Kivihiiliautot,
kaikki heidän vihreytensä
Joskus,
muistaakseni 1500-luvulla hämmästyttivät Hollannissa ihmisiä purjeilla
liikkuvat autot. Sellaiselle oli nimikin. Haager Wunderding eli Haagin
kummajainen.
Koska
maanpäällisessä liiketeessä kulkusuunnat ovat kiusallisen rajoittuneita, ei
purjeella liikkuminen pääse oikeuksiinsa. Niin sanotuilla avotuulilla homma käy
päinsä, mutta luoviminen kapealla tiellä on mahdotonta.
Teiden
leventäminen ei ole tässä ratkaisu, joten puhtaalla tuulivoimalla oli ja on
tyydyttävä kuivalla maalla liikkumaan vain rajoitetusti. Ehkä sentään olisi
hyvä varustaa autoja myös koottavalla takilalla ja erilaisilla purjeilla?
Ainakin hiilidioksidipäästöjä ajatellen tällainen kyyti on ehdottoman
optimaalista ja tuuli voisi ainakin antaa puhdasta ja ilmaista lisävoimaa.
Nykyään on yhä
enemmän pyritty siirtymään sähköautoihin, mikä vaikuttaa kovin oudolta
ilmiöltä. Autothan eivät itse lainkaan tuota sähköä, vaan käyttävät muualla
tuotettua. Mikäli autoilijan sähkösopimus sisältää vain tuulisähköä, voidaan
hänen ajoneuvoaan ehkä taas kutsua tuulella käyväksi.
Loogisesti
ajatellen hänen pitäisi silloin pystyä kaarallaan ajelemaan van tuulisella
säällä, muussa tapauksessa hänen autonsa käy sillä voimalla, jolla tuo sähkö
tuotetaan. Ehkä on hyvä varmuuden vuoksi taas mainita, etteivät akut tuota
lainkaan sähköä, vaan ainoastaan sitä varastoivat.
Kun siis
perussaksalainen, Der deutsche Michel (ks. Vihavainen:
Haun deutsche michel tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)) ajelee sähköautollaan,
hän käyttää enimmäkseen ruskohiilellä tuotettua energiaa.
Sähköauton akut
on valistettu erittäin pahasti luontoa kuluttavilla menetelmillä eikä
raaka-aneita niihin edes ole koko maailmassa riittävästi, mikäli ns.
polttomoottoria eli räjähdysmoottoria käyttävät autot halutaan korvata. Koko bisnes
on siis lähinnä lyhytnäköisten ääliöiden ja/tai veijareiden toivotonta yritystä
päästä haistamasta pakoputkesta tulevaa käryä ja sulkea silmät todellisuudelta.
Sen sijaan se
käry, joka ei pakoputkesta tule, nousee
Saksassa ruskohiilivoimaloiden valtavista hormeista, joista syöksyy lähiavaruuteen
valtavat määrät hiilidioksidia yhdessä muiden sinne kuulumattomien yhdisteiden
kanssa.
Miksi ihmeessä sähköauton
muutenkin huonoa hyötysuhdetta (se on hyvä vain akun ja moottorin välillä) on
pitänyt ruveta ruokkimaan luontoa kaikkein eniten tavalla?
Ehkäpä
saksalaiset poliitikot, mukaan lukien maalleen muutenkin kovasti ongelmia
kasannut Angela Merkel, pystyvät antamaan kysymykseen järjellisen vastauksen.
Onhan Saksa aina loistanut sananselittäjillään. Schaffen Sie das wirklich?
Und wie lange noch?
Näin
sivullisena, jota maapalo-raukan raatelu sähköautojen akkujen valmistamiseksi
hirvittää, tulee mieleen yksinkertainen ratkaisu: jätetään kaivostoiminnan ja
autoa kuljettavan voiman väliltä pois kaikki turhat välivaiheet, joista
jokainen syö omalta osaltaan tehoa ja siis tarpeettomasti saastuttaa ja
rasittaa ympäristöä.
