Suomen keksiminen
Viimeisten noin viidenkymmenen tai
ehkäpä 30-40 vuoden mittaan näyttää syntyneen aivan uusi paradigma siitä,
milloin Suomi syntyi.
Suomen ”satavuotisuutta” juhlittiin
näyttävästi vuonna 2017, mikä läheni idiotismia antaessaan ymmärtää, että koko
se valtiollinen yksikkö, jonka tunnemme Suomena olisi vain sen ikäinen.
Kysymys Suomen valtiollisen aseman ”todellisesta”
luonteesta oli nostettu historian hämäristä uudelleen esille 1970-luvulla ja
sen myötä avattiin kysymys koko käsitteestä: jos Suomea ei ollut olemassa, niin
mitä sen sijaan oli?
Vastaus oli tietenkin: Ruotsi. Suomi
oli vain osa Ruotsia, jolla ei tarvinnut (tai edes vpinut?) olla omaa
identiteettiä. Se oli vain joukko Tukholmasta käsin hallittuja läänejä. Niinpä
esimerkiksi käsite ”Ruotsi-Suomi” oli ehdottomasti hylättävä.
Eihän sellaista kaksoismonarkiaa
ollut. Ruotsin kuninkaan titulatuuriin kuului kyllä jo 1500-luvulta lähtien,
että hän oli myös Suomen suuriruhtinas, mutta suuriruhtinaskunnalla ei ollut
erillistä poliittista olemassaoloa, siispä sitä ei ollut edes olemassa.
Itse asiassa Suomen erikoislaatu
nimenomaan kokonaisuutena, joka käsitti koko Pohjanlahden itäpuolisen alueen,
Käkisalmen lääniä ja Inkerinmaata lukuun ottamatta, oli olemassa eli tunnustettiin
jo 1500-luvulta lähtien.
Keskiaikainen ”Itämaan” käsite jäi
pois käytöstä, sen jälkeen kirjoitettiin erityisiä Suomen kronikoita, jotka
tosiaankaan eivät rajoittuneet merkitsemään vain Varsinais-Suomea ja kautta
1700-luvun nousi suomalainen itsetietoisuus, joka ilmeni jopa tiettynä
separatismina.
Aikakauden erinomainen tuntija
Helge Pohjolan-Pirhonen kirjoitti ja toimitti puoli vuosisataa sitten laajan
teossarjan ”Kansakunnan historia”, jossa hän aloittaa kansakunnan tietoisuuden
kasvun kuvaamisen Poltavan taistelusta 1709 lähtien.
Sen sijaan. että tutkimus olisi
seurannut avattua uraa, sen metodiseksi johtotähdeksi hiipi konstruktionismi,
joka oli kansainvälisesti muodikasta. Kansakunta oli muka syntynyt vasta
rautateiden ja Bobrikovin myötä. Sitä ennen oli ollut vain hajanaisia, Ruotsin
valtioalueella asuvia heimoja.
Kansakunnan rakentamisen merkitystä
ei kannata vähätellä, mutta ei liioitellakaan. Runeberg, Lönnrot ja Topelius
merkitsivät modernin Suomen synnylle erittäin paljon, mutta kysyä sopii, mitä
he olisivat voineet tehdä, ellei olisi ollut esimodernia Suomea eli niitä objektiivisia
olosuhteita, jollaiset ovat kansakunnan synnylle välttämättömiä.
Tämä on yhtä relevantti kysymys kuin
kysymys siitä, millaisia sukupuolia tässä maailmassa olisi ilman biologiaa.
Voimme lähteä siitä, että ne puheet
”Suomesta”, joita historiassa riittää 1500-luvulta saakka, viittaavat todella olemassa
olevaan asiaan, Suomeen, jonka hahmo muuttui tietenkin aikojen kuluessa, kuten
sen rajatkin. 1700-luvulla se oli jo vankasti olemassa.
Muuan argumentti Suomen varhaista
olemassaoloa vastaan, johon näkee usein nojattavan, on se, ettei Ruotsi Haminan
rauhassa vuonna 1809 sopimustekstin mukaan luovuttanut Venäjälle mitään ”Suomea”,
vaan sen sijaan ainoastaan tietyt Ruotsin läänit, jotka sijaitsivat nykyisen
Suomen alueella.
