lauantai 23. huhtikuuta 2022

Onnea matkaan

 

Siirtomaa-Venäjän valinta

 

Venäjällä on viime aikoina pöyhistelty omavaraisuudella ja sillä, että maa voi ihan hyvin kääntyä kohti itää. Siellä idässähän on sellaisia tovereita, jotka mielellään ostavat Venäjän tuotteita eli hiilivetyjä eivätkä teennäisesti kauhistele niin sanottujen ihmisoikeuksien tai kansainvälisten normien rikkomuksia. Nostetaan siis rautaesirippu lännessä paikalleen ja mennään siihen seuraan, jonne oikeastikin kuulutaan…

Tiehän on auki taivasta myöten, mutta venäläiset lienevät panneet merkille myös sen, miten kiinalaisilla on tapana heidän kanssaan asioidessa aina hiljakseen hihitellä ja hymyillä leveästi. Heillä on siihen syynsä.

Venäjällä ei ole vieläkään osattu sisäistää sitä tosiasiaa, että heidän suuri itäinen naapurinsa on väestöllisesti kymmenen kertaa Venäjää suurempi ja taloudellisesti aivan eri luokan valtio, osaamisen ja massatuotannon keskus. Sitä paitsi Kiinan mahti on tasaisesti kasvamassa ja Venäjä taas kutistumassa huolimatta kaikista yrityksistä.

Kiinan pohjoispuolella olevassa Venäjän Kaukoidässä on kahdeksan miljoonaa asukasta ja koko Uralin itäpuolisessa Siperiassakin yhteensä vain 33 miljoonaa. Siellä asuu siis huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin Ukrainassa. Sitä paitsi Siperian väkiluku on neuvostoajan jälkeen ollut koko ajan vähenemässä.

Kuten tiedetään, Kiina pitää noita alueita ominaan eikä ole tunnustanut ns. epäyhdenvertaisia sopimuksia päteviksi, alkaen Nertšinskin sopimuksesta vuodelta 1689. Sen jälkeen noita ryöväyksiä on tullut lisää.

Hyvän tahdon eleenä Kiina on tietenkin saattanut aina tarvittaessa sanoa jotakin sovinnollista noista alueista, vaikka koulukirjatkin kertovat, että ne varsinaisesti kuuluvat Kiinaan. Ne saattavat olla jonkin muun vallan alaisuudessa vuosisadan tai pari, mutta eihän se asioita muuksi muuta. Kiina kannattaa realismia ja sen mukaisesti tekee noille alueille kuten sille parhaiten sopii.

Realistisen koulukunnan edustajilla ei tietenkään ole mitään huomauttamista siihen, että Kiina tarvittaessa ja luultavasti siis jo muutaman vuosikymmenen sisällä irrottaa Siperian Venäjästä. Mitäpä hyötyä sillä siellä Venäjästä olisi? Niin kauan kuin Venäjä on lännen boikotissa, ostaa Kiina siltä tarvittavan määrän hiilivetyjä ja määrää niiden hinnat. Siihen ei valtaustakaan tarvita.

Koska Venäjä on tuonnista riippuvainen hyvin monilla aloilla, dumppaa Kiina sinne omaa tuotantoaan haluamillaan hinnoilla. Muiden maiden mahdollisesti yrittämän kilpailun se tarvitessa tukahduttaa.

Juuri nyt Kiina on itsekin demografisessa kuopassa, mutta on todennäköistä, että mikäli väestöä tarvitaan lisää, se kyllä järjestyy.

Elintilaahan löytyy Siperian laakioilta, joiden elintarviketuotanto on vielä lapsenkengissään. Kiinalainen väestöhän sen puolen toki parhaiten hoitaisi ja siirretään siis sinne.

Mikä sitten tulee venäläisten osaksi Suur-Kiinan yhteydessä? Luulen, että he saavat samat oikeudet kuin muillakin vähemmistökansoilla on, uiguureista hui-kansaan.

Kun Siperia irrotetaan Venäjästä, ei sen asukkaita enää voine kutsua nimellä Ru-guo ren. Sen sijaan luultavasti otetaan käyttöön joku toinen termi, kuten vaikkapa Bei-fang gao bi-zi eli pohjolan pitkänenät. Miksei myöskin voitaisi käyttää termiä bei-fang hui ren, eli pohjoiset huit? En ole sinologi, joten asiaa kannattaa kysyä alan ekspertiltä. Mikä nyt kiinalaisille parhaiten sopii.

Kun pelaamme realismin ehdoilla, meidän kannattaa muistaa, että vetoaminen mihin tahansa lännessä nykyisin hyväksyttyyn moraalisääntöön on silloin aivan irrelevanttia. Kiinalaiset voivat kaikin mokomin sulkea osan venäläisistä keskitysleiriin ja karkottaa tai likvidoida loput ja sitten vaikkapa pakottaa heitä kantamaan vaatteissaan Z-tunnusta. Siitähän moni taitaa pitääkin, joten vastalauseita tuskin tulee.

Mutta entäpä se Venäjän hirmuinen sotavoima? Voisiko Kiina olla ottamatta sitä huomioon?

Kiinassa ajatellaan vuosisatojen perspektiivillä. Se Venäjän sotavoima, joka Kiinankin pitää ottaa huomioon, koostuu tällä hetkellä pelkästään ydinaseista. Niitä on myös Kiinalla ja mikäli Venäjällä on juuri nyt vielä katalampia aseita kuin suurella itäisellä naapurilla, voimme olla varmoja siitä, ettei tämä asiain tila tule kauan jatkumaan.