Ärhäkkä sähkömoottori
on tietenkin omiaan tuottamaan riemua kuskin infantiilille psyykelle, mutta
kypsä ihminen tuntee vastuunsa ja ajattelee ennen muuta sitä, että
liikennevälineet ovat tapa liikkua paikasta toiseen eikä lapsellinen sirkuksen
korvike, jossa nautitaan kiihtyvyysvoimista.
Mutta miten
saataisiin kivihiili/ruskohiili tuottamaan autoon voimaa ilman turhia välivaiheita?
Olisiko palattava höyrykoneeseen, jonka lämmittäminen on kuitenkin aina aikaa
vievää ja tuhlaavaa sekin?
Teknologia on jo
olemassa. Toisen maailmansodan aikana maassamme oli tuhansittain ns. häkäpönttöjä,
joissa kytevä puu tuotti hiilimonoksidia, jota moottori sitten poltti
hiilidioksidiksi. Jo ennen toista maailmansotaa valistettiin esimerkiksi
Petroskoin traktoritehtaassa myös häkäpönttötraktoreita. Syystä tai toisesta
pönttöjä ei kuitenkaan näkynyt neuvostojen maan kuuluisissa panssarivaunuissa.
Joka tapauksessa
sähköautojen korvaaminen häkäpönttöautoilla on keino säästää valtavasti luontoa.
Järjettömän suuret louhokset litiumin ja muiden vaikeasti korvattavien metallien
hankkimiseksi ja niiden jalostamisen vaatimat luontoa tuhlaavat prosessit
jäävät pois eikä enää ole myöskään sähkön tuotantoon, siirtämiseen ja
varastointiin liittyviä valtavia häviöitä
Häkäpöntöllä kun
ajaa, ei hurskaudella ole rajaa, voisi asian keskeisen eettisen puolen
kiteyttää. Ainakin sikäli kuin pöntöissä käytetään puuta, voidaan puhua
suorastaan kestävästä ja uusiutuvasta energiasta. Hiilidioksidi, joka syntyy ajettaessa,
syntyisi joka tapauksessa ennen pitkää jossakin, orgaanisen aineen hajotessa.
Saksalaisten
suosima hiili on kyllä fossiilista energiaa, mutta monin verroin parempihan on käyttää
sekin suoraan energiaksi kuin järjettömän tuotantoketjun välityksellä.
Mikäli autoissa
olisi lisäksi purjeet, voitaisiin niitä käyttää ainakin lisävoimanlähteinä.
Tolkuttoman kiireen sijasta koko maailma luultavasti rauhoittuisi ja saisi taas
aikaa pohtia filosofisia kysymyksiä. Sehän on ala, jolla saksalaiset aikoinaan
kunnostautuivat, mutta viime sikoinahan sekään ei ole enää tuottanut mitään vakavasti
otettavaa.
Ehkä Saksa voisi
taas kertoa koko maailmalle niin sanotun uuden sanan sen sijaan, että se nyt
hermostuneena touhuaa järjettömien näennäisratkaisujen parissa ja kieltäytyy
näkemästä kovaa todellisuutta?
Kiitos tiedoista! Nämähän mahtavia vehkeitä ovat!
VastaaPoistaHyvä puoli noissa maalla tai jäällä kukevissa purjepeleissä on se, että niissä ei ole juurikaan sortoa. Köli pitää.
VastaaPoistaLuovii tiukkaan, mutta tilaa silti toki tarvitaan.
Kun blogiteksti nyt sivusi Saksaakin, niin antaisin lukusuosituksen Pertti Rönkön kirjalle: Viidennen valtakunnan vieraana. Siinä hän kuvaa hienosti nyky Saksan wokellusta. Rönkkö kirjoitteli Ylellekin freelancerina raportteja Saksasta, mutta suomalainen woke-väki sai valituksellaan Ylen lopettamaan niiden julkaisun.
VastaaPoistaTilasin kirjan kaupasta muutama viikko sitten.
PoistaRönkkö. Täytynee lukea uudestaan, muistaakseni lähes Paavolaisen hengessä mentiin.
