lauantai 2. huhtikuuta 2022

Liberaalia Venäjää odotellessa

 

Kollektiivinen länsi ja Venäjä

 

Virallinen Venäjä on ruvennut käyttämään vihollisestaan nyt nimitystä kollektiivinen länsi (ks. https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%82%D0%B8%D0%B2%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D0%B7%D0%B0%D0%BF%D0%B0%D0%B4 ). Ennen Venäjälläkin puhuttiin lyhyesti vain Euroopasta, siis siihen aikaan, kun Amerikka oli vielä poissa Venäjän, kuten Euroopankin poliittisesta ympäristöstä joko mitättömyytensä takia tai ”loistavan eristyneisyytensä ansiosta. Amerikkaa voitiin rauhassa ihailla tai halveksia, ilman poliittisia intohimoja. Eurooppa oli se, jolla oli väliä.

Eurooppa sen sijaan oli nimittäin ihan nurkan takana ja itse asiassa paljon lähempänäkin. Venäjällä oli miljoonaluokkaa oleva saksalainen vähemmistö, joka kansoitti parhaita virkapaikkoja ja upseerinvakansseja. Pietarissakin saksalaisia oli suomalaisiin verrattuna nelinkertainen määrä. Lisäksi oli tietenkin myös ranskalaisia englantilaisia, italialaisia ja muita, mutta paljon vähemmässä määrin.

Euroopastahan Venäjällä oli lainattu kaikki mahdollinen, jopa ylhäisön puhekielikin. Vaikka lainaaminen oli monessa tapauksessa tehty erinomaisesti, oli se silti lainaamista ja suhde Eurooppaan oli Venäjällä oppipojan tai pikemmin närkästyneen kisällin suhde mestariin, joka ei tunnustanut sitä tasa-arvoiseksi tai edes täysiarvoiseksi kumppaniksi.

Tästä todistavat lukemattomat kirjallisuudesta löytyvät sitaatit kautta 1800-luvun. Myös venäläinen filosofia pohti pohtimistaan maansa Eurooppa-suhdetta ja yhä uudelleen närkästyi siitä, että Venäjä aivan liikaa tuijotti eurooppalaisiin esikuviin. Eikö se itse ollut monessa suhteessa jopa parempi?

Kuten tunnettua, virallinen Venäjä rajoitti voimakkaasti kontakteja Eurooppaan Nikolai I:n aikana. Näinhän oli tehty jo satojen vuosien mittaan, mutta nyt kyseessä oli Venäjän eurooppalaistunut sivistyneistö, jota dekabristikapinan jälkeen estettiin pääsemästä kontaktiin vallankumouksellisen ajattelun pesien kanssa.

Nikolai I:n aikana kehitti opetusministeri, kreivi Uvarov ns. virallisen kansallisuusopin, jonka kolme ”valasta” ortodoksia, itsevaltius ja kansanomaisuus (venäläisyys) olivat vastapainona lännen iskulauseelle vapaus, tasa-arvoisuus ja veljeys.

Samoihin aikoihin alkoi syntyä slavofiilinen ideologia, joka todisteli Venäjän olevan olemukseltaan aivan erilainen kuin länsi ja tietenkin siihen verrattuna ylivertainen: vapauden, väkivallattomuuden, altruismin ja kristillisen nöyryyden maa.

Mikäli asiaa olisi kysytty vaikkapa Aleksandr Herzeniltä, tämä olisi viitannut maaorjuuteen, oikeudettomuuteen, mielivaltaan ja valistumattomuuteen. Talonpoikien ruoskittaminen, sotilaiden tappaminen kujanjuoskulla, Siperiaan marssittaminen ja pakkotyöt ja aivan erityisesti Puolan kansakunnan pitäminen merkillisessä baabelin vankeudessa tahrasivat Venäjän todellisuutta, olipa sen sielu teoriassa miten ylevä tahansa. Nikolai I oli Herzenille piru ihmishahmossa.

Kansaa rakastavana ja humaanina liikkeenä alkanut slavofilia sai 1800-luvun loppupuolella itse asiassa valtiollisen statuksen tai ainakin sen voimakkaan kannatuksen ja muuttui humaanista pohdiskelusta väkivaltapolitiikan välineeksi. Tästä ilmiöstä on kiinnostavasti kirjoittanut Aleksandr Yanov (ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=yanov ).

Myös varsinaisten slavofiilien ulkopuoliset ajattelijat kuten Konstantin Leontjev alkoivat hyökätä rajusti Eurooppaa vastaan. Putinhan on viitannut tähän merkilliseen filosofiin suuresti arvostaen (ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=leontjev ). En taida jaksaa selostaa tässä enempää näiden filosofien ajattelua, kun olen sen aiemmin jo tehnyt, esimerkiksi kirjassani Ryssäviha (Minerva 2013), joka on mielestäni täysin ajankohtainen eikä missään mielessä vanhentunut.

Niitä, joita tämä Venäjän ja Euroopan suhde kiinnostaa, ja sen kyllä pitäisi kiinnostaa jokaista sivistynyttä ihmistä, kehotan ehdottomasti lukemaan Vesa Oittisen toimittaman kokoelman Venäjä ja Eurooppa (Vastapaino 2007)

Vuoden 1863 Puolan kapinan jälkeen Eurooppa, erityisesti Ranska, osoitti taas kerran paheksuntaansa Venäjälle, mikä sai Venäjän yleisen mielipiteen kiehumaan raivosta ja suuntaamaan onnettomia puolalaisia vastaan kaiken vihansa, joka ennen eurooppalaista protestia oli vielä pysynyt kohtuuden rajoissa.

Vuonna 1867 julkaistussa teoksessaan Prolegomena, Herzen toteaa, että venäläiset nyt karkotettiin Euroopasta kuten luoja karkotti Aaatamin ja Eevan paratiisista. Mutta oliko täyttä varmuutta siitä, että venäläiset pitivät Eurooppaa Eedeninä ja nimitystä ”eurooppalainen” kunniamainintana?

