sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Vesipuitedirektiivi



Vesipuitedirektiivi

Maailman ensimmäinen älykäs biotuotetehdas oli nousemassa Kallaveden rannalle. Se oli suunniteltu erityisesti muovia korvaavien pakkauskartonkien ja mäntyöljyn tuottajaksi. Samalla se olisi jauhanut valtakunnan verkkoon biosähköä ja biokaasua, käyttämättä lainkaan fossiilisia polttoaineita. Tekoälyn operoima systeemi olisi ollut hyvin vähäpäästöinen ja maailman huippua vähän joka suhteessa.
Näin mainostivat tehtaan puuhaajat, jotka puhuivat omassa asiassaan, mutta tuskinpa ihan löyhiä puhuivatkaan. Jos maailmassa nyt joka tapauksessa tarvitaan tällaisia tuotteita, joita siis arvioidaan tarvittavan yhä enemmän, niin niitä on syytä tuottaa ekologisesti kestävillä ja liiketaloudellisesti kannattavilla menetelmillä. Tuo niin sanottu ekologisuus muuten näyttää olleen jo ennakkoon tärkeä myyntivaltti.
Asiasta tietenkin valitettiin, kuten kaikesta tässä maassa. Ainahan joku katsoo, ettei asia sovi hänelle tai liito-oraville tai pihtihäntäisille torakoille tai joillekin muille niin hyvin kuin olisi mahdollista. Siitä viis, että se saattaisi olla tärkeä tuhansille ja taas tuhansille muille.
Tällä kertaa valittajien kanta voitti korkeimmassa hallinto-oikeudessa siinä muodossa, että koko toista miljardia maksava tehdas jää ainakin tämän päätöksen mukaan rakentamatta.
Valitus ei siis näköjään ollut jonkun asiasta mahdollisesti kärsivän tahon protesti, jonka huomioonottaminen olisi pakottanut jollakin tavoin lisäämään noiden, ainakin nyt hyvin vähäisiksi arvioitujen päästöjen vaikutusta tai korvaamaan mahdolliset vahingot.
Päätös ei uutisten mukaan ole ehdollinen, vaan lopullinen: tällaista tehdasta ei saa rakentaa Kallaveden Kelloselän rannalle. Ja piste.
Nyt asia alkaa maallikon korvaan kuulostaa jo perin oudolta. Juristit ovat lakien tulkinnan ja vain sen alan ammattilaisia. Heitä tarvitaan silloin, kun on epäselvää, mitä laki missäkin tapauksessa lopultakin määrää.
Useinhan erilaiset lain tarkoittamat periaatteet ovat ristiriidassa keskenään ja vanhan sanonnan mukaan juristeja tarvitaan silloin, kun monimutkaisista asioista on tehtävä yksinkertaisia ja päinvastoin.
Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa on tärkeää pitää valtiomahdit toisistaan erillään. Hallituksen ei sovi päättää tuomiovaltaan kuuluvista asioista, vaikka sen jäsenet vannovatkin tuomarinvalan. Myöskään tuomioistuimien ei sovi astua pätevyysalueensa ulkopuolelle. Nec sutor ultra crepidam.
Nyt kuitenkin tämä asia haisee juuri sille, että ylin hallinnollinen tuomioistuin on mennyt tekemään politiikkaa ja lausunut langettavan tuomionsa asioista, jotka eivät lainkaan kuulu sen pätevyysalueeseen.
En väitä, että myöskään hallinto- tai lainsäädäntövallan edustajat olisivat ylivertaisia ympäristöasioiden eksperttejä. Toki heidänkin on vain luotettava asiantuntijoihin. Mutta mitä onkaan sanottava siitä, että KHO, sen mukaan kuin lehdet kertovat, ei olekaan asiantuntijoihin luottanut, vaan mennyt tekemään ihan oman tulkintansa tehtaan muodostamasta mahdollisesta ympäristöhaitasta.
