lauantai 29. lokakuuta 2022

Venäjän kohtalo

 

Kansallisuuden erityispiirteitä. Vielä Duginin aivoituksista

 

Kuten edellisessä blogissa todettiin, Venäjän jylhä kohtalo on herra Duginin mukaan hallita Euraasian ”sydänaluetta” ja sen myötä lopulta muutakin maailmaa. Ukrainan tilanne on nyt kuitenkin saattanut Venäjän kriisiin jossa ratkaistaan eksistentiaalinen kysymys: ollako vai eikö olla?

Vaaniva katastrofi on torjuttava ja voidaan torjua vain ja ainoastaan aseellisella taistelulla vihollista vastaan. Sitähän historia juuri on. Vain juuri siten Venäjä palaa taas Venäjäksi. Sillä historia merkitsee aina sotaa (И она возвращается в Россию. Потому что история -это всегда война).

Tulee pakostakin kysyneeksi, millä lihaksilla Venäjä oikein voisi hallita koko valtavaa ”Turania” ja Euraasian sydänaluetta. Muuan ilmeisen heikko kohta on sen suhteellisen vähäinen väkimäärä, joka ei vain ota kasvaakseen. ”Passionaariseksi” julistettu kansakunta ei nyt vain hanki monia lapsia vaivoikseen eikä vaikuta kiinnostuneelta oman merkityksensä laajentamiseen lisääntymisen kautta.

Varsinaisesti isovenäläisiä ei Venäjän federaation 143 miljoonasta asukkaasta ole paljonkaan enempää kuin sata miljoonaa. Maassa puhutaan noin sataa kieltäkin.

Mutta onhan maailmassa ollut paljonkin valtioita, jotka ovat antaneet identiteetin sellaisillekin kansoille, jotka puhuvat muuta kuin valtakunnan pääkieltä. Ei Ruotsinkaan suurvalta ollut kansallisesti homogeeninen. Yksi kansa saattaa hyvinkin toimia eräänlaisena herrakansana, joka ulottaa vaikutusvaltansa muihin omalla prestiisillään ja kukaties peräti ”passionaarisuudellaan”, jos sellaisesta käsitteestä puhutaan.

”Geopolitiikassaan” Aleksandr Dugin puhuu ”suuresta kansasta” (bolšoj narod) ja ”pienistä kansoista (malyje narody), joiden kesken tulee vallita jonkinlainen tasapaino. Neuvostoliiton hajoaminen oli katastrofi, joka loi keinotekoisia ja viime kädessä fiktiivisiä pikkuvaltioita, jotka eivät perustuneet millekään muulle, kuin vihalle Venäjää kohtaan, lännen jäljittelylle ja šovinistiselle turhamaisuudelle, julistaa Dugin.

Vihaisena hän vielä selittää, että Suuren Venäjän (Neuvostoliiton) kriisistä ei ryöminyt pois valtioita, vaan pikemminkin romahduksen ja rappion, kuin luovan voiman tuotteita…

Nyt ne menivät sortavan saappaan alle, kun ne aiemmin olivat saaneet olla ”suuren kansan” veljellisessä ja ystävällisessä huomassa. Kun suuri kansa menetti voimansa ja tajuntansa, tuo yhteys alettiin uudelleentulkita koloniaaliseksi, imperialistiseksi diktatuuriksi.

Sodasta sitten pitää nyt jälleen syntymän uudelleen se oikea Venäjä, jonka on jollakin konstilla saatava taas ne muut kansat taas tunnustamaan oma veljellinen suuruutensa.

Tässä jää kyllä kysymään, mistä tuo mainittu viha Venäjää ja venäläisiä kohtaan sitten oikeastaan syntyi. Jos se on kokonaan keinotekoista, olisi joka tapauksessa sen syntymekanismi kyettävä selvittämään.

Toinen kysymys on sitten, miten esimerkiksi ukrainalaisten oletettu veljesrakkaus isovenäläisiä kohtaan saadaan jälleen kukoistamaan sodan, tuon mystisen ihmelääkkeen avulla. Asia on ainakin minulle kovin epäselvä.

Mutta puheet ”suuresta kansasta” ja sen erityislaadusta, joka täysin poikkeaa pienten kansojen vastaavista, ovat tuttuja jo vanhojen slavofiilien ajatuksista.