Tämän argumentin arvo on kutenkin
tasan plus miinus nolla, sillä Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Ruotsi
nimenomaan luovutti Venäjälle tietyt osat hallitsemastaan Suomen
suuriruhtinaskunnasta.
Suuriruhtinaskunta ja siellä asuvat
sumalaisen kansakunnan edustajat mainitaan rauhansopimuksessa usein, otan tässä
nyt esille vain pykälän 5.:
5. Против того же е.ц.в. обещает в
четыре недели по размене
ратификаций о сем мирном трактате,
или прежде, ежели возможно,
е.к.в. и короне свейской возвратить, и паки испражнить Великое
княжество Финляндское кроме той части,
которая внизу в описанном
разграничении выключена и за е.ц.в.
остаться имеет, так и таким
образом, что е.ц.в., его наследники и последователи на сие ныне
возвращенное Великое княжение никакого права, ниже запроса,
под
каким бы видом и именем то ни было,
вовеки иметь не будут, ниже
чинить могут.
Сверх того хочет
е.ц.в. обязан быть и обещает
е.к.в. сумму двух миллионов ефимков исправно без вычета и конечно
от е.к.в. с
надлежащими полномочными и расписками снабденным
уполномоченным заплатить и отдать указать на такие сроки и такой
монетой, как о том в сепаратном артикуле, который такой же силы и
действа есть, яко бы он от
слова до
слова здесь внесен
был,
постановлено и договорено.
(е.ц.в. -его царское величество -hänen tsaarillinen majesteettinsa)
(е.к.в. -его королевское величество -hänen kuninkaallinen majesteettinsa)
Mukavuussyistä käännätän tämän lihavoidun
kohdan koneella:
5. Samaa E.C.V. vastaan Lupauksia vaihdosta neljässä viikossa
ratifioimalla tämän
rauhansopimuksen tai, mikäli mahdollista, ennen,
H.K.V. ja palata Svean kruunuun ja ulostaa Suuri
Suomen ruhtinaskunta, lukuun
ottamatta jäljempänä
Rajaus on myös poistettu käytöstä
ECV:ssä. on jäätävä, niin ja niin
Tällä tavoin H.R.H., hänen
perillisensä ja seuraajansa ovat nyt
palautettu suurherttuakunta, jolla
ei ole oikeutta pyynnön alapuolella,
Missä tahansa muodossa ja nimellä
se onkin, heillä ei koskaan ole sitä, alempi kuin
He voivat korjata sen. Lisäksi H.C.V. haluaa. on pakko olla ja lupaa
E.K.V. kahden miljoonan efimkin
määrä säännöllisesti ilman vähennyksiä ja tietysti
alkaen H.K.V. asianmukaisten valtuutettujen henkilöiden ja
kuittien kanssa, joissa on
valtuutettu maksamaan ja
ilmoittamaan tällaiset ehdot ja sellaiset
kolikko, kuten erillisessä
artikkelissa, jolla on sama voima ja
toiminta, ikään kuin se olisi
otettu käyttöön täällä sanasta sanaan,
Säädetty ja sovittu.
Autan vähän tekoälyä ja totean,
ettei suuriruhtinaskuntaa ollut tarkitus” ulostaa”, vaan palauttaa. Joka tapauksessa
se siis oli se perusyksikkö, jonka suhteen rajanmuutokset pohjoisessa tehtiin.
Ruotsiksi pykälä kuuluu
seuraavasti:
Hans Czariske Maj:t utlåfwar
deremot/ at innom fyra weckor effter utwäxlad Ratification öfwer
detta Fredzfördrag/ eller ännu förr/ om möijeligit är/ til Hans Kongl. Maj:t och Sweriges Crona restituera och
åter inrymma Storfurstendömet Finland/ förutan den dehlen/ som här nedanföre
uti den beskrefne Gräntze skilnaden är undantagen och Hans Czariske Maj:t lämnad blifwer/ således
och i så måtto/ at Hans Czariske Maj:t/ des arfwingar och effterföljare i
ewighet eij skola äga eller kunna påstå för sig någon rättighet eller anspråk/
under hwad sken och namn det hälst wara må på detta nu restituerade Storfürstendömet.
Miksi sitten Haminan rauhassa
vuonna 1809 ei sanottu sanaakaan Suomen suuriruhtinaskunnasta ja puhuttiin vain
Ruotsin lääneistä? Mikä oli muuttunut vuodesta 1721 lähtien?