Kiina siis odottelee rauhassa toistaiseksi. Jos ja kun Venäjä on tarpeeksi hullu poistuakseen läntisten valtioiden ja niiden oikeusnormien valtapiiristä, se saa pian huomata, mitä ns. realismi tarkoittaa sen itsensä kohdalla. Kiinalaiset ovat hyvin käytännöllistä väkeä varoitti muuan Izborskin klubin jäsen ja viittasi siihen, että koko Venäjän väestön suuri harventaminen ei kiinalaisille olisi mikään periaatteellinen ongelma.

Sitä paitsi kiinalaiset muistavat kyllä yhäkin nuo monet menneet nöyryytykset. Boksarikapinan aikana ajettiin Blagoveštšenskin kiinalaisväestö Amur-jokeen, jolloin yli kolmetuhatta hukkui. Tämä oli selvä kansanmurha, eikä asiaa mitenkään paranna se, että kiinalaiset synnyttivät pian uudet ihmiset entisten tilalle. Niinhän se aina käy.

Jo Japani näytti Venäjälle aikoinaan, ettei pitkänenien oikea paikka ole Kaukoidässä ainakaan herrakansaa leikkimässä. Ne, jotka ovat siellä käyneet ja verranneet oloja Kiinan puoleisiin, ovat yksimielisesti todenneet, ettei venäläisten rooli myöskään rakentajina ole onnistunut. Yksi Vladivostokiin pykätty ei-mihinkään johtava miljardin hintainen silta vain vahvistaa käsitystä putinistisen Venäjän tolkuttomuudesta ja kyvyttömyydestä.

Kykyä tämä valtakunta on osoittanut vain yhdellä alalla: ydinaseissa. Sotavoimiin se on tuhlannut kaikki liikenevät varansa, kun muuta ei ole osattu ja nyt se on sitten alkanut käyttää niitä, harhaisena kuvitelmanaan imperiuminen palauttaminen.

Tulos on säälittävä. Mikäli Venäjä olisi kääntynyt länteen, se olisi voinut tulla yhdeksi suurvallaksi Euroopan sotilaallisen voiman lähteenä. Taloudellisesti ja kulttuurisesti eurooppalaisperäinen Amerikan, Euroopan ja Venäjän yhteisö olisi muodostanut merkittävän vastapainon idän suurvalloille.

Kun Venäjä nyt astui tästä piiristä ulos, alkaen rikkoa kaikkia alkeellisimpiakin yhteiselämän sääntöjä, se joutuu varautumaan siihen, että sille mitataan kuten se itsekin on mitannut. Potut maksetaan pottuina ja veri vaatii verta.

Siinä vaiheessa kun asuinkortteleita Moskovassa ja Pietarissa aletaan lanata maan tasalle, saattavat jopa jotkut Z-kirjaimella merkitys zombit alkaa ajatella hukattuja mahdollisuuksia. Suurta sympatiaa niiden on kuitenkin turha odottaa, niinhän sitä makaa kuin petaa.

40 kommenttia:

  1. Kyllä minusta typeryys on sallittava kaikkien kansojen hallitseville.

    Minkäs sitä synnyinlahjaksi saamalleen typeryydelleen kukaan voi - esimerkiksi vaikkapa tämä Absurdistanin pääministeri Jezebel - itsepäinen pissis; taisipa olla muinoin jonkun erään pikkukaupungin prinsessa ennen kuin hänestä tuli Absurdistanin pääministeri.

    Nythän tämä samainen Jezebel on saanut suorituksillaan Absurdistanin hurjapäiset yltiöortodoksipasifistit suorastaan inhoamaan häntä.

    Täytyy todeta että emerituksella on tosi hyvä kaukonäkö - sillä näkee hvyin kauas.

    VastaaPoista
  2. Olen usein pohtinut tuota mainitsemaasi vaihtoehtoa siitä, miten olisi käynyt jos Venäjä olisi suuren pohjan sodan jälkeen onnistunut länsimaistumaan. Siihenhän Pietari I tähtäsi mm. Pietarin perustamisella. Olisiko meillä silloin itänaapurina verrattoman voimakas taloudellinen ja sotilaallinen mahti, joka eläisi rauhanomaista yhteiseloa muiden samanlaisten kanssa?

    Valitettavasti historia on kuitenkin tiede, joka ei mahdollista kontrolloitujen rinnakkaisten historiankulujen perustamista ja tutkimista. Ei siis myöskään Venäjän ja venäläisten osalta, vaan joudumme tyytymään Putinin romahtamassa olevaan stalinistiseen unelmaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tuota pyrkimystä on aina ollut. Venäjän historia yhdellä virkkeellä: zapadnikien ja slavofiilien loputon taistelu Venäjän hegemoniasta.

      Poista
  3. Oivallinen kirjoitus Vihavaiselta taas kerran. On suorastaan käsittämätöntä, että Venäjä on suorastaan valitsemalla valinnut maalleen ja kansakunnalleen toivottoman tulevaisuuden. Onko "keltainen vaara" unohtunut?

    Pakko on todeta, että Putinin regiimi on kiinnostunut vain oman aikansa pelaamisesta ja pärjäämisestä. Sen jälkeisellä ajalla ei kansakuntana venäläisillä tunnu olevan mitään väliä! Menköön kaikki ja sehän meneekin. Ihmetyttää vain, että eikö venäläiset ole tajunneet tätä ongelmaa?

    Jos Uralin itäpuolella venäläisten väestöntiheys on vain 1,5 ihmistä neliökilometrillä ja Kiinalaiset todellakin tarvitsevat elintilaa, eiköhän Siperia ja Venäjän kaukoitä ole tarvittava luonnollinen suunta? Jotkut Venäjän kaukoidän kaupungit muistuttavat jo nyt ulkoisesti kiinalaisia kaupunkeja, sillä niin voimallisesti Kiina on sinne levittäytynyt. Katunäkymien Kyriiliset kirjaimet ovat vaihtuneet kiinalaisiin kirjoitusmerkkeihin, ja venäläisten muuttoliike pois kiinalaisten "jaloista" on vallitseva trendi ja suoranainen ongelma. Kremliä tämä asia ei kuitenkaan tunnu haittaavan, vaan länsi on kaiken pahan alku ja juuri!