Nikolai Danilevski ajatteli, että vain tietyillä kansoilla, kuten venäläisillä, on kulttuuria luovaa kykyä, ne muodostavat omia kulttuurihistoriallisia tyyppejään. Pienillä kansoilla, kuten vaikkapa suomalaisilla ei sen sijaan tällaista kykyä ole, mutta ne voivat kyllä antaa panoksensa historiaan hyödyttämällä suuria kansoja, olemalla niiden apuna ja johdettavissa. Silloin ne toimivat venäläisyyden ns. etnografisena materiaalina. Niinpä venäläisyys kulttuurihistoriallisena entiteettinä itse asiassa voi levitä paljonkin laajemmalle kuin varsinaisesti venäläinen kansa.

Neuvostoaikana keksittiin, että Neuvostoliitto oli tuottanut aivan uudentyyppisen ja ennen tuntemattoman  inhimillisen yhteisön, joka oli yhtenäinen neuvostokansa (ks. https://www.booksite.ru/fulltext/1/001/008/103/879.htm ). Eri kansallisuuksien ihmisiä yhdisti nyt kansallisuutta korkeampi ja voimakkaampi yhteinen identiteetti, joka perustui muun muassa yhteiseen kommunismin rakentamisen projektiin. Kaikille oli yhteistä myös erityinen neuvosto-elämänmuoto (советский образ жизни: https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%BE%D0%B2%D0%B5%D1%82%D1%81%D0%BA%D0%B8%D0%B9_%D0%BE%D0%B1%D1%80%D0%B0%D0%B7_%D0%B6%D0%B8%D0%B7%D0%BD%D0%B8 ).

Kyseessä oli tietenkin fiktio, joskaan ei ihan ilman perusteita. Neuvostosysteemi oli luonut samanlaisen mono-organisationaalisen yhteiskunnan ja samanlaisen pulatalouden kaikkialle, itse asiassa se ulottui Elbeltä Keltaiselle merelle. Tuo elämänmuoto poikkesi selvästi niin länsimaisesta kuin itämaisestakin traditiosta.

Länsimaisuus on toista. Siinä nähtiin jo vanhojen slavofiilien aikana kristillisyydestä luopumisen aiheuttamia vääristymiä ja syntejä: länsimainen kulttuuri perustui väkivallalle ja pakonomaisuudelle, kun taas ortodoksinen venäläisyys edusti vapauden valtakuntaa, joka perustui rakkaudelle ja totuuden kunnioittamiselle. -Samaahan väitettiin myös Neuvostoliitosta.

Itse asiassa jo demokratia ja nimenomaan se oli osoitus siitä, että palvottiin voimaa -enemmistöä ja sen omaa etua, joka sai sanella ehtonsa vähemmistölle. Venäjällä sen sijaan kunnioitettiin totuutta ja kaikkien oikeutta. Riippumaton itsevaltias kykeni sellaiseen hallintotapaan, parlamentarismi ei koskaan. Puola, joka periaatteessa oli slaavilainen veljeskansa, oli katolisuuden eli länsimaalaisuuden läpeensä turmelema ja kurja osoitus sen kirouksista. Puola oli slaavilaisten kansojen Juudas… (ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=puolan+valtiop%C3%A4iv%C3%A4t ).

Kun sota tai sodat sitten kohta puoliin uudelleen luovat Duginin kuvitteleman Venäjän, on sen velvollisuutena ilmeisesti hallita myös muita slaavikansoja, kuten hän sanookin. Mutta miten saada ne, toisen sivilisaation turmelemat ainekset mukaan suureen Mantereen sivilisaatioon (Цивилизация Суши)?

Putinin joskus siteeraileman Leontjevin kaltaiset Euroopan vihaajatkin katsoivat 1800-luvulla, että katolisuuden pilaamat slaavikansat pitäisi jättää Venäjän imperiumin ulkopuolelle, etteivät ne levittäisi saastaansa venäläisyyteen.

Duginin kaltaisilla uusilla ”euraasialaisilla” ei tunnu olevan mitään estoja tässäkään suhteessa. Aluksi raja länteen kaiketi on vedettävä, mutta tokihan kaikki mantereiset kansat saavat lopulta kunnian tulla mukaan siihen maailmanlaajuiseen imperiumiin.

