torstai 24. maaliskuuta 2022

Pois paha henki!

 

Apage, Satana!

 

Nimikuulu Aleksandr Dugin vaati tässä hiljattain, että liberalismi olisi ajettava Venäjältä pois kuin pahat henget ikään (ks. https://zavtra.ru/blogs/traditcionnie_(i_netraditcionnie)_tcennosti )

Moinen eksorkismi ei ole vain yksinäisen hullun päässä syntynyt ajatus. Voidaan sanoa, että itse asiassa sillä on syvät juurensa myös länsimaisessa traditiossa, mutta vallankin sen itäisessä muunnelmassa, siis itäisen kirkon opissa.

Izborskin klubissa (ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=izborskin+klubi ), jonka alle mahtuu monen sorttista länsimaiseen kulttuuriin nähden kriittistä porukkaa uskonnollisista piireistä fasisteihin ja stalinisteihin saakka on onnistuttu nähdäkseni saavuttamaan jonkinlainen konsensus sen suhteen, että Venäjän sielun pelasti liberalismilta kommunistinen kausi. Se eristi ihmiset siltä saastalta, jota länsimainen kulttuuri suolti uumenistaan.

Jo 1800-luvulla venäläisten slavofiilien ja muiden lännen vastustajien piireissä Eurooppaa (ja myös vähemmän tärkeää Amerikkaa) pidettiin rappeutuneina ja aidon kristillisyyden hylänneinä (ks. esim. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=leontjev ). Venäjällä aito, nöyrä hengellisyys sen sijaan oli säilynyt etenkin maaorjuuden ajan kyläyhteisössä, erityisesti lukutaidottoman rahvaan keskuudessa.

Vaikka Venäjä oli köyhä ja kurja, sillä oli sanottavanaan maailmalle uusi sana, todisti myös Dostojevski. Ihmisen määränä tässä maailmassa ei ollut tavoitella onnea aineellisen hyvinvoinnin ja ajallisen menestyksen merkityksessä. Ylpeän ihmisen oli nöyrryttävä ja kumarrettava mammonan ja saatanallisten himojensa sijaan oikeutta ja totuutta, jotka olivat Jumalasta.

Itse asiassa koko demokratian aate oli jumalaton. Sehän lähti siitä ajatuksesta, että oikeus ja totuus päätetään äänestämällä. Äänestyksessä vahvempi osapuoli aina voittaa ja viime kädessä demokraattinen ajattelu edellyttää, että se, jolla on enemmän kannattajia eli siis voimaa takanaan, saa myös oikeuden ja totuuden puolelleen. Tämähän ilmeni kaikessa alastomuudessaan Puolan valtiopäivillä, tuossa häpeällisessä inhimillisen tyhmänylpeyden ja muun länsimaisuuden linnakkeessa (ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=puolan+valtiop%C3%A4iv%C3%A4t ).

Mutta Jumala ei ole voimassa, vaan oikeudessa ja totuudessa: а Бог не в силе, а в правде. Oikea, nöyrä kristitty kumarsi totuuden edessä, vaikka se olisi ollut vastoin hänen etujaan. Siksi hän myös hyväksyi mukisematta itsevaltiaan hallitsijan vallan eikä vaatinut itse omine pyyteineen päästä valtaa käyttämään.

Slavofiileille Eurooppa oli jumalattomuuden ja saastaisten himojen, eli demokratian ja hedonismin temmellyskenttä, jossa palvottiin Jumalan sijasta ihmistä ja nimenomaan turmeltunutta himojensa orjaa ja suvaittiin hänen syntejään ja paheitaan.

Ortodoksinen ihmiskäsitys ei kuitenkaan tuominnut ihmistä sinänsä. Ihmisellä oli näet mahdollisuus jumalallistua, Jeesus Kristus oli jumalihminen ja pyhät ihmiset olivat kukin omalla tavallaan kehittyneet pyhyydessä. Jumalihmisen saatanallinen vastakohta oli sen sijaan ihmisjumala, ihmisen itsestään luoma epäjumala, jollaisesta esimerkiksi käyköön on vaikkapa Dostojevskin Riivaajien Stavrogin.

Koska ihmisellä oli tuo pyhittymisen, jumalallistumisen mahdollisuus, on sankaruus Venäjällä todellisempi asia kuin lännessä. Suuret ihmiset ovat todella suuria, eivätkä viime kädessä pelkkiä tahdottomia alhaisten pyyteidensä orjia, kuten freudilainen paljastava psykologia, entlarvende Psychologie todistelee.

On sanottu, että venäläinen kulttuuri on esifreudilaista, mikä mielestäni antaa avaimen sen ymmärtämiseen. Kun meilläkin jo rutiininomaisesti etsitään ihmisen persoonallisuuden dynamiikan lähteitä milloin anaalisesta sadismista, milloin oraalisesta reseptiivisyydestä tai oidipuskompleksista, ajatellaan Venäjällä kilvoittelevan ihmisen voivan päästä tällaisten paholaisen voimien orjuudesta vapaaksi ja yhä lähemmäs jumalallisuutta.

Kun lännessä vaikkapa ”isänmurhan” käsite on aivan salonkikelpoinen ja jopa tieteellisenpä pidetty, on se esifreudilaisessa ajattelussa rienaava ja häpeällinen.

Tokihan venäläinen kulttuuri on kolmen vuosikymmen aikana saanut valtavan ruiskeen länsimaista ainesta ja on helppo havaita, että monet sen peruspiirteet ovat tuossa ajassa jo muuttuneet. Aikoinaan väännettiin paljon vitsiä siitä, ettei Venäjällä muka ollut seksiä, kuten eräs rouva oli eräässä kansainvälisessä TV-ohjelmassa sanonut.

Huomaamatta jäi, että hän tarkoitti kaupallista seksiä (ваш буржуазный секс), eli siis seksiteollisuutta ja bisnestä, jossa seksuaalisuus oli pornoistettu eli kaupallistettu ja sitä käsiteltiin tavarana muiden joukossa. Sellaista seksiä ei Neuvostoliitossa todellakaan ollut, mutta nykyisellä Venäjällä sitä tietenkin kyllä riittää.