    Siperian luovuttaminen Kiinalle vertautuu samanlaisena, tai jopa vieläkin onnettomampana katastrofina kuin Alaskan myyminen?

    VastaaPoista
  4. Olen jo pitkään ajatellut, että Kiina valloittaa Siperian heti, kun se katsoo ajankohdan sopivaksi. Olen myös ihmetellyt, että kukaan ei tästä mahdollisuudesta puhu julkisuudessa. Tämä blogikirjoitus on ensimmäinen silmiini osunut teksti tästä asiasta.

    On selvää, että lisäalueet olisivat runsasväestöiselle Kiinalle tervetulleita. Ja miksipä maksaa öljystä ja muista rikkauksista toiselle, kun ne voi sopivassa tilanteessa ottaa itselleen.

    VastaaPoista
  5. Seuratessamme maailman menoa meidän on valittava haluammeko uskoa ihmisen rajattomaan typeryyteen, loputtomaan naiviuteen, ellei peräti äärimmäiseen pahuuteen. Kaikki aika masentavia valintoja, joten luulen, että yksi syy nykyisin niin muodikkaisiin salaliittoteorioihin on niiden perustumien edes jonkinlaiselle mielikuvitukselle ja logiikalle.

    Yksi näistä teorioista on Kiinan mallinen maailmanhallitus. Venäjällä on tähän vahva perinne, sillä muistuttaahan slaavi etymologisesti kovasti slave-sanaa, joten miksi emme uskoisi, ettei Putin olekaan varsinainen typerys, vaan normaali megalomaaninen psykopaatti. Tällaisiä tyyppejä on ollut aina johtavissa piireissä ja niin on edelleenkin, niin idässä kuin lännessäkin.

    VastaaPoista
  6. "Kiina tarvittaessa ja luultavasti siis jo muutaman vuosikymmenen sisällä irrottaa Siperian Venäjästä."

    Hyvin uskottavaa realipolitiikan kuvausta. Mitä Kiina ennenkaikkea tarvitsee: raaka-aineita. Missä niitä on: Afrikassa ja lähi-idässä sekä Siperiassa. Realiteettipoliittinen kysymys kuuluu, että jos Kiina joutuu konfliktiin johtavan merivallan USA:n kanssa, mistä noista kolmesta raaka-aineet on helpointa turvallisesti kuljettaa merisaarrosta huolimatta Kiinaan. Tuo näkökulma avaa Kiinan uusi silkkitiehankeellekin uusia ulottuvuuksia.

    VastaaPoista
  7. Itse asiassa Kiinassa, jossa on 55 tunnustettua vähemmistöä, on jo venäläinen etninen ryhmä. Koko ei ole suuri, mutta kun lainsäädäntö on olemassa, niin kyllä siihen muutama miljoona saadaan sovitettua.

    Kiinassa on myös miljoonakaupunkeja varta vasten rakennettuna, mutta ei niissä asukkaita juurikaan ole. Miksi Kiina ottaisi Siperian muuta kuin raaka-ainevarastoksi? Ei metsässä kukaan halua asua.

    VastaaPoista
  8. "Tulos on säälittävä. Mikäli Venäjä olisi kääntynyt länteen, se olisi voinut tulla yhdeksi suurvallaksi Euroopan sotilaallisen voiman lähteenä. "

    Itsekin olen usein miettinyt sellaista vaihtoehtoisen historian polkua, että mitä olisi tapahtunut, jos Venäjä EU:n hajottamispyrkimysten sijasta olisi pyrkinytkin markkinatalouteen, oikeusvaltion ja aitoon yhteistyöhön sen kanssa. Olisi tullut todellinen Euraasian talousliitto, jolla olisi ollut väestöä, raaka-aineita ja teknillis-liiketaloudellista osaamista. Ranskasta, joka on EU:n avulla yrittänyt rajoittaa USA:n vaikutusvaltaa, olisi saanut halukkaan kumppanin.

    Mutta kuten sanottu, niinhän sitä makaa kuin petaa. Venäjän perimmäinen ongelma on se, että se yrittää hallita viime vuosisatojen opeilla tämän hetken maailmaa, jossa vaikutusvalta on epäsuoraa taloudellis-ideologista eikä perinteistä geopoliittis-sotilaallista valtaa. Jos Gaidaria on uskominen, tuo ongelma alkoi aktualisoitua jo 1970-luvulla, jolloin olisi pitänyt siirtyä innovaatiota kohteen.

    VastaaPoista
  9. ”Siperian luovuttaminen Kiinalle vertautuu samanlaisena, tai jopa vieläkin onnettomampana katastrofina kuin Alaskan myyminen?”

    Oliko Alaskan myyminen mikään katastrofi, paitsi joidenkin yltiönationalistien mielestä ? Vähäinen asutus, ja maatahan Venäjällä riitti. Ja kultaa Siperiasta löytyy.* Kaupasta tuli selvää setelirahaa se loi pohjan Venäjän ja Yhdysvaltain tuleville liittolaissuhteille.

    Oli myös parempi, että kylmän sodan rajalinja kulki Beringin salmea myöten.
    *Klondyke-joki oli Kanadassa, vaikka kulku sinne kävikin Alaskan kautta.

    Markku af Heurlin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut mikään katastrofi tuo Alaskan myynti, koska ainoa luonnonvara jota alueelta hyödynnettiin tuohon aikaan olivat turkikset.

      Alaskan siirtokunnan elinkelpoisuus oli hyvin kyseenlainen ja jopa elintarvikehuoltoa yritettiin turvata perustamalla maatila nykyiseen Kaliforniaan.