Aivan uskomattomalta kuulostaa, että päätöksen perusteeksi on ilmoitettu EU:n vesipuitedirektiivi.
KHO:n jäsenet tietävät ilman minuakin, ettei direktiivi, saati joku puitedirektiivi ole mikään velvoittava laki, vaan toimintaohje, jota jokaisessa maassa suositellaan noudatettavaksi maan omia lakeja säädettäessä.
Mikäli asiat ovat jo kunnossa direktiivin tarkoittamassa mielessä, sen voi siis jättää ihan huomiottakin.
Mutta direktiivin ympäripyöreät muotoilutpa viittaavatkin tässä tapauksessa aivan mahdottomiin tai ainakin utopistisiin päämääriin, mukaan lukien vesistöjen saattaminen takaisin luonnonmukaiseen tilaan.
Eihän sekään toki mikään hullumpi päämäärä ole ja joissakin tapauksissa siihen tosiaan kannattaa panostaa. Kysymys on vain siitä, missä tapauksissa näin kannattaa tehdä ja mitä sillä saavutetaan. On myös suhteutettava asiat muuhun maailmaan, eikä tarkasteltava niitä irrallisina.
Sikäli kuin minä tiedän, on Suomen sisävesistöjen puhtaus aivan omaa luokkaansa. On täysin poikkeuksellista, että täällä voi järvivettä juoda vaikka keittämättä. Toki siinä on elämää eli planktonia ja hieman elämälle välttämättömiä ravinteita, mutta ei mitään myrkkyjä.
Tämä tilanne on saavutettu siitä huolimatta, että järvien rannalla on suuri määrä tehtaita, muun muassa sellutehtaita, jotka jossakin vaiheessa todella olivat saastuttavia, mutta eivät enää.
Kun nyt uuden ja –kuten vakuutetaan- huippumodernin ja saasteettoman sellutehtaan rakentaminen tyrmätään EU:n vesipuitedirektiiviin viitaten, ei kyseessä ole enempää eikä vähempää kuin skandaali.
Päätöksen tekijät ovat nyt vähintäänkin velvolliset esittämään aivan konkreettisesti, millaisia haittoja kyseinen tehdas tuottaisi ja ehdottomasti myös sen, millaisissa rajoissa syntyvät päästöt olisivat sen mielestä hyväksyttäviä.
Tuo ”sen mielestä” olisi sitten se tulkinta, joka kertoisi koko maailmalle, mitkä ovat teollisen toiminnan ehdot täällä, meillä Suomessa. Itse asiassa sellainen tulkinta tuskin edes on tuomiovallan tehtävien rajoissa. Sehän kuuluu  lainsäädäntövallan käyttäjälle eli eduskunnalle.
Mikäli tässä viitataan yhä vain EU-direktiiviin, on todettava, että koko päätös on mielivaltainen. Direktiivillä ei ole selkeää sisältöä eikä edes sitovaa voimaa. Toisin sanoen sillä ei ole mitään tuomioistuimen kompetenssiin kuuluvaa merkitystä ilman konkreettista, lainsäätäjän antamaa tulkintaa.
Tällaisissa päätöksissä valtio ei voi luovuttaa ratkaisuvaltaa tuomioistuimille, saati jättäytyä juristien oman ympäristöopin hallinnan armoille.
Päätöstä on kutsuttu jopa lopulliseksi.
Sikäli kuin tiedän, lopullisia ovat vain imaamien esittämät fatwat, joita edes Allah ei voi peruuttaa. Kansalliset päätökset sen sijaan ovat ilmeisesti vielä riitautettavissa, ainakin sellaisissa tapauksissa, joissa niitä perustellaan nimenomaan kansainvälisillä säädöksillä.