PoistaMutta kuten tuolla naapurissa kirjoitin, uskonnoista/ideologioista tuskin pääsemme: kun muinoin oli neuvostososialismia ja natsismi, niin nyt on woke: yhtä tyhmiä kaikki, woke ehkä typerin...
Itse olen vanhan liiton saastuttaja. Ajelen Moto Guzzilla ja mustangilla. Nuo tuulivempeleet ovat hankalia....
Antti Tuurin kirjassa viisitoista metriä vasempaan, kaikki lappalaiset olivat rönkköjä mulle ei ole koskaan auennut, että olikohan sillä jutulla joku tausta..
PoistaSen Rönkön kirjan saa ainakin Amazonilta e-kirjanakin, ei tarvitse odotella postia.
PoistaToinen konsti olisi siirtyä uskomus-. eli agendatieteestä faktaperusteiseen tieteeseen, jolloin saastumisongelma jäisi pelkästään suurkaupunkien ongelmaksi ja maaseutu voisi pikemminkin hyötyä lisääntyvästä hiilidioksidista. Joka tapauksessa homma pitää jättää tieteellisen kehityksen, eikä vihervassaripolitiikkojen ratkaistavaksi.
VastaaPoistaHola Affu, koronakriitikkona taidat uskoa, ettei koronaakaan oikeasti ole? Sehän on vain "uskomus- ja agendatieteen tuotoksia".. Suomessa on pk-seudulla paljon koronatartuntoja, useat tuttavani sairastavat tautia, ja ne on mielestäsi diagnosoitu uskomus- ja agendatieteen (lääketiede) nimissä väärin?
PoistaMitä tulee ilmastonmuutokseen, on aika posketonta väittää, että koko "globaali wokeltava vihervassari-tiedeyhteistö" keksisi päästään ilmastotieteen faktoja ja muuntelisi totuutta - tekaisisi faktuaalisia ja numeerisia mittaustuloksia ilmastosta yli 100 vuoden ajalta. Mihin tarkalleen ottaen perustat tällaisen väitteen? Kenties omaan "uskomus- ja agendatieteeseesi".
Toivon, ettei sinuun ikäihmisenä iske korona eivätkä Epsanjan keväästä syksyyn paahtavat helteet pehmennä ajattelevan ihmisen nuppia aivan kokonaan.
Korona ja flunssa ovat tauteja, raihnaisille jopa vaarallisia. Rokoteongelmat ovat myös todellisia ja ne koskevat sekä nuoria että raihnaisia. Agendajournalismi ja talouspoliittinen tiede ovat myös faktoja. Seuraa rahaa. Lääketeollisuus käyttää mainoksiin ja voiteluun uskomattomia summia ja sitähän niillä riittää, koska hyvinvointivaltiot maksavat ne. Olen ainoa tuntemani ikäiseni 82 v, joka ei käytä mitään lääkkeitä.
PoistaTuo on melkein samaa logiikkaa kuin en ole ajanut koskaan kolaria joten turvavyöt on tarpeettomia menee rahat vain bochin tehtaalle saksaan joka valmistaa niitä kaikkiin autoihin.
PoistaAnonyymille. No ei, vaan parempi vertaus on, että jos suksi ei luista turvautuu kelin mukaiseen voiteeseen, eikä lääketeollisuuden tuotteeseen.
PoistaKiitos Affulle vastauksesta, jokainen näkee asiat tavallaan. On hieno saavutus iässäsi elää lääkkeetöntä elämää.
PoistaLääketeollisuus on tosiaan suuri bisnes ja varmaan länsimainen yhteiskunta on ylimedikalisoitunut, kun kaikkeen tarjotaan ensin pilleriä. Se ei tarkoita sitä, etteivätkö monet niitä pillereitä oikeasti tarvitse. Lääketiedettä toki mielestäni tarvitaan, mutta muistelen sinunkin korostavan sairauksien ennaltaehkäisyä. Uskön, että siinä myös vaihtoehtoiset hoitomuodot tukevat ihmisen kokonaisvaltaiasta terveyttä. Sitten, jos on ns. tilanne päällä, tukeudun itse kyllä lääketieeen apuun.