      Ostopäätöstä myöskin arvosteltiin Yhdysvalloissa ja naureskeltiin arktisen joutomaan hankintaa.

      Poista
  10. Kaipa Venähän tavoite tässä sodassa oli sama kuin N-liitolla Talvisodassa: hoitaa nopeasti alta pois, että päästään taas keskittymään oikeisiin ongelmiin.

    Arvovaltasyistä kampanjaa jatketaan senkin jälkeen kun se on lähtenyt hallinnasta. Eikä pelkästään arvovaltasyistä. Yksinhallitsija ei pysy vallassa epäonnistumisten voimalla.

    VastaaPoista
  11. Blokisti kirjoitti:

    "Realistisen koulukunnan edustajilla ei tietenkään ole mitään huomauttamista siihen, että Kiina tarvittaessa ja luultavasti siis jo muutaman vuosikymmenen sisällä irrottaa Siperian Venäjästä. Mitäpä hyötyä sillä siellä Venäjästä olisi? Niin kauan kuin Venäjä on lännen boikotissa, ostaa Kiina siltä tarvittavan määrän hiilivetyjä ja määrää niiden hinnat. Siihen ei valtaustakaan tarvita."

    Minä en ainakaan usko siihen, että Venäjä antaa maa-alastaan palastakaan Kiinalle ilman taistelua. Näin on, onpa kuka tahansa sitten Venäjällä vallassa. Yhteinen uhka yhdistää venäläiset. Napoleon yritti ensin, sitten Hitler. Venäläiset torjuivat hyökkääjät. Voidaan ajatella niin, että Jumala suojeli (suojelee vieläkin) Venäjää.

    Kannattaa kuunnella, mitä mieltä israelilaiset asiantuntijat ovat Venäjästä, Putinista ja Ukrainan sodasta. He tajuavat voiman merkityksen, koska he elävät muhamettilaisuhan alla joka hetki.

    Blokisti myös kirjoitti:

    "Kykyä tämä valtakunta on osoittanut vain yhdellä alalla: ydinaseissa. Sotavoimiin se on tuhlannut kaikki liikenevät varansa, kun muuta ei ole osattu ja nyt se on sitten alkanut käyttää niitä, harhaisena kuvitelmanaan imperiuminen palauttaminen."

    En halua toistaa itseäni, mutta Venäjällä on paljon tieteellistä, taiteellista ja kulttuuriin ja sivistykseen liittyvää osaamista.

    Ydinaseet on mainittu, mutta ei tykistöä, mitä Venäjä tarvittaessa käyttää lisää Ukrainan sodassa. Eräs israelilainen sanoi, että Neuvostoliitolla oli 20 000 tykkiä Berliinin taistelussa toisen maailmansodan lopussa. Ja neuvostoliittolaiset olivat raakoja: he raiskasivat ainakin kaksi miljoonaa saksalaista naita. Ja ryöstivät Saksaa niin paljon kuin mahdollista. Ja tekivät muuta pahaa. Mutta Saksa nousi raunioista. Neuvostoliitto ei niinkään.

    Ja sitten blokisti kirjoitti:

    "Tulos on säälittävä. Mikäli Venäjä olisi kääntynyt länteen, se olisi voinut tulla yhdeksi suurvallaksi Euroopan sotilaallisen voiman lähteenä. Taloudellisesti ja kulttuurisesti eurooppalaisperäinen Amerikan, Euroopan ja Venäjän yhteisö olisi muodostanut merkittävän vastapainon idän suurvalloille.

    En tiedä, mutta ajattelen niin, että kaikki kristillisen Euroopan itsenäiset maat (ilman EU:ta), Venäjä ja Yhdysvallat olisivat voineet sitoutua kristinuskon alle ja torjua muhamettilaisuutta ja muhamettilaista maailmaa. Nykyinen EU-Eurooppa ei välitä kristinuskosta, ja siksi minä en kannata sitä.

    Minä en osaa nähdä Kiinaa Euroopan uhkana ainakaan vielä. Ukkini oli kuulemma puhunut keltaisesta vaarasta jo kauan sitten.

    M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltainen vaara oli Venäjän-Japanin sodan aikaan suuri puheenaihe.

      Poista
    2. Venäjällä on ilman muuta paljon tieteellistä, taiteellista ja kulttuuriin ja sivistykseen liittyvää osaamista. Sillä on myös paljon maa-alaa ja luonnonvaroja. Hämmästyttävää on se, että näillä resursseilla on saatu niin vähän positiivisia tuloksia. Ja niistä tieteellisistä, taiteellisista ja kulttuurisista tuloksistakin merkittävä osa on saatu aikaan Venäjän rajojen ulkopuolella, emigranttien toimesta. Syntyy sellainen vaikutelma, että vika on johdossa ja johtamisideologiassa. Venäläinen johtamiskäsitys tuntuisi olevan kertakaikkisesti pielessä. Muuten tätä jatkuvasti huonoa herraonnea on vaikea selittää ja vaikea ymmärtää. Kun isoja joukkoja pitää mobilisoida Siperian jokien valjastamisen tapaisiin hankkeisiin, se kyllä onnistuu. Mutta kun pitäisi kehittää tietokoneita, silloin turvaudutaan kopiointiin ja suoranaiseen varastamiseen. Autoritäärinen johtamisideologia ei taivu innovaatioihin eikä luovuuteen. Se ei rohkaise sellaiseen ja hyväksyy tuloksetkin vain tiukan seulan ja ankaran karsinnan jälkeen. Johtajaksi puolestaan kelpuutetaan vain autoritäärinen pomottaja. Niinpä sitten resursseja haaskataan tehottomaan toimintaan ja luovuus käytetään erilaisten vippaskonstien kehittämiseen.

      Poista
    3. Kun Venäjän-Japanin sota alkoi, niin ukkini oli 8-vuotias, joten hän muisti sodan ja siksi isäni mainitsi hänen puhuneen keltaisesta vaarasta.