Joka tapauksessa venäläinen kulttuuri poikkeaa tietyiltä syviltä perusarvoiltaanläntisestä, mikä on todettu kansainvälisillä vertailevilla mittauksilla (ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=WVS ). World Values Survey on julkaissut arvojen karttaa, jossa maan sijainti osoittaa sen arvopohjaa: mitä kehittymättömämpi kulttuuri läntisen hedonismin mielessä, sitä vihamielisempi se on ns. suvaitsevaisuudelle esimerkiksi kaikenlaisen seksuaalisuuden sallimisen mielessä.

Tuossa kartassa Ruotsi on ollut kaikkein pisimmälle kehittynyt maa, kun taas islamilaiset maat ovat häntäpäässä. Venäjä ja entiset kansandemokratiat ovat olleet suhteellisen lähellä toisiaan, mutta maiden sijainnissa tapahtuu koko ajan myös liikettä.

Nykyisen tilanteen ymmärtämiseksi kannattaa ottaa huomioon se, ettei amerikkalainen arvojen järjestys ole vielä täysin juurtunut Venäjälle, vaan siellä vaikuttaa yhä voimakkaasti myös  se vanha arvopohja, joka voidaan havaita jo 1800-luvun filosofiassa ja varmasti myös vielä sitä vanhempien aikojen toiminnassa ja ajattelussa.

Sangen vastenmielinen ja myös uusi ilmiö on, että Venäjän ortodoksinen kirkko, joka perinteisesti on ollut hallitsijan valtaa tukeva, on nyt siunannut jopa sen saatanallisimmat aseet eli strategiset ohjukset, jotka on tarkoitettu kuljettamaan ydinaseita (ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=amiraali+ushakov ). Myös vuonna 1903, juuri ennen Japanin sotaa kanonisoitu Serafim Sarovalainen on uuden tulkinnan mukaan ydinaseidenkin suojelija.

Tavatessaan lentoemäntiä naistenpäivän merkeissä Putin totesi, että sattumoisin nyt vietetäänkin voittamattoman pyhän amiraali Ušakovin päivää ja lausui sen kunniaksi muutamia kuolemattomia ajatuksia. Nyt en saa sivua kremlin.ru auki voidakseni linkata niitä tähän.

Mainittakoon, että Ušakov yhdessä voittamattoman Suvorovin, pyhän Aleksanteri Nevskin, amiraali Nahimovin ja generalissimus Kutuzovin kanssa olivat niitä historian henkilöitä, jotka Stalin Suuren isänmaallisen sodan aikana nosti historian pimennoista auttamaan taistelussa saksalaisia vastaan. Samalla mobilisoitiin valtion ja puolueen (!) avuksi myös kirkko, joka hoiti roolinsa kunnialla, vaikka oli vielä äskettäin ollut julmien vainojen kohteena.

Kirkolla oli tuolloin tehtävänään taistella natsismia ja kansanmurhaa vastaan eikä sen innokkuutta ryhtyä tähän taisteluun kannata ihmetellä. Nyt sitä sen sijaan on kutsuttu taisteluun venäläisen fasismin ja kansanmurhaan verrattavan hävityssodan puolesta, mikä on syystä herättänyt suurta närkästystä myös muissa ortodoksisissa kirkoissa.

Mitä tulee liberalismin ajamiseen pois Venäjän valtioruumiista, siinä on kyseessä aidommin uskonnollinen ja ortodoksisen kirkon tuhatvuotisten perinteiden mukainen rooli. Todettakoon joka tapauksessa, että myös Venäjän ortodoksisessa kirkossa on ollut useita hengenmiehiä, jotka ovat protestoineet esipaimenensa ylilyöntejä vastaan. On kiinnostavaa nähdä, miten yhtenäisenä kirkko pystyy seuraamaan nykyisen arkkipiispansa jäljessä.

69 kommenttia:

  1. ”Moinen eksorkismi ei ole vain yksinäisen hullun päässä syntynyt ajatus.”

    Venäjän saatanallinen olemus on paljastunut jo luuytimiä myöten. Olemuksen opettajana vuosisatojen aikana oli tietysti Iivana Julma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen kuullut, että Moskovan venäläiset alkoivat mongoolien Kultainen orda veronkantajiksi ja ovat siittä saakka uhitelleet rajanaapureilleen.

      Poista
    2. "Iivana Julma"

      Erittäin tärkeä historiallinen seikka on mm. se, että Iivana Julman kirjasto/arkisto ovat yhä vieläkin tutkijoiden ulottumattomissa.

      Poista
    3. Oma käsitteistö on että uskonto merkinnee eri asiaa miehelle kuin naiselle.
      Käsittääkseni Iivana Julma ei aikanaan välittänyt muslimien hajusteista, jonka johdosta valitsi kreikkalaisten näkemyksen kristillisyydestä. (Jos taas lukee Kaarli Arffmannin teoksen Kristinuskon historiasta niin itselle jäi kuva että tuo tuuppaa hajoamaan tasaisin väliajoin. Liekkö uskon puute vai enempi että väki tahtoisi muuta?).
      Antropologisesti taas organisaationa kirkon symboliikka ja kaikki siihen kuuluva on omalla tavallaan aivan tajuton. Tarkoittaen lähinnä historiallista jatkumoa antiikin päivistä nykyhetkeen. Omalla tavallaan se on vain ihmeellistä. Samalla kun päätynen pohtimaan suomalaisena mitä tekemistä itsellä on antiikin aikaisilla tapahtumilla? Ei mitään ja kumminkin kulttuurihistoriassa on asioita mitä vain ei voi sivuttaa, kun ne jostain syystä ovat tärkeitä.