Venäläiset eivät Herzenin mielestävälittäneet eurooppalaisesta ”rotupuhtaudesta”, vaan olivat tyytyväisiä siihen, että heidän suonissaan virtasi suomalainen ja mongoliveri. Venäläiset olivat sukulaisuus- ja veljeyssuhteessa niihin paariakansoihin, joista eurooppalaiset eivät kyenneet puhumaan ilman halveksuntaa…

Herzen oli maanpaossa Euroopassa nähnyt kylliksi sikäläistä elämää osatakseen taas arvostaa venäläisyyttä. Siinä oli omat vikansa, mutta myös ansionsa. ”Eurooppalaisuus” ei ollut hänen mielestään taikasana, joka sisälsi kaiken sen arvokkaan, mitä ihmiskunnan saavutuksiin kuului. Itse asiassa kuuluisa ranskalainen ”vapauskin” oli yleisen mielipiteen orjuutta, pikkuporvarillisuutta (мещанство). Venäjä taas oli arkielämän vapauden maa (страна бытовой свободы).

Konstantin Leontйev kirjoitti suorastaan tuiman suuttumuksen vallassa siitä  ylhäältä katsovasta asenteesta, jota kaikkein vähäisimmätkin eurooppalaiset kehtasivat osоittaa Venäjään nähden. Hän siteerasi Dostojevskin kuuluisaa puhetta, jossa tämä puhui venäläisyyden yleisinhimillisyydestä (всечеловечество), joka Dostojevskin ylevän käsityksen mukaan sisälsi itseensä myös eurooppalaisuuden. Leontjev yksinkertaisesti hylkäsi mokoman lepertelyn ja julisti, ettei Venäjä tarvitse Eurooppaa yhtään mihinkään.

Kun Dostojevski julisti venäläisten rakastavan syvästi Eurooppaa, pamautti Leontjev:  Miten me vihaammekaan sinua, nykyajan Eurooppa, siksi, että olet hävittänyt itsestäsi kaikkein suurimman, arvokkaimman ja pyhimmän ja hävität meiltä onnettomiltakin niin paljon arvokasta saastuttavalla hengitykselläsi. (käännös Vesa Oittisen, ks. Venäjä ja Eurooppa, Vastapaino 2007.)

Venäjän suhde Eurooppaan on kautta aikojen muistuttanut oskillaatiota, jossa välillä lähennytään ja välillä etäännytään, toteaa Aleksandr Yanov (ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=janov ). Samalla siihen on liittynyt vaihtelu demokraattisuutta ja humaanisuutta tavoittelevan systeemin ja väkivaltaisen tyrannian välillä.

Yanov näyttää olevan sitä mieltä, että Putinin jälkeen on vuorossa taas läheneminen Eurooppaan ja kukaties myös pysyvä Venäjän liberalisoituminen ja eurooppalaistuminen.

Sitä odotelkaamme. Puheet siitä, ettei Venäjä Eurooppaa mihinkään tarvitse ovat pelkkää houretta, joka ei siitä sen paremmaksi muutu, että sitä on toisteltu jo vuosisatojen ajan.

91 kommenttia:

  1. //
    Venäläiset eivät Herzenin mielestävälittäneet eurooppalaisesta ”rotupuhtaudesta”, vaan olivat tyytyväisiä siihen, että heidän suonissaan virtasi suomalainen ja mongoliveri. Venäläiset olivat sukulaisuus- ja veljeyssuhteessa niihin paariakansoihin, joista eurooppalaiset eivät kyenneet puhumaan ilman halveksuntaa…
    //

    Haploryhmä N on on yleinen Suomessa. Minä ei kuulemma kuulu tuohon ryhmään.

    M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Historioitsija Kljutshevskin mielestä isovenäläisissä oli 80% suomalaista verta.

      Poista
    2. Erikoinen väite. Hän itse oli kuitenkin etnisesti suomalais-ugrilainen, vai mitä?

      Tuohon aikaan ei tiedetty geneettisestä sukututkimuksesta, joten suuria prosenttilukuja oli helppo heittää ilmaan. Millä perusteella hän kuitenkin esitti, että isovenäläisissä oli juuri 80% suomalaista verta?

      Pitääkö meidän ajatella tuota 80 prosenttia positiivisesti vai negatiivisesti?

      Sana "isovenäläinen" ei tuo mieleen kovin myönteisiä ajatuksia.

      M

      Poista
    3. Eihän mitään toimivia mittareita ollut.

      Poista
  2. Mistähän saisin Leontjevin rintakuvan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Catilina kyseli?

      "Mistähän saisin Leontjevin rintakuvan?"

      En tiedä, mutta 3D-tulostuksen avulla se onnistuu.

      Kävelin tässä eräänä päivänä kauppakeskuksessa, missä eräs ammattiopisto esitteli 3D:tä. Pöydällä oli 3D:llä tehtyjä hymypoika-päitä. Kysyin, että onko Putinin päätä tarjolla ja ehdotin, että niitä voisitte alkaa valmistaa ja myydä. Hän tuumi, että silloin viimeisetkin ihmiset häviävät paikalta.

      M

      Poista
    2. Oikeastaan voisin ostaa Freudin pään, hioa sitä hieman pyöreämmäksi ja kaivertaa uuden nimen.

      Poista
  3. Venäjä tarvitsee Eurooppaa mm laadun takia, Ladaa parempaan ei siellä pystytä, ja Prismat ovat suuressa suosiossa. Länteen kelpaavaa hyödykettä ei siellä juurikaan pystytä tekemään, kauppaa tehdään lähes pelkästään hiilivedyillä. Asekauppaa jonkin verran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Venäläiset pystyvät tekämään laadukkaasti ihan mitä vain.

      Mutta ongelma on se, että he eivät näköjään koskaan pysty skaalaamaan laatua suureen mittakaavaan ja volyymiin.

      On Sputnikia ja avaruusasema Miriä, on huipputaidetta ja tiedettä, on komeaa paraatimarssia ja tehokasta spetsnatsia, mutta kuten taas kerran Ukrainassa nähtiin, se volyymi on sitten aivan luoktatonta sekoilua ja laadutonta toimintaa.

      Tuon täytyy olla jokin kulttuurinen piirre niin syvällä syteemissä, että sitä on hyvin vaikea korjata?

      Poista
    2. Voisiko myös korruptiolla olla osuutta asiassa, eli raha menee vääriin taskuihin. Esim armeijan modernisointi tarkoittaa itse asiassa huvipursia ja Rivieran huviloita projekteihin osallistuville. Presidenttikin ilkeämielisten huhujen mukaan maailman rikkain ihminen.

      Poista
    3. "Tuon täytyy olla jokin kulttuurinen piirre niin syvällä syteemissä, että sitä on hyvin vaikea korjata?"