      On tavallaan merkillistä, että kun minä olen nyt päälle viidenkymmenen, isäni syntyi 1920-luvulla ja ukkini 1890-luvulla (ja kuoli 1960-luvun alussa), niin pystyn helposti astumaan isäni ja hänen isänsä kautta yli sadan vuoden takaiseen maailmaan, mikä jossakin mielessä on samanlainen kuin nykyinen.

      M

      Poista
    4. Strix Senexin kommenttiin.

      Yksi ongelma joka liittyy siihen mistä kirjoitit on pääomien muodostuminen ja kertyminen.

      Wenäjä Tsaarien aikana oli suhteellisen pääomaköyhä maa, eli omi hyvin varakkaita henkilöitä joilla oli paljon kiinteää ja siihen liityvää irtainta omaisuutta.

      Tämän omaisuuden "likviditeetti" oli matala, eli siitä oli vaikea päästä eroon mikäli esimerkiksi maata olisi haluttu myydä suuria määriä rahalla eli hopealla.

      Pääoman "tuotto" ajateltiin hyvin eri tavalla kuin nykyään .

      Tsaarin kannanotto tai häntä löhellä olevien piirien kanta saattoi vaikuttaa maan arvoon tai sen kauppaamisen sujuvuuteen.

      Metallikantaisen rahan (kulta- ja hopeakannat) oli, että metalli kiertää ja jokin osuus metallin arvosta sijoitetaan maahan tai lisääntyvään teollisuuteen ja ehkä kaupunkitalon rakentamiseen.

      Mikään näistä ei huonossa tilanteessa itsestään selvästi ollut turvasatama omaisuudelle. Oli ehkä mahdollista hankkia lisää mutta oli vaikeaa päästä eroon siedettävällä hinnalla tai ehdoilla.

      Jos ei ole mihin sijoittaa, ei voi sijoittaa.

      Vallankumouksen jälkeen pääomaköyhyys yritettiin nujertaa "Fiat-valuutalla" joka oli vain valtion "takaama", sinällään arvoton, valuutta.

      Myöhemmin loputkin maailman maat ovat tehneet saman ja nykyään maailman rahoitusjärjestelmä perustuu vain velkaan.

      Pääomia ei kerry en missään, velka ei ole pääomaa.

      Sääntelyn ja verotuksen vuoksi ei ole ehkä mahdollista myydä järkevillä ehdoilla kiinteää omaisuutta.

      Lopulta todellinen vauraus on kykyä tarjota palveluksiaan.

      Tämäkin on tulossa yhä säännellymmäksi. Näin pyritään takaamaan rahallisen pääomansa tuhonneiden valtioiden kiristyvä verotus.

      Ikuinen talouskasvu on osoittautunut valheeksi.

      Talous on matemattikkaa vain pieneltä osin.

      Poista
  12. Vielä vähän aikaa sitten mm. Suomen pääministeri vähätteli Venäjää toteamalla sen olevan vain Espanjan kokoluokan tekijä, joten sellaisena sitä pitää kohdellakin.

    Nyt todistamme sitten Venäjän Imperiumin viimeisiä kuolinkouristuksia. Vladimir Verinen yrittää palauttaa menneen mahdin ja jälki on karmeaa.

    Professori V:n visio on hurja ja viihdyttävä, mutta en usko sen ihan noin menevän. Kiina hivuttautuu Siperiaan muutenkin, ei sen takia kannata ydinsotaa aloittaa.

    Tällä hetkellä minua ainakin alkaa jo huolestuttaa se, millaisin rytinöin ja järistyksin Putinin jälkeinen suursiivous tapahtuu.

    Se voi alkaa piankin. Siksikin on niin kiire Natoon.




    VastaaPoista
  13. Kun gaidarista puhuttiin, niin hanen kirjaansa eilen luin. Mielenkiintoista, etta kirjassa ihmeteltiin, etta miten oli mahdollista, etta kiina onnistui sosialismin uusimisessa eika neuvostoliitto. Olihan kiina rutikoyha ja takapajuinen neuvostoliittoon verrattuna.

    Niille, jotka eivat ole olleet aikuisia viime vuosituhannella, on hankala kuvitella maailmaa, jossa venäjä olisi kehittynyt kiinaan verrattuna. Niin nopeaa on muutos.

    Ja jos tuo gaidarin kirja kiinnostaa fyysisena kirjana, siita taisi tulla uusi pains nyt ja on suomalaisessa saatavana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Mielenkiintoista, etta kirjassa ihmeteltiin, etta miten oli mahdollista, etta kiina onnistui sosialismin uusimisessa eika neuvostoliitto. Olihan kiina rutikoyha ja takapajuinen neuvostoliittoon verrattuna."

      Ei tuossa ole mitään ihmeellistä. Gorbatsov uskoi "demokraattiseen neuvostoliittoon". Gorba siis oikeasti kuvitteli, että neukkula voisi jatkaa monietnisenä demokratiana ja jonkinlaisena hyvinvointivaltiona jossa on sekä valtiollisia että yksityisiä yrityksiä.

      Harva muistaa, että Neuvostoliitto järjestytti kansanäänestyksen siitä pitääkö Neuvostoliitton valtiona jatkaa olemassaoloaan. Venäläiset olivat sitä mieltä, että kyllä. Ukrainassa 50/50 ja kaikkialla muualla kannatettiin Neuvostoliiton lakkauttamista. Venäläisten kannatus kuitenkin tarkoitti sitä, että suurin osa neuvostokansalaisista kannatti Neuvostoliiton olemassaoloa. Gorba oli oikeasti järkyttynyt kun virolaiset ilmoittivat tiedotusvälineiden läsnäollessa, että he haluavat itsenäistyä.

