Maailman fiksuin maa
Venäjän
liike-elämän johtavaa julkaisua, Kommersant-lehteä
oli ruvennut kiinnostamaan, mikä maa maailmassa saattaisi olla kaikkein
fiksuin.
Eipä siinä muita
kuin tutkimaan niitä moninaisia tilastoja, joita kansainväliset instanssit
jatkuvasti kokoavat. 41 maasta katsottiin niiden sijoittuminen 16 eri
vertailussa ja jokaisesta sijoituksesta annettiin tietty määrä pisteitä.
Voittajaksi
selviytyi pieni, nykyään tosin sisuton Suomi, mikä oli hieman yllättävää sikäli,
ettei Suomi ollut missään noista 16 vertailusta ykkönen. Sen sijaan se sai aina
tasaisen varmasti hyviä pisteitä ja niiden yhteissumma oikeutti siis
ykkössijaan.
Tätä voisi siis
verrata nyrkkeilyotteluun, jossa voitto ei tule tyrmäyksellä, vaan jatkuvalla hyvällä
suorituksella.
Tästä kannattaa
olla jopa ylpeitä, mikäli nyt kansallinen suoritus oikeuttaa sen jäseniä paljon
mihinkään. Ylpistyminen olisi varmaan tyhmintä, mitä voisi tehdä…
Mutta mitä tuo
maailman ”fiksuin” oikein tarkoittaa? Venäjäksihän sana on umnyi, kun ”maa” on feminiini, on sanakin muodossa ”umnaja”.
Olen siis
käyttänyt käännöksenä sanaa ”fiksu”, vaikka ”umnyj”-sanalla kyllä on
merkityksiä järkevyydestä ja viisaudesta älykkyyteen. Suomessa niillä on kuitenkin
itse kullakin aika voimakas oma konnotaationsa suuntaan ja toiseen.
Jos sanottaisiin,
että on valittu maailman viisain
kansa, tulisi ajatelleeksi elämänviisautta, sellaista, jota kuvaa venäjän sana ”mudryi”.
Jos taas puhuttaisiin ”älykkyydestä”, tulisi helposti mieleen intellektuelli tai
muuten vain nokkela väki. Tosin ”umnitsa” kuvaa myös nokkelaa.
Sellaisessa
suomalaiset tuskin kunnostautuvat, eikä heitä myöskään sopisi nimittää sanalla ”intelligentnyj”,
jolla on venäjässä aivan erityinen paikkansa ja joka ainakin minun mielestäni
hyvin huonosti sopii kuvaamaan suomalaisia.
On kyllä totta,
että ”umnyj” saattaa kuvata myös nopeaälyistä, vitsikkäälle on varattu sana ”ostroumnyj”
eli terävä-älyinen.
Joka tapauksessa
katson ainakin itse, ja tätä saa vapaasti kritisoida, että asianmukaisin
käännös tälle maiden välisen vertailun kohteelle on ”fiksuus”, jota esimerkiksi
englannissa voisi kuvata sana smartness.
Kyse on henkisen
suorituskyvyn kokonaisuudesta, ei sen jostakin osa-alueesta. Venäläisittäin
kohteena ovat siis ”umstvennyje sposobnosti”, henkiset kyvyt.
Sivumennen sanoen,
olen eräässä blogissa käsitellyt akateemikko Pavlovin puhetta aiheesta ”Venäläinen
järki” (O russkom ume) Ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=um
.
No, ”fiksuus”
saattaa olla hieman alatyylinen, mutta luulisin, että se sopii tällaiseen
yhteyteen, jossa kohdetta ei käsitellä kovin juhlallisesti tai seremoniallisesti.
Lopputulos joka
tapauksessa ilmaistaan hieman varovasti: ”Samoj umnoj možno priznat Finljandiju”
-Fiksuimmaksi voidaan tunnustaa Suomi. Kysymys on siis tulkinnanvaraisesta
pistevoitosta. Voitaisiinhan myös vertailla eniten ykkössijoja saaneita.
Sivumennen
sanoen fiksuudessa (siis tässä yleisessä) johtivat Euroopan maat. Aasia jäi
selvästi taakse. Venäjä pääsi 24. tilalle, mitä edesauttoivat muun muassa
korkea aikuisten lukutaitoprosentti, huomattava Nobel-palkintojen määrä,
Moskovan valtionyliopiston pääsy 200 parhaan joukkoon.
No, ollaan nyt
tyytyväisiä. Ei tällaista kunniaa joka päivä joka maalle tarjotakaan. Venäjän
lehdet olivatkin juuri hieman aiemmin hehkuttaneet Suomen valintaa maailman
onnellisimmaksi maaksi, joka oli tosiaan hyvin huomattava uutisaihe maassa.