Näin puhuu Dugin: Venäjän ulottuvuus sivilisaationa on paljon laajempi, kuin Venäjän federaation rajat. Suur-Venäjä tarkoittaa koko jälkineuvostolaista aluetta ja etupiiriä Itä-Euroopassa. Se on Euraasian liitto, itäeurooppalainen ortodoksisten kansojen allianssi, slaavilaiset kansat. Sitä paitsi se on Moskovan ja aasialaisten maiden välisten akselien järjestelmä -New Delhi, Teheran, Peking jne. Se on BRICS, se on poistuminen dollarialueelta, se on kieltäytyminen ymmärtämästä demokratiaa vähemmistöjen vallaksi, se on konservatiivinen arvojen järjestelmä. Se merkitsee venäläisten olemista ”suurena kansana”, uutta meritokraattista venäläistä eliittiä, ortodoksista identiteettiä ja paluuta Traditioon (mukaan lukien meille ystävällisten maiden traditiot). Se merkitsee matalatasoisen viihdekulttuurin loppua ja paluuta henkisiin arvoihin. Ja keskeistä on, ettei kyse ole enää kapitalismista…

Onhan siinä yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Kaikki on kuitenkin enemmän tai vähemmän kuvitteellista ja tyhjän päällä. Se on täysin fiktiivinen Suur-Venäjä, uskon asia.

Jos venäläisyys kykenee niin ihmeellisiin kulttuurisiin uudistuksiin, olisi kovin kiinnostavaa nähdä edes jotakin niistä jo nyt. Sodan sijasta Venäjän innostava esimerkki voisi toimia suurena yhdistäjänä niille, joita läntisen kulttuurin rappio tympäisee. Mitä Venäjällä siis nyt oikein on esitettävänä? -Ei vastausta, troikka jatkaa päätöntä ryntäystään… kaikenkarvaiset duginit ovat täpinöissään ja kuvittelevat kaikelle kohellukselle uljasta, metafyysistä oikeutusta…

Mutta miksi kaikki sitten oikein tapahtuu. Duginin mukaan globaalinen ekspansio on yksinkertaisesti Venäjän kohtalona ja kaikki johtuu mystisesti, ei enää marxilaisen dialektiikan tulkitsemasta taloudellisesta pakosta, vaan venäläisyyteen sisältyvästä erityisestä tilan kategoriasta, joka jo neuvostoaikana sai ulottamaan Euraasian keskuksen vaikutusvallan kaikkialle maailmaan: Именно этот вектор континентальной, а затем и глобальной экспансии, осуществлаемый от лица Heartland’a, теллурократии и цивилизации Суши, и является «пространственным смыслом” (Raumsinn) русской истории.

Eihän Venäjällä lopultakaan mitään luonnollisia rajoja ole, ainakaan lännessä ennen kuin Atlantilla. Suomen kohdalla lähin sitä muistuttava linja olisi Pohjanlahdella, ellei nyt vanha kolmen kannaksen raja mitenkään tulisi kysymykseen.

Niin, ja onhan se Pohjois-Amerikan Yhdysvalloillakin ollut oma ”kutsumuskohtalonsa”, saahan se olla muillakin, eikös niin…? Onko toinen nyt muka toista huonompi? Voiko niin edes olla…?

 

 

27 kommenttia:

  1. "miten esimerkiksi ukrainalaisten oletettu veljesrakkaus isovenäläisiä kohtaan saadaan jälleen kukoistamaan sodan, tuon mystisen ihmelääkkeen avulla. "

    Miten olisi suodatusleirit, joilta Ukranainaan palaavat vain alistuneet, jotka "rakastavat" jaloa isoveljeä. Loput puuttuvasta korvataan venäläisillä siirtolaisilla. Loput suodatusleiriläisistä - ei-alistuvat - lähetetään sanotaan vaikka Siperiaan puita laskemaan...

    Tämä keino on koeteltu ja aikanaan hyväksi havaittu.

    VastaaPoista
  2. " 'Passionaariseksi' julistettu kansakunta ei nyt vain hanki monia lapsia vaivoikseen eikä vaikuta kiinnostuneelta oman merkityksensä laajentamiseen lisääntymisen kautta."

