keskiviikko 24. maaliskuuta 2021

Kukin vuorollaan

 

Keltaisen miehen taakka

 

Kaikki tuntevat yhä ainakin nimeltä Rudyard Kiplingin runon Valkoisen miehen taakka, vaikka taitaa olla niin, että yhä useammat käsittävät koko sen idean väärin.

Kyseessähän oli Englannin imperialismin nimissä lähetetty tervehdys amerikkalaisille, joiden todettiin nyt astuvan miesten housuihin. Yhdysvallat oli tervetullut imperialistien piiriin, mutta sen oli syytä ottaa huomioon, että se merkitsi myös suuria uhrauksia ja suurta vastuuta niistä kansoista, jotka uskottiin sen alaisuuteen:

TAKE up the White Man's burden -
Send forth the best ye breed -
Go bind your sons to exile
To serve your captives' need;
To wait in heavy harness
On fluttered folk and wild -
Your new-caught sullen peoples,
Half devil and half child.

 

Imperialismihan oli koettu ja haluttu kokea ennen muuta sivistystehtävänä -mission civilisatrice- joka teki myös alkukantaisille kansoille mahdolliseksi päästä osallisiksi niistä siunauksista, jotka valkoisen miehen työ ja nerous olivat ihmiskunnalle tuottaneet.

Saihan siitä rahallista korvausta, mutta oliko edistyksen siunaus edes rahassa arvioitavissa? Sen hintana joka tapauksessa oli hyvin monien omien kansalaisten uhraaminen. Suotta ei muuan tuon ajan toinen runoilija vakuuttanut, että Englanti kyllä oli totisesti maksanut niistä eduista, joita se siirtomailtaan sai.

Kaikenmoisia laskelmia on tietenkin tehty, mutta viime kädessä valkoisen miehen kontribuutio koko muulle maailmalle on tietenkin ollut korvaamaton. Ilman sitä se olisi yhä siinä tilassa, jota oli aikoinaan tapana kutsua villeydeksi, olipa se sitten ihailtavaa tai surkuteltavaa. Ainakin inhimillistä kärsimystä siihen sisältyisi tavattomat määrät.

Millaisen palkan maailma tästä vähintäänkin merkittävästä työstä on antanut, onkin jo tiedossamme. Eipä siitä sen enempää.

Kiinaa on nykyään syytetty varsin kovaäänisesti siitä politiikasta, jota se on harjoittanut vähemmistöjensä alueella, Tiibetistä Sinkiangiin. Etenkin jälkimmäisessä tapauksessa kiinalaisten politiikkaa on nimitetty suorastaan kansanmurhaksi.

USA:n nykyinen presidentti näyttää olevan kovin innokas mittaamaan maailmaa oman puolueensa mittakeppien mukaisesti ja uhkailee puuttua asioihin, elleivät ne suju hänen mielensä mukaisesti.

Bismarck lausahti aikoinaan, että Jumala suojelee lapsia, humalaisia ja Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoja. Tämä oli kerran totta, eikä kenelläkään ollut mahdollisuuksia haastaa Yhdysvaltoja sen omalla kentällä. Toisaalta se pysyttelikin kaukana eurooppalaisista intressiristiriidoista.

Suojelusta on riittänyt näihin päiviin saakka, mutta, kuten Horatius jo kauan sitten totesi, määränsä se on kaikella ja loppu tulee ennemmin tai myöhemmin: est modus in rebus, sunt certi denique fines.

Se aika saattaa olla käsillä.

The Economist totesi muutaman viikon takaisessa numerossaan, että on varsin vaarallista ruveta käyttämään sellaista raskaan sarjan rikosnimikettä kuin kansanmurha siitä politiikasta, jota Kiina harjoittaa Sinkiangissa (Xinjiang= läntinen provinssi). Kyseessä on toki tiettyyn kansallisuuteen kohdistuva politiikka, mutta ei sentään pyrkimys sen hävittämiseen.