Mutta ketäs kaikkia
me oikein ohitimmekaan. Lyhyesti sanoen tietysti kaikki, mutta niiden joukossa
Japani ja Ruotsi hengittävät kyllä niskaan ja Hollanti, Sveitsi, Tanska, ja
Etelä-Korea tulevan niiden jäljessä. Kanada on sijalla 9 ja USA sijalla 10.
Virolaiset ovat
sijalla 21, Venäjän siis sijalla 24, Islanti sijalla 25 ja niin edelleen. Tasan
ei käy onnen lahjat, voisimme sanoa, mikäli tyhmänylpeys kävisi tässä päähän.
Joka tapauksessa
ainakin minulle tulee mieleen, että tämä ei ole mikään huono sijoitus kansalta,
jonka rodullista kelvollisuutta eli kehityskykyä vielä sata vuotta sitten ja myöhemminkin
epäiltiin.
Silloinhan
näyttöjä oli vielä vähän. Itsenäistymistä saattoi pitää onnenkantamoisena ja
muita saavutuksia pienen, germaaniseksi luettavan kansanosan ansiona. Suuri osa
suomalaisia eli silloin vielä kädestä suuhun ja jotkut aivan primitiivisesti ja
alituisen nälän uhan alla.
Tässä voi nostaa
hattua niiden kansankynttilöiden sukupolville, joiden ponnistuksin katajainen
kansa pääsi sille tasolle, että sen älyllisiä kykyjä voitiin yleensä ottaa
vakavasti.
Tosiasiahan on,
että ne kansat, joiden älykkyysosamäärät jäävät hyvin pieniksi, eivät ole
harjaantuneet sellaiseen ajatteluun, jota noissa testeissä mitataan.
Se ei suinkaan
tarkoita sitä, että ne olisi ikuisiksi ajoiksi tuomittu takapajuisuuteen.
Näinhän meidänkin suhteemme monet saattoivat ajatella, myös Venäjällä.
”Suomalainen” on
Venäjällä vanhastaan merkinnyt sympaattista ja henkisesti jotenkin tutunomaista
hahmoa. Muun muassa Nokia lisäsi tähän kuvaan voimakkaita modernisuuden
aineksia.
Nyt sitten tulee
näitä onnellisuus- ja fiksuusuutisia.
Voisivat ne
asiat olla huonomminkin.
Jarmo Mäkelä ei varmaankaan ole tämmöistä havainnut, hän näkee vain potentiaalisia uhkakuvia,toisalta kyllähän tuostakin teemasta voi,pahallatahdolla sellaisen näkökulman etsiä.
VastaaPoistaHybridivalehtelua vaalien alla.
VastaaPoistaMinusta tuntuu, että asian vaarallisuutte meillä aliarvioidaan.
PoistaKuten dosentit osaavat ulkomuistista kehua Åbon kv-suhteita, he lähettävät Reutersille raakadatana svenskfinlandia koskevat tiedot, jotta kehutaan pohjoismaista mallia. Mitä Vihavainen muuta osaa?
VastaaPoistaNo nyt tuli kova kysymys. En oikein osaa vastata.
PoistaMitähän mahtaa ajatella meistä itse Sarvipiru. Hänhän majailee lehtitietojen mukaan päivät pitkät jonkinmosen häirintäkuplan suojissa,jota faktantarkistajien nuolet ja peitset eivät kuunaan läpäise
VastaaPoistaKoska fiksuus minun kielikorvassani assosioituu liiaksi nokkeluuden kanssan, olisin kääntänyt järkevyydeksi. Maku- ja sävyasia.
VastaaPoistaOliko muuten Venäjän itsensä osalta mitään pohdintaa, millaisia uudistuksia pitäisi tehdä, että siitäkin saataisin fiksu (tai järkevä).
Ei sitä siinä pohdittu.
PoistaSuomalaisten sijoittumiseen on eniten vaikuttanut erään autonkuljettajan erehdys, eksyminen ja väärällä kadulla ajeleminen.
VastaaPoistaEmme olisi näin fiksua kansaa ellei tuhansia muita eksymisiä, täpäriä äänestyspäätöksiä ja muita vastaavia harvinaisia sattumia olisi tapahtunut reilun sadan vuoden aikana myös Suomessa.
Petrus
Kun me ollaan maailman onnellisin maa niin pitäkäämme kiinni suomalaisuudestamme, jonka ansiosta me sitä olemme...äläämme lähtekö kaiken maailman liikkeisiin hömpötyksiin mukaan. Pysykäämme itsenäisinä ja itsenäisenä sekä yhtenäisenä maana.!!!!!
VastaaPoista