      Kun venäjä päätti NKP:n lopettamisesta valtio käytännössä romahti mitä byrokratiaan tuli. Puolue kun oli huolehtinut mm. väestökirjanpidosta mitä ilman verotus tai edes kutsuntojen järjestäminen ei onnistunut.

      Kiinassa tehtiin koko ajan muistiinpanoja ja todettiin jo 80-luvun puolella, että taloutta voidaan liberalisoida, mutta demokratia vaatimuksiin vastataan lähettämällä sitä vaativat keskitysleirille. Kiinalaisille sallittiin vaurastuminen, mutta ihmis- ja poliittisiaoikeuksia ei heille suotu.

      Kiinan tilanteessa auttoi suuresti se, että kungfutsen näkemykset on omaksuttu niin laajasti ja vallanpitäjiä ei arvostella kun omalla perheellä menee hyvin. Toki moni kiinalainen on minullekkin todennut, että kyllä maassa pitäisi tehdä muutoksia, mutta se ei ole hänen asiansa ja perhehän siitä joutuisi vaikeuksiin...

      Aasiassa törmää aika usein siihen, että ihmisoikeuksia läntisessä mielessä ei ymmärretä ja esimerkiksi pedofilia hyväksytään. "Mitä se minulle kuuluu jos köyhien lapsia laitetaan..."

      Poista
  14. ”Mikäli Venäjä olisi kääntynyt länteen, se olisi voinut tulla...”

    Eräs erittäin tunnettu venäläinen runoilija lausui juhlallisesti: ”Умом Россию не понять...” (Venäjää ei järjellä voi ymmärtää...).

    Tavallisilla venäläisillä taas oli tapana laskea leikkiä Venäjästä seuraavalla tavalla: ”В России гланды надо удалять через задний проход.” (Venäjällä tulehtuneet nielurisat poistetaan peräaukon kautta.)

    Jos kohta Venäjää ei järjellä voi ymmärtää, niin pitää varautua sen typeryyteen.

    VastaaPoista
  15. Muistelenpa, että ihan vähän aikaa sitten Putin lupasi lyödä hampaat kurkkuun niiltä, jotka aikovat ryövätä Venäjältä Siperian rikkaudet. Hän ei tainnutkaan uhkailla Länttä.....

    VastaaPoista
  16. Tässä Vihavaisen kirjoituksessa unohtuu eräitä Venäjään liittyviä faktoja. Uralin takainen Venäjä on perinteisesti ollut Venäjän/Neuvostoliiton vetäytymisaluetta. Se on mahdollistanut valtion selviytymisen sen jälkeen kun valloittaja on päässyt Moskovaan tai sen lähelle. Näinhän kävi Napoleonin ja Hitlerin kanssa.

    Suomessa myös usein pohditaan sitä, että Siperiasta voisi itsenäistyä alueita. Idea on suorastaan huvittava. Ajatus on samaa luokkaa, että Suomen Lappi itsenäistyisi. Fiskaaliselta kannalta ajatus on aivan älytön sillä verovarat virtaavat tuottavilta alueilta niille alueille jotka maksavat vähemmän veroja kuin saavat. Todellisuudessa Lapissa julkisen sektorin työntekijämäärä on suhteellisesti suurin. Alueen taloudellinen elinkelpoisuus on hyvinkin kyseensalainen samoin kuin kyky järjestää maanpuolustus tai vaikka ulkosuhteet.

    Lisäksi Siperialaisilla on yksi huomattava aluepoliittinen tuki. Valtio subventoi elintarvikkeiden kuljetukset liikenteen solmukohtiin asti Siperiassa. Muuten asumiskustannukset kasvaisivat kohtuuttomiksi.

    Lisäksi siperialaiset vähemmistökansat ovat olleet yliedustettuina Venäjän asevoimissa. Muistan kuinka Putinin alkukaudella eräs siperialainen alkuperäisasukas totesi, että Putin näytti närhen munat Tsetseeneille ja hänkin sai osallistua tähän hienoon tapahtumaan. Lisäksi Venäjän asevoimien käytännöt tukevat tätä paikallisten lämmintä suhdetta asevoimiin. Palvelus Siperiassa lasketaan kahdeksi palvelusvuodeksi ja eläkkeelle pääsee siis varhaisessa keski-iässä. Siperialaiselle palvelus vaikka aliupseerina on siis usein tavoiteltava vaihtoehto.

    Toki Kiina voi tehdä invaasion Siperiaan, mutta siinäkin on tiettyjä ongelmia. Kiinan rekordi sodankäynnistä on rehellisesti sanottuna kirjava. Amerikkalaiset pelkäsivät Vietnamin sodan aikana ihan oikeasti sitä, että Kiinasta tulisi 500 000 - 1000 000 "vapaaehtoista" Pohjois-Vietnamin avuksi. Kiinalaiset eivät tulleet ja kulttuurivallankumouksen pyörteissä olevan Kiinan joukkojen taso olisi jättänyt toivomisen varaan. Kiinalaisia lähetettiin Pohjois-Vietnamiin 50 000 miestä ja naista. Pioneerit pystyivät täyttämään tehtävänsä, mutta esimerkiksi ilmatorjuntayksiköt olivatkin jo täydellinen vitsi. Koneita ei saatu pudotettua koska taidot olivat surkeat. Usein huomattva osa kiinalaisista ei edes ampunut tykeillään vaan amerikkalaisille koneille vain heiluteltiin pieniä punaisia kirjja ja huudeltiin Maon kuolemattomia viisauksia...

    Vanhan kiinalaisen sananlaskun mukaan "hyvästä raudasta ei tehdä nauloja ja hyvästä miehestä ei tehdä sotilasta". Kiinan oma rekordi sotimisesta on kirjava. Vuonna 1979 tuli turpaan vietnamilaisilta paikallsipuolustusjoukoilta. Taiwankin on edelleenkin valloittamatta. Myöskään aikaisempi sotiminen Koreassa ei sujunut mitenkään loistavasti vaikka takana oli vuosikymmenten jatkuva sotiminen.