Mitä Sinkiangissa todella tapahtuu, jätän arvioimatta, koska tiedän, etten sitä tiedä. Sen sijaan olen kyllä sattunut huomaamaan, miten Kiina haluaisi nähdä oman politiikkansa tuolla alueella. Kyseessä on sivilisaatiomissio, tässä tapauksessa siis keltaisen miehen taakka.

Kävin tuolla alueella joskus puolitoista vuosikymmentä sitten ja oli niin sanotusti hepnaadilla lyöty siitä tavattomasta edistyksestä, jota Takla Makanin ankeassa autiomaassa oli tapahtunut, pääasiassa siis toki sen laidoilla ja keitailla.

Alueen suuret, mutta erittäin hankalasti hallittavat luonnonvarat oli valjastettu ihmisen käyttöön. Tien Shanin vuoriston valtavat vesimassat, jotka keväisin hallitsemattomasti ja tuhoisasti purkautuivat autiomaahan, oli kyetty ainakin suuressa määrin valjastamaan valtavalla työllä ja ne olivat tehneet mahdolliseksi erämaan laitojen uskomattoman kukoistuksen. Jopa vuoriston ”tuulitunnelin” energia oli valjastettu pyörittämään tuulimyllyjä, joita yhdessä tuulipuistossa oli viisisataa.

Han-kiinalainen kansa oli tietenkin kaiken tämän takana ja se myös kuvasi rooliaan siinä propagandassa, jota uudet kuvapatsaat edustivat: yhdessä ryhmässä han-kiinalainen täti johdattaa alkuasukastyttöä kouluun opintielle, toisissa kiinalainen ja uiguuri työskentelevät ja taistelevat yhdessä.

Tässähän siis oli kyse samanlaisesta propagandasta, jota Neuvostoliitto teki omilla laita-alueillaan. Sekin kukisti siellä primitiivisen islamin, toi seuduille länsimaisen tieteen ja kulttuurin, vapautti naisen ja koulutti väestön. Se oli valkoisen miehen taakan kantamista, se.

Muuan suomalainen, joka oli kauan oleskellut rajan takana Kirgisiassa, kuvaili tuon maan tunnelmia synkiksi. Toimeentulo oli siellä erittäin niukkaa ja ihmiset toreilla olivat vihamielisiä vieraita kohtaan, elleivät nämä tehneet kauppoja. Sinkiangin puolella, Kashgarissa, kaikki oli toisin. Sen huomasin itsekin kuljeskellessani maailman suurimmassa basaarissa.

Mutta eiväthän köyhät ja kurjat mitään vallankumouksia tee. Sitten kun kurjuudesta on irtauduttu, voidaan ruveta kriittisiksi ja ruveta kysymään, mitä ihmettä vieras kansa tekee meidän alueellamme? Samalla tietenkin olisi syytä kysyä, mitä hyvää se on täällä tehnyt ja olisiko paikallinen väestä ilman sitä jäänyt vain primitiivisiksi lampaanhoitajiksi.

Kun tapana on kuitenkin tällaisissa yhteyksissä aina ymmärtää asiat valikoidusti, syntyy tietenkin helposti simppeli uhriutumistarina: vieras tuli ja vei, ryösti ja raiskasi. Meillä oli täällä kerran onnela, mutta nyt on sortaja sen tuhonnut.

Uiguurien tapauksessa heidän tukenaan on panturkkilainen ”yhteisö”, joka ulottuu Euroopan puolelta Istanbulista aina Kiinan sydänalueiden lähimaille. Urümqin miljoonakaupunki on vahvasti uiguurilainen.

Turkkilaisia kansoja yhdistävät, tai ainakin yrittävät yhdistää niin maallinen panturkkilainen liike kuin islam. Poliittisesti yhtenäisyyttä ei ole, mutta Istanbulista kyllä saattaa löytää seiniltä uiguureja tukevia iskulauseita. Väestöllisestikin turkkilaisten kansojen määrä vetää vertoja Venäjälle, joten sen potentiaalista merkitystä ei kannata vähätellä.