      Poista
  2. Mitä on pohjimmiltaan "liberalismi", jota tulisi joko kannattaa tai vastustaa? Yleensähän se esitetään taikasanana joidenkin poliittisten pyrkimysten yhteydessä, minkä avulla oikeutetaan tämä poliittinen pyrkimys. Se voidaan näistä julkisista mielipiteistä päätellä, että se mielletään taantumuksen ja konservatiivisuuden vastakohdaksi. Venäjällä näyttäisi lännestä poikkeavasti eläneen vahva traditio "liberalismismista" kielteisenä käsitteenä, jolloin sitä tietysti pitää käyttää vastustettavien asioiden yhteydessä. Kummassakin tapauksessa "liberalismi" on leimakirves jollekkin asialle tai pyrkimykselle, eikä sillä itsellään ole syvemmin määriteltyä sisältöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liberalismi on porvarien maailmankatsomus, kun taas marxilaisuus työväenluokan. Amerikassa liberaaleilla erheellisesti tarkoitetaan vasemmistolaisia.

      Poista
    2. Tämä on kyllä täysin vanhentunutta. Minä käytän näitä sanoja niiden nykyisessä merkityksessä. Missä muka ovat työväenluokan marxilaiset? Yliopistojen kampuksilla, akateemisissa suojatyöpaikoissa ja suuryritysten johdossa heitä tapaa, mutta työmailla ei.
      Korporaatiokommunismi oli Leninin sydäntä erityisen lähellä. Hän näki suuryritykset, korporaatiot ja trustit tulevan kommunismin rakentajina.

      Poista
    3. Olettaisin kyseen olevan sukupolvestakin.
      Pitäisi erottaa liberalismi aatteena, kun taas markkinaliberalismi on aivan eri asia.
      Mitä juttelin ystävän kanssa (lapsuuden ystävä, tuntenut henkilön jo ennen kouluun menoa) vanhemmistani sanoi hän heitä konservatiivisiksi.
      Itseä tämä hieman hämmensi, mutta hoksasin jossain kohtaa että minkä itse näin ei hän tietenkään nähnyt samaa.
      Tässä mielessä taas se suomalaisuus mitä pidetään "konservatiivisena", vähä puheisuus ja eleisyys, nykykulttuurissa "nähdään" konservatiivisena. (Itse ajatellut että keskitytään vain oleelliseen)
      Vaikka se ei sitä siinä mielessä ole. Ymmärtäne miksi pitäisi olla suuri eleinen tms. jos se ei tule luonnostaan, lähinnä toisilla se persoona vain paistaa sieltä eikä sitä saa lokeroitua konservatiivisesti. Yleensä kyseiset henkilöt hakeutuu taas aloille missä se persoona saanee "elää". Hallinnollisesti henkilö jolla on värikäs ilmaisu tms. Niin ikävä kyllä siinä diplomatia on vaikeaa.

      Poista
  3. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Lännessä ollaan sairastuttu yltiöliberalismiin ja Venäjällä kaivellaan uskonnonhistoriasta ja jopa Neukkulan ajoilta vastalääkkeitä. Vapaus on raskas kantaa, niin kuin länsimaiden wokehöpsöt vakuuttavasti ovat näyttäneet, mutta eipä noilla torjuntakeinoillakaan parempaan päästä.

    Vapaus on kuin viini, se on viisasten juoma. Lännessä älykääpiöt öykkäröivät vapauden pullo kourassaan ja Venäjällä, Kiinassa ja islamilaisissa maissa elellään eriasteisten kieltolakien varassa. Kukin näkee kyllä kasapäin roskia toisten silmissä, mutta on autuaan
    tietämätön omasta malkastaan.

    Hirveintä on, että parina viime vuonna Länsi on alkanut flirttailla totalitarismin kanssa ja idän puolen maissa sekin tuntuu vain lisänneen uskoa, että perinteinen kieltolakien tie on se ainoa oikea malli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iskua seuraa varsin usein vastaisku. Totalitaristit sitä tuntuvat harvoin oppivan, vaikka meillä on esimerkkejä karun kohtalon kärsineistä: Ranskan jakobiinit, Suomen punakapinalliset, Rote Front Saksassa.

      Luotan kuitenkin demokratiaan. Meikäläiset totalitaristit ovat onneksi laskussa.

      Poista
    2. Viimeiset kaksi vuotta ovat näyttäneet demokratian haurauden. Pikkuisen pelkoa porvarillisen puseron alle, niin ihmiset luopuvat mielellään vapauksistaan ja jotkut suorastaan vaativat niitä poistettavaksi.

      Poista
  4. Jumalihminen ja ihmisjumala, näistä titteleistä tuntuu olevan nyt ainakin Olumpia-tason kisa meneillään useammassa jos toisessakin kinkerpiirissä.

    VastaaPoista
  5. "...Venäjän sielun pelasti liberalismilta kommunistinen kausi. Se eristi ihmiset siltä saastalta, jota länsimainen kulttuuri suolti uumenistaan."

    Väitehän ei ole täysin väärä. Tarvitsee vain katsoa Puolaa, Baltian maita, Visegradia jne. Paljon parempi tila heillä nyt on kuin meillä.

    VastaaPoista
  6. "Venäjällä aito, nöyrä hengellisyys sen sijaan oli säilynyt etenkin maaorjuuden ajan kyläyhteisössä, erityisesti lukutaidottoman rahvaan keskuudessa...Ihmisen määränä tässä maailmassa ei ollut tavoitella onnea aineellisen hyvinvoinnin ja ajallisen menestyksen merkityksessä...Itse asiassa koko demokratian aate oli jumalaton...Siksi hän myös hyväksyi mukisematta itsevaltiaan hallitsijan vallan eikä vaatinut itse omine pyyteineen päästä valtaa käyttämään."