Ehkäpä asia ei ollut sinänsä
merkittävä. Sama tuloshan rajojen suhteen voitiin saada aikaan myös puhumalla
lääneistä, joiden rajat tunnettiin tarkoin. Suomesta tai Suomen suuriruhtinaskunnasta
kokonaisuutena ei taas enää voinut puhua Ruotsin kruunun omaisuutena, koska osa
siitä oli jo tullut Venäjän omistukseen vuosien 1721 ja 1743 rauhoissa. Lisäksi
Venäjä liitti vuonna 1809 Suomeen
pohjoisessa myös alueita, jotka eivät olleet kuuluneet suuriruhtinaskuntaan.
Syyt voivat olla mitä tahansa, joka
tapauksessa meidän on pakko tehdä se johtopäätös, ettei Haminan rauhansopimuksen
teksti ole minkään arvoinen argumentti, kun käsittelemme kysymystä siitä, oliko
tuolloin jonkinlainen Suomi olemassa vai ei.
Tiedämme jo, että Suomi Ruotsin
Pohjanlahden takaista aluetta merkitsevänä käsitteenä oli olemassa jo vuonna
1721 myös erittäin virallisessa yhteydessä käytettynä. Tietenkin Suomi oli silloin
jotakin aivan muuta muin se on nyt ja samoin oli Ruotsikin.
Syntyikö Ruotsi oikeastaan vasta
vuonna 1809, kun se sai idässä nykyiset rajansa tai ehkä pikemminkin vasta
vuonna 1905, kun Norja irtautui siitä?
Voihan tällaisiakin kysyä, jos
haluaa. Toinen juttu on, että täytyy pitää mielessä, miten rajoitettu merkitys vastauksilla
näihin kysymyksiin on.
Tätini esitteli vime vuonna minulle säilyttämiään muutamia wanhoja käsinkirjoitettuja sukumme kirjeitä joskus 1900-luvun vaihteesta. Kenties ne olivat jo 1800-luvun loppupuolelta, en muista tarkkaa aikaa enää. Ne kirjeet oli kirjoittanut suvun esi-isä sukulaistytölleen. Kirjeet ovat suomalaisuusaatteen osalta suorastaan hurmoshenkisiä, ja niissä on niin paljon tunteenpaloa etten ole koskaan lukenut mitään sellaista. Niissä nuorta ihmistä kehotettiin viemään suomalaisuusaatetta pontevasti eteenpäin kohti itsenäistä Suomea ja valettiin ikuista uskoa suomalaisuuteen ja Suomeen.
VastaaPoistaNiistä voi lukea hyvin konkreettista ajankuvaa siitä, millaista henkeä tässä maassa on ollut silloin vuosisadan vaihteessa. Pari kolme sivua pitkä kirje on suomalaisuuden kareliaanista kuvailua satumaisine luontokuvauksineen ja suomalaisen "jalon mielenlaatumme" ihannointeineen. Huikea löytö ja todella mielenkiintoista luettavaa!
Itselleni kirjeiden sanoma antaa voimia ja uskoa siihen, että kansakuntamme, joka on kerran maailmaan syntynyt, säilyy myös vaikeinakin aikoina ja selviää kaikista koettelumuksistaan.
Pakkoenglannista ei tunnu selviävän.
PoistaNo, nyt on trolli jo saanut julkisuutta yli kohtuuden. Lopetetaan.
Poista"kansakuntamme, joka on kerran maailmaan syntynyt, säilyy myös vaikeinakin aikoina ja selviää kaikista koettelumuksistaan."
PoistaEn nyt haluaisi tätä sanoa, mutta siitä kansakunta on kerran syntynyt ja sitä on palavasti hehkutettu, ei ikävä kyllä seuraa, ettei se voisi henkisesti ja yhteisönä kuolla. Jos epäilet , lue Vergiliuksen Aeneisia.
Voi sinua perhanan pakkoenglantijankkaaja.
PoistaMinkä vaikutuksen luulet tuolla sisällöttömällä jankutuksellasi olevan ja mihin?
Oman arvioni mukaan se vain kyllästyttää ihmiset ja saa heidät ohittamaan kaiken asiallisenkin kritiikin, joka englannin kielen kieltämättä suureen ja dominoivaankin rooliin liittyy.