      Voimme pohtia, onko se kulttuurinen vai etninen. Vai onko siitä kysymys, että viimeistely ei ole niin tärkeää venäläiselle kuin suomalaiselle tai saksalaiselle?

      Ei ole niin väliä, onko ase (vaikkapa rynnäkkökivääri) ulkoisesti viimeistelty, kunhan se vain toimii.

      M

      Poista
    4. Armstrongin ja kumppaneiden käytyä Kuussa jenkki lällätteli ryssälle:
      "Meidän saksalaiset on parempia kuin teidän saksalaiset!"

      Jälkimmäisten saksalaiset ovat loppuneet aikoja sitten.

      Poista
    5. Kyllä se kulttuurinen piirre on kommunismin tuotetta. Aikoinaan 80-luvulla oli tilaisuus työn vuoksi vierailla Neuvostoliitossa muuallakin kuin Moskovassa ja Leningradissa, ja olihan se kohtalaisen iso shokki nähdä suurvallan kaiken kattava rähjäisyys, jollaista ei ollut osannut kuvitellakaan. Voi todella sanoa, että viimeistelyssä oli toivomisen varaa.

      Poista
  4. "Venäjän suhde Eurooppaan on kautta aikojen muistuttanut oskillaatiota, jossa välillä lähennytään ja välillä etäännytään"

    Paras lukemani määritelmä Venäjän historiasta: zapadnikien ja slavofiilien ikuinen taistelu Venäjän hegemoniasta.

    Sen alkusyy: Pietari Suuren uudistukset, pyrkimys eurooppalaistaa Venäjä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asiasta on klassinen teos N. Riasanovskyn The Image of Peter the Great. Slavofiilit vihasivat Pietarin uudistuksia, mutta oli vaarallista arvostella häntä julkisesti.

      Poista
  5. "Leontjev: Miten me vihaammekaan sinua, nykyajan Eurooppa, siksi, että olet hävittänyt itsestäsi kaikkein suurimman, arvokkaimman ja pyhimmän ja hävität meiltä onnettomiltakin niin paljon arvokasta saastuttavalla hengitykselläsi."

    Mielenkiintoinen paraleeli:

    Catilina 1.4. klo 14.04:"Minä myönnän aivan aidosti vihaavani tätä Eurostoliiton kuvernementtia ja Brysselissä juoksevia koiria. "

    VastaaPoista
  6. Pidän tavallaan enemmän saksalaisesta kuin venäläisestä klassisesta ja hengellisestä musiikista, vaikka arvostan monia venäläisiä säveltäjiä.

    Kuka muu kuin Rahmaninov olisi voinut säveltää sellaiset pianokonsertot kuin hän? Hänen toinen pianokonserttonsa on kuuluisa, mutta kolmas on teknisesti erittäin vaativa.

    Jotkut vanhat venäläiset hengelliset laulut ovat kyllä syvällisiä ja puhuttelevia.

    M

    VastaaPoista
  7. Suomen kohtalon kolmio – valtiousko, presidenttivaltius sekä nöyrä media ja kärsivä kansa – pitää yhteiskuntaa rautahäkissä, jossa ei ole tilaa demokratialle ja ajattelun todelliselle vapaudelle. Suomi Finland on konservatiivinen ja itsevaltainen maa nyt ja aina. Pikku Venäjä, omasuk. Putinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Suomen kohtalon kolmio – valtiousko, presidenttivaltius sekä nöyrä media ja kärsivä kansa"

      Höpö höpö tuo kaikki on purettu viimeisten vuosikymmenien aikana - Suomen vahingoksi.

      Poista
    2. Eduskunta valitsee täysistunnossa Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan! Niinistö saadaan kaupallisissa gallupeissa huippusuosituksi. Koulutetttu kansa ei kerro toisilleen pyhää suhdettaan salaiseen pankkiin. Tiedekeskus Muisti perustettiin bisnes rahalla. Kansanmurha syvenee.

      Poista
    3. Ei pidä luoda kulttuuria, jonka työmies ymmärtää, pitää luoda työmies, joka ymmärtää kulttuuria, sanoi Arvo Salo.

      Milttonilaiset kansansosiaalidemokraatit panevat tuon täytäntöön. Suositun Speden tilalla Kummeleita nujertamassa kansan moraalia. Työmiehen pitää opetella ruotsia! Ultrafeminismiä. Marxismi on kuollut mutta "älykkäät" eivät sitä kerro vaan nopeat syövät hitaat!

      Poista
  8. Venäjällä vanha uskonnollinen hapatus jyllää julkisesti Putinin tukena, täällä piilovaikutus tulee esille kriisin aikoina, kuten nyt Hesarissa sama Sofi Oksanen jota reviteltiin 2015, kuten myös Alexander Stubb. Piilouskonto toimii läntisen ja itäisen osan yhdistävänä liimana Suomessa.

    VastaaPoista
  9. "Eurooppa, erityisesti Ranska, osoitti taas kerran paheksuntaansa Venäjälle, mikä sai Venäjän yleisen mielipiteen kiehumaan raivosta ja suuntaamaan onnettomia puolalaisia vastaan kaiken vihansa"

    Venäjän ja Kiinan yhteinen piirre on, että närkästytään julkisen kritiikin johdosta. Nuo yhteiskunnat tavoittelevat harmoniaa ja kontrollia, ja julkinen kritiikki tai vastustus on jotain, jonka olemassaoloa ei vain voida hyväksyä. Taustalla lienee laajan ja väkirikkaan maan historiallinen hallinnan vaikeus: maa voi olla vahva vain, jos vallitsee harmonia ja kontrolli. Julkinen kritiikki itsevaltiaita vastaan suunnattuna asettaa kyseenalaiseksi kaiken, vaikka puheena olisi vain joku pikkujuttu.

    Tämä on havaittavissa esimerkiksi Kiinan ja Taiwanin suhteessa. Pelkkä Taiwanin olemassaolo on Kiinalle loukkaus; onhan se nenän edessä oleva esimerkki, kuinka vaihtoehtona voisi olla toisenkinlainen Kiina. Kiina valvoo Taiwanin tunnustamista yhtä mustasukkaisesti kuin Länsi-Saksakin aikoinaan kiukutteli Itä-Saksan tunnustaneille. On toisaalta ymmärrettävää, ettei Kiina halua tilanteen luisuvan siihen suuntaan, joka vallitsi Taiwanin pitäessä Kiinan turvallisuusneuvostopaikkaa YK:ssa.

