keskiviikko 9. toukokuuta 2018

Suunnitelma A


Suuri suunnitelma

Stalinin ajan kuuluisille viisivuotissuunnitelmille oli asetettu kunnianhimoisia tehtäviä. Ensimmäisen viisivuotiskauden aikana vuosina 1928-1932 tuli siirtyä suunnitelmatalouteen ja rakentaa raskaan teollisuuden perusta ja toisen viisivuotiskauden aikana eli vuoteen 1937 mennessä tuli hävittää taloudesta ja muualtakin kapitalismin elementit.
Tuloksena oli silloin siis sosialismiin siirtyminen. Vuosi 1937 onkin jäänyt ikuisesti tai ainakin melko tehokkaasti ihmiskunnan mieleen tuon uudenlaisen yhteiskunnan eräitä ominaispiirteitä kuvaamaan.
Viisivuotissuunnitelmien todellisesta merkityksestä on kiistelty, mutta ainakin niiden tuloksena Neuvostoliitossa syntyi jättiläismäinen raskas teollisuus. Tarkoittamattomiin seurauksiin kuuluivat ne komentotalouden riesat, jotka sitten vuosikymmeniä vaivasivat useimpia elämän alueita.
Neuvostoliitto, julisti ja ilmeisesti myös koki olevansa kapitalistisessa piirityksessä ja niinpä sotilaallinen puoli oli viisivuotissuunnitelmien määräävä elementti kuten koko suunnitelmatalouskin oli pohjimmiltaan sotataloutta.
Aloittaessaan uuden kautensa Venäjän presidenttinä Vladimir Putin allekirjoitti jo samana päivänä eli toissapäivänä ukaasin ”Venäjän Federaation kehityksen kansallisista päämääristä ja strategisista tehtävistä vuoteen 2024 saakka”.
Ingressin mukaan presidentti julistaa: ”Venäjän Federaation tieteellis-teknologisen ja yhteiskunnallis-taloudellisen kehityksen läpimurron, väestön lisäämisen, kansalaisten elintason ja asumistason kohottamisen ja jokaisen ihmisen itsetoteutuksen ja kykyjen realisoinnin mahdollisuuksien toteuttamiseksi määrään seuraavaa:”
Tämän jälkeen seuraa luettelo kansallisista päämääristä, jotka määrätään toteutettaviksi vuoteen 2024 mennessä. Tätä koskevien suunnitelmien tulee olla valmiit lokakuun alkuun mennessä. Voitaneen siis puhua kuusivuotissuunnitelmasta.
Luettelo on sangen kiinnostava ja mikäli sitä halutaan tarkastella Neuvostoliiton suunnitelmien taustaa vasten, herättää ensimmäisenä huomiota se, ettei sotalaitoksella ole tässä suunnitelmassa mitään osuutta.
Voidaan tietenkin sanoa, ettei asiaa yleensä suoraan todettu myöskään 1930-luvulla. Kuitenkin kaikki, mikä vahvisti raskasta teollisuutta ja sen edellytyksiä, vesivoiman rakentamisesta öljyn ja teräksen tuotantoon, palveli tätä asiaa.
Näin asia tietysti on jossakin määrin myös nyt. Väestönkasvu, digitaalisten menetelmien laaja käyttöönotto ja koko talouskasvu edesauttavat tietenkin maan sotilaallisen kyvyn parantamista. Siitä huolimatta on mielestäni syytä panna merkille ohjelman tietty rauhanomaisuus. Mikäli ukaasissa mainittuja aloja todella priorisoidaan, joudutaan ilman muuta vastakkain sotilaallisten tarpeiden kanssa. Miten silloin käy, luoja tietää.
Ylimpänä luettelossa mainitaan eliniän ennusteen kasvattaminen 78 vuoteen ja siitä sitten vuoteen 2030 mennessä 80 vuoteen. Sen jälkeen seuraavat terveydenhuollon ja koulutuksen parantaminen, asumiseen ja kaupunkiympäristöön liittyvät seikat, ekologia, liikenneyhteydet, työn tuottavuus, tiede, digitaalitalous, kulttuuri ja niin edespäin.  Näistä aloista on laadittava suunnitelmat presidentin vahvistettaviksi syksyyn mennessä.
