipedia.org/wiki/Salvator_Dormus_pistol

      Mutta kun ei osaa englantia, ei voi muuta kuin pysyä tietämättömänä.

      Poista
    4. No, kuvittelen itsekin hiukan osaavani englantia. Olihan noita patentteja maailmassa, mutta suurin osa jäi kuriositeetiksi. Bowningin innovaatio valtasi markkinat nopeasti.

      Poista
    5. Kun osaa hieman ranskaa tai saksaa, niin huomaat miten englanti ja amerikkakeskeistä ja rajoittunutta on englannin kielinen historiankirjoitus.

      Poista
    6. Voi näitä pakkoenglannittajia. Eikö pakkoenglannillenne ole muita perusteluita kuin mustamaalaus, sakinhivutus tms?

      Poista
    7. Kiitos havaintoesimerkistä, Kad.
      Hyväksyt siis ensimmäisen hakutuloksen tuottaman yhden tuloksen lähdekritiikkittä, vain koska se on englantia?

      Poista
  4. Asiasta toiseen.

    ”Putinilla on kohta virkaanastujaiset”

    V.V. Putin: ”Rossija – eto otdel’naja tsivilizatzija.” (Venäjä on erillinen sivilisaatio.) Koska tämä erillisyys ei siis ole läntistä eikä itäistä, ei siis pohjoista eikä eteläistä, niin tämä väite vaatii oikein tieteellistä tutkimusta. Jostain kumman syystä muistini antoi heti venäläisen sananlaskun: ”Shto hotshy, to i vorotshy.” (Mitä haluan, sitä vääntelenkin.) Siis, oksat pois ja siinä kaikki!!! Tuli mieleen heti myös se, että venäläiset ovat aina ylpeitä siitä, että Venäjä on tuhatvuotinen sivilisaatio. Tuli mieleen myös kuuluisa huudahduslause: ”Jest’ Putin – jest’ Rossija. Net Putina – net Rossii” (On Putin, on myös Venäjä. Ei ole Putinia, ei ole Venäjääkään.)

    Muistini pakotti myös penkomaan vanhoja tietopapereita. Tässä olisi ensimmäinen:
    Kirjeessään Ludwig Kugelmanille vuodelta 1868 Karl Marx kertoi, että venäläiset ovat aina olleet hänen mesenaatteja eli rahan antajia, ja että vuosina 1843-1844 venäläiset aristokraatit Pariisissa kantoivat häntä käsillään:

    “It is an irony of fate that the Russians.., have always been my ‘patrons’. In 1843-1844 in Paris, the Russian aristocrats there waited on me hand and foot.” (“Marx to Ludwig Kugelmann”. K. Marx, F. Engels. Collected Works, London, Volume 43, pp. 130-131. “Marks - Ludwigu Kugelmanu”. K. Marx, F. Engels. Sotshinenija, nide 32, Moskova, 1964, s. 472.)

    “По какой-то иронии судьбы именно русские... всегда были моими «доброжелателями». В 1843—44 гг., в Париже, русские аристократы носили меня на руках.” (Д. Рязанов. Карл Маркс и русские люди сороковых годов. Москва, 1919, С. 4.)

    Karl Marx oli kuuluisa taloustieteen tutkija ja hänen ”Pääoma” oli julkaistu kaikkialla.

    Tuskinpa venäläiset aristokraatit Pariisissa olisivat ihan noin vain kantaneet Marxia ”käsillään” peräti kaksi vuotta ja sitten olleet aina hänen mesenaattejaan eli rahan antajia.


    (Jatkuu)

    VastaaPoista
  5. Marx in December 1847: (proletaarisen vallankumouksen täytyy taistella vastavallankumousta vastaan maailmansodassa) “…every revolutionary upheaval… must fail until the revolutionary working class is victorious, that every social reform remains a utopia until the proletarian revolution and the feudalistic counter-revolution measure swords in a world war.” (K. Marx, F. Engels. Collected Works, Vol. 9, pp. 197-198.)

    Marx in December 1848: (ainoastaan maailmansota voi kaataa vanhan Englannin) ”And only a world war can overthrow the old England … But any European war in which England is involved is a world war…” (Ibid., Vol. 8, p. 215.)

    Engels in 1849: (seuraava maailmansota tulee pyyhkäisemään maan päältä ei ainoastaan taantumukselliset luokat , vaan myös kokonaiset vastavallankumoukselliset kansat. Sekin on askel eteenpäin.) “The next world war will result in the disappearance from the face of the earth not only of reactionary classes and dynasties, but also of entire reactionary peoples. And that, too, is a step forward”. (K. Marx, F. Engels. Collected Works, Vol. 9, p, 238.)