    Jos jatkuva huomauttelu ja kettuilu ihmisoikeuksista, konflikteista yms. närkästyttää, niin miksi nuo maat eivät vain myönnä totuutta eli olevansa YK:n jäseniä vain turvallisuusneuvoston vaikutusvallan tähden? Jos oman kansan enemmistö hyväksyy harmonian ja kontrollin, niin mitä pelättävää siinä lopulta olisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. >…Venäjän ja Kiinan yhteinen piirre on, että närkästytään julkisen kritiikin johdosta…

      Niin, ja muistetaan lukea mukaan myös Suomi. Sanopa jotain mikä ei miellytä, niin johan kajahtaa: ”Vihaa omaa kansaansa ja sen pyhää narratiivia”.

      Poista
    2. Kai sitä saa vihata mitä tahtoo. Pyhyys on nykyään kovin vähissä mutta ainahan jotakin löytyy. Onhan niitä sellaisia.

      Poista
    3. Tarkoitukseni oli lähinnä kiinnittää huomiota siihen, kuinka nuo maat närkästyvät, kun heidän esim. yksilönvapauksia vastaan kohdistamia toimenpiteitä kritisoidaan. Mihin he tarvitsevat teeskentelyä, jos liberalismi ei maita mutta kansa silti kannattaa? Lyökööt vaan kriitikolle Pienen punaisen kirjan käteen ja sanokoot "Lue tuosta! Siinä on totuus."

      Vihavainen on täällä kirjoittanut bolshevikkien "Puolueen historian lyhyestä oppimäärästä". Odotan vastaavaa Putinin hallinnon oppikirjaa, ellei Putin sitten yritä jatkaa näennäisdemokraattisella hämäyslinjallaan. Ehkä sellainen opus on jo julkaistukin?

      Poista
    4. Tämä kommentti liittyy jokseenkin osuvasti blogistin havaintoon "Virallinen Venäjä on ruvennut käyttämään vihollisestaan nyt nimitystä kollektiivinen länsi". Kollektivismihan on nimenomaan autoritääristen järjestelmien ominaisuus ja virallinen Venäjä tässä projisioi omia piirteitään vastapuolena pitämäänsä länteen. Demokratialle puolestaan on ominaista jatkuva suurempi tai pienempi turbulenssi. Julkista ja yksityistä kritiikkiä esitetään ja sitä myös paheksutaan mutta sitä ei pyritä tukahduttamaan, ehkä joitakin aivan poikkeustapauksia lukuunottamata. Tämä jatkuva turbulenssi on myös se moottori, joka on saanut demokraattiset yhteiskunnat kehittymään. Siinä turbulenssissa on tietysti niin omat vaaransa ja myös syklisyytensä. Ylilyönneillä on ollut useimmiten tapana korjautua itsestään.

      Poista
  10. Ristiriitainen tuo Venäjän suhde länteen.

    Mielenkiintoista, että joku koki Euroopassa jo 1800-luvulla yleisen mielipiteen orjuutta. Mitähän sanoisi tästä päivästä, jos pääsisi näkemään?

    VastaaPoista
  11. >… Vuoden 1863 Puolan kapinan jälkeen…

    Snellmanin artikkeli 1863: ”Jos voisin, haluaisin iskostaa lähtemättömästi maanmiesteni vakaumukseksi tämän: Että kansakunnan tulee luottaa vain itseensä. Sellaiseen vakaumukseen sisältyy, ettei kansakunta saa vaatia tai tavoitella muuta kuin minkä sen mahti riittää voittamaan ja säilyttämään.”

    Ukraina parka 2022, se luotti muiden suuriin sanoihin, valheellisiin lupauksiin. Yksin jäi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Suomen kohtalon kolmio – valtiousko, presidenttivaltius sekä nöyrä media ja kärsivä kansa"

      Kyllä Ukrainalle tehtiin alusta pitäen selväksi, että USA ja NATO eivät tule. Tietääkseni siellä ei selvitetty, olisiko joku sikäläinen paasikiven-kekkosen linja ollut edes mahdollinen. Siinä näkyy Zelenskyn poliittinen kokemattomuus. Ihailtavan sankariteoista toistaiseksi, mutta mihin johtaa aikaa voittaen...

      Poista
    2. >… Kyllä Ukrainalle tehtiin alusta pitäen selväksi, että USA ja NATO eivät tule…

      Tieto ja usko ovat eri asioita. Kun Ukraina oli nyt vapaan maailman eturintamassa, niin miten siellä olisi uskottu, että maa jätetään yksin? Ukrainan viimeaikaisissa kommenteissa tämä näkyy selvästi.

      Poista
  12. Minä olen aina tykännyt ranskalaisista ja amerikkalaisista, koska hekin tykkäävät itsestään, aivan kuin minä itsekin. Itseensä tyytyväisten ihmisten kanssa on helppo olla, kun ei koko ajan tarvitse varoa, että ottaakohan nuo nokkiinsa vai ei.

    Vemäjäkin on niin iso ja mahtava, että luulisi sen antavan taustatukea vähän heiveröisemmällekin itsetunnolle, mutta jostain syystä joku on kai pilannur venäläisten itsetunnon niin, ettei se aivan omin avuin tunnu pärjäävän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. >…mutta jostain syystä joku on kai pilannur venäläisten itsetunnon niin, ettei se aivan omin avuin tunnu pärjäävän…

      Kuule Affu, kun sinä et ole aivan pöljimpiä täällä, niin tarkenna. Mitä tarkoitat: ei tunnu pärjäävän?

      Poista
    2. No, Amerikkahan on suurvalta, koska ahkerat amerikkalaiset ovat tykänneet tehdä työtä oman elantonsa eteen niin paljon, että siitä on jäänyt aika kasa yhteiseenkin pottiin, jolla saa automaattisesti myös valtaa ja suuruutta.

      Venäjäkin on aina halunnut olla suurvalta, mutta koska kansalaiset eivät ole tykänneet itsestään niin paljon, että olisivat panneet tikkua ristiin oman elintasonsa eteen, niin valtion on saanut vähän ylimääräistä, joten eipä sillä paljon muuta saa kuin pyssyjä, joila sitten vaatia valtaa ja suuruutta.