    Kuulostavat kyllä ideaalisilta alamaisilta kelle tahansa "oikeutta ja totuutta" edustaville hallitsijoille - kuten Iivana IV, Pietari I, Lenin, Stalin ja sitten tälle viimeiselle. Kyllä tuolle kalliolle voi rakentaa Imperiumin. Se voi sitten käännyttää harhaanjohdetut veljet lännessä, ne, jotka haaveilevat demokratiasta ja muusta yksilöllisestä hömpötyksestä sen sijaan, että haluaisivat varauksetta ja kuuliaisesti palvella Asiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei autokratia mitenkään väistämättä huono ole. Siitä on tuhansien vuosien kokemus. Liberaali demokratia pystyy aivan yhtä suureen rappioon ja mädännäisyyteen, ja näköjään väistämättä myös ajautuu sellaiseen. Nyt olemme vielä todistamassa liberaalin demokratian totalitaristista vaihetta.
      Kiinassa ilmeisesti pidetään hyvänä Taivaan mandaatin periaatetta. Hallitsijalla on velvollisuuksia, jos hän haluaa säilyttää tämän Taivaan mandaatin.
      Seuraava artikkeli on erittäin hyvä. Ennustan vain, että suuri(-n?) osa lukijoista keskittyy kuolaamaan sitä, _millä sivustolla_ se on julkaistu täysin itse sisällön ohittaen:
      https://www.unz.com/article/the-retreat-of-the-oligarchs/

      "Given a chance to vote in a national election, the people will support and elect a strong right-wing leader with a populist agenda. This is not speculation, this is simply the result of watching the last several centuries of political trends in the world. After the populist champion takes office, people, at the first opportunity, intend to transfer to him all the earthly power he needs to solve the problems that plague the country. If he succeeds in this, the people will bless him, wish him long years in office, and hope that he comes up with a reliable succession strategy. Few will work themselves up into a lather at the idea that the sacred democratic principle of separation of powers, term limits, and so on are being violated. "

      Demokratian rappiosta nousee _aina_ Caesar (tai Napoleon).
      Aina.

      Poista
    2. Jo muinaiset kreikkalaiset tunsivat kolme hyvää valtiomuotoa, jotka olivat monarkia, aristokratia ja demokratia. Niillä oli kolme kevotonta vastinparia, jotka olivat tyrannia, oligarkia ja oklokratia eli rahvaanvalta. Ja kehityskulun nähtiin menevän niin, että monarkia rappeutuu tyranniaksi, jonka korvaajaksi nousee aristokratia, joka rappeutuu oligarkiaksi, jonka korvaajaksi nousee demokratia joka rappeutuu oklokratiaksi, jonka taas korvaa monarkia. Ei se ehkä aivan noin yksinkertaista ole, mutta ei voi sanoa, etteikö tuossa hyvin olisi paljon perää.

      Poista
  7. >…Vihavainen: Nyt en saa sivua kremlin.ru auki…

    No, se johtuu tästä meidän sotasensuuristamme, joka näköjään suojelee sinuakin. Jos olet valmis kadotukseen tuomittavaksi, laita VPN päälle ja uskottele tulevasi Venäjältä.

    VastaaPoista
  8. Parhaan kuvan ihmisestä saa katsomalla, mikä saa hänet huutamaan kauhusta ja tuskasta. Jussi Halla-aholta lähti mopo täysin lapasesta kun hän koki länsimaisen liberaalidemokratian olevan uhattuna, ja samalla ilmeisesti totesi kermastonsa olevankin täynnä tyhjää ja tuulta. Halla-aho on yrittänyt korjata liberaalia demokratiaa sen omin keinoin sen sisältä. Tällaiset ihmiset väistämättä lopulta istuvat siinä viimeisessä pommisuojassa yhdessä toiseustieteen maisterien kanssa selittäen kiusaantuneina heille pronominejaan. Siellä istuu myös arvon blogistimme.
    Minä nyt vielä peräänkuulutan vastausta:
    Milloin, miten ja missä liberaali länsimainen demokratia todella _on korjannut_ itsensä. Se, että sanonta kuulostaa hienolta ja syvälliseltä, ei tee siitä vielä väistämättä totta. "How dare you?"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotta vallan pommisuojassa. Olisko se Puten taas pakko ryhtyä erikoisoperaatioon? Mutta entäpä jos hän joutuukin sinne itse?

      Poista
    2. Tämä on se metaforinen pommisuoja tai juoksuhauta, jossa vedetään ideologisen kypärän nauhaa tiukemmalle, kun oma maailmankuva ja itselle rakkaimmat asiat ovat todella uhattuina. Valitettavan usein se myös konkretisoituu oikeasti sellaiseksi.

      Poista
    3. Jääpi nähtäväksi. Vastaa sinä nyt tähän, kun kukaan ei näytä vastaavan:
      Milloin, miten ja missä liberaali länsimainen demokratia todella _on korjannut_ itsensä.

      Poista
    4. "Milloin, miten ja missä liberaali länsimainen demokratia todella _on korjannut_ itsensä."

      Esim:

      - Englanti suhteessa Hitleriin maaliskuun 1939 jälkeen

      - USA Vietnamin sotaan Pentagonin papereiden julkaisun jälkeen

      - USA Watergaten jälkeen

      - joka kerta kun valta vaihtuu vaaleilla

      - joka kerta kun virheellisiä hallintokäytäntöjä muutetaan kun vapaa media nostaa epäkohdat esille.

      Poista
    5. Patenttivastaus olisi varmaan Sveitsi, mutta se ei varsinaisesti ole liberaali, koska siellä alueet ilmeisesti voivat demokraattisella päätöksellä kieltäytyä niin sanotuista liberaaleista arvoista.

      Demokratian ei siis välttämättä tarvitse olla liberaalia ainakaan siinä mielessä missä liberalismi nykyisin käsitetään. Siis eräänlaisena libertinisminä.

      Poista
    6. "
      - Englanti suhteessa Hitleriin maaliskuun 1939 jälkeen

      - USA Vietnamin sotaan Pentagonin papereiden julkaisun jälkeen

      - USA Watergaten jälkeen

      - joka kerta kun valta vaihtuu vaaleilla

      - joka kerta kun virheellisiä hallintokäytäntöjä muutetaan kun vapaa media nostaa epäkohdat esille."

      Täysin merkityksetöntä piiperrystä. Libraali demokratia ei noissa esimerkeissä suinkaan korjannut _itseään_, vaan pukuaan.