Kiinan politiikka Sinkiangissa saattaa olla varsin kovaa ja olisi kiinnostavaa tietää siitä ja sen taustoista enemmänkin. On kohtuullista, että kansainvälinen yhteisö kiinnittää asiaan huomiota ja langettaa tarvittaessa moraalisen tuomionsa.

Mitä taas tulee Yhdysvaltojen sekaantumiseen asiaan, rohkenisin suhtautua asiaa skeptisesti. Mikäli asioihin aiotaan vaikuttaa, olisi oltava sekä materiaalista että moraalista potentiaalia sen aikaansaamiseksi. Venäjällä saattaisi olla tässäkin asiassa oma lehmä ojassa, mutta Kiina tuskin viitsii ottaa sitä huomioon.

 Mikäli USA taas katsoo asiakseen ruveta, edes sanan kuvaannollisessa mielessä, yksin sotimaan tämän asian puolesta ja vielä saman tein Venäjääkin vastaan, voi olla aihetta vielä yhteen siteeraukseen, tällä kertaa Talleyrandilta: Se on pahempaa kuin rikos. Se on tyhmyyttä.

 

26 kommenttia:

  1. Hyvä, yksinkertaisesti hyvä kuvaus! Edesmennyt äitini olisi sanonut Kiinasta Sinkiangissa: "Ei ole niin pahaa kuin panetellaan eikä niin hyvää kuin kiitetään"!

    VastaaPoista
  2. "Etenkin jälkimmäisessä tapauksessa kiinalaisten politiikkaa on nimitetty suorastaan kansanmurhaksi."

    On huomattava, että tuo rikos ei tarkoita vain holokaustia vastaavaa kansanmurhaa vaan tuollaisen voi täyttää kansainvälisten sopimusten mukaiset Suomen pikoslain seuraavat pykälät:

    Rikoslaki 11 luku 1 Joukkotuhonta

    Joka jonkin kansallisen, etnisen, rodullisen tai uskonnollisen taikka niihin rinnastettavan kansanryhmän hävittämiseksi kokonaan tai osittain

    1) surmaa ryhmän jäseniä,

    2) aiheuttaa ryhmän jäsenille vaikeita ruumiillisia tai henkisiä sairauksia tai vammoja,

    3) asettaa ryhmälle sellaisia elinehtoja, joista voi aiheutua ryhmän fyysinen häviäminen kokonaan tai osittain,

    4) ryhtyy pakkotoimiin syntyvyyden ehkäisemiseksi ryhmän keskuudessa tai

    5) pakolla siirtää lapsia ryhmästä toiseen,

    on tuomittava joukkotuhonnasta ...

    Rikoslaki 11 luku 3 Rikos ihmisyyttä vastaan

    Joka osana siviiliväestöön kohdistuvaa laajamittaista tai järjestelmällistä hyökkäystä

    1) surmaa tai orjuuttaa toisen, käy hänellä kauppaa tekemällä tarjouksen, ostamalla, myymällä tai vuokraamalla taikka kiduttaa häntä tai aiheuttaa hänelle muulla tavoin suurta kärsimystä tai vaikean vamman taikka vahingoittaa vakavasti hänen terveyttään taikka tuhoaa väestöä asettamalla sitä tai sen osaa hävittäviä elinehtoja tai muulla tavoin,

    2) karkottaa tai pakolla siirtää alueella laillisesti oleskelevaa väestöä,

    3) vangitsee toisen tai muuten riistää häneltä vapauden kansainvälisen oikeuden perustavaa laatua olevien määräysten vastaisesti taikka aiheuttaa vapautensa menettäneen tahdonvastaisen katoamisen,

    4) raiskaa toisen, orjuuttaa häntä seksuaalisesti, pakottaa hänet prostituutioon, raskauteen tai sterilisaatioon taikka harjoittaa häntä vastaan muuta vastaavaa törkeää seksuaalista väkivaltaa tai

    5) harjoittaa rotuerottelua taikka vainoaa tunnistettavissa olevaa ryhmää tai yhteisöä poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, uskonnon tai sukupuolen perusteella taikka niihin rinnastettavilla muilla perusteilla,

    on tuomittava rikoksesta ihmisyyttä vastaan...