      Poista
    3. Kommunismin aikana kaikki yrittäminen oli mahdotonta, koska yksityisomistusta ja yksityisyrittämista ei sallittu, joten lopputuloksena oli työtä vieroksuva homo sovjetikus, joka kesti sietämättömät olosuhteet vodkan voimalla.

      Poista
    4. "Kommunismin aikana kaikki yrittäminen oli mahdotonta, koska yksityisomistusta ja yksityisyrittämista ei sallittu, joten lopputuloksena oli työtä vieroksuva homo sovjetikus, joka kesti sietämättömät olosuhteet vodkan voimalla."

      Totuus on toisenlainen.

      Minunkin isäni vitsaili venäläisistä (hän ei puhunut neuvostoliittolaisista) lapioinsinööreistä, mutta fakta on, että Neuvostoliitossa oli esimerkiksi tieteiden (vaikkapa matematiikan) ja taiteiden (klassisen musiikin esittäjien) puolella ihmisiä, jotka sata- tai tuhatmäärin päihittivät vastaavat suomalaiset ja monien muiden maiden vastaavat.

      He olivat todella hyviä, ahkeria ja jopa loistavia.

      Vaikka aivovuoto oli kovaa, kun Neuvostoliitto hajosi, niin Venäjälle jäi korkeatasoista osaamista mainitsemillani ja muillakin aloilla.

      Minulla oli venäläinen proffa, joka on vieläkin iäkkäänä erittäin etevä. Hän on vieläkin aktiivinen.

      Venäläinen mentaliteetti on joissakin asioissa hiukan tai jopa suuresti erilainen kuin suomalainen tai läntinen.

      Jotain pitäisi vielä sanoa.

      M

      Poista
    5. >…että olisivat panneet tikkua ristiin oman elintasonsa eteen…
      >…Venäläinen mentaliteetti on joissakin asioissa hiukan tai jopa suuresti erilainen kuin suomalainen tai läntinen….

      Oman kokemukseni mukaan nuo molemmat sitaatit ovat totta. Tutkimusmaailmassa olen kohdannut henkilöitä, joilla on verrattomia ajatuksia. Mutta niin vain käy, että vaiva ja riesa ja yritys eivät viekoittele riittävästi.

      Toisaalta; niin miellyttäviä ja lupsakoita ja pohdiskelevia ihmisiä saa lännestä hakea. Mutta mikä onkaan elämän tarkoitus? 42?

      Poista
    6. Jatkan parilla sanalla. Mietin, vastasinko liian yksipuolisesti, kun Nimetön kirjoitti:

      "Kommunismin aikana kaikki yrittäminen oli mahdotonta, koska yksityisomistusta ja yksityisyrittämista ei sallittu, joten lopputuloksena oli työtä vieroksuva homo sovjetikus, joka kesti sietämättömät olosuhteet vodkan voimalla."

      On totta, että Neuvostoliitossa oli kaikenlaista kansaa. Siellä oli pärjääjiä ja kärsijöitä. Elämä kerrostalossa, missä on vain yksi yhteinen vessa käytävän päässä, tekee ihmisestä aika erilaisen kuin elämä kerrostalossa täällä Suomessa.

      Ja on totta, että kun lännen vapauksia ja omistamista ei sallittu, niin järjestelmä ei motivoinut ihmistä kaikilla elämänaloilla. Mutta tieteissä ja taiteissa se kuitenkin näköjään motivoi.

      Kun lukee Suomesta 1920-luvulta, niin alkoholi maistui ja aiheutti kurjuutta. Se maistuu liian monille suomalaisille vieläkin ja aiheuttaa kurjuutta. Alkoholi kuuluu myös venäläiseen elämään.

      Vaikka Neuvostoliitto oli monilla tavoin totalitaristinen ja alistava, niin se antoi lahjakkuuksien syntyä, nousta ja kukoistaa.

      https://slippedisc.com/2022/04/why-russia-still-produces-the-best-pianists/

      Blogisti, joka tuntee neuvostosysteemin ja nyky-Venäjän paremmin kuin minä, voisi sanoa jotain lisää.

      M



      Poista
    7. Jos minä haluan todella hyviä matematiikan kirjoja, katson kyllä Venäjälle.

      Poista
    8. No todeta voi vaikka sen, että alkoholin kulutus Venäjällä oli pientä ennen 1970-lukua, kuten se oli Suomessakin.

      Poista
    9. "joku on kai pilannur venäläisten itsetunnon"

      Yksi osa venäläisyyttä on suunnaton itsetunto valtiosta ja kulttuurista, joka vaihtelee alemmuudentunnon ja kateuden kanssa, varsinainen bipolaarinen kansanluonne.

      Poista
    10. Uskaltaako epäillä Neuvostoliiton tilastotietoja, mitä tulee esim alkoholin kulutukseen, mene tiedä.

      Poista
  13. ”sotilaiden tappaminen kujanjuoskulla”

    Ns. kujanjuoksuun eli kahden pitkän rivistön välissä kulkeminen kepeillä lyötäväksi saattoivat joutua myös upseerit. Lue Leo Tolstoin Sota ja rauha.

    VastaaPoista
  14. Libetaali ja demokraattinen Suomi on nyt sitten sillä kannalla, että puolustusliittoon liittyminen ei kuulu kansalle, vaan managereille, jotka ymmärtävät tällaiset asiat paremmin.
    Oikeastaan vaalit yleensäkin ovat turhia, jos sama saavutetaan halvemmalla mielipidemittauksin. Ne ovat vielä paljon varmempiakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi trolliparkaa kun et pääsekään hybridivaikuttamaan NATO-kansanääänestykseen.

      Poista
    2. >…että puolustusliittoon liittyminen ei kuulu kansalle, vaan managereille…

      Aina tarpeen mukaan, että saadaan oikea tulos. Ja joka tapauksessa, onhan meidän ajateltava noiden trollikauhuisten pienokaisten elämää. Heidän tulee saada maamme hyviltä isiltä johdatusta elämään, että jaksavat sitten jollottaa.

      Poista
  15. Kansa haluaa, että sen puolesta päätetään, koska se pelkää ja on eläimellisten vaistojensa vietävänä. Tästä syntyy myös Natoon liittymishalu. Lauma viisveisaa nyt demokratiasta tai laista, kun on äkkiä päästävä vain turvaan. Lauman johtajan perässä juostaan, vaikka rotkoon, kun yksinkään ei uskalleta jäädä. Menikö se näin jotenkin myös diktatuurien synty? Osaselitys ainakin.