Jos saan ehdottaa, pyydän nöyrimmästi, että erittelet perustelet kritiikkisi. Paremman puutteessa vaikka seuraavalla jäsentelyllä:
1. Mitkä ovat keskeisimmät sovellusalueet, joilla englannin kielen käytön ongelmat maassamme ilmenevät.
2. Mitä nämä ongelmat täsmälleen ottaen ovat - kuinka ne ilmenevät aivan konkreettisesti ihmisten arjessa.
3. Keihin ongelmat eniten kohdistuvat.
4. Arvio englannin kielen käytön haitoista suhteessa hyötyihin.
5. Vaihtoehdot: mitä toimintamallia ehdotat englanniin käytön tilalle.
6. Arvio esittämäsi toimintamallin hyödyistä ja haitoista sekä siitä, kuka sitä sovellettaessa hyötyy ja kuka kokee haittoja ja mitä nämä hyödyt/ haitat ovat.
Ylläoleva nyt vain pohjaksi tyhjän huutelun ja sisällöttömän jankkaamisen sijaan.
Epäilevälle anonyymille klo 12.48,
PoistaEn sitä epäile ollenkaan enkä haluaisi sanoa tätä, mutta sanonpas kuitenkin, että edustamasi asenne loisti poissaolollaan wanhoissa kirjeissä. Uskon asiahan se kansakunnan menestys alunperin ideana mitä suurimmassa määrin onkin.
Se piski älähtää johon kalikka kalahtaa?
Poista1. Koulutus, työelämä, media, arki.
2. Englanti on käytännössä syrjäyttänyt suomen ja kaikki muut kielet.
3. Kaikkiin.
4. Valtavat pitkällä aikavälillä.
5. Sivistyskieliä kuten suomi ja ruotsi. Englannin "korvaajalta" vaaditaan yleensä ominaisuuksia joita ei ole edes englannilla.
6. Hyödyt ovat suuret, haitat pienet. Suomi tuli toimeen ilman pakkoenglantia aina 2000 -luvun alkuun.
Miksi englannin piikittely on sinulle lähes henkilökohtainen loukkaus?
Kyseletkö koskaan samoja asioita myös ns. "pakkoruotsin" vastustajilta?
Miksi yrität vaientaa englannin kritiikin?
Tämä on kommenttipalsta ei väitöstilaisuus tms.
Kiitos kommentista. Hieman - tai melko paljonkin se jäi yleisemmälle tasolle kuin olisin toivonut, mutta jotakin sentään.
PoistaLoppukaneetista näkyy, että tätä kommentoijaa puolestaan on loukannut "pakkoruotsin" kritiikki. Mikähän etu jankkaajalla siinä on puolustettavanaan - pakkoruotsissa siis?
Mutta omalta osaltani en enää missään vaiheessa tule tähän jankkaamiseen puuttumaan ja ohitan tästä lähtiein aina kaiken "pakkoenglanti"-puheen.
Lisäksi tuen bolgistin mahdollista linjausta jättää yhden kommentoijan jatkuva yhden virkkeen toisteinen ja sisällötön jankkaus hieman vähemmälle jatkossa. Saa sen poiskin jättää minun puolestani. Teema on jo niin tuttu.
Nyt anonyymi klo 13.00 (eri kuin minä) sai anomyymin 11.52 ja 16.11 esittämään vihdoin vähän laajempia perusteluja, joista voidaan käydä keskustelua kommentoin seuraavia:
Poista2. Ei englanti ole kokonaan syrjäyttänyt suomea ja muita kieliä, emme me nytkään sillä keskustele enkä sitä itsekään käytä sen paremmin työssä kuin vapaa-aikana paitsi pakosta joskus ravintoloissa sekä lukiessani kirjoja, joita ei saa suomeksi.
5. suomeksi ei valitettavasti saa kaikkea, pieni kielialue kun on. Ulkomaalaisten kanssa kokkunikoinnissa englanti on lingua francana kätevä tällä hetkellä.
6. Ennen 2000-lukua tai itse asiassa 1950-lukua käytettiin muita kieliä kuten saksaa ja ranskaa.
Tärkein kysymys:"Miksi englannin piikittely on sinulle lähes henkilökohtainen loukkaus?"
Nälvivä perustelematon piikittely tai naljailu ärsyttää, vähän niinkuin keskustelussa joku toistaisi toistamistaan samaa lausetta tai samaa sanaa. Erityisesti jos tuollainen "kommentti" ei edes liity kommentoitavaan blogiin. Tuossa suhteessa blogin isäntä voisi kyllä käyttää ns hallinnollista resurssia.