30 kommenttia:

  1. Täsmälleen noin.

    En tiedä, kenen silmissä nuo tuomarit hakivat hyväsyttävyyspisteitä ja päänsilitystä. Ketä oli takoitus miellyttää ja miksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä minäkään, mutta vahva epäilykseni viitaa vihervasemmistolaisiin, kaiken järkevän ja tuottavan kieltämiseen ja tuulentupien rakentelun suuntaan.

      Poista
    2. Syntipukki löydetty,ongelma ratkaistu?

      Poista
  2. Kyllä jo KHO:n selosteenperustella on selvää, että kyse oli nimenomaan Suomen lainsäädännön soveltamisesta - kylläkin EU-oikeus huomioiden - sekä nimenomaan lainsoveltamisesta eikä poliittisesta harkinnasta:



    Korkein hallinto-oikeus totesi, että asiassa oli ratkaistava, olivatko ympäristöluvan myöntämisen edellytykset erityisesti toiminnan vesistövaikutusten kannalta täyttyneet. Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää muun ohella ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Vastaavasti ympäristölupaa ei saa myöntää, jos toiminnasta aiheutuisi ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus.

    Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Pilaantumisen merkittävyysarvion lähtökohtana ovat vastaanottavassa vesistössä ilmenevät pilaantumisseuraukset, jotka aiheutuvat lupaharkinnan kohteena olevasta toiminnasta sekä kaikesta muusta vesistöön kohdistuvasta kuormituksesta. Vaikutuksia arvioitaessa keskeinen merkitys on niillä lupamääräyksillä, joilla pilaantumisvaikutuksia on mahdollista rajoittaa. Samoin toiminnan sijoituspaikka, tässä tapauksessa erityisesti jätevesien purkupaikka, vaikuttaa toiminnan sallittavuuteen ja lupamääräysten vaatimustasoon. Vaikka päästöjä rajoittavat lupamääräykset olisi mitoitettu parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisiksi, lupaa ei saa myöntää, jos toiminnan päästöt vesistöön aiheuttavat merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa.

    Ympäristönsuojelulailla sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetulla lailla on pantu täytäntöön vesipolitiikan puitedirektiivi. Unionin tuomioistuimen niin sanotussa Weser-tuomiossa vahvistaman tulkinnan mukaan kansallinen viranomainen ei saa myöntää lupaa toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostuman jonkun laadullisen tekijän tilaluokka heikkenisi. Näin ollen ympäristönsuojelulaissa kiellettynä merkittävänä pilaantumisena tai sen vaarana on pidettävä sellaista olennaisen lisäkuormituksen vesistössä aiheuttamaa kokonaisvaikutusta, joka johtaa pintavesimuodostuman tilan tai sen laadullisen tekijän heikkenemiseen. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan seurausten todennäköisyyttä ja haitallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös varovaisuusperiaate.

    Asiassa saatu selvitys osoitti, että Kallaveden ekologista tilaa kuvaavat kasviplankton-laatutekijän osatekijät olivat trendinomaisesti heikkenemässä rehevöitymisen vuoksi siten, että Kallaveden ekologinen tila tai ainakin yksi sen laatutekijöistä eli kasviplankton oli vaarassa heikentyä tyydyttävälle tasolle erityisesti, jos vesistöön kohdistuva kuormitus vielä nykyisestä lisääntyy.

    Arvioitaessa ympäristönsuojelulain mukaisia luvan myöntämisen esteitä ratkaisevia ovat toiminnasta ja muusta kuormituksesta aiheutuvat haitalliset vaikutukset. Merkitystä ei lain mukaan ole esimerkiksi toiminnan hyödyllisyydellä yleiseltä kannalta tai sen tuottamalla taloudellisella tuloksella.

    Kysymyksessä oli kokoluokaltaan poikkeuksellisen suuri biotuotetehdas, jonka tuotantomäärä oli 1,2 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Tehdas oli tarkoitus sijoittaa muun ohella virkistyskäyttöarvoltaan ja vedenottokäytöltään merkittävän Kallaveden rantaan noin yhdeksän kilometrin päähän Kuopion keskustasta. Tehtaan jätevedet oli tarkoitus purkaa Kallaveden Kelloselälle. Kallavesi on sisävesistönä sen nykyinen tila huomioon ottaen erityisen herkkä kuormituksen lisääntymiselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jatkoa:

      Kysymyksessä oli kokoluokaltaan poikkeuksellisen suuri biotuotetehdas, jonka tuotantomäärä oli 1,2 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Tehdas oli tarkoitus sijoittaa muun ohella virkistyskäyttöarvoltaan ja vedenottokäytöltään merkittävän Kallaveden rantaan noin yhdeksän kilometrin päähän Kuopion keskustasta. Tehtaan jätevedet oli tarkoitus purkaa Kallaveden Kelloselälle. Kallavesi on sisävesistönä sen nykyinen tila huomioon ottaen erityisen herkkä kuormituksen lisääntymiselle. Vaikka Kallaveteen kohdistuva kokonaiskuormitus onkin suurimmaksi osaksi peräisin hajakuormituksesta, suunnitellun tehtaan aiheuttama lisäkuormitus vesistöön olisi niin merkittävää ja pitkäaikaista, että sen vaikutuksesta vesistön hyvän tilan tavoitteen säilyttäminen tai saavuttaminen selvästi vaikeutuisi. Näin ollen toiminnasta yhdessä muun kuormituksen kanssa olisi vaarana aiheutua ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus.