Mainitusta "selbstfahrende Wagen"ista: "Jeder, sagte man, der mit eigenen Augen sah, wie dieses Fahrzeug nicht dur Pferdekraft, sondern durch Menschenverstand in Bewegung gesetzt wurde, musste dieses nicht der Kunstfertigkeit, sondern Teufelskünsten zuschreiben!" (Allgemeine Wirtschaftsgeschichte des Mittelalters und der Neuzeit, sivulla 521).
VastaaPoistaMiksi purjelentokoneessa ei ole sitä purjetta? Huijausta!
VastaaPoista> Miksi purjelentokoneessa ei ole sitä purjetta? Huijausta!...
PoistaHuijausta pahinta lajia! Olen nähnyt purjekoneiden lentävän täysin tyynellä ilmalla, ja jokainen merellä purjehtinut tietää, että eihän se ole mahdollista.
No kun se purjelentokone purjehtii pystysuorissa tuulissa, ei näissä meille maanmatosille tutuissa vaakasuorissa.
Poista> No kun se purjelentokone purjehtii pystysuorissa tuulissa...
PoistaNostoiksi me purjelentäjät niitä "tuulia" sanomme. Siis auringon lämmittäessä maata ja maanläheistä ilmaa, tämä lämmin ilmamassa nousee vauhdikkaasti ylöspäin.
Purjekone "putoaa" koko ajan, mutta kun ilmamassa nousee tätä putoamista vauhdikkaamin, kone nousee ylöspäin, tai ainakin säilyttää korkeutensa.
Liitokone (glider) olisi tässä mielessä parempi ilmaisu, koska mitään "purjetta ei koneessa ole.
No, liitokoneeksi on perinteisesti sanottu sellaista moottoritonta konetta joka EI pysty nousemaan nousevissa virtauksissa. Eli sanalla on jo määritelmä ja käyttötarkoitus.
Poista”… No, liitokoneeksi on perinteisesti sanottu sellaista moottoritonta konetta joka EI pysty nousemaan nousevissa virtauksissa…”.
PoistaMikä se sellainen kone on, joka ei nouse? Tarkoitatko jotain 30-luvun harjoitelmaa, joka oli rakennettu melkeinpä kakkosnelosista ja joka lähti liikkeelle mäen harjanteelta.
Purjekone on englanniksi ”glider”, eli liitokone. Se lähtee maasta kahdella vaihtoehtoisella tavalla: joko maasta voimakkaan vintturin ja vaijerin hinaamana tai lentokoneen hinaamana. Ja jatkaa siitä eteenpäin matkaansa omin neuvoin. Tällainen kone liitää, eikä purjehdi. Mitä se lentokoneen ”purjehtiminen” oikein tarkoittaisi?
Alkeiskoulutuksen tehtäviin kuuluu, että pilotin pitää pysyä ilmassa tuulivoimalla ja omin neuvoin vähintään viisi tuntia yhtäjaksoisesti.
Onpas ollutkin hurja peli! Ja ilman kuulalaakereita!
VastaaPoistaSähköautoihin liittyy käytännön tekijöiden lisäksi paljon sellaista psykologiaa, jossa toiveet ja halu niiden toteen saamiseen pyrkii kävelemään rationaalisen päätöksenteon yli. Toive vähäpäästöisestä tai päästöttömästä liikkumisesta on tietysti aivan hyvä. Tavoite on rationaalinen. Valitettavasti se on myös vaikea toteuttaa, paljon vaikeampi kuin osattiin ennakoida.