    JOS nyt länsimaisessa lehdistössä kerrotut seikat pitävät paikkansa - ja enemmin minä siihen uskon kuin Kiinan kannanottoihin - osa ym menettelystä hyvinkin täyttyy: kyse on ryhmän tuhoamista ryhmänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyseessähän tosiaan on n s. kuminauhapykälä, jonka takia myös Ecoomist piti huonona ideana sen käyttämistä. Silti Kiina suuttui kovasti Economistille ja välit tuntuvat nyt olevan kovin huonot.

      Poista
    2. Kyllä se on ammattilaisille selvää sääntelyä. Kyse on vain siitä, kuka panee kellon kissan kaulaan. Itse harkitsisin tarkkaan valtion johtajana, olisinko valmis altistamaan kansani ydinsodan uhkaan, toisen kansan vähemmistökansan kaltoinkohtelun vuoksi.

      Poista
  3. "Mitä taas tulee Yhdysvaltojen sekaantumiseen asiaan, rohkenisin suhtautua asiaa skeptisesti."

    Itse kysyn, mitä USA menettelee siinä ennen pitkää todennäköisessä tilanteessa, että Kiina käyttää pitkään kehittämiään asevoimia kapinoimansa maakunnan Taiwanin saattamiseksi emämaan yhteyteen ja valvontaan ts käytännössä itsenäisen demokraattisen maan alistamiseksi yksipuoluediktatuurin alle.

    VastaaPoista
  4. "Samalla tietenkin olisi syytä kysyä, mitä hyvää se on täällä tehnyt ja olisiko paikallinen väestä ilman sitä jäänyt vain primitiivisiksi lampaanhoitajiksi.

    Kun tapana on kuitenkin tällaisissa yhteyksissä aina ymmärtää asiat valikoidusti, syntyy tietenkin helposti simppeli uhriutumistarina: vieras tuli ja vei, ryösti ja raiskasi. Meillä oli täällä kerran onnela, mutta nyt on sortaja sen tuhonnut."

    Sivumennen sanoen meilläkin käydään saamelaisvähemmistön, "Euroopan ainoan alkuperäiskansan" puolelta samanlaista keskustelua: ollaan vaatimassa Suomen valtiolta anteeksipyyntöä siitä, että maat on viety ja kulttuuri on viety tai omittu. Noihin näkemyksiin voi tutustua TV 1:stä joka ilta klo 22.45-23.00 taikka saamelaiskäräjien kotisivuilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokseenkin osa ei tunnu hahmottavan nykytilanteessa Suomen kohdalla rakenne historian kehitystä vaan ajatellaan osin kuin amerikkalaiset, mutta olettaisin kyseen olevan enempi mediasta.
      Teoriassa kun puhutaan suomalaisista on se tarkoittanut lappalaisia, pohjanmaalaisia, karjalaisia, uusmaalaisia, varsinaissuomalaisia jne. Lähinnä se suomalaisugrilaista kieltä puhuvat kielialue siis. Tämä siis sodan jälkeen. Sitten tullut kaupunkilaistuminen ja markkinointi. Nykyinen suomenkieli taas on suht vahvasti omaksuttu median kautta. Miehen edesmennyt eno oli ihana kun puhui sellaista karjalaista murretta minkä omaksunut sodan aikaan, kun silloin syntynyt. Ensimmäisen kerran kun tapasin ja lähdettiin siitä sitten pihalle piti mieheltä kysyä että mitä hän sanoi kun en ymmärtänyt puoliakaan. Tässä on sitten vielä se et miehet ja naiset tuppaa kommunikoimaan eri tavoin johtuen sukupuolesta.
      Jos taas katsoo sitä teollistumisen vaikutetta vaatetukseen niin saamelaisilla on kansallispukunsa. Onhan muuallakin ollut, puvusta voinut lukea värien yms. kautta mistä päin toinen on. Mutta jokseenkin kokisin turhana ruveta pukeutumaan sellaiseen eteenkin kaupunkilaisena.
      Sit taas toisaalta meinaako saamelaiset ettei kuulu suomalaisiin? Lapissa käsittääkseni muutenkin väellä on tarkkaa sanooko lappilainen vai lappalainen. Ero ole iso mutta toisille tärkeä.
      Jäin kanssa miettimään et vaativatko Ruotsissa ja Norjassa samoin anteeksipyyntöjä kruunulta?