    Mitä itse olen ollut aasialaisten kanssa tekemisissä, niin kovin sotaisia eivät ole. Toki poikkeuksiakin on mutta pääasia aasialaisille näyttää olevan perhe ja suku. Sotiminen jätettäisiin mielummin yhteiskunnan ulkolaidan jäsenille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vetäytymine länteen olisi virkistävää vaihtelua. Japani näytti aikoinaan Venäjälle, missä kaappi seisoo. Moskovan voi olla viisainta jättää pullistelu Kaukoidässä ja toivoa, että siellä suuri itäinen naapuri löytäisi jotakin sopivaa käyttöä venäläiselle Siperialle.

      Poista
    2. Ei pidä unohtaa https://en.wikipedia.org/wiki/Battles_of_Khalkhin_Gol

      jossa Neuvostoliitto pyyhki Japanilaisarmeijan kartalta.

      Poista
    3. Kyllä sitä jaksettiinkin hehkuttaa ennen talvisotaa. Sen jälkeen meno oli yleisestikin vaisumpaa.

      Poista
    4. Kannattaa muistaa, että ei ole olemassa pysyvää kansanluonnetta eikä edes pysyvää sotilaallista suorituskykyä.

      Usein edellisen sodan menestykset muuttuvat tulevan sodan tappioiksi. 1700-luvulla saksalaisia (pl. preussilaiset) ei pidetty millään tavalla sotaisena kansana. Nyt ympyrä on sulkeutunut kun 70 vuoden preussilaisuuden jälkeen on tullut 70 vuotta pehmoilua ja sotilaan univormu ei ole sen arvostetumpi kuin kaupan myyjän.

      Kun Venäjä hävisi ensimmäisen tsetsenian sodan lännessä naurettiin ja suomessakin mehusteltiin, että "Venäjä ei voi koskaan uhata ketään".

      Poista
  17. Onhan Kiinassa väkeä, mutta ongelma on, että se on pakkautunut maan itäosiin. Länsi on puolityhjää. Siksi jo vuosikymmenet on tehty aluepolitiikkaa: Go west! Ja kun kyllin kauas länteen meneee, päätyy Urumqiin, missä liikekyltit yms. usein ovat venäjäksi.

    Ei aavistusta mitä Siperialle muutamassa vuosikymmenessä tapahtuu enkä ole sitä näkemässä (blogistin kostofantasia tietysti on suloinen), mutta Vladivostokissa kiinalainen siirtokunta on, Mongolia taitaa olla kaupallisesti hanskassa, ja Kambodzhasta näyttää olevan tulossa nykyistä puleeratumpi kasinoparatiisi pelihulluille kiinalaisille.

    Veikkaan, että globalisaatioprosessia, jos se jatkuu, johtaa lopulta Kiina, ja rahalla saadaan tuhoa siistimmin aikaiseksi kuin aseilla.

    JM


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Urumqi on kyllä tuttu paikka, mutta en muista sieltä niitä venäläisiä kylttejä.

      Poista
    2. ”Ei aavistusta mitä Siperialle muutamassa vuosikymmenessä tapahtuu”

      Katsokaatte Siperian metsiä avaruudesta käsin. Lähes puolet metsistä on kaadettu ja hirret myyty Kiinaan. Tulot tietysti sotavalmisteluun, ei nyt ainaskaan rahvaan hyvinvointiin.

      Poista
    3. En tarkoittanut, että venäjä Urumqissa mikään kakkos- tai kolmoskieli on, mutta kyllä niitä kylttejä näkyy, ja slaavilainen vaikutus muutoinkin: jopa katusoittajien kaihomelodiat saattavat olla meille "vanhaa tanssimusiikkia".

      Venäjällä / N-L:llä oli myös aikoinaan omia intressejään Itä-Turkestanin suunnalla.

      Metsistä: Kiinan oli pakko ryhtyä kieltämään omia hakkuitaan eroosion ja sitä myöten suurtulvien takia. Siksi Siperiaa niitetään, ja Indo-Kiina. Käsittääkseni puu on myös salakuljetustuote.

      JM

      Poista
  18. Suosittelen katsomaan pallokarttaa.
    Kiinan lähes koko väestö asuu varsin kapealla alueella, rannikolla, tai sen tuntumassa. Minkäänlaista pulaa tilasta heillä ei näyttäisi olevan.
    Venäjän Aasia on varsin kapea asuttu kaistale ja se sijaitsee vieläpä Ptolemaiksen seitsemännellä climalla, tai sen takana. Logistiset vaikeudet ovat Kiinasta katsoen valtavat. En usko, että heillä on mitään halua panostaa sinne, kun Intia, Pakistan, Iran, sekä lukuisa joukko paskastaneja huohottavat niskaan. Korkeintaan heillä voisi olla intressiä tuohon kapeaan kaistaleeseen, joka on jo nyt pelkkä kulkukäytävä. Jos he todella haluaisivat olla siellä (kiinalaisina, ei valtiona), miksi he eivät ole siellä jo?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei Kiina Siperiasta tarvitse maata vaan raaka-aineita, joiden kuljettaminen ei vaadi merireittejä.

      Poista
  19. ”Venäjä nyt astui tästä piiristä ulos, alkaen rikkoa kaikkia alkeellisimpiakin yhteiselämän sääntöjä”

    Izborski-klubin Dugin väittää:

    ”Украина нужна не нам, русским. Она нужна Христу.” (Me venäläiset emme tarvitse Ukrainaa. Kristus tarvitsee Ukrainaa.)