VastaaPoistaSähkömoottori on kerrassaan mainio voimalaite. Se on äänetön ja luotettava eikä itsessään aiheuta mitään päästöjä. Valitettavasti sen tarvitseman energian varastointi on melkoinen ongelma. Akku on surkea energiavarasto. Se on hirvittävän painava ja kallis. Siinä missä polttomoottoriauton energiavarasto eli bensatankki maksaa muutaman kympin ja siihen voi tankata tuhannen kilometrin ajomatkaan tarvittavan energian parissa minuutissa, sähköauton akku painaa puoli tonnia, maksaa parikymmentä tuhatta ja vajaan 500 kilometrin ajoon tarvittavan energian lataus kestää vähintään puoli tuntia. Lisäksi kehitys on tällä alalla ollut tuskastuttavan hidasta. Jo runsaat sata vuotta sitten teillä liikkui rautanikkeliakulla varustettu sähköauto Detroit Electric jonka ajomatka yhdellä latauksella oli pitkälti toista sataa kilometriä. Se oli siisti, äänetön ja luotettava mutta kallis.
Sähkömoottorin ja bensankin eli polttomoottorin energiavaraston ominaisuuksien yhdistäminen olisi tietysti ideaalia. Lähimmäksi tätä pääsevä ratkaisu on lataushybridi eli auto, jossa on polttomoottori ja sähkömoottori ja jonka akut voidaan ladata pistokkeesta. Yhdistyvätkö tässä molempien tekniikoiden parhaat puolet vai molempien ongelmat, on tietysti mielipiteitä vahvastikin jakava asia. Mikään ideaaliratkaisu se ei kuitenkaan ole. Ja tässä alkaa tulla vastaan se psykologia. Kun ongelmaan ei ole löytynyt ideaaliratkaisua, kärsivällisyys on loppunut ja on ajateltu, että ”kyllä se täyssähköauto on jo kyllin hyvä” ja päätetty tunkea se markkinoille. Ja kyllähän niiden ominaisuudet jo alkavat olla käyttäjän kannalta kyllin hyvät akkujen ongelmista huolimatta, mutta onko seuraavana edessä vielä suurempi akkumateriaalien niukkuuden aiheuttama ongelma. Sähköautojen osuus autokannasta on toistaiseksi kuitenkin kovin pieni mutta taistelu akkumateriaaleista käy kiivaana. Ja tuleeko sähköautoista kehityksen tulppa sen takia, että niihin ja niiden tarvitsemaan infraan on investoitu jättiläismäisiä summia.
Suurinta osaa hybrideistäkään ole ei yritety edes saada kuluttamaan vähän kun niissäkin on se, että saadaan enemmän tehoja. Paras keino vähentää energian kulutusta olisi vähentää massaa, mutta toisaalta pienellä massalla varustettu auto jolla pystyy ajamaan muutakin kuin ylinopeutta kehätiellä ei voi olla Teuvo maanteiden kuningas.
PoistaJa viimeinen lauseesi: Hyvin isolla todennäköisyydellä.
Tuo oli hyvä pointti Vihavaiselta muistuttaa siitä todellisesta hyötysuhteesta kun simppelit eivät ymmärrä kuin sen, että sähkömoottorissa on hyvä hyötysuhde ja levittävät sitä sontaa vielä faktana ihan kuin se koskisi koko autoa.
Opiskelijatkin osaa:
https://www.theseus.fi/handle/10024/745375
((googleilemalla eka(eikös tuo virhemarginaali..?))
Asennevammasta/egoismista/peniksestä kärsivien sähköautoissahan tuo hyötysuhde on luonollisesti paljon huonompi.
"se nyt hermostuneena touhuaa järjettömien näennäisratkaisujen parissa ja kieltäytyy näkemästä kovaa todellisuutta?"
VastaaPoistaAjatuksia herättävä blogi. Olisi mielenkiintoista lukea tieteellinen, tarkkoihin laskelmiin perustuva tutkimus tai pikemminkin sen referaatti, kuinka paljon ruskohiilellä tuotettua sähköä käyttävä sähköauto säästää luontoa verrattuna polttomoottoriautoon - vai, hui kauhistus, säästääkö ensinkään!
Varma keino luonnollisesti olisi sellainen yhteiskuntasuunnittelu ja kulttuurinmuutos, jonka seurauksena välinematkustelu ylipäänsä ei ole tarpeen: työpaikat ja kaupat kävelymatkan päässä, parhaat matkat voi tehdä hyvällä matkakirjalla omasta nojatuolista.