      Poista
  5. Uiguurit ovat olleet Kiinalle eri tavalla ongelmallisia kuin tiibetiläiset, ja ilmeisesti 11/9 jälkeen Kiina sai uiguurien suhteen jotakuinkin vapaat kädet. Uiguureja on tiettävästi ollut Isiksen joukoissa, ja uiguurit ovat myös Kiinassa iskeneet takaisin: auto rähähdysainelastissa Tiananmenille, summittaiset puukotukset (n. 40 kuollutta) Kunmingin rautatieasemalla jne. Pieniä kranaatti-istuja tehtiin ainakin takavuosina jatkuvasti pitkin Xinjiangia.

    Tiibetin yhteydessä on puhuttu "kulttuurisesta kansanmurhasta". Jotakin sellaista Xinjiangissakin on pitkään ollut menossa: kieli ja uskonto ovat olleet ahtaalla.

    Kashgar voi näyttää kukoistavalta, mutta vanhan kaupungin jyrääminen vastapäätä Id Kahin moskeijaa, valtavien viihdeskriinien pauhu aina rukousaikaan, ylettömät Mao-patsaat jne. eivät nyt vain toimi.Ne vähintäänkin ärsyttävät. Ehkä siksi Kiina on koventanut otteitaan. On epävarmaa, onko tämä järkevää edes Kiinan kannalta. Puheet "kansanmurhasta" tietysti ovat tavanomaista propagandistisen kielen holtittomuutta.

    Vähän toinen juttu on sitten tuo "keltaisen miehen taakka". Kiina on kymmeniä vähemmistökansojaan ehtinyt jo lähes sulattaa omaan kulttuuripiiriinsä ja nostaa taloudellisestikin, vähintäänkin valtiontukien varaan.

    Prosessista voi esittää kaksi täysin ristiriitaista tulkintaa. Kummallakin tulkinnalla on hyvät perustelunsa.

    Ovat uiguuritkin rikastuneet. Voinee puhua eräänlaisesta "rikastumaan pakottamisesta"; puhutaanhan "rauhaanpakottamisestakin". Tosin maakunnan yrittäjät varsin usein ovat idästä tulleita han-kiinalaisia.

    Vähän lapsellista on myös kuvitella, että tällainen modernisaatio toteutuisi aina siististi ja että kohdeväki polvillaan kiittäisi. Jos tällaista odottaa, kannattaa ehkä tarkistaa omia käsityksiään politiikasta ja ihmisyhteisöjen toiminnasta.

    Sitä paitsi kukoistavimman näköinen kaupunki siellä Taklamakanin laidalla on käytännössä kokonaan Kiinan armeijan liiketoiminnan tulos ja armeijan "omistuksessa".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä lienee kukoistavin? Niitä kukoistavia on monta.

      Poista
    2. Niin, toivoa pitää myös, ettei kirjoittaja nyt olisi kovin lapsellinen.