      Poista
    7. Sitäpaitsi tuorein esimerkkisi on viidenkymmenen vuoden takaa. Demokratiaa itseään ei korjattu. Ehkä ei vielä ollut edes kovin paljon korjattavaa.

      Poista
    8. Minkälainen olisi sitten ihanteellinen malli demokratialle?

      Poista
    9. Demokratia ei ole koskaan missään toiminut, ei edes Ateenassa. Tasavallat ovat pärjänneet hivenen paremmin, mutta nopeasti nekin ovat romahtaneet. Jonkinlainen prinsipaatti tai Englannin kuningas 1200-luvulla.

      Poista
    10. "Jonkinlainen prinsipaatti tai Englannin kuningas 1200-luvulla."

      Siitä vaan kansanliike työ perustamaan, Galigulan, Neron, Domitianuksen sekä Juhana Maattoman tiellä eteenpäin, Venäjän ja Putinin puolesta länttä vastaan!

      Harvinaisen osuva nimimerkki muuten.

      Poista
    11. "Demokratia ei ole koskaan missään toiminut". Tuohan ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Mikään hallintomalli ei ole tuottanut niin paljon hyvinvointia ja vaurautta kuin demokratia. Kannattaa vaikka vilkaista kansantulotilastoja tai jos se ei tunnu hyvältä, sitten niitä onnellisuustilastoja. Sen sijaan on syytä kysyä, kykeneekö demokratia puolustamaan itseään niin siäistä rappeutumista kuin ulkoisia uhkaajiakin vastaan. Onko se kyllin vakaa pidemmälläkin aikavälillä? Ja tähän pienen mutkan kautta liittyy myös se "liberaali demokratia", joka on jonkinlainen käsitekummajainen. Demokratian minä kyllä ymmärrän, mutta mikä on se "liberaali demokratia". Kun selviä käsitteitä ryhdytään pöhättämään lisämääreillä, niillä on tapana muuttua suorastaan vastakohdikseen, esimerkkinä se kansandemokratia, jossa ei ollut demokratiaa eikä kansalla asioihin nokan koputtamista.

      Poista
    12. "liberaali demokratia" onkin tarkoitettu pejoratiiviksi, joka _jossakin määrin_ (suuressakin) kuvaa kohdettaan.
      Mielestäni hallintomallin ei ole tarkoitus tuottaa hyvinvointia ja vaurautta. Jos siinä mallissa sattuu niin käymään, niin se on sivutuote ja ehkä sattumakin. Kiinan hyvinvoinnin ja vaurauden tuottaminen myös kohta heittää väitteesi romukoppaan ihan mitattavalla tavalla. [Hyvinvointivuosi]=hyvinvoinnin määrä x ihmisten määrä x hyvinvoidut vuodet.

      Poista
    13. Yhteiskunnan keskeiset tehtävät ovat talous ja turvallisuus. Niiden tulosten perusteella arvioidaan, kuinka hyvin tai huonosti hallinto on onnistunut. Kyllä hallintomallin tehtävä silloin on hyvinvoinnin tuottaminen tai sen tuottamisen mahdollistaminen. Toki joku vai nähdä yhteiskunnan tehtävät ja onnistumisen kriteerit toisinkin, mutta silloin hänen tehtävänsä on esittää oma vaihtoehtonsa ja saada sille kannatusta.

      Kiinan kehitystä on ilman muuta syytä katsoa tarkoin. Se on saanut aikaan huimia tuloksia köyhyyden vähentämisessä ja vaurauden lisäämisessä. Tämä kehitys alkoi Maon kauden jälkeen Dengin uudistuksilla, jotka merkitsivät siirtymistä markkinatalouden ja demokratian suuntaan. Talous kehittyy omalla dynamiikallaan ja politiikan muutokset näkyvät siinä viipeellä. Tämän päivän tilanne on Dengin uudistusten vaikutusta ja nykyinen kasvu jatkuu omalla vauhdillaan oman aikansa. Nyt tapahtuvan keskusjohtoisuuden ja ilmeisesti myös autoritäärisyyden lisääntyminen tulee myös vaikuttamaan viipeellä. Sen vaikutukset näemme vasta vuosien kuluttua.

      Kiinan historiassa on toistunut sykli, jossa kyvykäs hallitsija on koonnut maan ja saanut sen nousuun. Samalla hän on lisännyt vallan keskitystä, mikä on hänen vähemmän kyvykkäiden seuraajiensa aikana johtanut kehityksen pysähtymiseen ja maan rappeutumiseen. Aika näyttää, onko tämä sykli jälleen toistumassa.

      Poista
    14. Sen verran annan Catilinalle periksi, että demokratian ensisijainen tarkoitus ei ole tuottaa vaurautta vaan mahdollistaa kansalaisilleen mahdollisimman suuret mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon ja optimaaliset suuret kansalaisoikeudet. Se toteutuu siten, että erilaisten yksilöiden ja ryhmien toisistaan poikkeavat intressit sovitetaan yhteen. Käytännön esimerkki: vuoden 1919 kunnallisvaltuustot, jossa sisällissotaa käyneet tahot joutuivat pelaamaan yhdessä. Sen on sanottu jopa olleen talvisodan hengen alku.

      Kumma juttu, että demokratiaan vaan näyttää liittyvän myös vauraus ja Pohjoismaissa sen tasainen jako.

      Yhteiskuntajärjestelmien vertailusta kukaan ei ole Aristoteleen jälkeen esittänyt merkittävää uutta.

      Poista
    15. "kyvykäs hallitsija on koonnut maan ja saanut sen nousuun. Samalla hän on lisännyt vallan keskitystä, mikä on hänen vähemmän kyvykkäiden seuraajiensa aikana johtanut kehityksen pysähtymiseen"

      Tämä on monarkian achilleen kantapää: se on vastoin biologiaa. Toinen hyvä esimerkki on Ranskan Bourbon-suvun kuninkaat. Samaa ilmiötä näkee kyllä nykyisin perheyrityksessä.

