lauantai 26. toukokuuta 2018

Aatteellinen boikotti



Aatteellinen boikotti

Joskus 1960-luvun auvoisina vuosina uskoimme ”kaikki”, että oli koittamassa uusi, pluralistisen yhteiskunnan aika.
Koska yhteiskunnan jäsenet olisivat riippuvaisia toisistaan, ei kenellekään edes pälkähtäisi päähän yrittää jollakin pakkokeinolla saada kanssaihmisiään kannattamaan tuota tai tätä ideologiaa.
Ideologiat saattoi jokainen mielihyvin pitää tykönänsä ja viljellä niitä omassa puutarhassaan niin paljon kuin sielu sieti. Itse moniarvoisessa yhteiskunnassa sen sijaan olisi ollut itsemurha yrittää toimia ideologisesti ja valita yhteistyökumppaninsa ideologiansa mukaan.
Sellainen se oli se tuleva orgaanisesti solidaarinen yhteiskunta, jossa myös ideologiat toimivat markkinoiden ehdoilla. Oli niillä omatkin markkinansa ja kukapa olisi uskaltanut kajota niiden toimintaan? Siinä se olisi ollut synti itse vapauden henkeä vastaan.
Tämä uusi yhteiskunta siis ymmärrettiin ideologisesti neutraaliksi ja mitä ideologioihin ylipäätään tulee, niiden nähtiin hiipuvan tarkoituksettomina. Mihin niitä olisi tarvittu, kun oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa voitiin saada selville laskemalla ja toteuttaa rationaalisin neuvotteluin?
Mutta entäpä jos yhteiskunnassa vallitseekin suvaitsemattomuuden henki, joka on niin laajalle levinnyt, että sillä on käytössään tosiasiallinen monopoli? Eikö silloin pluralismin utopia käy mahdottomaksi?
Nykyään meillä on jo paljon esimerkkejä siitä, ettei utopia toimikaan. Ajatelkaamme ideologisia boikotteja.
Muhamettilainen maailma pani aikoinaan boikottiin Arla-konsernin tuotteet sen hämärän yhteyden takia, joka niillä oli pilakuviin. Siis pilakuviin, se on muuan huumorin esittämisen keino, muistutan, koska asia näyttää usein unohtuvan eikä moni taida enää ymmärtää, mitä huumorilla tarkoitetaan.
Joku kolmannen luokan bestseller-kirjailija taas puolestaan pani suomalaisen paperin boikottiin, koska kuuli sen valmistukseen käytetyn ns. aarniometsiä. Huomautan, että moni tuolla etelässä kuvittelee, että kun puu kaadetaan (eli murhataan, vrt. tree-butchers), ei sitä enää voi toisella puulla korvata. Niin katala voi olla ihminen, ja tyhmäkin
Nyt näköjään useampi suomalainen firma on julistanut tavaratalo Kärkkäisen boikottiin siksi, että se näyttää levittäneen joitakin vääriä mielipiteitä, joista en sen enempää tiedä tai ole kiinnostunut.
Koska nuo mielipiteet eivät ymmärtääkseni ole saaneet tuomiota oikeudessa esimerkiksi vihan lietsonnasta kansanryhmää kohtaan, on kyseessä siis noiden firmojen ihan itse määrittelemä ideologinen sotatoimi.
Kun ajatellaan vanhaa utopiaa pluralistisesta yhteiskunnasta, ei tällaisen pitänyt lainkaan olla mahdollista. Toki ideologisia väitteitä vastaan, jos niistä nyt joku välitti, piti taistella vain ja ainoastaan samanlaisin asein.
Boikotoijien joukossa huomaankin Sanoma-konsernin, jolla on hallussaan melko varteenotettava alan arsenaali. Se ie siis kuitenkaan ole riittänyt, vaan lisäksi on ryhdytty vielä taloudelliseen taisteluun itselle aivan vieraalla alalla. Tässähän tulee ihan mieleen ns. ulkoekonominen pakko, jota sovellettiin ennen kapitalismia.
Tämähän on kiinnostavaa. Ellei tuon boikotoijaryhmän edustama ideologia todellakaan pärjää avoimessa kilpailussa toisten vastaavien kanssa, niin mitä siitä seuraa? Velvollisuus käyttää muita keinoja väärän ideologian lyömiseksi? Entä elleivät lailliset keinot tehoa? Onko harkittava muitakin?
Kuten tunnettua, puolirikollisen aineksen piirissä on runsaasti väkeä, joka on valmiina myös muunlaiseen toimintaan. Kukapa ei muistaisi iskuja turkistuottajia ja heidän eläimiään vastaan.
Mutta turkisalalla toimittiin sittenkin eri sfäärissä. Turkistuotantoa voidaan joillakin perusteilla pitää epäeettisenä ja aktivistit voivat mieltää itsensä eläinten aivoiksi ja ääneksi. Kyseessä joka tapauksessa on itse tuotannon laatu, eivät mielipiteet.
On kiinnostavaa, että tuo paljon puhuttu yhteiskunta, siis valtiosta riippumattomat ihmiset, saattavatkin olla varsinaisia sananvapauden vihollisia. Jopa firmatkin esiintyvät siinä roolissa häpeilemättä ja ilmeisen varmoina siitä, että tämä tuo heille positiivista julkisuutta. Ehkä niin onkin…
Mihail Bakunin uskoi aikanaan valtiottomaan yhteiskuntaan. Hänen aikanaan valtion merkittävimpiä toimialoja olivatkin sodankäynti ja hankalien yksilöiden nujertaminen vankeudella ja ruoskinnalla.
Yhteiskunta sen sijaan, ilman valtiota, olisi vapauden valtakunta, jossa järjestys pysyisi rationaalisen oman edun tavoittelun ansiosta, ilman tarvetta pakottaa yksilöitä ruotuun edes ideologisesti.
Paljon revolveriluoteja ja dynamiittia uhrattiin aikoinaan valtion kukistamiseksi. Menestys, tai sanokaamme nyt ainakin kehitys oli tavallaan aika hyvä, sillä vaikka valtiota ei hävitetty, se kesytettiin aika pitkälle kansalaisyhteiskunnan palvelukseen. Pelkkä sana sosiaalivaltio olisi ollut Bakuninille mieletön paradoksi.
Mutta utopioilla on taipumus olla toteutumatta. Ihmisen raadollisuuden tähden ideologia ei ole suinkaan kuollut, vaan hallitsee yhteiskunnan typerämmän osan ajattelua suvereenisti. Ja sen ehdoillahan tässä mennään.
Asiaan kuuluu, ettei vallitsevan ideologian olemassaoloa edes havaita. Kaiketi järkytyttäisiin vilpittömästi, mikäli kelpo kansalaisen defenssien läpi pääsisi joskus hamaan cortexiin saakka tunkeutumaan oivallus siitä, että meitä hallitsee ideologia, vieläpä totalitaarinen.
Sitä paitsi puhumme useimmiten proosaa, mutta tämä on jo toinen juttu.