Kaiken kaikkiaan kommentoija on saanut minut pohtimaan englannin merkitystä ja tehnyt minusta (pakko)englannin kannattajan, joten ainakaan vaikuttaminen ei ole anonyymilltä onnistunut!
Ota ChatGPT käyttöön: Siinä samassa Hänen Keisarillinen Majesteettinsa lupaa neljän viikon kuluessa ratifioinnin vaihtamisen jälkeen tämän rauhansopimuksen osalta, tai aikaisemmin, jos mahdollista, palauttaa Hänen Kuninkaalliselle Majesteetilleen ja Ruotsin kruunulle sekä vapauttaa jälleen Suuriruhtinaskunnan Suomen, lukuun ottamatta sitä osaa, joka on alempana mainitussa rajanvedossa jätetty pois ja joka jää Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen. Tämä tapahtuu siten, että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, hänen perillisensä ja seuraajansa eivät milloinkaan voi vaatia mitään oikeuksia tai esittää vaatimuksia tähän nyt palautettuun Suuriruhtinaskuntaan, ei missään muodossa eikä nimissä.
VastaaPoistaLisäksi Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on velvollinen ja lupaa maksaa Hänen Kuninkaalliselle Majesteetilleen kahden miljoonan talarin summan, täysin ilman vähennyksiä, ja antaa sen maksettavaksi asianmukaisesti valtuutetuille edustajille, jotka on varustettu tarvittavilla valtakirjoilla ja kuitteilla. Maksun ehdot, aikataulu ja valuutta määritellään erillisessä artiklassa, joka on yhtä voimakas ja pätevä, kuin jos se olisi kirjattu sanasta sanaan tähän sopimukseen.
Enpä taida ottaa. Ellei oma äly riitä, niin olkoon.
PoistaARMA MAGNI DUCATUS FINLANDIA vuodelta 1560. WTF? https://x.com/JussiNuorteva/status/1882759851207786904
VastaaPoista"Toinen juttu on, että täytyy pitää mielessä, miten rajoitettu merkitys vastauksilla näihin kysymyksiin on."
VastaaPoistaMyrskyä vesilasissa. Kyse on mitä Suomella tarkoitetaan:
- maantieteellistä käsitettä
- valtiollista organisaatiota, jota ei ennen Haminaa ollut, oli vain Ruotsin valtakunnan mukaisia läänejä, hiippakuntia yms (poikkeus: Juhana herttuan herttuakunta muutaman vuoden, sellainen oli kyllä Ruotsissakin Kaarle herttualla)
- asukaiden ja ympäristössä asuvien sisäinen tunne olemista jotain erillistä. Sitä varmasti oli viimeistään 1700-luvusta lähtien, mutta ongelma on siinä, että aikalaislähteitä tuollaisesta "sisäisestä elämästä" on vähän.
Historiantutkijoiden suuri kiista on, oliko kansallistunnetta ylipäänsä ennen Ranskan vallankumous - ja Napoleonin sotia ja kansakoulua vai kokivatko ihmiset ylipäänsä olevansa jonkin lähialueen asukkaita ja jonkin suvereenin alamaisia.
Toinen juttu on, että vulgaarikäsitys on paljon simppelimpi.
PoistaSiksi sitä kai vulgaarikäsitykseksi nimitetäänkin.
Poista(Sääli muuten, että blogissa harvakseltaan vieraileva historioitsija Olli Bäckström ei ottanut koppia aiheesta, jota on kirjoissaan ja omassa blogissaan käsitellyt uuden ajan ns konglomeraattivaltioissa.)
Pelkään pahoin sitäkin, että vulgaarikäsitys on etenkin oppia saaneiden keskuudessa se normaalein, hieman samaan tapaan kuin ajatus kymmenistä sukupuolista. Sellaisen omaksuminen todistaa pääsemistä naiivin realismin tuolle puolen.
PoistaBackstromin perään haikailevalle anonyymille ehdotan luettavaksi esimerkiksi ruotsalaisen Jonas Nordinin teoksia. Hänen väitöskirjastaan kirjoitti aikanaan myös suomalainen nationalismin historian asiantuntija professori Aira Kemiläinen. (Tämä teksti pitäisi löytyä ilmaiseksi netistä ja on suomeksi kirjoitettu.) Netistä löytyy myös (jos saksa taipuu) saksalaisen Detlev Pleissin väitöskirja saksalaissiviilien käsityksistä suomalaisista 30-vuotisessa sodassa. Siinä myös käsitelty Suomea ja suomalaisuutta varhaismodernina aikana mielenkiintoisesti.