      Poista
  9. Venäjällä on helppo rinnastaa kaikki ns. liberaalit samaan joukkoon so. pilveä polttaviin perinteitä sylkeviin alapäätä ja mammonaa palvoviin Pride-sateenkaarihomo nihilisteihin. Väitän, että näillä kriteereillä onnistuisi liberalismin julistaminen Sodomaksi ja Gomorraksi meilläkin. Kaikki eivät sitä tietenkään uskoisi tai siitä välittäisi. "Rappiolla on hyvä olla - ei rasitu polla", ja löytyyhän se henkinen ryysyköyhälistö meiltäkin.

    Nykyajan suomalaista liberalismia lienee, että ääriliberalismiin ei osallistuta mutta sitä suvaitaan. Saattaapa liberaaliksi tunnustautuva jopa kysyttäessä väittää kannattavansa rappioilmiöitä, vaikkei niihin itse osallistuisikaan.

    Venäjällä puhuttiin vielä vähän aikaa sitten ääriliikkeistä. Ääriliberalismia ei siellä vissiin enää tarvita -liberalismi kelpaa siihenkin tarkoitukseen ja siihenhän se tarvitaan, jotta voidaan tuomita lännen vapaudet ja kumota omat.

    Venäjällä tuskin on mitään toimivaa tarjottavaa liberalismin sijalle. Jään kiinnostuneena seuraamaan, mitä kiinalaiset keksivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän se on Venäjän ongelma. Puheiden tasolle se moraalinen erinomaisuus jää.

      Poista
    2. "...ääriliberalismiin ei osallistuta mutta sitä suvaitaan..."

      Tässäpä se. Kukaan ei viitsi/kehtaa sanoa vastaan ja hiljentää wokeltajaa. Siihen ei koskaan puututa. Suosittelen tähän paikkaan Yrjöperskelettä.
      https://yrjoperskeles.blogspot.com/2022/03/valkoinen-katse.html

      Poista
    3. "Jään kiinnostuneena seuraamaan, mitä kiinalaiset keksivät."

      Miksi heidän pitäisi keksiä jotain uutta? Heillä on tuhansien vuosien kokemus.
      Siili on erinomaisen hyvä elävä fossiili monien samanlaisten tavoin. Ei sen _tarvitse_ keksiä mitään uutta.

      Poista
    4. Kiinalaisilla on tosiaan kokemusta harmonisen yhteiskunnan, joka on vahva sekä sisäisesti että ulkoisesti, rakentamisesta. Ongelmana vaan on, että kaikki sikäläiset harmoniaan pyrkineet valtakunnat ovat kaatuneet lopulta rahvaan hulinointiin tai muuhun rappioon.

      Tarinan opetus: keskitietä on hyvä kulkea. Kiina saattaa tulevaisuudessa näyttää esimerkkiä vaihtoehdosta lännen ääriliberalismille ja yksilön palvonnalle.

      Poista
    5. Kiina itse on kuitenkin säilynyt. Lue Muutosten kirjaa :)

      Poista
    6. Jos länsimainen liberaali Demokratia ei kelpaa ,niin mitä sitten ehdotat tilalle? .Venäjän malliko, väärennettyine vaaleineen korruptioineenko?

      Poista
    7. Missähän räikeimmin vaalit on viimeksi väärennetty? Joe "Diaper" Biden ja 81 miljoonaa ääntä?
      Kyllä minä olen valistuneen yksinvallan kannalla. Eikä sen nyt aina niin valistunuttakaan tarvitse olla. Tiberius hoiti homman todella hyvin. Nerokin miten kuten.

      Poista
    8. Siitä vaan kansanliikettä perustamaan, Galigulan, Neron, Domitianuksen sekä Juhana Maattoman tiellä eteenpäin, Venäjän ja Putinin puolesta länttä vastaan!

      Harvinaisen osuva nimimerkki muuten. (Mites sille alkuperäiselle Catilinalle ja hänen kannattajilleen, jotka nostivat kätensä tasavaltaa vastaan, muuten kävikään?)

      Poista
    9. Miten sille tasavallalle kävikään? Sitä ei koskaan lakkautettu. Muodollisesti se on kai vieläkin voimassa.
      Prinsipaattia tms. ei oikeastaan koskaan voi lähteä perustamaan. Ne syntyvät itsestään, yleensä reaktiona demokratian rappioon, mutta kerran synnyttyään ne sitten kyllä ovat harvinaisen elinvoimaisia.

      Poista
    10. "Catilina, nobili genere natus, fuit magna vi et animi et corporis"

      "Catilina vero longe a suis inter hostium cadavera repertus est, paululum etiam spirans, ferociamque animi, quam habuerat vivos, in voltu retinens."

      Poista
    11. Catilinalla on oman blogin paikka? Blogosfäärin täytyykin nyt muistuttaa mahdollisimman vähän Hesarin pääkirjoitussivua. Lisäksi liian monta lapsellista vuosikymmentä - katteettoman optimismin vuosikymmantä - kiva-kiva-maassa tundran kyljessä. Eli blogin aloittaminenkin on kieltämättä myös viheltelyä pimeässä. -jussi n

      Poista
  10. Vaikka nyt länsimaissa on yhteneväisyyttä, niin kuinka pitkälle se kantaa? Kun sodanvastustuksen joukkomieliala on ohi, niin mitä on tilalla?

    Talouden painopiste on siirtymässä Aasiaan. Euroopan talous on ollut yli 10 vuotta paikoillaan. Kiina on ottamassa johtoasemaa innovaatioissa ja tuotekehittelyssä, mitä sen ei kuulemma ikinä pitänyt voida tehdä autoritaarisella systeemillään.