      Asiassa ei voitu riittävästi vakuuttua siitä, että toiminnasta ei tällä sijoituspaikalla ja lupahakemuksessa ilmoitetulla tuotantomäärällä koko sen elinkaaren aikana aiheutuisi jätevesien purkuvesistöön vesistön ekologisen tilan kehitys huomioon otettuna ympäristönsuojelulaissa kiellettyä merkittävää pilaantumista, kun lakia tulkitaan unionioikeudellisten velvoitteiden ja varovaisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset oli kumottava ja Finnpulp Oy:n lupahakemus hylättävä.


      Maallikolle ympäristölainsäädännön ymmärtämisessä on vaikeaa se, että siinä on nimenomaisesti kysymys PUNNINNASTA toisaalta ympäristöarvojen ja toisaalta muiden yhteiskunnallisten arvojen välillä. Tuo punninta, joka on oikeus- ei tarkoituksenmukaisuusharkintaa, on Suomessa uskottu hallintoviranomaisille, joiden päätöksistä voi valittaa hallintotuomioistuimille, joista ylin on KHO.

      Jos tuo halutaan muuttaa se on lainsäätäjän asia samoin kuin EU-oikeuden sitovuus.

      Poista
    2. Tässä on se vekkuli juttu, että tuollainen punninta on nimenomaan poliittinen toimi, joka kuuluu poliittista vastuuta kantaville elimille. Tuomiovallan asiana on selvittää, onko menetelty sääntöjen mukaan vai ei.
      Tässä nyt on lipsahtanut hallintovalta tuomioistuimelle.

      Poista
    3. Se punninta on lainsäätäjän toimesta järjestetty niin, että abstratisesti sen suorittaa lainsäätäjä, joka on säätänyt ympäristönsuojelulain, jolla on pantu täytäntöön EU direktiivi ja johon on kirjoitettu ne kriteerit, jolla punninta on suoritettava. Konkreettisesti punninta tapahtuu aina jonkin lakia soveltavan viranomaisen kautta. Oikeusvaltiossa tuosta hallintoviranomaisen päätöksestä saa valittaa niinkuin nyt on tehty. Tuomioistuimen tehtävä on perusteluillaan osoittaa punninnan oikeellisuus. Jos se taas ei miellyttä lainsäätäjää, se voi muuttaa lakia.

      Jos tuo järjestelmä ei miellyttä, niin sitten vilkkaasti äänestämään 2023 - taikka suoraan barrikaadeille, siitähän on historiassa hyviä kokemuksia, esim Venäjältä 1917.

      Poista
    4. Kyseessä ei ollut yksimielinen päätös, joten ajatuksen siitä, että asia olisi yksiselitteinen, voi tämänkin vuoksi unohtaa.
      Kysyä ainakin voi, olivatko tällä kertaa pölkkypäät enemmistönä vai vähemmistönä.

      Poista
    5. En minä sitä yksiselitteiseksi väittänytkään, kyse oli kiperästä punnintatilanteesta, mitä osoittaa äänestyskin eikä minusta sen paremmin enemmistö kuin vähemmistökään koostunut pölkkypäistä vain harkitsevista henkilöstä.

      Se mitä polemisoin oli blogin selkeät virheet (ettei perustunut lakiin) ja että punninnan lopputulos olisi ollut selvästi väärä ja lainvastainen. Niinkuin kaikessa punninnassa lopputuloksesta voi olla monta mieltä - ja siihen on demokraattisessa maassa myös oikeus. Tuohon lopputulokseen ovat kuitenkin päätyneet ne, joille tuo tehtävä on uskottu. Sen perusteet ilmenevät ym.selosteesta ja vielä paremmin täydellisistä perusteluista (ks FINLSX KHO 2019:166).

      Poista
    6. Näinhän se oli. Eri vaiheissa tehtiin erilaisia ratkaisuja. Ilmeisesti kyseiset lait oli sen verran lahjattomasti laadittu, että niitä voidaan veivata miten tahansa. Tuo direktiivi siellä nyt joka tapauksessa kummitteli, joten jokin roolihan sillekin haluttiin antaa, ehkä oman vähäpätöisen lainsäädäntömme yläpuolella, varmemmaksi vakuudeksi.

