perjantai 19. maaliskuuta 2021

Twiittien vietävänä

 

Ketä täällä rulettaa?

 

En ole nykyistä hallitusta erityisemmin arvostellut, saati nälvinyt, koska en ole muutenkaan päivänpolitiikkaa kommentoinut. Epäilemättä sen tilillä on monenmoista minun ja monen muun mielestä ikävää ja vahingollistakin, mutta niinhän se aina on.

 Tapanahan on, että hallitus suosii omiaan ja samanmielisiään, mutta samalla ainakin yrittää selittää, miten se hyödyttää koko sitä kokonaisuutta, jonka asioita se on valtuutettu hoitamaan siihen asti, kunnes eduskunta toisin päättää. Juuri tällä hetkellä hallitusvastuu on uskottu vasemmiston ja vihreiden käsiin, joita pari muuta puoluetta vielä on ilmeisen epäitsekkäästi halunnut ruveta säestämään.

Ne, jotka eivät kannata vasemmistolaista tai vihreän ideologian politiikkaa, ovat siis oppositiossa, kuten poliittinen järjestelmämme edellyttää. Heidän tehtäviinsä kuuluu hallituksen toimien arvosteleminen. Kaikkien etuja ja näkemyksiähän hallitus ei aja eikä voisikaan. On oleellisen tärkeää tuoda julkiseen keskusteluun myös se vaihtoehtoinen näkökulma, jota hallitus ei edusta.

Sen asian voi hoitaa huonosti tai hyvin, tyylikkäästi tai vähemmän tyylikkäästi. Oppositio voi olla hengeltään rakentava tai sitten vaikka demagoginen ja syyttää hallitusta sellaisestakin, mitä se myös itse tekisi, jos voisi.

Kaikkihan tässä riippuu osapuolten tasosta. Mikäli oletetaan, että opposition kannattajat ovat keskimäärin hölmöjä, syntyy suuri kiusaus virittää hallituksen kritiikki juuri sen mukaisesti. Matalimmillaan taso voi olla pelkkää nimittelyä, mutta sellaiseenkin saattaa sisältyä viittauksia tärkeisiin poliittisiin painolasteihin.

Ajatelkaamme nyt vaikkapa sellaisia kuin Valco-Sorsa, Sapeli-Simonen, Ahti Itäkarjalainen ja niin edelleen. Joskus köllinimet ovat hyvinkin epäonnistuneita, kuten vaikkapa Esko Pula-aho, mutta onhan siinäkin nyt edes kielteinen konnotaatio.

Hallituksen arvostelu on demokratiassa kansan luovuttamaton oikeus. Vuosisatojen takaisen itsevaltiuden vallitessa oli sen sijaan mahdollista tuomita ihmisiä majesteettirikoksesta. Sattuneesta syystä meillä sellaista tapahtui niinkin myöhään kuin vähän yli sata vuotta sitten.

Saako hallitusta sitten suorastaan haukkuakin? Sen kieltäminen olisi kajoamista demokratian syvimpään olemukseen. Hallitukselle monet ovat aina vihaisia ja heillä on demokratiassa lupa käyttäytyä sen mukaan.

 Normaalin säädyllisyyden säilyttämistä vartioidaan kyllä lainsäädännöllä, mutta tavaksi on tullut, että niin sanottuja politiarikoksia (vanh.) eli hyvien tapojen rikkomista, kiroilua ja vaikkapa julkisella paikalla nakuilua katsotaan läpi sormien. Kyseessä eivät siis ole poliittiset rikokset, joita demokratiassa ei ole.

Poliitikon kunnian täytyy kestää paljon enemmän kyseenalaistamista kuin tavallisen kadunmiehen. Poliitikko on ehdoin tahdoin pyrkinyt käyttämään julkista valtaa, ja sitä mukaa asettunut toista mieltä olevien maalitauluksi.