PoistaVoidaan vielä muistaa, että Suomen itsenäistymistäkin suunniteltiin ainakin kaksi kertaa jo 1700-luvulla. Ensin sitä ehdotti Venäjän keisari Elisabet hattujen sodan aikana vuonna 1743. Tosin on ilmeistä, että jos se olisi jo silloin toteutunut, Suomesta olisi tullut vain muodollisesti itsenäinen, käytännössä Venäjän vasallivaltio. Ajatus ei kuitenkaan saanut laajempaa kannatusta, ja niinpä sitten Turun rauhassa suurin osa Suomea palautettiinkin Ruotsille, kun taas osa Kaakkois-Suomesta aina Kymijokea myöten joutui Venäjälle.
VastaaPoistaToisen kerran asia nousi eräiden suomalaisten itsensä toimesta esille vuonna 1788, Ruotsin aloitettua jälleen sodan Venäjää vastaan.
Suomen koko myöhempi historia olisi varmaankin aivan toisenlainen, jos jompikumpi näistä hankkeista olisi toteutunut. Onhan tietysti mahdollista, että myöhemmin Venäjä olisi kuitenkin valloittanut Suomen myöntämättä sille edes sellaista autonomiaa kuin minkä se sittemmin sai.
"Suomen koko myöhempi historia olisi varmaankin aivan toisenlainen, jos jompikumpi näistä hankkeista olisi toteutunut."
PoistaPelkäänpä, että kumpikaan skenaario ei olisi ollut silloisessa tilanteessa mahdollinen vaan johtanut Suomen alueen liittämiseen Venäjään erillisinä kuvernementteinä. Tarvittiin valistunut keisari, jolla oli tarve herättää suomalaisissa ja ruotsinkielisessä eliitissä (Turun realistit) halu välttää revanssismiä sekä yleinen kansallisuusaatteen nousu, mahdollisuuksien ikkuna.
Vähän samantyyppinen spekulaatio, olisiko Suomeen sydänkeskiaikana voinut syntyä riittävän vahva kuningaskunta, joka olisi voinut säilyä itsenäisenä Ruotsin ja Novgorodin ja myöhemmin Venäjän välissä (ei olisi voinut, koska väki ei olisi riittänyt).
Eräällä ystävälläni on grafiikanlehti Monrepoosta, "A Scene from Russian Finland". Eli 1700 luvulla oli kyllä Suomi, josta osa kuului Venäjään ja osa Ruotsiin.
VastaaPoistaMietin ettei tavallinen rahvas 1700-luvulla tiennyt Suomen olemassaolosta. Rahvas suurimmaksi osaksi puhui suomea, mutta kansanyhteyttä tuskin tunnettiin. Se kuitenkin tiedettiin, että ruotsit veivät miehet Keski-Eurooppaan kuolemaan, samaan aikaan kun koirankuonolaiset rääkkäsivät Suomessa tavan kansaa.
VastaaPoistaVaihtoehtohistoriassa, jos kansalle olisi kerrottu itsenäisyydesta, se olisi voinut saada kannatusta.
Kyllähän esim. Elisabetin manifesti varmaankin tietoon tuli ja vastaavat houkuttelut Kustaan sodan aikana, mutta eihän se kansan pää niin vain käänny. Yhtä ja toista tiedettiin maaorjuudestakin.
PoistaEivätkä ne Kuusisenkaan houkutukset talvisodassa tepsineet. Takinkääntö ei sitä paitsi ole helppo juttukaan.
Ja ei nyt kannata väheksyä ihmisten tietoja. Miksi muka eivät olisi ymmärtäneet Suomen olemassaoloa ja erilisyyttä Ruotsista? Olihan siinä sentään merikin välissä.
PoistaEnnen vanhaan meri l. vesitie oli yhdistäjä, maa erottaja.
PoistaAjattelemme niin helposti menneisyyttä nykyajan lähtökohdista. On hyvin perusteltua sanoa ettei Ruotsia ollut ennen Kustaa Vaasaa eikä nykyinen "tynkäruotsi" ole se Ruotsi josta meidät erotettiin 1809.
