lauantai 13. maaliskuuta 2021

Lähetystehtävän suorittajista

 

Hermes Pietarissa ja lähetit muuallakin

 

Pietarissa järjestetään tällä hetkellä paljon virtuaaliopastuksia. Erä suosikeistani on hieman kummallisen Greebanal -otsikon alla toimiva Lena, jonka eloisaa esitystä on ilo seurata, vaikka itse asia olisi tuttukin.

Uusin Lenan ekskursioista keskittyy Hermeksen eli Merkuriuksen hahmoon Pietarin rakennuksissa ja hieman myös Hermeksen toimenkuvaan liittyviin asioihin (https://www.youtube.com/channel/UCh_--zo6Uc3jkzmjW9TQX6g ).

 Hermes oli sekä kauppiaiden että myös varkaiden suojelija ja kuten tunnettua, etenkin valtiolta varastamisesta tuli aikoinaan muuan suuri venäläinen instituutio. Olihan valtavaa armeijaa ylläpitävä valtio ylivertainen teollisuuden työllistäjä eivätkä valtion tilaukset suinkaan aina menneet rehdin kilpailun kautta ja jos menivät, saatettiin siitä huolimatta niin sanotusti vetää välistä.

 Juuri siihen viittaavat otsikon sanat otkat ja raspil. Ja suottako lienee Aristoteles jo sanonut Mercator sine peccamine vix esse potest. Kaikki ne varastavat. Nikolai Karamzin vahvisti huomion oman aikansa osalta.

Klassisia siipikenkäisen ja -kypäräisen Hermeksen kuvia löytyy monen rakennuksen seinämiltä nykyään tuolla uuteen kukoistukseen nousseessa Pietarissa. Luulenpa, ettei niitä Leningradin aikoina edes ollut. Kukaties ne oli varastettu.

Mutta nyt ovat sadat tai kukaties jo tuhannet Pietarin mahtirakennukset saaneet taas entisen loistonsa, mikä on usein merkinnyt melkoista uudelleenrakentamista, näin esimerkiksi Punaisen sillan kohdalla olevan Jugend-tavaratalon kohdalla.

Sieltä löytyy myös käärmeiden koristamaa Hermeksen sauvaa ja sitähän löytyy niin entisen tullikamarin katolta kuin monesta muustakin paikasta ja tietenkin myös apteekeista. Lisäksi on Janusta muistuttavia kaksikasvoisia Hermeksen ja joidenkin muiden jumalien (myös Afroditen) yhdistelmiä ja naispuolinen Hermeskin on tullut kuvatuksi, siis Hermia.

Esimerkiksi Jelisejevin kuuluisan kauppatalon seinämällä Nevskillä Hermes esiintyy pikkupoikien hahmossa. Ylen monimuotoinen on tämä jumaluus, kuten oli hänen toimenkuvansakin.

Hermeshän suojeli kauppiaita ja muita matkustavaisia sekä varkaita, mutta oli myös jumalten lähetti. Siivet kengissä ja kypärässä auttoivat nopeaa siirtymistä paikasta toiseen ja on väitetty, että nykyisen Nike-tuotemerkin logon alkumuoto ovat Hermeksen kenkien siivet.

Tuo lähetti on sekä toimenkuvana että sanana kiintoisa. Suomen kielessä asia on selkeä: lähetti on se, joka lähetetään jonnekin ja sama koskee lähettilästä, joka kyllä puolestaan on saanut mukaansa valtuuskirjeen, joka saattaa antaa hänelle hyvinkin ylhäisen aseman. Englanniksi sana messenger kertoo tehtävän eli mission, joka lähetillä on pelkkä tiedonannon välittäminen. Lähettiläällä se voi olla paljonkin suurempi.

Kuten tunnettua, meidänkin maallamme oli ulkomailla vain lähettiläitä, kunnes sodan jälkeen alettiin lähettää ja vastaanottaa suurlähettiläitä eli ambassadöörejä (ransk. ambassadeur). Venäjäksi tämäkin sana on yksinkertaisesti posol, verbistä poslat, lähettää.

Ennen toista maailmansotaa Neuvostoliitto vältti suurlähettiläs-sanaa, jolla oli paljon porvarillisia rasitteita ja käytti sen sijaan sanaa polpred -polnomotšnyi predstavitel eli täysivaltainen edustaja. Vuodesta 1946 lähtien palattiin tälläkin alalla normaaliin terminologiaan.