11 kommenttia:

  1. Kyllä, kokoomuslaisen aatteen riemukulku on jatkunut jo vuosikymmeniä kypäräpapista juppiuden kautta nykyiseen sairaiden valinnanvapauskampanjaan.

    VastaaPoista
  2. Olen heilunut kokoomuslaisessa ilmapiirissä siitä asti, kun minua kansakoulussa valistettiin (heittämällä multaa naamalle, vaatteista riepotellen ja nyrkillä hakaten) kuinka hyvin asiat sosialismissa (myös Neuvostoliitossa) ovat. En tahtonut niihin otteisiin uskoa, joten hakeuduin sellaiseen porukkaan, missä ei käyty käsiksi vaikkei heti uskonutkaan, että Neuvostoliiton urheilijat voittavat kaikki palkinnot nyt ja tulevaisuudessa.
    t. DioNisolius.

    VastaaPoista
  3. "...oivallus siitä, että meitä hallitsee ideologia, vieläpä totalitaarinen."

    Eikö vuosikymmeniä kestänyt ns. suomettuminen ollutkaan tiettyä totalitarismia, koska kgb oli toteuttajana. Sitä se oli ainakin joillakin aloilla, esim. historiankirjoituksessa, Venäjän tutkimuksesta puhumattakaan.

    Kun eduskunnassa piti käsitellä erästä tärkeää asiaa, josta Moskova ei tykännyt, niin Tehtaankatu järjesti kissanristiäisiä ja lähetti kutsut kaikille kansanedustajille kilistelemään vodkalaseja. Koska eduskunnassa ei käsittelyn aikana ollut riittävästi porukkaa, niin se ei ollut päätösvaltainen.

    VastaaPoista
  4. Tragikoominen juttuhan tässä on mm. se seikka, että Kärkkäinen myy Made in Israel -tuotteita, joita monet Kärkkäistä antisemitismistä syyttävät itse boikotoivat. Mutta eihän logiikka ole vihervasemmistoa ennenkään liikaa estellyt...