    Virkamies- ja asiantuntijavallallahan on jo pitkään perusteltu poliittista vallankäyttöä. Politiikassa ei olekaan kysymys arvovalinnoista, vaan tieteellisistä johtopäätöksistä. Natokaan ei ole poliittinen valinta, vaan tie ja totuus, näennäistieteellisillä perusteilla löytynyt "riittävin turva". Ei se haittaa, vaikka kylkiäisinä saadaan puolustusvoimain entisen komentajan Gustav Hägglundin sanoin liittolaisiksi "sotilaallista rupusakkia", jolla on lisäki taipumus avoimeen vihanpitoon suhteessa Venäjään. Monta muutakin kysymystä tulisi nostaa esille ja kansalaisen nostaa päänsä poterosta ja katsoa ympärilleen, onko tämä nyt varmasti järkevää. Mutta kuten jo todettua, järkihän ei tässä vaikuta vaan tunne. Lisäksi järkeä vielä himmentää kokemus moraalisesta oikeutuksesta vihata vihollista. Hammurabin hengessä halutaan maksaa potut pottuina, kuten on näillä lakeuksilla ruukattu sanoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Markkinointimediassa tupataan vetoamaan tunteisiin. Lähinnä pohtinut onko se enempi markkinoiden luoma halu kuin todellinen tarve?
      Toisekseen päätökset mitkä nyt tapahtunee eivät välttämättä koskettane itseä, mutta kun on sattunut lisääntymään niin ne mahdollisesti koskettanee jälkipolvia. Jonka johdosta miettinen heidän kannaltaan asiaa enkä omalta.

      Poista
    2. Eikö tässä mennä lain mukaan ja demokratian pelisäännöillä. Meillä kun on edustuksellinen demokratia, niin se on eduskunta, joka viime kädessä päättää asioista.
      Ja jos kansa haluaakin turvaa hullun arvaamattoman diktaattorin naapurissa, niin mitähän pahaa siinä on. Oletko ollenkaan seurannut, mitä Ukrainassa juuri nyt tapahtuu. Mitäpä luulet Baltian maiden tällä hetkellä ajattelevan Nato- jäsenyydestään.

      Poista
    3. "kylkiäisinä saadaan puolustusvoimain entisen komentajan Gustav Hägglundin sanoin liittolaisiksi "sotilaallista rupusakkia", jolla on lisäki taipumus avoimeen vihanpitoon suhteessa Venäjään."

      Mielelläni lähden liittoon sellaisen sotilaallisen rupusakin kuin USA, UK, Ranska ja Saksa kanssa kuin jään yksin sellaisen ihmisystävällisen naapurivaltion kanssa, joka tekee sellaisia humatistia tekoja kuin Joutsassa, mutta kai sinulla Markus jokin puolustus niillekin löytyy.

      Poista
    4. Korjaus: humanistisia tekoja kuin Butsassa

      Poista
    5. Venäläisten rauhanpuolustajien ja natsien jahtaajien jäljiltä on juuri paljastunut siviilien joukkohautoja Ukrainassa. Eipä tällaista barbariaa olisi voinut nykyaikana uskoa todeksi. Venäläisten niskalaukaus-politiikka miehityksissä toimii aivan entisellä tavalla. Kysymyshän on nyt siis venäläisten veljeskansasta. Tarvitaanko vielä jotain lisätodisteita Natoon liittymisen puolesta.

      Poista
    6. Ukrainan kansa on nyt "eläimellisten vaistojen vietävänä", ja ne eläimet tulevat naapurimaasta.

      Poista
    7. "Venäläisten rauhanpuolustajien ja natsien jahtaajien jäljiltä on juuri paljastunut siviilien joukkohautoja Ukrainassa. Eipä tällaista barbariaa olisi voinut nykyaikana uskoa todeksi."

      Muista nyt kuinka muutama viikko takaperin, oikein rummut päristen lännessäkin ihailtiin Ukrainan partisaani sodankäyntiä ja jaettiin aseita jokaiselle jolla sokeri suussa sulaa.

      Ikävä kyllä siviilasuinen taistelija "partisaani" ei nauti minkäänlaista suojaa sodankäynnissä, vaan tuollaisen voi laittaa seinää vasten ja ampua hengiltä ilman oikeusprosessia.

      Nyt on sitten saatu vähän makua mitä se siviilien suorittama partisaani sodankäynti tarkoittaa. Jos kylästä tulitetaan, niin kyllä siihen tuleen saa vastata ja jos menee vauvat, vaarit ja tiineet rouvat, niin sitä olisi pitänyt miettiä, ennen kuin partisaanivalssia soittelemaan.

      Myöskin kännykällä kuvaava on kansaivälisen oikeuden mielestä pelkkä vakooja, jonka saa ripustaa lyhtypylvääseen ilman suurempia seromonioita.

      Poista
    8. Pintaan noussee rumia ruumiita. Euroopan korruptoinuneimman maan asevoimat tuskin kovin puhtoisia myöskään ovat. Ambulanssien käyttäminen miehistönkiljetusajoneuvoina ei myöskään taidä uhan sääntöjen mukaista olla?

      Poista
    9. Pari elukkaa siellä taas.

      Poista
    10. Saksalaiset tekivät tätä toisessa maailmansodassa nimenomaan partisaanien vastaisisa operaatioissa. Pitäisikö heidät nyt rehabilitoida?

      Poista
    11. Siviilipuinen taistelija _on_ siviilipukuinen taistelija. ja _on_ vapaata riistaa. Ainakin kokardi tai käsivarsinauha kai pitäisi olla.

      Poista
    12. Mutta tehokkaita likvidoimaan diversantit ja petturit. Se on nähty myös Ukrainassa. Oheisvahinkoja sattuu aina, mutta avoimesti suutaan soittavat tapetaan varmasti ja siitä on hyötyä monessa suhteessa.

      Poista
    13. Varmaan, mutta kuka tässä nyt whinettää, että "sääntöjä on rikottu"! Yää! Byhyy!

      Poista
    14. Tulta munille vaan. Saattaa olla valmiita listoja jo tässäkin maassa.

      Poista
    15. Elikkä luinko minä nyt ihan oikein? Blogistin mielestä hyviksille on sallittua kaikki, eikä heidän tarvitse välittää mistään, mutta pahiksien pitää toimia vimpan päälle sääntökirjan mukaan?