      Poista
    7. Sipilän hallitus nyt oli aika lahjaton, tämä päätös johtui (välillisesti) säännöstelyn purkamisesta.

      Poista
  3. Fatwat eivat ole lopullisia tai edes sitovia. Niita laativilla tahoilla ei edes ole keskusauktoriteettia tai yhtenaisia kriteereja miten islamilaista lakia tulkitaan. Nelja on juridista teologisjuridista koulukuntaa sunnalaisuudessa eli madhabia. Fatwoja on ollut monenlaisia historiassa, moneen suuntaan ja usein ristiriidassa keskenaan. Kyseessa on nimenomaan tulkinta, ei sitova laki, muille kuin tulkinnan esittajalle.

    VastaaPoista
  4. Siinähän tuo perustelu on niin tavattoman hatara, että jos vastaavaa, varovaisuusperiaate huomioiden (hm. Kerran käynnistetty tehdas on kuin ammuttu nuoli...?)logiikkaa kiäytetään, voidaan kaikki inhimillinen toiminta kieltää: Asiassa saatu selvitys osoitti, että Kallaveden ekologista tilaa kuvaavat kasviplankton-laatutekijän osatekijät olivat trendinomaisesti heikkenemässä rehevöitymisen vuoksi siten, että Kallaveden ekologinen tila tai ainakin yksi sen laatutekijöistä eli kasviplankton oli vaarassa heikentyä tyydyttävälle tasolle erityisesti, jos vesistöön kohdistuva kuormitus vielä nykyisestä lisääntyy.
    Yksi osatekijöistä, ksviplankton oli vaarassa heikentyä. Siis mahdollsiesti.
    Lopputulos oli mahdollisesti vaarassa muodostua tyydyttäväksi...???
    Mitä tällainen tyydyttävä tulos olisi käytännössä merkinnyt ja kenelle?
    Kenen etua olisi loukattu ja miten?
    Päätöksessä nimenomaan mainitaan, ettei eduilla, mjyönteisessä mielessä ole mitään merkitystä, mikä kuulostaa myös oudolta.
    Nyt kannattaisi oikeuden hieman avata perustelujaan vielä lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeus olisi voinut toisinkin päättää. Kyseessä on mielestäni selvästi poliittinen päätös "ajan hengessä".

      Ongelma tässä on se, että tuomarit eivät ole vastuussa politiikastaan kenellekään.

      Poista
    2. Ei ne länsimaisissa oikeusvaltioissa olekaan, sitä kutsutaan tuomarien riippumattomuudeksi, joka on tähän asti länsi-euroopassa pidetty tärkeänä oikeusvaltioperiaatteena. Sen idea on nimenomaan se, ettei tuomari ole velvollinen orjailemaan KETÄÄN, vain lakia.

      Poista
    3. Niinpä... lakia - ja Suomessa Suomen lakia.

      Mutta ehkä tuomareilla on kiikarissaan jokin sopiva EU-virka, johon pitää meritoitua ... Ja tietenkin ilman sitä, että ao. meritoitumista KUKAAN saisi kritisoida.

      Muuten tuota päätöstä on kovin vaikea ymmärtää. Ja korostan, toisinkin olisi voitu Suomen lain puitteissa päättää mm. asiantuntijalausuntoihin nojautuen. Mutta muodikas mielipide voitti tällä kertaa.

      Poista
    4. Tämä nyt on taas sellaista yleisestä loanheittoa, jolla pyritään heikentämään uskoa oikeusvaltioon. Kukaan suomalainen tuomari ei voi käytännössä toivoa pääsevänsä mihinkään EU-virkaan eikä heitä ole sinne nimitettykään, paitsi KKO:n presidentti Koskelo kEuroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

      Tuomarit vain soveltavat sitä EU-oikeutta, joka on Eduskunnan toimesta päätetty olevan osa Suomen oikeusjärjestystä.