Lähetti ja lähettiläs ovat joka tapauksessa yleensä kaksi eri asiaa. Edellinen saattaa olla osuuskaupan tsuppari ja jälkimmäinen taas vaikkapa supervallan täysivaltainen edustaja.

Niinpä on syytä varoa nimittämästä lähettilästä ( ransk. envoyé, engl. envoy, ven. poslannik, lat. legatus) lähetiksi. Hermeksen tapauksessa en kyllä ole asiasta aivan varma. Muhammed joka tapauksessa on suomalaisen koraanin käännöksen mukaan Jumalan lähettiläs, mutta koraaniahan ei edes periaatteessa voi kääntää arabiasta muille kielille.

Sivumennen sanoen, paavin lähettiläs on nuntius. Sana tarkoittaa latinaksi viestiä tai viestintuojaa ja kohtaamme sen vaikkapa sanassa annunciamento tai englanniksi announcement. Sitä sopii käyttää esimerkiksi neitsyt Marialle annetusta ilmoituksesta, it. Annunziata. Angelos ( Άγγελος) eli enkeli tarkoittaa sanansaattajaa eli lähettiä tai viestiä. Jos viesti on hyvä (eu-angelion) on kyse ns. evankeliumista.

Olkoon joka tapauksessa Hermes jumalten lähetti. Sehän on toimeksiantajat huomioiden jo varsin ylevä tehtävä ja joskus myös varsin vaativa, kuten aikoinaan ja varmaan vieläkin on ollut taistelulähetin virka.

Siihen aikaan, kun sotajoukkoja hallittiin rumpujen ja torvien avulla, olivat lähettien välittämät tiedot ja käskyt avainasemassa. Suotta ei shakkipelinkään lähetti ole melkoinen pamppu muiden joukossa. Hermeksen suuria avuja oli aikoinaan viekkaus.

Kauppaliikkeiden asiapojat ja -tytöt eli tsupparit ovat sitten asia erikseen. Enäähän heitä ei edes ole. Ammattikunta oli aikoinaan sangen tarpeellinen ja ymmärtääkseni myös kaikin puolin kunniallinen, mutta kuitenkin rangissa aika paljon alempana kuin lähettiläiden.

Lähetti oli siis itse asiassa kuriiri, mikä tulee latinan sanasta currare -juosta. Ranskaksi se sen mukaisesti oli courier ja italiaksi corriere. Mikäli teksti on kursiivia, se on eteenpäin kallistunutta ja näyttää vauhdikkaalta, juoksevalta.

Venäjäksi kuriirista käytetään usein myös sanaa feldjäger eli siis jääkäri. Jostakin syystä juuri jääkärit eivätkä esimerkiksi rakuunat tai tarkk’ampujat saivat siis kunnian antaa nimensä tärkeiden postien kuljettajille. Jääkärit kevyenä joukkona olikin opetettu liikkumaan nopeasti ja ketterästi ja myös toimimaan itsenäisesti, ehkäpä tässä selitys.

Joka tapauksessa Venäjällä saattaa tietääkseni tänäkin päivänä törmätä postiin, joka toimitetaan feldjegerom, eli kuriiritse. Tai, ei sellaista kyllä kenelle tahansa toimiteta, mutta olympolaisiin piireihin kyllä.

Nykyään on tullut yleiseksi tavaksi kohentaa erilaisten ammattikuntien itsetuntoa komeilla titteleillä. Sellaisen kun saa, tyytyy kyllä pienempää palkkaankin.

Entisten tsupparien sijasta kaupunkimme ovat alkaneet täyttyä pyöräläheteistä, joiden työehdot kuulemma ovat usein ala-arvoisia.

Voisi kuvitella, että komea titteli toisi edes pienen valonpilkahduksen orjuutetun pyörälähetin päivään ja jätänkin pohdittavaksi, eikö heistä voisi käyttää esimerkiksi lähettilään (ruokalähettiläs) nimikettä tai vaihtoehtoisesti termejä nuntius tai legaatti?

Mikäli tällaiset, englanninkielisessä maailmassa huonosti tunnetut termit tuntuvat tehottomilta, voisi enkeli ainakin tuottaa myönteisiä mielikuvia. Siis esimerkiksi siis pyöräenkeli/bike-angel? Militaristisesti suuntautuneille pyörä/ruokajääkärit voisivat tulla kysymykseen etenkin nykyään, kun sellaisia ei enää armeijassakaan ole ja paikka siten näyttäisi tulleen vapaaksi. Asian voisi huomioida myös komealla univormulla.