      Poista
    16. Siis mikä on sallittua ja pitää tehdä? Mitä kuvittelet ja miksi?Puhun vain todennäköisyyksistä.

      Poista
    17. "Ja jos kansa haluaakin turvaa hullun arvaamattoman diktaattorin naapurissa, niin mitähän pahaa siinä on. "

      Ei kai siinä mitään pahaa ole.
      Realiteetit taas sanonee että meillä on pitkä raja Venäjän kanssa. Minkä tiedetään, kuin myös niin idäsaä kuin lännessä. (Päätöksien pitäisi tällöin perustua omalta kannalta järkevyyteen).

      Kun taas väkeä on lapannut Afrikasta ja milloin mistäkin asti Suomeen pakoon hulluja diktaattoreja ja erikoisia hallintoja, (siinä samalla kun joitain yksilöitä lähtenyt rauhanturvaamaan milloin minnekkin) niin todennut että sillä maantietellä tainne suomalaisen kannalta olla merkitystä missä se ongelma on.

      Poista
    18. "Siis mikä on sallittua ja pitää tehdä? Mitä kuvittelet ja miksi?Puhun vain todennäköisyyksistä."

      En näe missään sanaa "todennäköisyys", ja vaikka näkisinkin, en ymmärtäisi, mitä se siellä tekee.

      Poista
    19. Ööh... Se logiikka siis... Missä on se Trivium?

      Poista
    20. Rauhallisesti nyt. Logiikka on siellä, missä sinä et ole. Sieltä löytyy se quadriviumkin.

      Poista
    21. Tämähän olisi ihan kaksintaistelun paikka.
      Sen voi välttää mm. sillä, että osoittaa minulle sanan "todennäköisyys" tässä ketjussa.

      Poista
    22. Sopii erinomaisesti. Aseina revolverit.
      Toki surkeaa on, jos höpöttelee "sanoista" eikä ymmärrä abstraktia ajattelua. Debiilin tappaminen voisi kyllä olla jotenkin noloa.

      Poista
    23. Pannaan mieleen. Sinun on tuotava ne revolverit. Sopivan tilaisuuden tullen.

      Poista
    24. Tarkistin asian ja huomasin, että kaksintaistelussa kyse on kunnian puolustamisesta toista oletettavasti kunnian miestä vastaan. Tässä tapauksessa ehto ei täyty. Sen sijaan kyllä olen valmis pieksemään sinut kepillä
      Oliko osoite Porvoossa?

      Poista
    25. Ei. Kysy sähköpostilla. Saanko lyödä takaisin?

      Poista
    26. Voin toki tulla Porvooseen. Olen kahdeksan vuotta nuorempi, parikymmentä kiloa painavampi, ja paljon kokeneempi, joten voin jättää oman keppini pois. Saat ensi lyönnin.

      Poista
    27. >…Saanko lyödä takaisin?...

      Hei pojat! Nyt olisi iltaviskin paikka, ehkäpä toisenkin lasillisen. Ajatelkaa sitten asiaa uudestaan huomenna.

      Poista
    28. >…Anonyymi3. huhtikuuta 2022 klo 17.38…

      Puhuu asiaa. Sodankäyntiin on sovittu omat lakinsa, niin hullulta kuin se toisaalta kuulostaakin. Jo Raamatusta löytyvät ensimmäiset säännöt, kuinka toinen tulee ottaa hengiltä. Esimerkiksi tärkeitä vesipaikkoja ja kaivoja ei saanut tuhota tässä tuouhussa.

      Siviilejä on suojeltava. Kuten anonyymi totesi, tämä edellyttää sitä, että sotilaan tunnistaa tietyistä ulkoisista merkeistä. Jos ei niitä kanna, niin tällainen tappaja on tappaja, ei sotilas.

      Ukrainan siviilien joukkohaudat eivät siis mitään todista, kumpaankaan suuntaan.

      Poista
    29. "Muista nyt kuinka muutama viikko takaperin, oikein rummut päristen lännessäkin ihailtiin Ukrainan partisaani sodankäyntiä..."

      https://www.reddit.com/r/UkraineWarReports/

      Turha selitellä aseiden jaolla tai millään muullakaan ryssä raiskaa ja tappaa lapsista aikuisiin aina kun saa mahdollisuuden, aina on niin tehnyt tässä sodassa mitään uutta paitsi ihmiset ei tahdo muistaa ryssien tekoja ja kun venäjä ei hävinnyt ei niiden ole tarvinnut toimintaansa muuttaa ja suomessa ei jostain syystä edes ryssien ihanuuksista neuvostovalloista ole kerrottu mitään.

      Poista
    30. "Timo Vihavainen3. huhtikuuta 2022 klo 18.31

      Saksalaiset tekivät tätä toisessa maailmansodassa nimenomaan partisaanien vastaisisa operaatioissa. Pitäisikö heidät nyt rehabilitoida?"

      Saksalaiset saivat kyllä tuomioita mm. kostoiskuista siviilejä vastaan sekä panttivankien ottamisesta ja tappamisesta.

      Sen sijaan tuomioita ei jaettu siviiliasuisten tai saksalaisten univormua käyttäneiden partisaanien tappamisesta.

      Partisaanitoiminnaksi lasketaan myös siviiliasuissa suoritettu tiedustelu tai vaikka huoltotoimien suorittaminen (esim. elintarvikkeiden vieminen partisaaneille).

      Neuvostoliiton ja Jugoslavian alueilla tapahtuneet partisaani taistelut ovat saaneet suurimman huomion, mutta todellisuudessa intensiivisintä ja laajinta partisaanitoiminta oli Italiassa vuosina 1943-1945.

      Kyseessä oli paitsi toiminta saksalaisia vastaan myös käytännössä sisällissota italialaisten kesken. Jälki oli myös sen mukaista. Siitä oli laulut, leirinuotiot ja tanssit kaukana.

      Suomessa varauduttiin kylmän sodan aikan sissitoimintaan osana puolustustaistelua. Ei sissisotaan. Suomalaisilla upseereilla oli kyllä ymmärrys mitä olisi tapahtunut, jos suomalaiset sissit olisivat eläneet vihollisen alueelle jääneen väestön keskuudessa ja se huoltamina.

      Suomessa sissien huolto on aina suunniteltu tapahtuvan ennalta laadituista kätköistä, ei siviilien hoteista.

      Käytännössä koulutuksessa aina painotettiin, että siviilien kanssa ei olla missään tekemisissä ja tositilanteessa sai ottaa kontaktia siviileihin vain erillisestä määräyksestä.

