Suomalaisjuttuja
Internet tuo mukavasti kaiken maailman asioita ihan omalle pöydälle. Ei tarvitse näin korona-aikaankaan mennä kirjastoon -jonne ei esimerkiksi Helsingissä edes pääsisi…
Tässä sattui silmään pari nettisivua suomalaisvitseistä Venäjällä. Muuan sivu on tämä: https://privetpeople.ru/index/jumor_pro_finnov_anekdoty_aforizmy/0-1139.
Vanhoissa neuvostoajan suomalaisjutuissa tätä kansaamme yhdisti aina yksi piirre: tavaton hitaus. Sama maine näyttää nykyäänkin jatkuvan. Lisäksi on ruvettu entistä enemmän ääntämän venäjää suomalaisittain eli erityisen huvittavasti. Kas tässä:
Заходит финн к урологу:
- Токкторрррр, чтооо-тттооо у меннняяя капппаеттт с конццца.
- Покажжжиттте.
Тот снимает штаны, доктор долго смотрит, потом спрашивает:
- А у васс был нитафффно сексс?
- Тааа, токккторрр, трии тняяя насааааттт.
- О-о-о! Токтааа фсеее фпоряяятке, этто ви кончааайте.
Suomalainen siis menee urologille ja valittaa, että jotakin alapäästä tippuu. Lääkäri kysyy, onko tullut seksiä harrastettua viime aikoina ja potilas vastaa, että kolme päivää sitten. Ahaa, kaikki on kunnossa, sanoo lääkäri, olette vain nyt sitä lopettelemassa…
Toisen version mukaan lääkäri käski potilasta äkkiä vaimon luo kotiin: orgasmi on alkamassa…
Kansan patologisen hitauden ohella tässä pistää silmään erittäin erikoinen ääntämys, samaa kirjainta saattaa olla jopa neljä peräkkäin… Lisäksi äännetään ihan oikeastikin suomalaisittain, esimerkiksi d -siis t:ksi. Yllättäen suhuäänteetkin sujuvat, myös ns. hämähäkkiässä, joita tulee jopa kolme peräkkäin… Hauskaa väkeä nuo suomalaiset, muistuttavat hieman ukrainalaisia tässä suhteessa!
Suomalaisten ja ruotsalaisten suhteita esitellään myös ja yleensä suomalainen on tavalla tai toisella parempi naapuriaan. Esimerkiksi norjalainen, ruotsalainen ja suomalainen päättivät uida Atlantin yli. Norjalainen lähti ja palasi viiden metrin päästä takaisin: en jaksa enää. Ruotsalainen teki saman kymmenen metrin päässä. Sitten lähti suomalainen ja ui viiden metrin päähän vastarannasta. -En jaksa enää, tuumasi hän silloin ja lähti uimaan takaisin.
Toisessa jutussa ruotsalainen ampui sorsan, joka putosi suomalaisen pihaan. Jälkimmäinen vaati sitä itselleen ja kun toinen ei suostunut, päätettiin ratkaista asia siten, että kumpikin löisi toista ja se, joka vähemmän valittaisi, saisi saaliin. Ensimmäisenä oli suomalaisen vuoro ja hän potkaisi ruotsalaista kunnolla jalkojen väliin. Tämä nousi vaivoin pystyyn ja vaikersi, että nyt oli sitten hänen vuoronsa. -Pyh, mitäs tuosta, pidä sorsasi, tuumi suomalainen.
Suomalaisten suuri maine internetin käyttäjinä on muuten todettu suomalaisen tutkimuslaitoksen toimesta. Netti on peräti sadalla prosentilla kansasta. Tutkimus suoritettiin netissä…
Suomalaiset muuten sietävät kylmää hyvin. Kuvitteellisessa esimerkissä muut Euroopan kansallisuudet kuolevat sukupuuttoon ilman kylmentymistään kylmetessä. Suomalaisetkin alkavat reagoida, kun lämpötila laskee alla sadan. Kun pakkasta on 183 astetta, alkavat suomalaiset lehmät valittaa, ettälypsäjillä on kylmät kädet. Kun kylmyys on -273 astetta, sanoo suomalainen: ”perkele, ulkona on kylmää!” Kun päästään (mahdottomaan) -300 asteeseen, helvettikin jäätyy ja suomalaiset voittavat euroviisuissa…
Toisen vitsin mukaan Suomessa oli lämpöaalto ja mittari nousi kesällä 5 asteeseen. Monilla todettiin sulamisvaurioita.