    Vaikka nyt monet signaloivat yhteenkuuluvuutta, niin mitä tästä on jäljellä vielä parin vuoden jälkeen? Samat länsimaita vaivaavat ongelmat ovat jäljellä ja ongelmien ratkaisu on paljon hankalampaa kuin sodanvastaisten signaalien anto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tässä viime päivinä ole voinut kyllä havaita "sodanvastaista signalointia", kun aseita lähetetään sotaakäyvään maahan, suvaitsevaisto, libulaarimassa, sorvaa pommiuhkauksia Venäjän suurlähetystölle ja nimittelee naapurimaan johtajaa "kaheliksi". Pakotteita sorvataan sitä tahtia, että kohta ei ole muuta keinoa kuin julistaa totaalinen sota eloonjäämisestä. Ei massat enää sotaa vastusta vaan edistävät sitä. Osa toki uskoo vilpittömästi, että joku muu sotii heidän puolestaan, joten vastuuta "liberaalista" ja "demokraattisesta" laumassa tuotetusta vihapuheesta ei tarvitse kantaa, mutta sillä voi kiillottaa omaa kilpeä ja kuulumista oikeaan joukkoon. Vastenmielistä mutta totta.

      Poista
    2. Näin on. Tosin kyseinen henkiilö kyllä onkin kaheli, mikä lieventää asiaa.

      Poista
    3. Tässä nyt olisi sille psykoanalyysille paikka. Mikä on se kermaston arka kohta, johon sattumalta näin kipeästi on osuttu?

      Poista
    4. Quousque tandem... Eipä viitsi selostaa.

      Poista
    5. Ita explica! Minä ihan oikeasti kysyn. Voit antaa vaikka rationaalisen selostuksen aluksi, sekin minua toki kiinnostaa. Torjunta on varmasti voimakasta. Sitäkin kannattaa yrittää ymmärtää ja kuunnella, ihan vaan transferenssin synnyttämiseksi

      Poista
    6. >…Tosin kyseinen henkilö kyllä onkin kaheli…

      Tähän on tultu, tämä on nähty. Professorin dementia on dokumentoitu. Hillumarei!

      Poista
    7. Catilina on tervetullut kommentoija. Tätä blogosfäärin pitää ollakin, muistuttaa mahdollisimman vähän nimihirviö "A-Talkia". Mutta oman blogin paikka myös, toisen blogin ketjuissa uhoaminen on riidan haastamista naapurin isännän tuvassa. (Professori on myös savolainen talollinen.) -jussi n

      Poista
    8. >…toisen blogin ketjuissa uhoaminen on riidan haastamista naapurin isännän tuvassa…

      Hollituvassa ja salissa on vähäisen eri sananparsi. Sivistynyt ja kohtelias henkilö sovittaa oman kielensä kulloiseenkin pirtin tyyliin. Jos naapurivaltion päämiestä lievimmillään kutsutaan kaheliksi, antaa tämä ohjemallin vieraankin puheenparrelle.

      Poista
  11. Alkuperäinen klassinenliberalismi tarkoittaa vapautta jostakin. Se on ainoaa todellista vapautta. Ei ole vapautta ja vastuuta koska vastuu tarkoittaa jonkun vallankäyttöä. Näen punaista kun joku puhuu vastuusta.
    Luonnolliset oikeudet kuten sananvapaus, uskonnonvapaus, yksityinen omistusoikeus, äänioikeus, oikeus omistaa aseita ym ovat olemassa ilman valtiotakin. Eivät ne ole valtion lahjaa vaan olemassa ilman tätäkin.

    Nykyiselle läntiselle liberalismille tämä todellinen vapaus on piikki lihassa. Ehkä näkyvin on loputonta vihaa herättävä amerikkalaisten maansa perustuslain suojaama oikeus omistaa aseita. Marxilaisille ja valtiouskoisille porvareille Suomessa koko käsite luonnollinen loukkaamaton oijeus on mahdoton ymmärtää. Tietysti yksilön vapauden ideaali ei ole Amerikassa kaan toteutunut täydellisenä. Mutta silti tuo rajaseudun amerikkalaisuuden vapauden ideaali on kauneinta mitä lännessä on.

    Mitä Venäjään tulee se on abortti luvuissa maailman huippua. Turmelus ja rappio ovat sanoja jotka tulevat en emmin tuosta maasta mieleen kuin hengen ylevyys. Repin kuvasi aikanaan Ortodoksisen kirkon johtajan pajanallisuuden ruumiillistumana. Kirkko on aina ollut naimisissa valtion kanssa mutta Venäjällä on nähty nyt ääripää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastuu voi aivan hyvin olla olemassa. Rehellisyys, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ym hyveet eivät ole silloin kirjoitettuja lakikirjaan, mutta vapaa mies voi silti kokea niiden velvoittavan itseään. Nythän me emme tarvitse mitään omaatuntoa tai moraalisia pohdiskeluja. Riittää kun tunnemme juristerian kunkinhetkisen kannan.

      Poista
    2. Varsinkin Venäjällä on syytä tuntea juristerian kunkinhetkinen kanta. Nyt voi vankilaan joutua "Sota" ja "hyökkäys" termien käytöstä ,väärässä yhteydessä.

      Poista
    3. Neuvostoliiton piti oleman ylivertaisen vapauden ja elintason tyssija. Putinistinen Venäjä taas on lähimmäisenrakkauden ja moraalin suurvalta -muka. Jonkun pitäisi vielä ottaa asia vakavasti...

      Poista
    4. Vastuu liittynee moraaliin, moraali taas syntiin, mikä taas on kunkin henkilön henkilökohtainen asia.
      Lähtökohdin itse olen vastuussa lapsistani, mutta ymmärtänen etten niitä täysin yksinäni kasvata vaan kulttuuri missä elää "kasvattaa" myöskin. Lapset kun sitten ole jotain minkä voi "omistaa" tai niistä edes tulisi itsensä kopioita. (Jotain säilyy ja omaksuvat ympäriltä jotain mikä voinee välillä aiheuttaa mielipahaa. Jokseenkin ihmettelen miten rauhallisesti isä aikanaan ottanut tatuoinnin ja lävistykset, mutta olettaisin hänen kokemuksien yms. vaikuttaneen siihen ettei niin pienistä hätkähtänyt. Ymmärtänyt vanhemmiten mitä se taas on toisille saman ikäpolven ihmisille viestittänyt. Ihminen kun ole ratioonaalinen. Vaikkakin itse mietin 2vuotta tatuoinnin kohdalla ottaakko vaiko ei). Kun taas katsonen markkinakulttuuria, ymmärtänen että kyse on enempi toistontoistosta, ei se ole niinkään suomalaista kulttuuria (mikä liittynyt enempi kieleen ja agraarikulttuuriin). Mutta suomalaisetkin elää nykyisin teollistuneessa yhteiskunnassa, tarkoittane etteikö sielä olisi niitä tiettyjä moraalisia näkemyksiä mitkä kuulunee kielialueeseen. Lähtökohdin ihmiset kumminkin ovat kilttejä ja tahtovat toisille parempaa. Yksilöillä kumminkin on vapaus itse valita jos ei muuta niin ajatuksensa. Niin uskosta, kuin myös hallinnosta. Eri asia sitten tahtoneeko sitä uskoa.