      Poista
    31. "Turha selitellä aseiden jaolla tai millään muullakaan ryssä raiskaa..."

      Itse olen lahjoittanut maastopuvun, repun ja muutakin sotilastarvikkeita useamman sadan euron arvosta ukrainalaisille.

      Selittämisen ja säätämisen jätän netin mouhoajille.

      Netissä mouhoamisella ja maanpuolustustyöllä näytää muutenkin olevan negatiivinen takaisinkytkentä.

      Poista
    32. Stalin oli nimenomaan käskenyt partisaanitoiminnan ja poltetun maan taktiikan.
      Suuren Pohjan sodan aikana raakuudet siviiliväestöä vastaan perusteltiin myös sissien suosimisella ja sortovuosien hovihistorioitsija Borodkin totesi, että ne olivat suomalaisten oma vika.
      Tässä on oma logiikkansa...

      Poista
    33. Catilinalle: ennen tsaarinvallan aikaan tunnettiin käsite univormu kunnia. Nyt tämän vuosituhannen innovaatio näyttää olevan Catilinan keksimä nimimerkin kunnia. Olisipa vekkulia saada vaikkapa tuomio nimimerkin kunnian loukkaamisesta. Rahat maksettaisiin salaiselle tilille...
      Mutta ellei kaksintaistekusta höpöttävä edes uskalla kertoa nimeään, ei hän ole mie, vaan pasaka.
      Sellaiseen ei viitsi keppiäkään enää liata.

      Poista
    34. "Stalin oli nimenomaan käskenyt partisaanitoiminnan ja poltetun maan taktiikan."

      Stalinin politiikka oli partisaanitoiminan osalta soutamista ja huopaamista. Ennen sodan syttymistä valmistelut laiminlyöntiin koska Stalin ihan aiheesta pelkäsi, että ase- ja tarvikekätköjä voitaisiin käyttää neuvostovaltaa vastaan.

      Sodan sytyttyä partisaanitoiminnan johtaminen sekä organisointi annettiin NKVD:lle joka pyrki lähettämään upseereita sekä politrukkeja jokaiseen partisaaniosastoon.

      Ukrainalaisten ja valkovenäläisten siviilien kärsimykset partisaanitoiminnan takia eivät merkinneet Stalinille mitään.

      Yksi harvemmin mainittu ongelma oli myös partisaaniksi soveltuvien ihmisten "epäneuvostoliittolaisuus". Partisaaniksi soveltuva ihminen oli invidualistinen metsäläinen - ei todellakaan mikään nauvostoihmisen perikuva.

      Myöskin maasto asetti suuria haasteita toiminnalle. Suurin osa ukrainasta ei sovelutunut partisaanisodankäyntiin.

      "Tässä on oma logiikkansa..."

      Olen erittäin onnellinen siitä, että toisen maailmansodan aikana vain muutama tuhat suomalaista siviiliä jäi neuvostoliittolaisten käsiin.

      Partisaanisota on viheliäisin sodan muoto, missä ei ole mitään mahtavaa tai tavoiteltavaa. Siiviliväestön kärsimykset ovat aivan valtaisat.

      Poista
    35. Itse asiassa nimeni on varsin hyvin tiedossa. Kirjoittelin omalla nimelläni vielä 90-luvun lopulla, mutta päädyin harkinnan jälkeen nimimerkkiin. Kirjoittelin mm tuolloisella Ylevillä. Paskamyrskyt, tappouhkaukset ja työnantajieni kuormittaminen ilmiannoilla oli kuitenkin aika kuluttavaa. Lisäksi en ole ainoa tämänniminen, eräs kaimani oli jopa myös kollegani, ja koska meidät sekoitettiin usein muutenkin, voin vain kuvitella, mitä tämä poliittinen antipodinikin sai yllätyksekseen niskaansa.
      Tämän nimimerkin valitsin siksi, että L Sergius oli hyvin kiehtova hahmo, mutta samalla myös historiallisesti merkityksetön. En minä nyt mikään keisari halua olla.
      Haluat siis piestä minut kepillä. Minulle sopii ihan täysin. Ehkäpä kesällä? Minä jätän oman keppini pois. En tarvitse sitä.

      Poista
    36. Se on se vaihtoehto kaksintaistelulle, jota olit kinuamassa.
      Cicero on jo sanonut kaiken aikansa halveksittavimmasta riistosta. Kiinnostavaa, että hänen nimensä otetaan uusiokäyttöön...

      Poista
    37. >…Partisaanisota on viheliäisin sodan muoto… Siiviliväestön kärsimykset ovat aivan valtaisat….

      Mutta sitähän juuri tavoiteltiinkin, moraalin musertamista. Aivan samoin kuin siviilipommitukset Dresdenissä, Hampurissa, Hiroshimassa, Nagasakissa…

      Poista
  16. Ei kai siellä mitään muutosta ole tapahtumassa putinin jälkeen jokin aika sittenhän kirjoitit, että historia ministeri historia everstien kanssa on jo päättänyt venäjän menneisyyden ja tulevaisuuden hyväksytyt totuudet. Vaatisi aika pitkään kerrottaisiin oikeilla nimillä niiden sankarillisista joukkoraiskauksista, että tajuaisivat mitä tekevät. Toisaalta tuohan nykyinen sota todistaa taas mikä on perusvenäläinen joka on "huijattu sotaan" ei mikään muu kuin mummoja ja vauvoja tappava lapsia raiskaava ryssä. Ei venäläiseen luonteeseen kuulu edes kyseenalaistaa, etteikö lasten raiskaus olisi sankarillista, ei huipulle, ei rivimiehelle, samaa paskaa ne on sen hyväksyvän intelligenzijankin kanssa jos sillä älymystöllä riittäisi lihakset lähtisävät luultavasti suorittamaan zachistkaa ja raiskailemaan valtion vauva vihollisia .

    VastaaPoista
  17. Tämä kaveri esiintyy Venäjän Rossija 1 -kanavalla iltaisin ja kertoo katsojilleen valikoituja "totuuksia" sotilaallisesta erityisoperaatiosta. Välillä hän uhoaa, että Ukraina on vasta alkua ja jatkoa seuraa.

    Kremlin propagandisti Vladimir Solovjov. https://www.youtube.com/watch?v=YnkTLKJt6K0&t=68s

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.