Tai, mikäli palataan alkulähteille, voitaisiin puhua hermeksistä, joihin kyllä valitettavasti liittyy tuo konnotaatio laittomuuksista ja pitkäkyntisyydestä.

Nämä ideat jätän joka tapauksessa halukkaiden vapaasti käytettäväksi.

15 kommenttia:

  1. "lähettilästä, joka kyllä puolestaan on saanut mukaansa valtuuskirjeen, joka saattaa antaa hänelle hyvinkin ylhäisen aseman. .. Lähettiläällä se voi olla paljonkin suurempi."

    Muhamedista muuten käytetään juuri alkukielessä tuollaista lähettilästä kuvavaa sanaa (Rasul). Kun me perinteisesti olemme käyttäneet hänestä raamatullista termiä profeetta, se vaikeuttaa ymmärrystämme tämän asemasta: profeetta tuo mielen tuollaisen lähetin eli viestinviejän kun kyse on islamin jumalan edustajasta. Lähettilään loukkaaminen on ollut vakava asia, usein jopa sodan syy. Diplomatiassa löhettiläälle kuului koko edustamansa valtion l.valtionpäämiehen arvo.

    Hämeenanttila käyttääkin koraaninkäännöksessään termiä "Jumalan lähettiläs".

    VastaaPoista
  2. Ei sentään valtionpäämiehen, sillä kokonaisuudessaan titteli tapaa olla "suurlähettiläs ja täysivaltainen ministeri", mikä asettaa haltijan asemamaansa hallituksen jäseniin nähden samalle viivalle.

    VastaaPoista
  3. Varsinaiset jääkärit olivat kevyttä jalkaväkeä, so. hajamuodostelmina kahakoivaa valioväkeä. Kenttäjääkärit sen sijaan toimivat Venäjän armeijassa nimenomaan lähetteinä Muistaakseni Paavali I perusti muutaman kenttäjääkärikomppanian, ja termi lienee Venäjällä samassa käytössä edelleen.
    Saksassa taas kenttäjääkärit ovat lähinnä sotapoliiseja; keisariaikana eli ekaan maailmansotaan saakka sitä hommaa hoitavat olivat nimeltään kenttäsantarmeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli tahtomatta mielee GeFePo - Salainen Kenttäpoliisi.

      Vrt. GeStaPo - Salainen valtion (tai valtiollinen) poliisi.

      Poista
    2. Oli se sotapoliisin nimike Wehrmachtissakin Feldgendarmerie.

      Poista
    3. Lyhyt kertaus Saksan sotilaspoliisin historista.

      Keisarillisissa asevoimissa ei ollut rauhanaikana sotilaspoliiseja. Ensimmäisen maailmansodan aikaisen sotilaspolisiin eli Feldgendarmerien rungon muodostivat preussilaiset santarmit. Aluksi komppanioita oli 33, mutta sodan lopussa 115 komppaniaa. Yksiköt hajoitettiin sodan lopussa ja Weimarin tasavallan Reichswehrissä ei ollut sotilaspoliiseja.

      Natsien tultua valtaan armeija (Heer) perusti sotilaspoliisikoulun. Sodan sytyttyä sotilaspoliiseiksi kuitenkin siirrettiin suuret määrät poliiseja. Varsinaisia sotilspoliiseja palveli armeijassa, ilmavoimissa ja Waffen-SS joukoissa, joilla kaikilla oli omat sotilaspoliisivoimat.

      Merivoimien aluksissa ei ollut sotilaspoliseja. Merivoimat kuitenkin perusti vuonna 1940 Marinekustenpolizein jotka käytännössä toimivat merivoimien sotilaspoliiseina tukikohdissa ja niiden lähellä olevilla rannikkoalueilla. Miehistön runko saatiin satamiin, rannikoihin ja kanaviin erikoistuneesta siviipoliiisi organisaatiosta nimeltä Wasserschutzpolizei.

      Rikostutkintaa ja vastavakoilua varten asevoimilla oli Geheime Feldpolizei.

      Rintamatilanteen yhä huonontuessa perustettiin Feldjägerkorps, joiden tehtäväksi annettiin karkureiden jahtaaminen ja myös Ad Hoc taisteluosastojen luominen harhailjoista ja näiden johtaminen sekä vieminen taisteluun. Nämä erikoissotilaspoliisit värvättiin erittäin korkealaatuisesta aineksesta. Joukot koostuivat vain aliupseereista ja upseereista. Joilla piti olla pitkä rintamakokemus ja vähintään rautaristi meriiteissään.