      Itsellä oli joskus pieni ärsytyskynnys tuosta vastuusta, mutta totesin tulevan mediasta mikä värittänee sanaa väärin. Antanee kuvan että yksilöiden kuuluisi ottaa vastuu, lopulta pahin skenaario kukaan ei kantane. Hieman sama kuin oppivelvollisuus, velvollisuus sana on jo hieman hassu jos tarkoitus on sivistää ja jakaa tietoa lapsille jotta he osaisivat toimia maailmassa.

      Poista
    5. Kyllä minä mielummin uskon Hobbesiin: alussa oli anarkia (kaikkien sota kaikkia vastaan) sitten tuli johtaja/kuningas/valtio. Vapautta on vain siinä rajoissa, joita valtio suo. Ylipäänsä vapaus (ja vastuu) ovat oikeudellia käsitteitä, joita voi olla olemassa vain järjestyksessä yhteisössä l valtiossa. Toivokaamme kuitenkin, että tuo valtio on demokraattinen, se nimittäin optimoi jokaisen kansalaisen vapauden ja oikeusvaltiossa jopa vähemmistöjen.

      Poista
  12. "Suuret ihmiset ovat todella suuria, eivätkä viime kädessä pelkkiä tahdottomia alhaisten pyyteidensä orjia, kuten freudilainen paljastava psykologia, entlarvende Psychologie todistelee."

    Tainnee nekin olla orjia. Missä mielessä on sitten eri asia.

    "Kun lännessä vaikkapa ”isänmurhan” käsite on aivan salonkikelpoinen ja jopa tieteellisenpä pidetty, on se esifreudilaisessa ajattelussa rienaava ja häpeällinen."

    Lännessä ei tunnuta ymmärtävän uskonnollista vaikutetta kokonaisuudessa.
    Siinä missä kielialue oli kyse sitten suomalaisesta, ruotsalaisesta tai vaikka espanijalaisesta miehestä, kussakin eri kulttuuri. Pojat kumminkin katsonevat miehiä ja ottavat heiltä oppia (siinä missä tytöt "apinoivat" naisia) ja oppiensa mukaan toimivat aikuisena.
    Lähinnä uskonnollisesti länsimaisuudessa huomata kristinuskon eri näkemyksiä eri kielialueilla (ollaan kuin yhtä "perhettä"). Suomessa kun on tuo presidentti se "ylin" johtaja, niin jäänyt pohtimaan miten tuo freudin näkemys selvittänee paavin (pyhän isän). Paavi kun kumminkaan instituutiona lisääntymiseen perustune vaan uskoon. Eikä siinä voinne tehdä isä murhaa kun tulijoita kyllä löytynee.
    Mutta suomalaisena pohtinut tuota avioliittoa instituutiona lähinnä naisen kannalta historiassa. Eroa kun tuo paavi ei helposti ole myöntänyt. Olihan tuo Henrik (muista nyt monesko) teloittanut pari vaimoa, siinä missä mitätöi pari liittoa, kun lupaa ei tullut. Jotenkin löytänen sen silti hassuna, iso mies odottaa toiselta mieheltä lupaa. (Ymmärtänen että kyse on valtiopolitiikasta eri ajassa ja eri näkemyksillä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja yski Jumala järjestelmän kautta monikultturismissa tätä on kyllä mielenkiintoista pohtia.

      Poista
  13. "Mitä tulee liberalismin ajamiseen pois Venäjän valtioruumiista, siinä on kyseessä aidommin uskonnollinen ja ortodoksisen kirkon tuhatvuotisten perinteiden mukainen rooli."

    Venäjän valtioruumiin ideologiaan kuului jo Iivana Julman ajoista lähtien postulaatti, että talonpojat olivat ruhtinaiden/aatelisten orjia, mutta ruhtinaat/aateliset olivat keisarin orjia. Nyky-Venäjällä oligarkit ovatkin itse asiassa Putinin omistamia rahapusseja.

    VastaaPoista
  14. Mutta Jumala ei ole voimassa, vaan oikeudessa ja totuudessa: а Бог не в силе, а в правде

    - jotenkin sopii että pravda on suhteellista totuutta tai kuhunkin tilanteeseen sovitettua totuutta.

    Eli kyseessä voi olla puhdas propagandakin.

    Propaganda terminä on aika sopiva tähän yhteyteen, koska jesuiitat käyttivät tätä termiä - "propaganda-toimisto".

    VastaaPoista
  15. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  16. Venäjällä on kyllä uskomaton kyky muuttaa väkivaltala- ja valheoperaatioilla siihen neutraalisti suhtautuvat ihmiset ja valtiot hyvin epäileviksi.

    Tuo vaatii kyllä uskomatonta taitoa, mitä ei kovin monessa maassa ole. Hankala vain ymmärtää, mikä järki siinä on. Maat, jotka eivät ole suurvaltoja resursseiltaan, kun tarvitsisivat liittolaisia. Mikä jäkri on keskikokoisella maalla käännyttää muita itseään vastaan?

    VastaaPoista
  17. Vastaukset
    1. Dente lupus, cornu taurus. Ja ääliö koettaa kunnostautua sillä ainoallaan. Ei kukaan viitsi enää edes sääliä.

      Poista

Kirjoita nimellä.