      Poista
  5. Näin puolikuopiolaisena (asunut Kuopiossa yli 25 vuotta) ihmettelen suuresti KHO:n päätöstä ja sen logiikkaa. Jos asiaa ajatellaan jo ihan länsimaisten oikeusperiaatteiden näkökulmasta, oikeuden tulkinta on sietämötän, sillä siinä ei toteudu periaate "kaikki mikä ei ole erikseen kielletty, on sallittua". Nythän käytännössä tehdashannkeen on todistetteva syyttömyytensä eli todistustaakka on käännetty päälaelleen, ja käännetty todistustaakka on täysin kestämätön oikeusperiaate.

    Toiseksi, jos lähtökohdaksi otetaan periaate "saattaa aiheuttaa", sillä verukkeella voidaan kieltää kaikki ihmisen kehittämä toiminta, koska mikään teollinen prosessi ei ole 100 % varma.

    Kolmanneksi, jos päätöksessä vedotaan virkistyskäyttöön, on sekin jo ristiriitainen periaate, jos kyseessä on tehtaan ymparistövaikuitukset, sillä virkistyskäyttö sinällään ei voi olla ympäristöperuste. Ei ole mitenkään kestävä ympäristöperusteena sekään, että tehdas olisi lähellä kaupungin keskustaa, sillä sehän implikoi, että päästömäärä x on paha asia kaupungin kupeessa, mutta vähemmän paha kaukana kaupungista. Ts. sekään ei voi olla puhdas ympäristöperuste.

    Neljänneksi, on täysin irvokasta, että jotain isoa teollisuushanketta ei käsiteltäisi nimenomaan hyötyjen ja haittojen suhdetta tarkastellen. Kansanvaltaisessa järjestelmässä etenkin ympäristölainsäädännön lähtökohtana täytyy nimenomaan olla yleisten hyötyjen ja haittojen tarkastelu kokonaisetu huomioiden.

    Viidenneksi, puolueettomuuden takaamiseksi virassa olevilta tuomareilta olisi kiellettävä jäsenyys Demlassa ja vastaavissa ideologissa järjestöissä. Olisi mielenkiintoista tietää tämän tapauksen osalta, oliko tuomareina Demlan jäseniä.

    Kuudenneksi, tämäntasoiset hankkeet kuuluvat poliittisen päätöksenteon piiriin, ei juridiseen saivarteluun. Jos Eduskunnalla on oikeus, kuten Kimmo Sasi on korostanut, lakkauttaa mikä tahansa kansalaisoikeus yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä, on sillä oltava oikeus myös päättää maan taloudelle tärkeistä teollisuushankkeista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pari kommenttia:

      Neljänneksi: ympäristölainsäädäntö nimenomaisesti rakentuu tuon punninnan ympärille. Tässä tapauksessa KHO vain katsoi, että toiminnalle ole haitasta aiheutuva este. Laki on kirjoitettu niin, että jos haittakynnys täyttyy, lupaa ei voi myöntää.

      Viidenneksi: ylimpien tuomioistuinten ratkaisut tuomareiden nimineen löytyvät julkisesta FINLEX-järjestelmästä siitä vaan katsomaan ja googlamaan.

      Kuudenneksi: Eduskunta, joka kai käyttää ylintä poliittista harkintaa, on sen noin säätänyt. Siitä vaan 2023 äänestämään: jos tulee superjytky voitaisiin säätää valtalaki, että lainsäädäntövalta siirretään neljäksi vuodeksi X:lle, johan alkaisi asiat parantua.

      Poista
    2. Millä perusteella käännetty todistustaakka olisi kestämätön oikeusperiaate?

      Itse ole voittanut jutun hovioikeudessa vetoamalla mm käännettyyn todistustaakkaan.

      Vain tehtaalla on parhaat edellytykset todistaa tuotantoprosessiensa erinomaisuus. Eihän siihen mikään muu taho voi pystyä yhtä hyvin kuin tehdas itse.

      Poista
    3. Trilisser: "tehdashannkeen on todistetteva syyttömyytensä eli todistustaakka on käännetty päälaelleen, ja käännetty todistustaakka on täysin kestämätön oikeusperiaate."

      Ympäristöasioissa se vaan menee niin, että ympäristölle haitalliseksi säädetyissä hankeissa hankkeen tekijän tulee tehdä lupahakemus, jolla osoitetaan luvan edellytysten täyttyvän, eikä mikään käännettyy todistustaakka. Hakijalle tämä ei ole mikään ongelma, koska kyse on rahakkaiden toimijoiden rahakkaista hankkeista, joten resursseja kyllä riittää. Ei kannata liikaa itkeä isojen metsäyhtiöiden puolesta, pikemminkin niiden hankkeen naapurien pienten ihmisten, joilla ei ole rahaa hankkia kalliita rätinkejä asuinympäristön pilaantumisesta.