      Lisäksi Saksan asevoimissa toimi vielä muitakin sotilaspoliisivaltuuksin toimivia organisaatiota kuten Streifendienst ja rautatiepartiot.

      Kannattaa muistaa, että Hitler Jungendilla, Organisaatio Todtilla ja Valtakunnan työpalvelulla oli myös omat kurinpitojoukot.

      Kolmannessa valtakunnassa oli lukematon määrä erilaisia turvallisuusorganisaatiota, jotka toimivat poliisin, Allgemeine-SS:n ja erilaisten valtion organisaatioiden alaisuudessa.

      Kannattaa myös muistaa, että myös saksan järjestyspoliisi toimi miehitetyillä alueilla ja yksiköt palvelivat myös rintamalla taistelujoukkoina. Myös Saksan tulli toimi laajalti myös Ranskassa, Puolassa sekä Neuvostoliitossa. Tarvittaessa myös tulli osallistui taisteluun partisaaneja vastaan ja jopa rintamataisteluihin.

      Poista
    4. Sotakirjailija Sven Hassel käytti näistä termiä kahlekoirat, kaulassa olevan metallisen tunnuslevyn takia.

      Poista
    5. Kyllähän se "Kettenhunde" oli todellista saksalaista sotilasslangia, "Landser-Sprache":

      http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Soldat/Landserausdruecke-R.htm

      Tuo slangi oli osittain kekseliästä, kuten "Himmelfahrtskommando", joskus taas aavistuksen verran kryptistä, kuten "Hurratüte".

      Poista
  4. Lähettiläiden, kuten lähettien arvo ja merkitys riippuu siitä, ketä he edustavat. Posti oli ennen muinoin kruunun tärkeä toimialue ja sen virkamiehet nauttivat erityistä suojaa. Hyökkäys kuninkaallisia tunnuksia kantavaa postiljoonia vastaan suuntautui myös itse kuningasta vastaan. Usein posrtinkuljettajalla oli myös ase ja tietenkin oikeus käyttää sitä tarvittaessa.
    Kun ajattelee nykyisiä lähettejä, kannattaisi heidän arvovaltansas kohentamiseksi varmaankin korostaa heidän suhdettaan lähettävään tahoon. Pizzankuljettajista voisi tehdä pizzakeisarin erityisvaltuutettuja, jotka toisivat joka kerta tervehdyksen myös lähettäjältään.
    Pelkkä tavaran siirtäminen paikasta toiseen on työtaä vailla loistoa ja hohtoa, jonka voisi tuoda oikea tarina ja ulkoinen hahmokin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvokuljetuksiin erikoistuneet vartijat painottavat aina, että he eivät ole vartijoita vaan arvokuljettajia.

      Lain mukaan he kuitenkin ovat vartijoita ja he käyttävät vartijan tunnuksia ja heillä on vartijakortti, mutta he eivät omasta mielestään ole vartijoita.

      Hybristä kuitenkin uhkaa käteisen rahan hidas mutta vääjäämätön väheneminen. Käteistä rahaa kuljetetaan ja pankkiautomaatteja täytetään paljon vähemmän kuin 90-luvlla.

      Poista
  5. Itse asiassa kannattaisi ehkä ottaa käyttöön harvoin hyödynnetty emissaarin käsite ja sana.
    Emissaarihan on tavallaan emission eli päästön toteuttaja, yleensä hänen mukanaan on päästetty matkaan jokin salainen tai muuten tärkeä missio. Tällä nimellä karahteerataan esimerkiksi tiettyjä salaisen palvelun agentteja kuten Boris Jartsevin nimellä vaikuttanutta lähetystösihteeriä.
    Sitä paitsi nimike tuo mieleen sanan komissaari, joka nykyään taas on suuressa suosiossa.
    Miltäpä kuulostaisi ja näyttäisi, kun pizzakeisarien emissaarit risteilisivät vaikkapa Helsingissä.

    VastaaPoista
  6. Ruokalähetille pontevampi nimi voisi olla Deus Wolt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja risti univormussa. Muhamettilaisille Rasul-ullah ja puolikuu, ettei tulisi paha mieli.

      Poista

Kirjoita nimellä.