Jauhamisesta

Jauhamisen ihanuus ja kurjuus

Kaikki jauhaminen ei ole  tässä maailmassa yhtä tärkeää ja ns. tyhjän tai vastaavan jauhamisesta puhumisella kai halutaan korostaa juuri sitä, että sinänsä tärkeä asia saatetaan alentaa palvelemaan jonninjoutavuuksia. Tulee ihan tämä nykyinen valtamedia mieleen.

Jauhamisen symbolisen merkityksen totesi eräs sukulaiseni, kun kylän akat vouhottivat sitä, että maailmanloppu olisi pian tulossa. ”Ei tule niin kauan, kuin myllyt jaohaa ja miehillä kalu kovenoo!”

Unirytmin männä yönä häiriinnyttyä oli pakko vähän miettiä jauhamisen eurooppalaisia ulottuvuuksia.

Tuli mieleen, että niin jauhaminen kuin jauhot taitavat olla ihan niitä suomalais-ugrilaisia sanoja jotka ovat itse asiassa aika harvinaisia. Mylly taas muistuttaa kovasti idoeurooppalaisia (mill, Mühle, moulin, molina), vaikka naapurilla onkin käytössä kvarn.

Muuten, Suomen mustalaiskielen ortografiakomitean mietinnössä 1960-luvulta todetaan myllyn olevan sikäläisittäin kvaarna. Mylläri on kvaarnakiero.

Venäläisilläkin mylly on melnitsa ja kyllähän myös ilmeisesti samaa kantaa oleva ruotsin mjöl kertoo, että indoeurooppalaisiahan sitä siellä ollaan. Yleensä ne tunnistaa jo kaukaa.

Kuitenkin venäjässä jauhamista tarkoittava sana on molotit, joka vie ajatukset vasaraan, molot. Sananhan me kaikki muistamme erään herran nimestäkin.

Ovatko venäläiset siis ajatuksissaan hakanneetkin viljansa vasaralla hienoksi? Onhan niitä vasaramyllyjäkin, toki, mutta kyllä vanhat myllynkivet ovat aina pyörineet päällekkäin kuin karusellisorvi. Pitäisikö siis oikeastaan puhuakin karesellimyllystä? Se kuulostaisi jotenkin hilpeältä.

Mutta sitten on niitä nykyaikaisia valssimyllyjäkin. Sanan kantana on valssi, saksalaisittain Waltz, joka pyörii vaakasuoran akselinsa ympäri eli tekee pyörähdyksiä, Umwältzungen. Tanssiessa Waltzeria toki ollaan pystyssä. Siinä tapahtuu rolling pystysuorassa ja ilman rockia.

Vai onko se niin, että roll tarkoittaa vain jyräämistä, pitkällään lattialla? Sekö olisi vain jäänyt pois rokkaamisen valtavirrasta?

Tämä Umwältzung muuten olisi oiva sana, jota vallankumousta jostakin syystä kannattavien olisi syytä käyttää revolutionin asemesta.

Kun latinan pyörimistä tarkoittavaan sanaan volvo lisätään etuliite re- päästäänkin sanaan, joka merkitsee 360 asteen pyörähdystä. Siinä siis sellainen vallankumous, joka palaa lähtöpisteeseensä.

Näinhän tekee myös revolverisorvi ja jatkaa. Niin sanottu rivollipyssy pyörähtää sekin täyden kierroksen, mikäli kaikki paukut ammutaan tai muuten vedellään kuusi kertaa liipasimesta. Sellainen kyllä on aika lapsellista ja saattaa suotta rasittaa aseen herkkää mekanismia.

Umwältzung sen sijaan ainakin minun korvaani tarkoittaa muljahtamista vain toisin päin eli 180 astetta, vaikka valssimylly tehneekin loputtoman näköistä pyörimisliikettään siihen asti, kunnes pysäytetään.

Joka tapauksessa Marx mielestäni valitsi hyvä termin otsikoidessaan ns. Anti-Dühringinsä Herr Eugen Dührings Umwältzung in Wissenschaften. Siis hra D:n tieteellinen vallankumous.

Mutta tämä alkaa jo mennä kauas itse jauhamisesta ja jauhoista, ellei nyt pidä koko marxismia yhtenä p:n jauhamisena, mihin ei oikeastaan ole syytä.

Joka tapauksessa venäjässä jauhot ovat kummallisesti melkeinpä sama sana kuin tuskat: muka. Paino vain on eri tavulla.

Niinpä ei ihme, että suomalainen opiskelija joskus käänsi Aleksei Tolstoin tunnetun teoksen Hoždenie po mukam eli tuskien taival suomeksi: Jauhonhakijat. Mielessä lienee ollut Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa venäjäksi eli Za spitškami.

No, tämä menee samaan sarjaan kuin Pietari Suuren ratsastajapatsaan eli vaskiratsastajan –mednyi vsadnik kääntäminen hunajatarhuriksi. Jos siinä ensimmäinen ”e” olisikin painollinen ja siis oikeastaan äännearvoltaan” jo” ja toisesta sanasta otettaisiin suomalaisittain pois ensimmäinen kirjain, niin oikeinhan se menisikin, ehkä vähän omaperäisesti.

Mutta kummallinen on tämä jauhoja ja tuskaa tarkoittavien sanojen yhtenevyys. Jospa kuvannee sitä, että ne joskus olivat työn ja tuskan takana. Ensin oli jyvät hankittava ja sitten ne vielä sillä karusellimyllyllä hienonnettava.

Mutta se oli tehtävä, jotta maailma seisoisi. Vielä 1900-luvullahan sitä paitsi tuo jyvien saanti saattoi joskus olla mahdotonta: kolhoosilaisten itse tuottama vilja kun pakkoluovutettiin, mutta tämä menee jo eri asiaan.

Ja se oli sentään ollut Venäjä, josta niitä jauhomattoja Suomeenkin tuotiin aina vallankumoukseen saakka. Omilla viljoilla ei olisi pärjätty, kun ne syötettiin karjalle ja myytiin voi Pietariin.

Mutta se viljasta. Hilpeää oli pulakauden jälkeen päästä jauhamaan oikeaa kahvia, josta suomalaisille oli tullut välttämättömyystarvike jo 1800-luvulla.

Silloin, kun iskelmät vielä olivat iskelmiä, ylistettiin kahvin jauhamista Venezuelassa (joka vielä oli Venezuela) seuraavalla mainiolla kappaleella: https://www.youtube.com/watch?v=KvQWmFF93fE.

Siis Moliendo cafe.