    Ehkäpä venäläisten dilemma on siinä, että he haluavat olla suuren ja mahtavan Imperiumin kansalaisia. Toisaalta he haluavat Ikeaa ja muuta pikkuporvarillista elintasoa ja mukavuutta ts nähköön joku muu vaivaa sen imperiumin luomiseksi. Tähän ongelmaan Putin on pikkuhiljaa törmäämässä. Olisi oksan ottajia kunhan löytyisi kuusen kaatajia.

    Tulee mieleen Tatu Vaaskiven Yksinvaltiaan ritari Cassius Trabea, joka makasi ruusupuisella vuoteellaan lukien kauniille orjattarelleen Titus Liviuksen kirjoja Rooman suuruudesta. Hahmon ironisuuden olen ymmärtänyt vasta myöhemmällä iällä.

    VastaaPoista
  3. Koko venäjä pitäsi eristää ja voisivat hallita omia hiekkalaatikkojaan. No, näin tulee vielä oikesti käymäänkin, venäjä ei nouse enää mihinkään loistoon vaan valuaa mustimpaan helvettiin uudelta nimeltään Terroristimaa venäjä.

    VastaaPoista
  4. Valtioyhteisöt ovat kuviteltuja yhteisöjä. Kuinka kuviteltu yhteisä blogistin mielestä on Venäjän ja Keski-Aasian kansojen yhteisö? Onko kuviteltavissa helposti maailmaa, missä nuo kansat kokisivat olevansa samassa veneessä niin, että puolin tai toisin ei esiintyisi syrjintää ja etnisyyksien välisiä ihmissuhteita kehittyisi jne.

    Voisivatko mielestäsi venäläiset ja keski-aasialaiset muodostaa yhtenäisen identiteetin?

    VastaaPoista
  5. Kovastihan tuo Duginin teksti suomennettujen pätkien perustella muistuuttaa Alfred Rosenbergin kirjoituksia, joista suomeksi ilmestyi 1942 Otavan kustantama valikoima nimellä "Uutta Eurooppaa kohti".

    Vahvaa omnipresenssiä ja omnipotenssia, suuria symbioottisia tuntoja, ruumiintuntoihin, taktiilisiin ja motorisiin mielteisiin palautuvia verbejä, haltioitumisen ja hurmioitumisen tavoittelua, maniaa ja megalomaniaa -- ja tietysti kaiken perustana narsistinen uhriajattelu, jossa kaikki lähtee liikkeelle ulkoa tulevasta uhkasta, jota vastaan viattoman oikeassa olijan on taisteltava, taisteltava ja taisteltava -- ja tämä taistelu kasvaa koko elämän ja maailman sisällöksi, mikään ei siinä riitä, ja se kaikki ei ole vain oikeutettua vaan suurinta oikeutta jota maa voi päällään kantaa...

    Ja kuvaan kuuluvat kaikki arkaaiset myyttiset mielikuvat, veri ja kunnia, suurten ideoiden hahmot, taistelu vallasta, traditio ja tulevaisuus... -- Minulla on hyllyssäni tuo Rosenbergin kirjoituskokoelma, ja joskus takavuosikymmeninä sitä lukiessani laskeskelin jopa joistakin artikkeleista verbit, jotka ilmaisvat taktiilisia ja motoristisia mielteitä, niitä oli miltei jokaisessa virkkeessä.

    Tekstianalyysejahan tuollaiset julistukset tarvitsisivat, ei sitä, että niiden sisältöä lähdetään arvioimaan ihan vakavissaan -- kään kuin tuollaisella tunnustuksellisella tunnelmanluonnilla olisi jotakin tiedollista annettavaa. Juuri tällaisen autokratiaan kuuluvan julistuksen vastaanotto tuossa Valdai-klubin tilaisuudessa oli jotain sanomattoman, käsittämättömän typerää. Ikään kuin paikalla ei olisi ollut ensimmäistäkään joka olisi ajatellut edes yhden ajatuksen ihan omilla aivoillaan, saati sitten että olisi uskaltanut edes haukotella, tai esittää sen sadun lapsen kysymyksen: onko keisarilla ollenkaan vaatteita?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pari sanaa puun takaa.