    VastaaPoista
  5. "totalitaarinen"

    Mikä on totalitaarisen logiikan a ja o? Se saattaa olla järjettömyys. Venäjä ja erityisesti Putin ovat pahottaneet mielensä sen takia että NATO on laajentunut itään, ja väittävät että Länsi on muka rikkonut lupauksensa Neuvostoliiton romahduksen jälkeen, että NATO ei laajene itään. Tämän logiikan mukaan, jos Eesti, Latvia ja Liettua, jne. hakevat NATO:n jäsenyyttä, niin Lännen olisi pitänyt sanoa: "Ei missään tapauksessa!" ja lyödä NATO:n oven kiinni heidän nenänsä edessä.

    Missä on uudentyyppinen "Molotov-Ribbentrop" sopimus?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "totalitaarinen"

      Mikä on totalitaarisen logiikan a ja o? Se saattaa olla myös entisen rikoksen peittäminen uudella ja entistä pahemmalla. Ainoastaan tuhoamalla mitä tahansa totalitarismi pysyy hengissä.

      Poista
  6. Uutisoinnista päätellen tavaratalo Kärkkäisellä menee oikein hyvin. Juuri kerrottiin, että uutta tavarataloa ollaan perustamassa jonnekin pohjoiseen. Epäilen, että kauppias Kärkkäinen nauraa partaansa joka kerran, kun lukee itsestään HS:stä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vasemmistoliiton valtuutettu, tohtori ja professori Vesa Puurunen vastustaa ankarasti Kärkkäisen tuloa Rovaniemelle. Puurunen toteaa sekä Lapin Kansan haastattelussa että mielipidekirjoituksessaan Kärkkäisen rahoittavan uusnatseja, fasisteja ja rasisteja liiketoimiensa tuotoilla viitaten ilmeisesti Magneettimedian julkaisemaan siionisminvastaiseen kirjoitukseen, josta Juha Kärkkäinen sai muodinmukaisen pienen tuomion vuosia sitten. Aarne Alhonen

      Poista
    2. Kyseinen Vesa Puuronen on ymmärtääkseni aika puhdasverinen bolshevikki. Jotenkin on käsittämätöntä, että Puurosen kaltaisia päästetään professoroiksi.

      Poista
  7. Minä tässä vaan, oppor...opro...turisti.

    Pitää vaan olla hereillä ja huomata ajoissa, jokohan on, onkohan jo, turvallisuuskin syistäkin, aika kääntää takki ja vaihtaa paitaa...

    VastaaPoista
  8. "Aatteellinen boikotti"

    Aatteellinen "boikotti": presidentti Putinin marxilainen metodologia ja metodi.

    ”Selvää on, että sellaisina aikoina, jolloin poliittinen valtio poliittisena valtiona syntyy väkivaltaisesti kansalaisyhteiskunnasta.., valtio voi ja sen täytyykin jatkaa uskonnon kumoamiseen, hävittämiseen asti, mutta vain siten kuin se jatkaa yksityisomistuksen kumoamiseen (maksimaalisesti).., jatkaa elämän kumoamiseen, giljotiiniin. Erityisen voimantuntonsa hetkinä poliittinen elämä pyrkii tukahduttamaan omat edellytyksensä — kansalaisyhteiskunnan ja sen elementit — ja järjestäytymään ihmisen todelliseksi ristiriidattomaksi lajinelämäksi. Siihen se kykenee kuitenkin vain olemalla väkivaltaisessa ristiriidassa omia elinehtojaan vastaan, vain julistamalla vallankumouksen pysyväksi, ja näin ollen poliittinen draama päättyy yhtä väistämättömästi uskonnon, yksityisomistuksen ja kansalaisyhteiskunnan kaikkien elementtien palauttamiseen kuin sota päättyy rauhaan.”
    (Karl Marx, Friedrich Engels. Valitut teokset. 6 osaa. Kustannusliike Edistys, 1978. Osa 1, s. 78.)

    Syksyllä 2013 Putin julisti periaatteen "peli ilman sääntöjä". Nyt hän haluaa luoda yhdessä Trumpin kanssa pelin uudet säännöt. Puhtaan pöydän lähtökohtana tietysti se, että unohdetaan Pohjois-Korean ydinaseet, huumausaineiden trafiikki Länsi-Eurooppaan, malesialaisen matkustajakoneen alasampumisen, Krimin anneksio sekä Syyrian ja Ukrainan sodat. Ketun häntänä kainalossa tietysti Eestin Narvan mahdollisuus liittyä Venäjään.

    Toisin sanoen: "poliittinen draama päättyy yhtä väistämättömästi uskonnon, yksityisomistuksen ja kansalaisyhteiskunnan kaikkien elementtien palauttamiseen kuin sota päättyy rauhaan.” Eli vanhaan rauhaan ja rakkauteen.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.