Soli Deo gloria

 

Operaatio DEI

 

Viime aikoina on julkisuudessa yhä useammin esiintynyt sana dei, jota aluksi suuresti hämmästyin. Kuten meikäläinenkin lyhyen kurssin latinisti heti huomaa, kyseessä on genetiivi sanasta deus -jumala.

Termihän on tuttu sellaisestakin organisaatiosta kuin Radio Dei, joka näyttää yhä toimivan ja jotkut tuntevat sellaisenkin organisaation kuin Opus Dei -Jumalan teko, joka on suuri kansainvälinen, katoliseen kirkkoon assosioituva organisaatio, personaaliprelatuuri, kuten siellä sanotaan. Sillä on Suomessakin kai tuhansia jäseniä tai kannattajia.

Muistelenpa takavuosina edistyspiireissä olleen melkoista kohinaa siitä, että moinen järjestö toimii meilläkin ja kaiketi yrittää saada vielä kannattajia näkemyksilleen, vaikka ne ovat vääriä. Siis salaliitto, jonkin moinen. Ultramontanismia, sano?

Itse en jaksa moisista järjestöistä innostua suuntaan enkä toiseen, vaikka kieltämättä jesuiittaveljeskunta (Societas Jesu) on aika kiehtova organisaatio, jota itse pidän modernin ajattelun pioneerina. Sen tunnuslause muuten on Ad maiorem Dei gloriam, Jumalan suuremmaksi kunniaksi.

Jesuiittojen suuressa innvaatiossa, jonka mukaan tarkoitus pyhittää keinot, on koko modernin länsimaisen moraalifilosofian ydin.

Esimerkiksi Venäjällä 1860-luvulla alkunsa saanut totalitaarinen radikalismi, joka sittemmin sai bolševismin hahmon, oli selvää jesuitismia (vrt. Vihavainen: Haun vallankumouksellisen katkismus tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com). Kaiken maailman ekoteroristit ja muut fanaatikot ovat viime kädessä Ignatius Loyolan seuraajia.

On kiinnostavaa kuunnella vaikkapa 30-vuotien sodan ajalta periytyvää renkutusta Es schlägt ein fremder fink in Land (es schlägt ein fremder fink im land - Поиск (bing.com)).

Siinä katolisia Tillyn joukkoja edustava palkkasoturi rehvastelee sillä, että on polttanut 30 kylää, mikä ei vieläkään riitä ja että tämä tapahtuu ad maiorem Dei gloriam! Siis jesuiittojen tunnuslause tässä rienaavassa yhteydessä.

Es schlägt ein fremder Fink im Land

Radibimmel, radibammel, radibumm

Die Luft, die riecht wie angebrannt

Der Tilly der zieht um

Es klingt so fein

Radibimm, bumm, bamm

In majorem Dei gloriam.

 

No itse asiassa piti kirjoittaa jotakin tästä toiminnasta, joka nykyään esiintyy DEI-otsikon alla. Sehän viittaa käsitteisiin diversity, equity ja inclusion. Tuskin tarvitsee kääntää, mutta selittämistä näiden kattokäsitteiden todellinen käytännön merkitys vaatisi sitäkin enemmän.

Normaali terve järki ja hyvä käytös edellyttävät, että työyhteisössä huomioidaan työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja mahdolliset poikkeavuudet. Eihän se sen kummempaa ole, jos tavoitteena on saada homma toimimaan ja työntekijät viihtymään, mikä on kaikkien yhteinen intressi.

Tästä on kuitenkin kehitetty Amerikassa kokonainen ideologia, jossa olennaista on ns. positiivinen syrjintä eli affirmative action, mihin Amerikassa liittyy koko neekeriorjuuden ja rotuerottelun historia, millä perustellaan slummikulttuurista saapuvien ja muidenkin erilaisten alisuoriutumista, mitä pyritään kompensoimaan kollektiivisessa katumuksessa piehtaroiden.

Jostakin syystä moinen ideologia on omaksuttu ilman kritiikin häivääkään myös meidän maamme joissakin piireissä, joissa totisena tutkitaan etuoikeusympyröitä ja pohditaan, miten alisuoriutujia parhaiten palkittaisiin.

Kyseessä näyttää olevan eräs laji tuota Loyolan alulle panemaa totalitaarista ajattelua, jonka tunkeminen terveen järjen tilalle näyttää joistakin ihmisistä aina tuntuvan palkitsevalta. Päämäärä on periaatteessa ihan hyvä, mutta vasta keinot eli kokonaisuus voivat punnita tämänkin toiminnan arvon.

Bolševikit olivat aikoinaan täysin vakuuttuneita siitä, että heidän keinoja kaihtamaton politiikkansa aivan varmasti lopulta toisi koko ihmiskunnalle uuden onnen tilan ja vastaava naiivius on aina ollut ominaista kaikille muillekin totalitaarisille liikkeille.

Terve järki on valitettavasti asia, johon älymystönä itseään pitävät henkilöt aina suhtatuvat enemmän tai vähemmän vihamielisesti. Kauko Kareen tunnuslauseena oli aikoinaan Terveen järjen puolustus (Vrt. Bertrand Russellin samanniminen teos), kun hän yritti paljastaa kekkoslaisuuden heikkoja puolia. Sehän ei onnistunut lainkaan. Kun ihmiset haluavat tulla jymäytetyiksi, he myös tulevat.

Niin kauan kuin tuo dei-ilmiö pysyy rajoitetuissa mittasuhteissa, se tuskin on kovin haitallinen. Jos ja kun se valtaa Esimerkiksi Yleisradion, ollaan jo vaarallisella tiellä. Kyseessä ei nyt vain nimestään huolimatta ole mikään jumalallinen tieto ja kansakuntamme velvollisuus, joka oikeuttaisi tuon ideologian sen pakkosyöttämisen, vaan Amerikasta apinoitu ja sikäläisiin oloihin liittyvä muoti.

Näyttää siltä, että yhä useamman on mahdotonta käsittää, ettei Suomi ole mikään osa Amerikkaa, vaikka Natossa olemmekin ja että meidän olisi hoidettava omat asiamme oman järkemme mukaan eikä typerästi apinoitava sitä, mikä valtameren takana kulloinkin sattuu  olemaan muotia.