    Marx in 1850: (proletariaatin nousu Ranskassa tulee johtamaan maailmansotaan) “…every fresh proletarian upheaval in France directly involves a world war.” (Ibid., Vol. 10, p. 70.)

    Marx in 1870: (tällainen sota Nro 2 johtaa sosiaaliseen vallankumoukseen Venäjällä) ”What the Prussian jackasses do not see is that the present war is leading just as inevitably to a war between Germany and Russia… And such a war No. 2 will act as the midwife of the inevitable social revolution in Russia”. (Ibid., Vol. 44, p. 57.)

    Engels in 1879: (tämänkaltainen sota johtaa valtaviin onnettomuuksiin, mutta niistä syntyy uusi puolue, joka syntyy kaikkialla Euroopassa ja joka ei tule epäilemään, kuten nykyiset naurispäät ) “A war such as that would, for us, be the greatest of misfortunes; it might set the movement back by twenty years. But the new party that must surely emerge from it at last would, in all European countries, be freed of a host of hesitations and pettinesses such as presently hamper the movement everywhere”. (Ibid.,Vol. 34, pp. 431-432.)

    Engels in 1887: (maailmansota ja siitä johtuvat nälkä, sairaudet ja barbarismi…tulevat luomaan edellytykset työväenluokan lopulliselle voitolle) “…a world war, moreover, of an extent and violence hitherto unimagined… famine, disease, the universal lapse into barbarism, both of the armies and the people… Only one consequence is absolutely certain: universal exhaustion and the creation of the conditions for the ultimate victory of the working class”. (Ibid., Vol. 26, p. 451.)


    Engels in 1890: (Sota? Sen sytyttäminen on lasten leikkiä.) “A war? Child´s play to launch one. But what would become of it once launched defies the imagination… It is well known that peace persists only thanks to the unending revolution in weapons technology… incalculable prospects of the only war now still possible, a world war.” (Ibid., Vol. 27, p. 9.)

    Engels in 1895: (maailmasota ennennäkemättömän julmaksi…Kommunistinen manifesti julisti militaristisen proletariaatin tehtäväksi valloittaa demokratia...) “… by making any war other than a world war of unprecedented cruelty and absolutely incalculable outcome an impossibility… The Communist Manifesto had already proclaimed the winning of universal suffrage, of democracy, as one of the first and most important tasks of the militant proletariat.” (Ibid., p. 514-515.)


    (Jatkuu)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten tunnettua, Vladimir Iljich Uljanov (tuleva Lenin) oli erittäin lahjakas nuori nero. Hän sai korkeakoulun diplomin Sankt-Peterburgissa extern-tavalla. Lisäksi hän hallitsi useita kieliä. On olemassa versio, että hänet, Vladimir Iljich Uljanovin,
      kuskattiin Länteen seurestelemaan Friedrich Engelsin kanssa.

      [Engels in 1895: (maailmasota ennennäkemättömän julmaksi…Kommunistinen manifesti julisti militaristisen proletariaatin tehtäväksi valloittaa demokratia...) “… by making any war other than a world war of unprecedented cruelty and absolutely incalculable outcome an impossibility… The Communist Manifesto had already proclaimed the winning of universal suffrage, of democracy, as one of the first and most important tasks of the militant proletariat.” (K. Marx, F. Engels. Collected Works, Vol. 27, p. 514-515.)]

      Ei ole mikään ihme, että vuonna 1910 Vladimir Iljich Lenin osasi ennustaa, että maailmansota alkaa hyvin kohta.


      Poista
  6. "Meillä siitä tuli yleiskäsite, jonka nimeksi vääntyi arkikielessä roolinki. "

    Itselleni on tutumpi sana rooninki. Rakkaala lapsella on monta nimeä.

    VastaaPoista
  7. "Lupien saanti moiselle vehkeelle on sittemmin ollut hyvin vaikeaa ja nykyään käytännössä lähes mahdotonta."

    Ajattelin, että persujen hallitukseen tulo olisi voinut aiheuttaa tähän varovaisen korjausliikkeen. Eipä näytä Vornasen tempauksen vuoksi mahdollisena.

    VastaaPoista
  8. "Asetta kantava rosvo on kulttuurimme ikoni, ei aatelisherra miekkoineen" - Kuukauden oksymoron.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.