    Eikö tämä olekin venäläis-ryssäläisen kyynisyyden tuote? Dugin jatkaa:

    ”это не благопожелание имперских мечтателей, это — суровая проза военно-политического — военно-апокалиптического — реализма.” (se ei ole imperialististen haaveilijoiden hyvä toive, se on sotilaallis-poliittisen, sotilaallis-apokalyptisen realismin ankaraa proosaa.)

    https://izborsk-club.ru/22674




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Dugin"

      Dugin-raukka näkee varmaankin unta joka yö, että Kristus ilmestyy hänelle ja vaatii: "Koko Ukraina minulle ja heti. Kiova mukaanlukien."

      Poista
  20. Kiinan tuonnin arvosta Venäjän osuus oli vain 2,9%. Toki se siivu on kovaa reaalitaloutta eikö mitään Muumi-mukeja eikä muuta näennäistä "hyvinvointia lisäävää" turhuutta. Mutta silti osuus on suuriin kuvitelmiin (BRICS) verrattuna hämmästyttävän vähäistä. Putinin ihailijat kuten Andrei Raevski (alias The Saker), Andrei Martyanov tai suureksi profeetaksi nostettu Dmitri Orlov eivät oikein näitä vaatimattomia mittasuhteita tajua. Kauppa länsimaiden kanssa on ainakin 10 kertaa tärkeämpi Kiinalle kuin kauppa Venäjän kanssa. En usko että Kremlissä ei asiaa tajuttaisi. Faneille vain syötetään katteeton illuusio uudesta uljaasta Tulevaisuudesta. Silkkitie-hanke on lopulta Kiinan oma juttu ja siinä Venäjällä on vain muutaman raaka-aineen myötä kyytipojan rooli.

    VastaaPoista
  21. Kirjoitit: "Kiina pitää noita alueita ominaan eikä ole tunnustanut ns. epäyhdenvertaisia sopimuksia päteviksi, alkaen Nertšinskin sopimuksesta vuodelta 1689. Sen jälkeen noita ryöväyksiä on tullut lisää."

    Eikö Nertšinskin sopimus (1689) kuitenkin tehty Kiinaa hallinneen mantšu- eli Qing-dynastian ollessa vahvimmillaan? Sen mukaan Venäjän alueet tosin ulottuivat Tyyneenmereen saakka, mutta sen ja Kiinan välinen raja oli paljon nykyistä pohjoisempana. Ei kai Kiina sitä ole koskaan pitänyt epäyhdenvertaisena ja sen vuoksi pätemättömänä, niitä myöhempiä sopimuksia kylläkin. Niistä merkittävimpiä ovat toisen oopiumisodan (!) jälkimainingeissa vuosina 1858 ja 1860 tehdyt sopimukset, jotka tehtiin Kiinan ratkaisevasti heikennettyä ja hävittyä jo toisen kerran sodan Englannille, jolloin siinä sivussa Venäjäkin pääsi ikään kuin saalinjaolle ja valtasi Kiinalta Amurinmaan laajan alueen, jonne myös Vladivostok sitten perustettiin.

    Joskus 1960- ja 1970-luvuilla Mitä/Missä/Milloin -teoksissakin esitettiin kiinalainen kartta, joka esitti Kiinaa 1700-luvulla ennen "kapitalistista saartoa", kiinalaisen käsityksen mukaan, ja samalla ilmeisesti Kiinan aluevaatimuksia. Siinä niihin Kiinalta anastettuihin alueisiin kuuluviksi oli merkitty Venäjän Amurinmaa (ilmeisestikin Nertšinskin rauhan rajaan saakka), mutta myös Mongolia, Korea, Taiwan, Vietnam ja vieläpä suuri osa Kazakstaniakin, mutta ei Nertšinskin rauhan rajan pohjoispuolella olevaa varsinaista Siperiaa. Sitä ei siis katsottu anastetuiksi katsottuihin ja takaisin vaadittuihin alueisiin, eikä se ole koskaan Kiinan hallinnassa ollutkaan. Mikä ei tietenkään takaa, etteikö Kiina saattaisi mielihyvin ottaa senkin valtaansa, jos se sopivan tilaisuuden tullen onnistuisi.

    VastaaPoista
  22. Venäjällä ei ole yhteistä kulttuuria eikä etnistäkään yhdistävää tekijää Kiinan kanssa (jos ei sitten se aasialainen despotia). Kun Venäjä nyt eristäytyy lännestä, jää vain runsaan 100 miljoonan eläjän reppanasivilisaatio aika yksikseen. Venäjälle käy kuten Bysantille, joka ensin jähmettyi kulttuurina, ja kutistui sitten hiljalleen myös valtiollisesti olemattomiin.

    VastaaPoista
  23. Kiitos Timo Vihavainen, meillä on sitten samanlainen näkemys Venäjän tulevaisuudesta!

    En tiedä miten sota Ukrainassa tulee päättymään, mutta lopputulema on se, että venäläisten olisi paras oppia syömään puikoilla!

    Näkemys Siperian ruokatuotannosta osuu naulan kantaan: Kiinasta loppuu viljelyskelpoinen maa jota tarvitaan miljardiväestön ruokkimiseen. Samoin pohjavedet ovat useissa paikoissa Kiinassa jo saastuneet, joten vesiputken vetäminen Baikal-järvestä ei ole temppu eikä mikään.
    Huvittavaa kun blogin lukijat odottavat Kiinan sotivan jo huomenna, mutta ei sen tarvitse. Kunhan Venäjä lentää mahalleen Ukrainan peltoon, niin Venäjän on pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen suhteessa Kiinaan.

    Venäjän tragedia onkin juuri se, että Venäjän olisi pitänyt läntisen suurvalta-haaveilun (tai haahuilun?) sijaan rakentaa yhteistyötä lännen kanssa Kiinaa vastaan. Mutta nyt meni näin ja mietin vain että meneekö Kiinan raja ennen kuolemaani Uralilla vai Vaalimaalla...

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.