Itse asiassa ukaasissa priorisoidaan hyvin vankasti hyvinvointiin, eikä siis edes pelkästään talouteen liittyviä asioita, vaikka on tietenkin mahdotonta sanoa, mitkä asiat käytännössä saavat väistyä toisten tieltä, kun tullaan arkielämän tasolle.
Kerran menneisyydessä siinä talossa, jossa valtakunnanduuma nyt kokoontuu, toimi valtakunnan suunnitteluvirasto eli Gosplan, jonka ylevänä tehtävänä oli harmonisoida nykyisyys tulevaisuuden, mahdollinen toivotun ja tunnettu tuntemattoman kanssa. Parastaan kai ihmiset siellä yrittivät, mutta kun tavoitteena oli viime kädessä ihmisen käyttäytymisen ennustaminen keskipitkällä aikavälillä, ei työstä juuri kiitoksia herunut.
Venäjä ei kuitenkaan ole palaamassa suunnitelmatalouteen ainakaan vanhan komentotalouden mielessä. Valtio ei ole taloudessa ainoa toimija eikä halua sellainen ollakaan. Itse asiassa tässäkin ukaasissa edellytetään yritysten, myös pienten ja keskikokoisten saavan tehostettua tukea toiminnalleen, muun muassa normeja purkamalla ja lainoja myöntämällä.
Neuvostoliitto pyrki autarkiaan tai ainakin sitä lähelle. Venäjä sen sijaan, uuden ukaasin mukaan panostaa paljon myös kansainvälisiin taloussuhteisiin, vientitavaroiden kehittämiseen ja kansainvälisiin liikenneväyliin.
Samalla kun huomiota kiinnitetään suurten etäisyyksien väyliin itä-länsi ja etelä-pohjoinen suunnilla, annetaan paljon tilaa myös maanteiden ja liikenneturvallisuuden kehittämiselle. Huonokuntoiset tiet ovatkin perinteisesti olleet toinen Venäjän suurista vitsauksista…
Kiinnostavana pidän myös sitä merkittävää painotusta, joka annetaan terveiden elämäntapojen ja kuntourheilun edistämiselle. Juoppouden vastainen kampanja näyttää Venäjällä olleenkin menossa jo muutaman vuoden. Siihen on liittynyt rajoituksia alkoholin myynnissä, hintapolitiikkaa ja terveyspropagandaa.
Ennalta ehkäisevän työn lisäksi pyritään tehostamaan terveydenhoitoa ja jokainen pyritään saamaan lääkärintarkastukseen kerran vuodessa.
Tavoitteista annetaan usein määrällisiä tai muita numeerisia mittareita. Venäjä pyritään saamaan viiden suurimman talouden joukkoon, jossa se itse asiassa joidenkin laskelmien mukaan jo onkin. Maan opetuslaitos halutaan kymmenen parhaan joukkoon, köyhyys halutaan puolittaa, liikennekuolleisuutta vähentää kolme- ja puolikertaisesti, kohottaa maa viiden parhaan joukkoon tieteen ja tutkimuksen alalla ja niin edelleen.
Numeroiden käyttö tällaisissa yhteyksissä on luonnollista eikä vielä merkitse konkreettisesti juuri mitään.
Maksimaalisen inflaation pitäminen neljässä prosentissa on varmaankin hyvä tavoite, samoin kuin hypoteekkilainan koron pitäminen alle kahdeksassa prosentissa ja samaa on sanottava työn tuottavuuden nostamisesta vähintään viidellä prosentilla vuodessa.
Tämän tapaisia tavoitteitahan lienee kaikilla valtioilla toiset niitä ovat realistisempia kuin toiset, kuten kehitysloikkaajakansana tiedämme. Kuitenkin sitä tuntee kuulevansa kaikuja menneisyydestä lukiessaan, että kuudessa vuodessa pitäisi muiden kuin raaka-aineita ja energiaa edustavien tuotteiden viennin olla noussut 250 miljardiin dollariin, mistä koneenrakennuksen osuus on 50 miljardia.
Tulevaisuutta hallitaan toki kiusallisen huonosti niin meillä kuin naapurissa. Presidentin ukaasissa esitettyjen tavoitteiden voi joka tapauksessa katsoa olevan mahdollisuuksien rajoissa ja näin naapurina voi vain toivoa onnea niiden toteuttamisessa. Eläköön se rauhallinen kehitys ja hyvinvoinnin kasvu!