      Seppo Oikkonen (29. lokakuuta 2022 klo 15.20) päätteli:

      //
      Kovastihan tuo Duginin teksti suomennettujen pätkien perustella muistuuttaa Alfred Rosenbergin kirjoituksia, joista suomeksi ilmestyi 1942 Otavan kustantama valikoima nimellä "Uutta Eurooppaa kohti".
      //

      Kirjoittaja ja muut voivat miettiä vaikkapa sitä, että Rosenbergissä oli juutalaista perimäainesta. Ja sitä, että sitä oli myös tuhansissa muissa, joista halutaan vaieta.

      Ja mitä Duginiin tulee, niin mietin hänen tuntojaan, kun hän menetti tyttärensä autopommi-iskussa muutama kuukausi sitten.

      Ja vielä sellainen ajatus ulkomailta, että Dugin ei luultavasti kuulu Putinin lähipiiriin.

      Mitä perusteita on puhua hänestä Putinin aivoina?

      Voiko joku tuoda näkyville yhteiskuvan Putinista ja Duginista?

      M

      Poista
    2. Luulin maininneeni Bengt Jangfeltin kirjan, joka pian ilmestyy suomeksi.

      Poista

    3. "Mitä perusteita on puhua hänestä Putinin aivoina? Voiko joku tuoda näkyville yhteiskuvan Putinista ja Duginista?"

      Älä kaipaile mitään yhteiskuvia vaan katso Putinin tekoja ja puheita: mikä parhaiten selittää ne (Occamin partaveitsi).

      Poista
    4. Kuva, jossa poseeraavat Hitler ja Rosenberg, esittää myös Putinia ja Duginia. Kuin neljä marjaa suoraan uhriajattelun puusta poimittuina.

      Uhrirooliin samaistumisesta voimaantumista ammentava tietoisuus tarvitsee projektiivisen viholliskuvansa, jota se voi uskonvahvistuskseksi demonisoida. Tällaista tajunnan mekanismia ei mikään miksikään muuta. Se johtaa päättymättömään tuhoamisen kierteeseen ja lopulta itsetuhoon.

      Reaalimaailmassa ei ole sitä vaihtoa, että syntyisi jokin utopistinen "suurvalta", jonka hallitsijaa alistetut kansat kunnioittaen kumartaisivat, valtiaan voimaa ja viisautta ihaillen. Se on vain narsistin unelma.

      Ja suoraan ihmisen lajityypllisestä sosiaalisuudesta seuraa se valitettava tosiasia, että narsisteilla on aina ihailijansa, jotka nuoleskelevat idoliaan mihinkään tämän osoittamiin typerehtimisiin kiinni jäämättä ja lujasti uskoen siihen suureen totuuteen ja tehtävään, jota Johtaja esittää.

      Ja siis "esittää" -- aivan samalla tavalla kuin kuva esittää jotakin.

      Poista
  6. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa ja ken miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu. Venäjä tulee luhistumaan sisältä päin, toki siihen menee huonoimmillaan vielä jokunen vuosi, mutta suunta on selvä. Toki Putinilla on vielä takataskussaan ikäviä juttuja, mutta joka tapauksessa homma on selvä.

    Ukrainalaiset eivät pelkää ydinpommejakaan, toisin kuin eurooppalaiset. Kyse on pelkästään henkien taistelusta. Venäjän joukoilla menee katastrofaalisen huonosti, mutta kyllä ne joukot sietävät tappioita ja kehnoja oloja lähes loputtomiin, mutta kotijoukoilta loppuu eräänä päivänä usko Putinin asiaan.

    Jos eurooppalaiset ja varsinkin USA pysyy päättäväisenä Ukrainan asiaan, homma on selvä. Tietenkin kannattaa muistaa amerikkalaisten tahtotila, se saattaa olla häilyväinenkin? Kun syksyllä 1940 Englanti taisteli Saksan ilma-asetta vastaan Battle of Britainin aikaan, vain seitsämän prosenttia jenkeistä kannatti USA:n liittymistä sotaan. Tietenkin sotaan liittyminen ja aseapu on kaksi eri asiaa, mutta ihmisillä ja valtioilla tuppaa se oma suu olla lähempänä kuin kaverin suu.