Vaikka poliitikolle julkisesti esitettäisiin erittäin vakavia syytöksiä, vaikkapa lahjusten ottamisesta tai toimimisesta ulkovaltojen agenttina, on tapana ollut, ettei asianomainen kiinnitä niihin mitään huomiota, vaan jättää ne omaan arvoonsa. Vasta sitten, kun saadaan koottua todisteita ja viedään juttu syyttäjälle, tulee aika puhdistautua syytteistä.

Herkkänahkainen poliitikko, joka pahoittaisi mielensä pelkästä nimittelystä, olisi jo säälittävä hahmo, ihminen, joka on mennyt väärään paikkaan ymmärtämättä mitä sen luontaisetuihin kuuluu. Sellaisia ei nyt oikein tule Suomen aiemmasta poliittisesta historiasta mieleen.

Mutta, kuten sanotaan, me eletään uutta aikaa (oikeasti elämme ns. uusinta aikaa, mutta siteeraan tässä kansallisrunoilijaamme). Nyt koko hallitus näyttäisi olevan osallisena operaatiossa, jonka tarkoituksena on leimata siihen kohdistuneet, sävyltään kielteiset ilmaukset rikollisuuden poltinmerkillä.

Niin sanottu vihapuhehan on nykyään kriminalisoitu ja tuon, demokratian kannalta erittäin arveluttavan pykälän perusteella on jo kyetty suorittamaan poliittista vainoa.

Aivan uudella tasolla matkallamme kohti orwellilaista totalitarismia olemme kaiketi sitten nyt, kun hallitus itse on tilaamallaan selvityksellä ilmaissut pitävänsä itseensä kohdistettua, sävyiltään kielteistä puhetta juuri tuollaisena uusrikoksena -vihapuheena.

Till tidernapas har vi levat sanoisi vanha juureva asevelisosialisti Jahvetti.

Jahvetti irvi aikoinaan sitä uusdemokratiaa, jota ns. kansandemokraatit tyrkyttivät normaalin, länsimaisen demokratian tilalle väittäen, ettei jälkimmäinen mitään oikeaa demokratiaa ollutkaan.

Tässä näyttäisi nyt olevan kysymys samanlaisesta yrityksestä muuttaa normeja ja käsitteiden sisältöä. Erittäin merkittävää on, että se tehdään hallituksesta käsin ja jopa pääministerin äänellä. Kuvitelkaamme vain, mitä olisi tapahtunut, mikäli jokin aiempi hallitus olisi yrittänyt mitään vastaavaa.

Mutta ehkäpä tässä nyt suurennellaan asian merkitystä. Meidän pääministerimme nyt sattuu olemaan twiittailevaa sorttia, eikä sellainen genre mahdollista varsinaisesti älyllistä toimintaa.

Twiitit nyt ovat vain lyhyitä huudahduksia (tai esimerkiksi mölähdyksiä), joissa ilmaistaan joku tunnetila tai vastaava, ollaan jonkin asian puolesta tai sitä vastaan, iloisia, surullisia jne. Koko systeemi näyttää alun perin suunnitellun teini-ikäisille heidän erityistarpeisiinsa, mutta sitähän on tunnetusti ruvettu käyttämään jopa suurvaltojen huipulla ja meilläkin pääministeri on käyttänyt sitä jopa ulkopoliittisiin kannanottoihin.

Totalitaaristen yhteiskuntien olennaisiin, epädemokraattisiin instituutioihin kuuluu se, että valtio arvostelee kansaa.

Neuvostoliitossa tämä oli jokapäiväistä ja ilmeni esimerkiksi Pravdan pääkirjoituksista: kaikki oli niiden mukaan maassa hyvin ja jopa erinomaisesti -mutta (odnako)… Se mutta oli ennen pääkirjoituksen puoltaväliä tuleva  merkki, jonka jälkeen alkoi kansan syntien setviminen. Kansan oli jo aika tulla suuren isänmaan ja sitä edustavan työväenluokan arvoiseksi. Puutteisiin oli suhtauduttava leppymättömästi.