En tiedä sinusta, mutta minulle ja liki kaikille tuntemilleni ihmisille joiden kanssa olen aiheesta keskustellut, tuollaisessa muurahaiskaupungissa asuminen olisi se viimeinen naula arkkuun, eli jos en kuolisi ympäristön aiheuttamaan alakuloon jo sinällään, niin todennäköisesti hirttäisin itseni lähimmän sillan kaiteeseen. En ikipäivänä muuttaisi vapaaehtoisesti moiseen paikkaan. En ikinä. Ihmistä ei ole tarkoitettu asumaan kanakopissa käytävän varrella valtavassa kanakoppi läjässä toisten kanakoppiläjien muodostamien röykkiökasojen keskellä.
PoistaJa lisäksi tuollainen filosofia jossa pyrkisimme elämään kukin mahdollisimman vähällä kulutuksella, johtaisi vain maailmanlaajuisesti sellaiseen tilanteeseen että meidän määrämme kasvaisi täyttämään kaiken alan, kaikkien asuessa muurahaispesissä. Näiden muurahaispesien ala kasvaisi täyttämään kaiken maan ja matalat meret siinä samassa. Mitä elämänlaatua ihmiskunnalle ja maapallolle olisi keskittyä tolkuttomaan määrään (no, tällä hetkellä ja tuollaisten puheiden myötä keskitymme siihen) sen sijaan että keskittyisimme kohtuuteen, vähentäisimme määrämme siihen, että kaikkien elintaso olisi miellyttävä, asuisimme vain rajallisilla alueilla ja luonto kukoistaisi kaikkialla muualla? Se tarkoittaisi että meitä olisi pari kolme miljardia max. ja pinta-alayksikköä kohden meidän ympäristörasituksemme olisi merkittävästi pienempi kuin nykyään. Maapallo voisi hyvin ja me siinä sivussa. Olemmeko homo sapiens (viisas ihminen), vai emme?
PoistaEi olekaan, ongelma on vain siinä savanille perhelaumassa metsästäjä-keräilijä keksi kulttuurivallankumouksen, jonka seurauksena meitä on 7 miljardia kanakopeissa. Kysymys on siitä, miten tuo määrä saadaan tyytyväisenä elämään kanakopeissa yms olosuhteissa taikka väkimäärä vähennettyä laadultaan ihmisarvoisen elämän kestävälle noin 500 miljoonan tasolle. Jos ihmiskunta ei tuota yhtälöä ratkaisee, niin luonto kyllä sen tekee. Vaikka ihmiskunta omissa kuolinkouristuksissaan tuhoaisi elämän bakteeritasolle saakka, kyllä siitä vuosimiljardien kuluessa uusi ekologia kehittyy.
PoistaTuulivoima ei ole kusetus vaan yhdessä aurinkopaneelien kanssa kustannustehokkain tapa tuottaa sähköä. Tämän kilpailuedun ne saavuttivat ilman valtion tukeakin jo v.2015. Persut taas Esson baarissa höpöttelevät omiaan.
VastaaPoistaPäästöttömyystavoitteet ja muu ilmastovouhotus on uskonto. Alailmakehän lämpötilaan vaikuttavat tuhannet eri tekijät, yksittäisen tekijän osuutta ei tiedetä. Tämän uuden uskonnon tavoite on sama kuin aiemmillakin: tavisrahvaan rahojen pakkosiirto uskonnonharjoittajain lompakkoihin. Menestys eli dollarimäärät on ennennäkemätön.
VastaaPoistaOnhan se mukavaa huomata että fossiilit ovat niin kovasti ympäristöstä huolissaan kun kyse on sähköautoista.
VastaaPoistaTuuli ja aurinko ovat ihan hyvä lisä perusvoimaan. Siis ydin-, vesi, CHP- ja esim. sellutehtaiden oheistuontantona syntyvään sähköön.
VastaaPoistaSilloin kun tuulee tai paistaa, säästyy vettä altaisiin, jotta on sähköä saatavilla myös yöllä, kaamosaikaan ja paukkupakkasten tyyneen aikaan.