    Suomalaisten kannattaisi vähintään nyt oppia se, että jokainen maa pelaa vain ja ainoastaan omaan pussiinsa. Unkariahan on pidetty Suomen suurena ystävänä, mutta miten on nyt? Samoin Turkki on esiintynyt muka Suomea arvostavana maana siitä lähtien kun Turkki itsenäistyi 20-luvun alussa, ja Suomi oli ensimmäinen maa, joka tunnusti Turkin itsenäisyyden, mutta miten on nyt?

    Suomen EU-meppi Sarvamaa on esiintynyt unkarilaisten silmissä sormen heristelijänä ja tuomarina, ja se kyllä Unkarissa muistetaan. Sarvamaahan on ollut kovasti Nato-myönteinen, mutta taitaa nyt noukkia työnsä hedelmistä!

    Mitä tulee Putinin ja Duginin suunnitelmiin, eurooppalaisten kannattaa muistaa, että venäläisillä on aikaa ja on aina ollut. Ajan pelaaminen olisi nyt valttia lännessäkin ja se tuo tulosta kunhan ei hoppuilla. Vähä vähältä Venäjä on eristetävä kaikesta yhteistyöstä ja kaupasta, tai ainakin siihen pitäisi pyrkiä. Muuta keinoa ei ole.

    Isovenäläisten uhkailija ja pelotteluja ei kannata noteetara, ennemmin kannattaa pitää silmällä Kremlin myötäilijöitä, joita löytyy turhankin paljon, varsinkin Suomessa, kun se lustraatiokin jäi tekemättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Venäjä tulee luhistumaan sisältä päin, toki siihen menee huonoimmillaan vielä jokunen vuosi, mutta suunta on selvä."

      Kyse on siitä, kestääkö Eurooppa ja USA siihen asti. Merkit eivät ole hyvät, pullamössökansakuntia.

      Poista
  7. "Venäjän kohtalo"

    Venäjän kieltä taitavat löytävät paljon melenkiintoista keskustelua Venäjän menosta ositteessa:
    https://www.youtube.com/watch?v=fc72Ts4RZcE.

    Venäjän kohtalosta (lähiaikoina) expertti Jakovenko ennusti, että jos Putinin kannattajat saavat/onnistuvat pitämään Putinia "keisarin" valtaistuimella, niin Venäjä tulee pikkuhilaa mätänemään. Sanktiot alkavat toimimaan kunnolla vasta vuoden kuluttua. Hyvä, että venäläisiä "turisteja" ei enää päästetä Länteen.

    VastaaPoista
  8. "Venäjän kohtalo"

    Ei tullutkaan mainiota pikku sotaa, vaan pitkittynyt, verinen ja järjetön sota veljeskansaa vastaan. Putin lienee todennut, että järjettömän asian puolustamiseen soveltuvat järjettömät argumentit vaikka sitten Duginin yhtä hyvin varsinkin, kun on kyse nationalistien ihastuttamisesta. Onhan tuo sakki luultavasti se viimeinen ja ainoa, joka Putiniin enää Venäjällä todella uskoo. Sitähän sitten sopii esitellä "kansana" TV-esityksissä ym.

    Tavallisilla Venäjän kansoilla on pahimmillaan edessä ankea kohtalo, jos neukkunostalgia vain edelleen yltyy. Kaiken tarvittavan voi tietysti kehua saavansa Kiinasta, mutta mihin hintaan? Pohjois-Korea lienee hyvä esimerkki Kiinasta riippuvaisen mutta suhteensa demokraattisiin maihin pilanneen maan vauraudesta.