      Poista
    3. En yrittänyt väittää sinua idiootiksi - jos nyt oikein tämän kommenttisi osaan lukea. Kesti hetken tajuta, mihin viittaat.

      Oletan, että reagoit kommenttini toiseksi viimeiseen kappaleeseen: "Vähän lapsellista ..." jne.

      Se oli aika yleiseksi tarkoitettu huomautus, ei välttämättä sinuun kohdistettu. Tarkistin kuitenkin lukutaitoani. Luin tekstisi toiseen ja kolmanteenkin kertaan.

      Ei minulla sitä ole tarvetta arvostella, mutta ehkä omassa kommentissani tulin "yleisen" ohella reagoineeksi tähän:

      "Mutta eiväthän köyhät ja kurjat mitään vallankumouksia tee. Sitten kun kurjuudesta on irtauduttu, voidaan ruveta kriittisiksi ja ruveta kysymään, mitä ihmettä vieras kansa tekee meidän alueellamme? Samalla tietenkin olisi syytä kysyä, mitä hyvää se on täällä tehnyt ja olisiko paikallinen väestä ilman sitä jäänyt vain primitiivisiksi lampaanhoitajiksi."

      Lampaanhoitajia sieltä Karakorumin valtatien varrelta löytyy vieläkin, ja heidän toivoisi saavan olla suurin piirtein rauhassa.

      Mutta koska maailma on mitä on ja koska Xinjiangilla on luonnonvaroja ja geopoliittistakin merkitystä, eivät he saa - eivätkä ehkä lopulta, nuorimmasta päästä, haluakaan.

      Tuohon keltaisen miehen taakankantoon osallistuivat jo 40-luvulla monet vähemmistökansojen kommunistit ja 60-luvulla vähemmistökansojen punakaartilaiset. Hekin katsoivat kantavansa valistuksen soihtua.

      Nyt sama jatkuu niin, että on tapahtunut siirtymä politiikasta talouteen ja teknologiaan.

      Joku idealisti silti saattaisi ajatella, että olisi parasta antaa tiibetiläisten, uiguurien jne. ryssiä itse omat asiansa.

      Sekin kai olisi vähän lapsellista ajattelua, ja jopa Dalai Lamä näyttää huomanneen tämän.

      Kaupungeista ajattelin erämaan pohjoislaidan keskuksia, lähinnä kai Korlaa.

      Poista
    4. Ilmeisesti muokkasit omaa kommenttiasi, ja tuon muokkauksen myötä oma kommenttini taisi muuttua hiukan käsittämättömäksi. Eipä sille nyt enää mitään voi.

      Poista
    5. Hienoa. Näin toimii blogi-dialogi parhaimmillaan.

      Poista
  6. Jälkikäteen on helppo sanoa että afrikka ja muut vastaavat olisi aikanaan pitänyt jättää kansallispuistoiksi ja vartioida ettei valkoisen miehen tekniikkaa viedä sinne , olisi nyt paljon vähemmän ongelmaa , so västöräjähdystä maailmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on kliffa toi talousharhaan sisäänrakennettu taipumus aina ideologisesti paisuttaa alkutuotantoväestöä, ja sitten niiden jalkatyöllä tuotetun emergentin tuottavuushypyn jälkeen taas todeta, että "teitä on liikaa". Tätä on tehty iät ja ajat, verraten äskettäin länsimaiden sisälläkin. Monet periferisen väestön paisumista innokkaimmin moralisoivat buumerit ovat itse kasvaneet suurperheissä.