16 kommenttia:

  1. Niin, kannattaa toki muistaa se,että se kammoksuttu sotateollisuus on tyypillisesti alojensa korkeinta teknologiaa. Sitten voisi myös pohtia, että onko sotatalous yhtään pahempi asia kuin talous, jonka suurimmat hyötyjät ovat suurrikkaat.

    Aiemmin mainitsitte Touko Perkon uuden kirjan Haastaja Saksasta. Jäikö lukematta von der Goltzin åojan kirje sivuilla 35-36?

    VastaaPoista
  2. Onkohan tästä aiheesta ollut muuten juttua suomalaisessa lehdistössä?

    Jotenkin tuntuu että Suomalaisessa lehdistössä annetaan kovin synkkä kuva Venäjästä ja ainakin Pietarissa käydessä totuus tuntuu ihan toiselta. En tiedä sitten miten on muualla Venäjällä.

    VastaaPoista
  3. "Eläköön se rauhallinen kehitys ja hyvinvoinnin kasvu!"

    Tottakai Eläköön! Eläköön! Eläköön!

    Presidentti Putin on ottamassa siis lusikan kauniiseen käteen. Hyvä! Hyvä! Hyvä!

    Mutta lusikoita on kaikenlaisia: kultaisia, hopeisia, vaskisia, yksinkertaisia, dekoratiivisia, teräksestä, alumiinista, muovista, puusta valmistettuja jne.

    Kuka saa Putinilta suuhunpantavaa kultaisesta lusikasta? Tietysti Deripaskan kaltaiset oligarkit! Deripaska ei saanut viisumia USA:han vaikka ulkoministeri Lavrov oli asianajajana jo viisitoista vuotta sitten ja presidentti Putin taannoin. Deripaska sai salaisesti ostetuksi 15 miljoonan dollarin arvoisen talon Vashingtonin eliittialueella ja kilometrin päässä Venäjän suurlähetystön rakennuksesta.

    Kuka saa Putinilta suuhunpantavaa hopeisesta lusikasta? Tietysti ne, jotka ovat tukahduttamassa Putinin vastaisia mielenosoituksia, pukeutuivat ne tukahduttajat sitten millaisiin asuisiin tahansa ja tekisivät ne sitten ihan mitä tahansa.

    Muiden lusikoiden käyttö saatte kuvitella ihan miten haluatte. Kulta ja hopea ovat tärkeimpiä.

    VastaaPoista
  4. Mitä mieltä Stalinin 5-vuotissuunniteelmista ja niiden vaatimista inhimillisistä uhreista muutoin ollaankin, voi hetkeksi pysähtyä miettimään, mitä Neuvostoliitolle ja venäläisille olisi vuonna 1941 tapahtunut, jos olisi valittu "voita tykkien sijaan" -linja, minkä Stalin sanoi jossain puheessaan varsin suoraan. Natsithan tähtäsivät rotusotaan ja venäläisten alistamiseen orjakansaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, onhan se kyllä niinkin.

      Poista
    2. Mitenkähän suomalaisten olisi käynyt? Paavolainen totesi ainakin -36 julkaistussa Kolmanen valtakunnan vieraana -kirjassaan että natsien rotuopeissa suomalaiset rinnastettiin venäläisiin suomenruotsalaisia lukuunottamatta. Toki tämä tulkinta sitten ainakin puheissa myöhemmin muuttui.

      Poista
    3. "Natsithan tähtäsivät rotusotaan ja venäläisten alistamiseen orjakansaksi."

      Väärin!

      Saksalaiset natsit tähtäsivät juutalaisten ja venäläisten saattamisesta ruotuun, koska Marx, Engels ja venäläiset aristokraatit solmivat aatteellisen avioliiton ja loivat yhdessä marxismi-engelsismi-leninismi-stalinismin, jonka tähteitä on yhä vieläkin siellä sun täällä. Ja nämä tähteet esiintyvät julkisuudessa ainoastaan naamiot naamalla.

      Poista
  5. Ihmisen luonteen mukaista, kansakunnasta riippumatta, on odottaa käskyjä ja sitten noudattaa niitä. Aidosti luova tapa toimia on vain hyvin harvojen ominaisuus. Siksipä kansakunnan menestyksen kannalta saattaa olla myönteistä, että korkea hallinnon taso antaa kansalle päämäärät, jotka on saavutettava.

    Ihmiskunta ei vielä (muutamaan tuhanteen vuoteen) ole valmis aidosti vapaaseen ja luovaan kansalaisista alkunsa saavaan kehitykseen.