Tuuli ja aurinko ovat huonolaatuista sähköä, energiajärjestelmän loinen. Ne tarvitsevat rinnalleen aina jonkin toisen energiainvestoinnin, joka toimii silloinkin, kun saattumavoimalla ei ole mitään tarjota.
Tuuli ja aurinko ovat loisia myös siinä mielessä, että ne eivät itse tarvitsemaansa varavoimaa maksa eivätkä maksa sitä hurjaa erämaiden tuhoa, metsäkatoa ja salomaiden pirstoutumista leveiden johtokatujen alle, jonka ne aiheuttavat.
Toki tuuli sopii sellaisiin takoituksiin, joille riittää, että vain silloin tällöin tulee sitä energiaa. Mutta tällaisissa hommissa ao. sähköä kuluttavan laitoksen käyttöaste jää matalaksi pätkivän sähkönsaannin takia ja investoinnin kannattavuus sitä kautta tulee haastavaksi saavuttaa.
Tuuleen ja aurinkoonkin sopii siis vanha viisaus: kohtuus kaikessa.
Ja paneelit katolle, ei pelloille, sekä myllyt merelle, ei metsiin.
Kobolttia käytetään myös öljynjalostuksessa...
VastaaPoistaKannattaisikohan muistaa ettei autoilu ole kansalaisoikeus.
VastaaPoistaEntäpä jos se olisi, mutta holtiton sikiäminen ei olisi? Jos väestöntiheys olisi sama kuin Suomessa koko maailmassa, olisi elämämme kestävällä tasolla ja hyvää kaikissa aineellisissa merkityksissä. Sen sijaan että aletaan huonontamaan elämänlaatua, mitä jos alettaisiin toimiin että porukkaa olisi vähemmän? ja tällä en tarkoita mitään kansanmurhia.
PoistaMissä on lueteltu kansalaisoikeudet? niimpä, ei missään. Jos alat estämään autoilua, romautat meidän elintasomme eikä enemmistö ole moiseen lupaa antanut. Jos luulet että annamme joidenkin äärihörhöjen alkaa määritelemään kansalaisoikeuksia omien uskonnollisten ideologioidensa mukaan, saat aikaan sellaisen olotilan jonka häviätte. Ei teistä ole viemään sitä vallankaappausta perille siten kun sen onnistuminen vaatisi. Takaan ja alleviivaan sen. Demokraattisesti ette siihen asemaan pääse että voisitte sanella moiset meille muille.
PoistaVoi surkeutta, pidetään huoli ettei autoilusta tulee kansalaisvelvollisuutta.
PoistaAika monen elintaso ja hyvinvointi nousisi jos älyäisivät ja uskaltaisivat luopua autostaan.
PoistaKun tuulivoima on niin ihanaa, niin risteillään sitten purjein Tallinnaan jaTukholmaan. Aikataulu: katsokaa sääennuste
VastaaPoistaPerillä huomenna tai ensi viikolla, jos luoja suo
Mihinkäs sitä kiire valmiissa maailmassa.
PoistaOn sitten todella huvittavaa seurata suomalaista ilmastokeskustelua. Olipa julkaisualusta sitten mikä tahansa, niin kohta itse ilmastokeskustelu kyllä kuumenee aika paljon enemmän mitä itse ilmasto!
VastaaPoistaEikös noita teitä voisi sähköistää laittamalla vähän pienempiä tuulivoimaloita tien varteen vähän samaan tapaan kuin oli puhelintolppia. Sähkö siirtyisi langattomasti sähköautoihin tielle laitetuista johtimista. Sähköautoissa olisi kuitenkin pieni akku siirtymisessä sellaiseen paikkaa, missä palvelua ei olisi käytössä. Tietääkö muuten kukaan paljonko se sähköauton todellinen hyötysuhde on?
VastaaPoistaMuistelin jonkun laskeskelleen, että se voisi olla 12%
PoistaDieselin luultavasti paljon huonompi jos siihenkin lasketaan mukaan poraukset, jalostukset, jakelut ja kuljetukset.
Poista