      Olennaisin absurditeetti tuossa kelassa on "Afrikan ja muun vastaavan" irrottaminen globaaleista materiaalikierroista. Tulee vähän mieleen yhden kemistiystäväni heitto, että "muovia syöviä mikrobeja voisi kyllä tehdä, mutta sitten ne söisi kaiken". Siis oikeasti ihmisten kehossakin on jo muovia implantteina yms. Vähän samoin tuntuu, että jos siirtomaista tuotu panos otettaisiin oikeasti länsimaiden nyky"kehityksen" alta pois, erittäin vähän jäisi jäljelle. Seuraavan kahvitauon saisi jo jättää väliin, läppärikin haihtuisi sylistä. Aika varmasti relevantimpi kysymys olisi, mitä jäisi jäljelle.

      Juuri tässä mielessä voi hyvästä syystä olettaa, että "taloutta", siis tällaisen ajatuskonstruktion todelliseksi hahmottamista, tullaan aika helkkaristi ihmettelemään joskus myöhempinä aikoina.

      Poista
    2. "Seuraavan kahvitauon saisi jo jättää väliin..."

      Aletaan vaan paahtamaan voikukan juuria ja korvataan kofeiini pervitiinillä, luonto ja tuottavuus kiitää.

      Poista
    3. Väestökehitykseen liittyen Osmo Soininvaaralla on asiaa:

      "Satojen miljoonien ihmisten asuttaminen uudestaan ei ole aivan kivuton asia. Minne he menevät? Katse kääntyy tietysti harvaan asuttuihin maihin kuten Australiaan – ja esimerkiksi Suomeen. Suomen osuus tulee olemaan useita miljoonia, eikä sitä meiltä kysytä. "

      https://www.soininvaara.fi/2019/12/15/on-varauduttava-massiivisiin-vaestonsiirtoihin/

      Muuttotappio kääntyy siis muuttovoitoksi ja velat saataviksi.

      Poista
    4. Suomeen ei saa muuttaa kuin pyhää pakkoenglantiasi puhuvia?

      Poista
    5. "Suomeen ei saa muuttaa kuin pyhää pakkoenglantiasi puhuvia?"

      Minusta esim. vietnamilaisia ja filippiiniläisä olisi hyvä saada kohtuullisesti lisää. Riippumatta siitä, mitä kieltä he puhuvat.

      Erittäin työorientoitunutta ja nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan integroituvaa porukkaa.

      Porukoissa on isoja eroja.

      Poista
    6. "Väestökehitykseen liittyen Osmo Soininvaaralla on asiaa"
      Suoraan sanottuna Soininvaara puhuu pöhköjä. Jos väkeä on liikaa, ongelmaa ei ratkaista siirtelemällä väkeä muualle aivan kuten tulipaloakaan ei sammuteta levittelemällä palavia karahkoita ympäristöön. Jos ongelmana on luonnon häviäminen ihmisen toimesta, sitä ei ratkaista siirtelemällä ihmisiä suurin joukoin niille harvoille harvaan asutuille alueille. On se perin kummallista, että kun vastaan tulee yksinkertainen asia, johon loogisen vastauksen antaminen on helppoa, mutta tuntuu kiusalliselta, ajattelu loppuu tykkänään sellaisiltakin, joilla olisi ainakin periaatteessa jonkinlaista ajatelukykyä.

      Poista
    7. Niin ... "Meiltä ei edes kysytä".