    Kansalaisten tyytyväisyys syntyy siitä, että jokaisella on oma tavoitteensa elämässä ja mahdollisuus askel askeleelta saavuttaa tuo tavoite vaikka tietää, ettei koskaan voi sitä saavuttaa. Mutta ehkä sitten lapset ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Anonyymi10. toukokuuta 2018 klo 0.17
      Ihmisen luonteen mukaista, kansakunnasta riippumatta, on odottaa käskyjä ja sitten noudattaa niitä...

      Ihmiskunta ei vielä (muutamaan tuhanteen vuoteen) ole valmis aidosti vapaaseen ja luovaan kansalaisista alkunsa saavaan kehitykseen.

      Kansalaisten tyytyväisyys syntyy siitä, että jokaisella on oma tavoitteensa elämässä ja mahdollisuus askel askeleelta saavuttaa tuo tavoite vaikka tietää, ettei koskaan voi sitä saavuttaa."

      -- ha-ha-ha
      -- he-he-he
      -- hi-hi-hi
      -- ho-ho-ho

      Ollanpas sitä ihmiskunnan tulevaisuuden asiantuntijoita (muutamaan tuhanteen vuoteen).

      Poista
    2. Pakko on kieltämättä sanoa, että tuhannen vuoden päähän ulottuvat ennustukset osoittavat kyllä melkoista arroganssia. Ajatellaanpä herra vuotta 1018, kuka silloin olisi osannut ennustaa nykymenon, esim internetin ja vapaat homoliitot jne.

      Toisaalta hyvä on noita heittää, ei tule kukaan vaatimaan sanomaa vastuuseen.

      Poista
  6. Niin. Stalin sanoi vuonna 1931, että Neuvostoliitolla on 10 vuotta aikaa voittaa jälkeenjääneisyytensä (100 v.). Muuten se tuhotaan.
    MUTTA 1931, saati 1928 ei ollut mitään syytä pelätä Saksan hyökkäystä Sehän ooli ainoa ystävä ja suorastaan liittolainen.
    Sen sijaan Stalin pelotteli Ranskan uhalla...
    Mutta varustautuva NL muutti tilanteen. Vuoden 1934 puoluekokouksessa Stalin ihmetteli suuresti, ettei Hitlerille kumppanuus kelpaa, kuten se kelpasi Mussolinille.
    Mutta niinhän siinä kävi. Miten olisi käynyt esimerkiksi siinä tapauksessa, ettei stalinilaista pakkoteollistamisen ohjelmaa olisi lainkaan ollut, emme tiedä emmekä voi tietää.
    Hyvä tuurihan siinä oli, että koko se arsenaali oli valmis, kun sitä tarvittiin, mutta jos kysymään ruvetaan, ei siihen kannata pysähtyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin hyvä kommentti! En väitä, että Stalinin oli suuri näkijä, joka näki Hitlerin valtaannousun 1933. Totesin vain objektiivisen tosiasian, että venäläisille oli hyvä, että nuo suunnitelmat tehtiin. Noinhan politiikassa yleensäkin on: puutteellisin tiedoin tehdään valintoja, joiden oikeellisuuden vasta historia näyttää. Jälkiviisauden valossa sitten politiikko nostetaan valtiomieheksi tai hölmöksi.

      Sinänsä mielenkiintoinen jatkokysymys on missä määrin Stalin ja neuvostokommunismi vaikuttivat Hitlerin nousuun: olisiko sitä ylipäänsä tapahtunut vai olisivatko Saksan sisäiset olet joka tapauksissa riittäneet siihen.

      Poista
  7. Venäjä on keksinyt itselleen vihollisen, jonka hyökkäykseen on varauduttava valtavalla varustelulla ja ennaltaehkäisevällä hyökkäyksellä. Ei tätä pitäisi olla vaikea ymmärtää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin... Oliko se vain villasukkia kutova rauhanyhdistys ja marttaseura Nato tuomassa laivastonsa ja ohjuksensa Sevastopoliin vai ei?

      Poista
    2. Kyllä NATO siinä mielessä on rauhanyhdistys, että kuka muu - paitsi Venäjän trolli - uskoisi sen hyökkäävän Venäjälle 1941 tyyliin.

      Poista
    3. Se vaan taitaa olla niin, että hyökätä voi muullakin kuin 1941 tyylillä. Miten mahtaisi muuan Kanadan naapurivaltio reagoida, jos Venäjällä oli tukikohtaverkosto Meksikossa?

      On kyllä uskomatonta, miten jotkut ratsastavat kaksilla rattailla.

      Poista

Kirjoita nimellä.