      Poista
  6. Minua maallikkona jäi askarrutamaan se, että seurauksena saattaisi mahdollsiesti olla kasviplankttonin määrän väheneminen.
    Silloin kun sitä tulee liikaa, puhutaan rehevöitymisestä ja sehän on perinteisesti ollut vesistöjen kuormituksesta johtuvaa.
    ehkäpä optimaalinen tila voitaisiin saavuttaa esimerkiksi puhdistamalla päästöjä vähemmän?
    Tässä nyt vain on yhtenä kysymysmerkkinä, mutta niin taisivat olla tuomaritkin.

    VastaaPoista
  7. Kyse on paikasta. Kukaan ei ole kieltänyt rakentamasta johonkin sopivaan kohtaan Suomea "maailman ensimmäistä älykästä biotuotetehdasta... erityisesti muovia korvaavien pakkauskartonkien ja mäntyöljyn tuottajaksi".

    VastaaPoista
  8. Outoa on, että nimenomaan tyydyttävään tulokseen jonkin indikaattorin osalta päätymistä pidetään siis epätyydyttävänä ja siksi kielletään.
    Tässä operoidaan puhtailla käsitteillä niitä operationalisoimatta, mikä saa homman haiskahtamaan. Kenen oikeus tässä maksoi mitäkin? Millä tavalla virkistyskäyttäjät olisivat voineet havaita kasviplanktonin mahdollisen vähenemisen?
    Onko millään muulla väliä kuin yhdenmukaisuudella vesipuitedirektiivin kanssa? Miten erilaisia asiaan liittyviä suureita mitataan? Onko sellaista yritetty tai nedes ajateltu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkäpä se asia selviää - tai sitten ei - kun lukee FINLEXistä koko ratkaisun perusteluineen ( https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2019/201906070). Siitä ilmenee planktonin pitoisuudet ja muut rätingit sekä niiden liittymät ratkaisun lopputulokseen.

      Kyllä vesipuitedirektiivillä sekä sitä koskevalla EU-tuomioistuimen Weser-ratkaisulla oli merkitystä Suomen ympäristönsuojelulain tulkintaan ja pitääkin olla: tuolla lailla on pantu toimeen tuo direktiivi ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö on Suomea oikeudellisesti sitova. Sitovuus ei perustu tuomareiden päätökseen vaan Eduskunnan vahvistamaan EU-sopimuksiin.

      Poista
  9. Ei Suomessa parane metsiä hakata. Jussi Pesonen (vuorineuvos vanhastaan ja isänsä Rautpohjan suurmiehiä), lienee eläköitymässä vaiherikkaan uransa jälkeen UPM:stä. Niin paljon kerkesi kapitalismissa sattua. Jopa sen uusi toinen synty Suomessa. Eka oli Mannerheim Kuusankoskella ja Standertskjöldiä parikin Inkeroisissa. 150 vuotta sitten, jos joku alumni on tähän asti lukenut -mutta käsittämättä tietenkään mistä on puhe.

    Toka tuleminen -sen kapitalismin- näkyy telkkarissa Koiviston naamasta jahka Bretton Woods ansaitun rahan maailmanjärjestys, vaihtuu täksi keksityn rahan ylt´ympäri kierroksi ja aina uudesta keikasta lisääntyen. Nyt on kärrit puhtaat puhua Kuopion hankkeesta kun kakkarat putosivat tienoheen.

    Ja mitenkä Pesonen asiaan kuuluu, ei edes juristi vaan wanhan kansan diplomi-insinööri ja ties vaikka koneenrakennuksen osastolta, kuten varmasti isänsä ja tämän kaverit Suomenmaan paperitehtaissa.

    Aivan hurjaa on teknillinen kehitys ollut koko 150 vuotta kaiken aikaa. Hienot vanhat ohkaset historiakirjat Ahlströmeistä, Antti ja Walter tai mänttäläisistä tai Porin Urheilijat 38 Cadilac veljeksistä, ja lukuisat muut kertovat tekniikan kintereillä huohottaen juoksemisesta kun omiakin poikia piti lähetettämän teknisiin hoch-schuleihin. Olisin minäkin luovuttanut ensi tilassa.