      Poista
    8. Jotenkin tuo väestöräjähdys tuntuu vitsiltä osin. Biologiaa ei voi muuttaa, odotusajan tietää kaikki se ei muutu. Naiset ei vain yksinkertaisesti länsimaisissa yhteiskunnissa lisäänny (paitsi jos kuulut mahdollisesti johonkin uskonnolliseen lahkoon), kelle tämä sitten on ongelma? Ekaksi sanoisin hallinnolle, mutta eihän se ole ongelma jos väkeä siirtyy muualta paikkaamaan tilanteen? Mutta ihan rehellisesti jos miettii suomalaisuutta niin mitkä vetovoima tekijät täällä on? Täällä syntyneenä ja kasvaneena osaa ajatella muualla eläväni, mutta jokseenkin veikkaan että osin se tilanne on maahanmuuttajalla sama. Sitä omaa kasvuympäristöä kaipaa. (Töissä kuullut hauskoja tarinoita. Yks kuubalainen mikä oli Suomeen tullut naisen perässä kertoi kuinka oli joskus ollut valtiolla leipomishommissa. Ottivat sitten osin kuormasta välillä ja lisäs jotain ettei huomaa. Leipoivat sitten vähän parempaa leipää mitä myivät pimeillä markkinoilla. Tiedä sitten uskoakko vai ei, mut jutut on hauskoja. Sama kun yhdessä duunissa oli neuvostoajan fyysikko siivoojana. Se kuulosti niin absurdilta, mutta mukava hän oli.) Tosin yks kaveri kasvoi Afrikassa muista nyt oliko 6 vai 8 kun muuttivat takaisin Suomeen, kun vanhemmat sai työt loppuun. Kyseli vanhemmiltaan sitten koska muuttavat takaisin kotiin?

      Poista
  7. Tuli mieleen: Verkkouutiset 13.5.2018 kertoi onnellisuuden tutkimuksesta:

    "WEF:n käyttämällä mittarilla Pohjoismaat nousevat usein kärkeen. Jos ihmisiltä kuitenkin kysytään, kuinka paljon positiivisia tunteita he kokevat, Latinalaisen Amerikan maat nousevat kärkipaikoille ja Suomi jää kauaksi taakse. Myös masennustilastoissa Suomi on pitkällä kärkimaiden takana.
    (--)
    "Jos mittariksi sen sijaan otetaan se, kuinka merkityksellisenä ihmiset kokevat elämänsä, Afrikan maat kuten Togo ja Senegal pärjäävät parhaiten. Suomi jää tässäkin tilastossa kauas kärjen taakse."

    Nyt noista maista nuoret miehet lähtevät huterilla, rannikkoliikenteeseen tarkoitetuilla veneillä henkensä kaupalla Kanarialle. Miksi?

    Läntisessä Afrikassa, Saharan eteläpuolella, voi todella viettää rattoisan teehetken suurperheen vieraana ja aavistaa elämän merkityksellisyyden: tunnelma on levollinen, lapsia riittää, ja miksipä ei riittäisi, kun miehellä on neljäkin vaimoa.

    Ei minulla ole tähän kulttuuriseen eroavuuteen ohjeita tai reseptiä, sikäli kuin se sellaista tarvitsee, mutta totean, että eivät ne täkäläisen alkutuotannon suurperheet ihan noin suuria olleet.

    Ajolähtö täälläkin kieltämättä tuli, ja niillä työvoima- ja metsärahareserveillä rakennettiin Vantaa ja monta Volvoakin.

    Analogiat houkuttelevat, ja anakronismit, mutta kannattaa olla varovainen.

    VastaaPoista
  8. "uiguurit"

    Sekä suomenkielinen että venäjänkielinen wikipedia tarjoavat lukuisia artikkeleita uiguureista.

    Tuleeko uiguureista politiikkaa vai kiinalainen paperitiikeri, niin se jää nähtäväksi. Eräs artikkeli väittää, että 9/11:n jälkeen Kiina sai vapaat kädet. Kuten tunnettua orjat tuottavat paljon tavaraa, mutta saavat vähän palkkaa. Kysymys on siis myös taloudesta. Monet protestoivat myös lapsityövoiman käyttöä vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ”Kysymys on siis myös taloudesta.”

      Talouskysymykset ovat tietenkin raha-asioita eli kansallista egoismia. Tänään uutiset kertoivat, että EU saa ruotsalais-brittiläistä rokotetta AstraZenecaa vain kolmanneksen sopimuksella luvatusta. EU saa tätä rokotetta ainoastaan belgialaisesta tehtaasta. Ruotsissa ja Britanniassa tuotettu rokote myydäänkin siis kovalla rahalla ties minne rikkaille tahoille.

      Poista

Kirjoita nimellä.