Mukana on myös klassinen vitsi siitä, kun Hitler, Stalin ja Mannerheim käskivät miestään hyppäämään ikkunasta. Mannerheimhan siinä voitti, myös tässä venäläisessä versiossa
Rajavartijat eivät muuten ole suurten valopäiden maineessa ja heidän ääntämyksensäkin on aitosuomalaista, mikä aiheuttaa väärinkäsityksiä. Eräässä vitsissä tulee rajalle auto, jonka ikkunat ovat läpinäkymättömät. Se on kiellettyä, sanovat rajavartijat. Mars takaisin! Venäläiset avaavat ikkunat. -OK, antaa mennä!
Suomalaiset tunnettiin myös tekniikan tuojia Karjalaan -siitähän on kirjakin. Anekdootin mukaan suomalainen toi Itä-Karjalan sydänmaille moottorisahan ja kehotti kokeilemaan.
Pantiin sahan eteen lauta -meni poikki että surahti. OHO, tuumivat karjalaiset.
Pantiin eteen hirsi -siitä meni, että hujahti. OHO, tuumivat karjalaset.
Myös paksu tukki meni poikki ja taas saatiin hämmästyä OHHOH!
Viimein pantiin eteen ratakiskon pätkä. BRRRrrrlll räsähti saha. ÄHÄ! huusivat karjalaiset.
Sotajuttuja tietenkin on. Yhdessä ovat keskushenkillöinä karjalaiset, jotka katsovat, kun suomalaiset tankit lähtevät Petroskoista. Samaan aikaan näkyy Äänisellä jo neuvostolaivoja. Jaa-jaa, tuumaa karjalainen toiselle: meikäläiset just vasta lähtivät ja omat jo tulevat…
Muuten, kaikki suomalaiset eivät ole hitaita. Kerran kaksi suomalaista kävelivät tiellä, ohi meni jotakin yhdessä suhauksessa ja välähdyksessä. -Mitäs tuo oli? kysyi toinen. Se oli Mika Häkkinen, kansallinen häpeä, tuumi toinen synkästi ja verkalleen.
Suomalaisten temperamenttihan on tunnettu. Kuumat suomalaispojat (kaikkien tuntema ilmaus tulee elokuvasta Metsästyksen kansalliset erityispiirteet, jossa esiintyi Ville Haapasalo) pelasivat kerran jalkapalloa virolaisten kanssa. Neljä tuntia pelattiin ja tilanne oli 0-0. Maalia, joka tehtiin 20 minuuttia loppuvihellyksen jälkeen ei hyväksytty. Niinpä alkoi pikku hiljaa kehittyä fanien tappelu, joka on nyt kestänyt toista viikkoa. Poliisi on silloin tällöin käynyt paikalla…
Minusta nämä venäläiset suomalaisvitsit ovat varsin sympaattisia. Ehkäpä meillä ei olekaan sellaisia mielensäpahoittajia, jotka niistä pahentuvat. Vai olisiko?
Oho
VastaaPoistaSympaattisia niumenomaan !
VastaaPoistaSamaa mieltä. Niin kauan on suhteidemme kannalta hyvä on sävy on tuo. Suurvallan kansalaisille sallittakoon tietty ylhäältä päin katsominen,kauna ja viha olisi paljon vaarallisempaa.
PoistaMenossa on uuden tankkiversion esittely poliittiselle johdolle.
VastaaPoistaEnsimmäiselle tankille annetaan radiolla käsky toimintaan. Tankki syöksähtää liikkeelle, ampuu tarkasti liikkeestä, ylittää esteitä, kahlaa vedessä, jne.
Toinen tankki komennetaan liikkeelle. Se tekee samat temput, mutta vielä vauhdikkaammin.
Tulee kolmannen vuoro. Radiolla annetaan liikkeellelähtökomento. Mitään ei tapahdu. Käsky uusitaan. Ei liikettä.