Tässä taas yksi hokkuspokkus. Kyllä se suuren osan vuotta oli myös tehokas erottaja.
PoistaOlettaa kyllä sopii, että kun suomalainen kauppamies tms. lähti meren yli Ruotsiin, niin kyllä oletettavasti tuli tunne ulkomailla olosta.
PoistaEi mikään hokkus pokkus, vaan ihan tosiasia, joka unohtuu autoistuneelta nykyihmiseltä helposti.
PoistaJäätyneenäkin vesitie tarjoaa usein oivan ja tasaisen "oikotien".
Onko asiasta mitään lähteitä: aikalaiskirjeitä, Turun Aurora-seuran pöytäkirjoja, oikeudenkäyntipöytäkirjoja tms.
PoistaNo, ymmärrän kyllä mitä meri tarkoittaa.
PoistaLuultavasti savolaiselle maajussille tuli ulkomailla olon tunne jo Turussa tai Viipurissa.
PoistaTotta kai. Silti hän ymmärsi olevansa Suomessa.
PoistaYmmärsikö?
PoistaEivät ihmiset idiootteja olleet, vaikkei heillä ollutkaan DEI koulutusta. Sama kuningas, sama uskonto, sama raha...
PoistaKuin Ruotsin puolellakin, joten miksi hän olisi tuntenut itsensä yhtään vieraammaksi Tukholmassa?
PoistaToisaalta rahvaalle kuningas oli jotain, josta pappi höpisi sekavia pöntössä, eivätkä plootut juuri reppua painaneet.
Ajattelet jälleen hieman liikaa nykyajan käsitteillä.
"Tihkuviitta järven päällä,
Poistalantajuova järven jäällä
Kevät tulee, ihanaa".
Ja tuossa ollaan n. 1950 -luvulla, vesireitti oli myös talvireitti.
Hohhoijaa. Meri välissä oli meri välissä eikä mikään talvireitti. Ja kun ne tunsivat olevansa muualla kuin Suomessa. Kysy vaikka Sprengtportenilta.
PoistaTuli mieleen eräs mielenkiintoinen asiakirja, johon aikoinaan törmäsin ja jonka linkitän tähänkin ihasteltavaksi. Kyseessä on siis kuningas Juhanan kirje Ruotsin ja Venäjän sodan ajalta vuodelta 1574. Joukko ruotsalaisia, ilmeisesti smoolantilaisia, nihtejä oli päättänyt jättää asemansa Suomessa ja lähteä takaisin kotiseudulleen. Sotureiden lähdön syistä Juhana kirjoittaa seuraavaa:
Poista"Wij haffwer och förstådt, att några arge förtwifflede schalcker haffwe och lattjat sigh med slycktt otillbörligit taal förnimme, seyendes sig icke wele, Ey heller ware plichtige auth krijge för Finland efter tett icke här theris fädernesland, och att teer ligger icke stoor macht upå, anthen theet bliwffer försvärett heller icke. Ther till swäre wij så, att the som så seyje, the borde straffas ; såsom Sweriges Rijkes argeste förrädere, förtyj finlandh är en aff thenn störste och ypperste landande som Sveriges Crone tillyder, Och haffwer nu mere änn i fyrehundrede år warit ther under, "
(https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038554_00273)
Smoolantilaiset nihdit eivät siis ajatelleet, että Suomi oli heidän isänmaansa ja sitä pitäisi puolustaa ja siksi Juhanan piti valistaa heitä, että Suomi on jo 400 vuoden ajan ollut osa Ruotsia ja vieläpä yksi sen suurimpia ja parhaimpia maita.
Kyllä siis ainakin jotkut saivat päähänsä erottaa Ruotsin ja Suomen jo 1500-luvulla.
Hohhoijaa, meri yhdisti paremmin kuin maa. Kysy vaikka kuningatar Kristiinalta.
PoistaSekö nyt ei mene jakeluun että meri yhdisti JA erotti. Ja se erottamisfunktio oli hyvin selkeä ja pakko tyhmemmänkin ymmärtää.
PoistaKummallista, että moni kuvittelee pystyvänsä ajattelemaan menneiden aikojen käsitteillä ja tekee kuvitelmiensa perusteella päätelmiä, sen sijaan, että kunnioittaisi lähteitä.
Ja onhan niitä dokumentteja pilvin pimein. Kyllä se on se paradigma, joka ohjaa niitä katsomaan.
VastaaPoista