    VastaaPoista
  9. Minä nyt ihmettelen, mihin perustuu tämä oletus, että länsi sitten olisi hirveän dynaaminen ja elinvoimainen, kuolematon ja ikuinen? Että länsimaiset anaalidemokratiat, joissa vaaleilla valitsemattomat keskinkertaiset virkamiehet hallitsevat täysin mihinkään vastuuseen koskaan joutumatta nostaen keulakuviksi selviä mitättömyyksiä, olisi joku historian loppu? Kaikki merkithän kertovat täysin päinvastaista. Lännen demografinen kehitys ei ole yhtään sen parempi. Euroopan talous ja teollisuus on kohta tuhottu ja EU on enää USA:n voimaton vasalli. Yhdysvallat julisti teknologisen sodan Kiinalle, jota se ei millään pysty enää voittamaan. Tämäkin on jäänyt täysin huomiotta. Riittää yksinkertaisesti se, että Venäjä kestää länttä kauemmin, ja siihen ei näköjään paljoa tarvita.
    Meidän "tiedonvälityksemmehän" on jo niin paksua propagandaa, että se ylittää jo Ryhmyn ja Romppaisenkin. Venäjän piti romahtaa jo maaliskuussa ja ukropien on pitänyt olla jo montaa kertaa Moskovassa. Ukrainan veret seisauttava vastahyökkäys näkyy lässähtäneen suuriin tappioihin ja miehistöaineksen kelvottomuuteen. Muuan blogiprofessori ei pystynyt olemaan n:nnen kerran kertomatta Venäjän armeija olevan taas välittömästi romahtamassa. Sitten tapahtui jotain kummallista. Stoltenberg parkaisi Venäjän voiton olevan "Naton tuhon", saksalainen byrokraatti riensi kertomaan, että äänestäjien kannasta riippumatta Ukrainaa tuetaan kustannuksista piittaamatta. Yhdysvallat lennätti kiirulla ykkösnyrkkinsä Romaniaan, ja Zelensky tietysti parkui yhä lisää ja lisää aseita ja selvää käteistä rahaa. En nähnyt missään kerrottavan, että Venäjän ilmavoimilla oli ollut Hersonin pohjoispuolella ampuratapäivä ihan Persianlahden malliin.
    Edes vedenpaisumusta ei näytä tulevan. Novaja Kahovkan patoallas lienee jo juoksutettu hallitusti varsin tyhjiin ja kyennee ottamaan vastaan myös Dnepropetrovskin vedet, jos ukropit oman patonsa räjäyttävät. Harkovan suunnalla venäläiset näyttävät vain käveleskelevän takaisin alueelle, ja Wagner etenee Donbassissa. Biljoonia dollareita on upotettu, ja ainoa mitä on saavutettu näyttäisi olevan se, että se viimeinen ukrainalainen, johon Usan neoconit aikovat taistella, on jo näkyvissä. Jopa Toveritoverin kiemurtelu ja selittely aamutv:ssä herätti lähinnä myötähäpeän tunteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on näreet, jumalauta, juu.😳🙄

      Poista
    2. :D Voi hyvä Jeesus. Onko siellä itse dosentti tämän nimimerkin takana?

      Poista
    3. Ei ole. No nyt muuten näyttää selvinneen, että Hersonin offensiivi kaatui puolalaisten haluttomuuteen astua tykinruuaksi. Ukropien keihäänkärkenä piti olla puolalaisen osaston, joka sitten ilmoitti ei haluavansa astua turhaan sankarikuolemaan. Pohjoisessa Harkovan tienoilla sattui samanlaista, mutta siellä puolalaiset ja Ukrainan sankarillinen kansanpoliisi jopa lopuksi ampuivat toisiaan. Puolalaiset näyttävät nyt kyllästyvän olemaan gangstereiden tapettavia juoksupoikia.

      Poista
    4. Asia selvä, kiitos Janus.

      Poista
    5. Et vaan yksikasvoinen petturi ("länsimaiset anaalidemokratiat"). Jos länsimainen elämäntapa ei mielytä, miksi et yksinkertaisesti muuta Venäjälle, siellä vapaaehtoisten kansslaisuuden saantia on helpotettu.

      Poista
    6. Koti = paikka, jossa sopii kuseskella nurkkiin - ellei peräti pöydille.

      Poista
    7. Niinkö sinä teet, no sellaisiahan te persut olette.

      Poista
  10. Jos tämä nostaa kynnystä Amerikan uusille sodille, niin hyvä. Putin saa kuraa niskaansa nyt some aikana. Bush meni Irakiin tekosyillä ja jälki näkyy. Archie Bunker sen sanoi: Amerikka suojelee rajojaan ympäri maailmaa.

    VastaaPoista
  11. En usko, että kukaan suomalainen nuori lähtee sotaan. Oikeesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, sitten tämän kansan sopii kadota historian hämäriin!

      Poista
    2. Ei tätä amerikkalaistunutta ja pakkoenglannitettua tekojenkkilää ja sen kansaa kukaan järkevä ihminen kaipaa.

      Poista

Kirjoita nimellä.