    Ensi tila syntyi Kapitalismi 2. yllättävästä syntymisestä 1980-lukua elettäessä ja olla pollehtiessa. Se kansallisvarallisuus olikin Soroksen näyttämänä pojanpoikien poikien ikiomaa ja globaaliin myytävissä ent. Keskusverolautakunnan teroittaessa lukeneita päitään.

    Milloinkahan viimeinen A sammutti valot Warkaudessa tai S Mäntässä tai R Porissa tai B Myllykoskella ja ja. Varmaan joku niistä ainaisista salaliittoteorioista tämä jorina kun ei kerta tiedekirjastakaan tentittävissä.

    Kuopioon, juna jo vislas ja Severi vain näpelöi, Ikävalko hymyilee. Rillumarei. Pesonen selvitti viime keväänä UPM:än tulosta 2019 ja jutteli tulevista arvoituksellisesti. Joku toimittaja pani lehteen vaikka kai ei sinne oltu tarkoitettu. Pesonen arvoituksellisesti luonnehti firman tulevaisuutta Suomenmaalla arvonkorotus strategiaksi. Ei puutuotteita vaan puita. Suomi metsitetään. Arvo nousee.

    Puutuotteet Paraguaysta Indonesiasta ja mistä mutta ei Savosta. Hiilinielut tuottavat. Päästökauppa se kannattaa.

    Kun myy tehtaiden tuotantoleikkauksia hiilijalanjälki suutarille EU:ssa eli Suomessa ja ostaa lupia tuotantolisille Uruguaissa YK-latinohintaan, niin hiilitase hiilissä tasan, mutta rahatase pursuu.

    Osingoiksihan se tulee jos keitä Standertskjöldeja vielä jäljellä vaiko jo kaikki Riku Aallon takana Varmassa tallessa ja Elona eläkeläisille? Kiva noin ja kiva kun Riku lopetti sulkunsa. Kojamonsa nousi viime vuonna 100 %. Eli osta lukijahyvä vaan uusikin sijoitusasunto -näkymät hyvät, vuokrataso ay-taattua ja koroton laina EKPvakaa.
    Jatk.

    VastaaPoista
  10. Jatk.
    Ja Pesosesta taas. Ei optio eli monilankainen yksilöity OTC derivaatta tuohon "hiilivolyymi määrä myydä EU kalliilla ja ostaa kehitysmaa halvalla" jää. Ei. Onhan siellä Wahlrooskin UPM:än hallituksessa. Mitä se tarkoittaa hiilinielun pimeydessä. Se tarkoittaa Kapitalismi 3. riman nostoa. Kun Sinulla arvoisa 20 plus risat perijä on ne kupongit Fidelityssä tai Morganin takana, niin yhtiökokouskilttinä ole Wahlroosin ja kansainvälisen neuvojaorganisaation kannalla. Suomeksi tottele Eduskunnankin ohjausvaliokunnan asiantuntijoita ihan kävelymatkan päästä KPMG ja Ernst Young Deloitte tilikirjojen tulkitsijat. Lakimieskomppanioista en tohdi mainita.

    Homma skulaa näin: Kun sinulla UPM on nielumetsää ja sen kasvua Taseessa, niin se on futuurivakuus. Mene sen kanssa Pankkiin ja nosta rahaa kuinka paljon hyvänsä. BIS (= manipuloitava vakavaraisuus suhde, soliditeetti ts. "soliditeetti" jo Kapitalismi 2. ajalta) ja Keskuspankki (=independent eli demokratiasta riippumaton, pankkivaltuusmiehistä salvettu, liikepankkien interbank ikioma supervaijeristo) tuottaa laillista rahaa minkä vain pyydätte, Pankki ja UPM. Ja pesee varjopankkisetelit takahuoneessa, avoin kyllä katsoakin, mutta älä silmä…

    Rima tai Roope Ankan säiliön kansi nousee vuosi vuodelta sisällä porisevien itsensä sisäpiirissään kohottamana. Voiko olla totta ja jos miksi? On, ja jotta saataisiin aateli takaisin.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.