Kolmannen käskyn jälkeen tankin kattoluukusta nousee pöllämystynyt tsuhna panssarimiehen nahkainen, pehmustettu ja kuulokkeilla varustettu päähine päässään ja sanoo: "Hattu puhuu."
Tuo kyllä toi sävyltään mieleeen tšuktši-vitsit. Kyllä niitäkin on meihiin tsuhniin soviteltu.
PoistaOn hyvin mahdollista, että me suomalaiset olemme suorittaneet tuossa ns. kulttuurisen omimisen ja nostaneet itsemme ansiottomasti päärooliin.
PoistaArvoisa Plogisti, jos meistä suomalaisista kerrotaan naapurissa näin fiksuja juttuja, niin ne ovat vain hienoja kehuja. Oikeastaan en itse kovin paljon havainnut mitään suurvallan ylemmyttä, vaan jopa hienoista kateutta suomalisten suoritutumisessa eri askareista. Olen hyvin tyytyväinen asioioden tilaan!
VastaaPoistaKyllähän ne meistä tykkäävät.
VastaaPoista"Kuumat suomalaispojat"
VastaaPoistaSiihenhän kuuluu tunnettu sanonta: "Sie vie, mie vikisen."
Lappeenrantalainen kaverini oli jälleen krran matkalla Viipuriin, Neuvostoliittoon. Tullimiehet aina riesana, epäilivät kaverusten roudaavan myyntituotteita retkien kulujen kattamiseksi. Kerran tavaroista löytyi helmitaulu. Tullimies tuimana kyseli, että miksi tuo Neuvostoliittoon helmitaulu? Kaverini vastasi: Toveri, vuosihuoltoon tuon.
VastaaPoistaKun suomalaisia lempeällä tavalla moititaan venäläisvitseissä hitaudesta, niin tšuktšeja vastaavasti liian tylysti tyhmyydestä. Siinä venäläiset saisivat mennä hieman itseensä.
VastaaPoistaOlin kohtuullisen pitkään naimisissa tšuktšinaisen kanssa ja hän kertoi, että onneksi myös tšuktšeilla on venäläisvitsejä. Tämän ainakin muistan:
Tšuktši kulkee tundralla ja näkee napaketun. Ampuu sen ja toteaa: "Hienoa! Nyt saatiin kunnon rukkaset".
Seuraavana päivänä tšuktši kulkee taas tundralla ja näkee hirven. Ampuu sen ja toteaa: "Mahtavaa! Nyt saatiin lihaa kuukaudeksi".
Parin viikon kuluttua tšuktši kulkee taas, joutessaan, tundralla ja näkee geologin. Ampuu sen ja toteaa: "Mukavaa! Nyt saatiin tulitikkuja".
Vaimoni lasten isä on luontaiselinkeinotilan isäntä Ivalosta. Poromiehen (entisen) vaimon mielestä käytönnöllisiä ihmisiä.
VastaaPoistaOlin Neuvostoliitossa opiskelemassa 1972-73. Jo silloin tunnettiin "kuumat suomalaispojat", горячие финские парни eli ilmaisu on aika vanha.
VastaaPoistaKiinnostava tieto. Niin olin minäkin, mutta en tuota kuullut. Каждому свое?
PoistaKiinnostavaa myös, että sanontaa käytettiin silloin Kiovassa!
PoistaUskaltaisin kyllä sanoa, että kyseessä oli sarkasmi. Kuka pystyi sanomaan noin nauramatta tai edes hymyilemättä?
PoistaKaukasian pojat kai sitten olivat jöröjä ja jäyhiä...
Kyllä, se oli paikallisten käyttämä luonnehdinta meidän ryhmämme miespuolisista, joiden kuullen sitä ei kyllä ääneen sanottu!
PoistaNiin, se entinen maine raittiina kansana oli silloin jo mennyttä.
PoistaHuumoria tietenkin, mutta hyvin tunnettu käsite: http://lurkmore.to/%D0%93%D0%BE%D1%80%D1%8F%D1%87%D0%B8%D0%B5_%D1%84%D0%B8%D0%BD%D1%81%D0%BA%D0%B8%D0%B5_%D0%BF%D0%B0%D1%80%D0%BD%D0%B8
Poista