Ehkäpä meilläkin on nyt sama tilanne. Hallituksesta on lakattava puhumasta pahaa ja myönnyttävä siihen, että nyt hallitsevat naiset (eivätkä sen sijaan esimerkiksi vasemmistolaiset ja vihreät). Hallitus ei twiitin mukaan näyttäisi olevan lainkaan poliittinen vaan sen sijaan identiteettipoliittinen. Ymmärsivätköhän äänestäjät aikoinaan tämänkin asian? Ehkä he ensi kerralle ymmärtävät?

Mutta ehkäpä pääministerin twiitti oli sentään vain twiitti muiden joukossa, kaikkine tuon genren erikoisuuksineen. Twiitissähän sopii ja voi esittää nimenomaan emootioitaan, joko emojilla tai sitten ihan sanallisesti, mikä on vaativampaa. Jälkimmäisessä tapauksessa on joka tapauksessa asianmukaista puhua huolettomasti ja mielellään slangi-ilmauksilla.

Kirjakielinen ja älyllisesti haastava twiitti olisi kuin frakkiin pukeutunut vieras provinssi-rockissa. Englanninkieliset möläytyksen sen sijaan ovat enemmän kuin paikallaan: Hey man, got lost here, yeah?

Mikäli kyseessä on vain twiittailutason episodi, voidaan sille hymähtää. Mikäli sen sijaan on kyse laajemmasta operaatiosta, jonka järjestäjien tavoitteena on yrittää miltään osin kriminalisoida hallitukseen kohdistuva kritiikki, on tietenkin syytä asettaa heidän demokraattinen mielenlaatunsa vakavasti kyseenalaiseksi.

Toivotaan nyt, että hallitukseen kohdistuneiden nimittelyjen nostaminen pääministerin toimesta twiittitasolla esille osoittaa kaikkine englanninkielisine höläytyksineen vain huonoa makua ja harkitsemattomuutta eikä mitään sen vakavampaa. Yleensähän tyhmyyksistään voi oppiakin.

26 kommenttia:

  1. Mikä panee mäkättämään?

    Etsiessään holocaustin tuhkasta ajatuksia ja arvoja, jotka yltävät yli sen minkä paras ja ihailluinkin suurmies voi tarjota, rehelliset sielut löysivät uskonnon petettyä yhteisenä arvona kestäväksi pohjaksi paikallisen äidinkielen. Se on kieli joka säilyy niin kauan kun äiti lepertelee vauvalleen kuten on itse omaksunut omalta äidiltään. Näin selittyy esim. savonmurteen ja ruotsinkielen uskomaton sitkeys omina paikallispiirteinään läpi vuosituhanten.

    Kuopiossa kasvanut Erja Yläjärvi alkaa toimittaa HBL- lehteä ruotsinkielellä. Voisiko siinä nähdä piirteitä ns. kulttuurihegemoniasta, ja jos voi, niin voisiko se pitemmän päälle johtaa omakielisen kulttuurin hiljaiseen näivettymiseen elävältä? Ainakin juutalaiset pitäisivät meteliä jos heitä Suomessa olisi julkisuudessa muitakin kuin yksi suomenpankkilainen eduskunnan eturivissä mäkättämässä maalaisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sivumennen sanoen, Saarikoski, the Poet of Finland, katsoi, että suomen kielellä ei ollut mitään erityistä tehtävää ja se joutaisi pian unohtaa. Venäjä, sinänsä mainio kieli, jota hän ei osannut, oli hänestä selvä ja aktiivisesti kannatettava vaihtoehto.

      Poista
    2. "Se on kieli joka säilyy niin kauan kun äiti lepertelee vauvalleen kuten on itse omaksunut omalta äidiltään."
      Sitten kun katsotaan tätä kulttuurin koulutus näkökulmasta vauvat viedään pienestä pitäen päiväkotiin. Tässä siinä mielessä mitään vikaa, mutta kun se suomalaisuus nyt ole mikään tuotantolaitos. Thord Erasmie kirjoitti kirjassaan Lapsen kielellinen kehitys 1967 suht kriittiseen sävyyn aiheesta jotta lapsen paikka on äidin kanssa kotona, mutta en nyt sano että asia on täysin niinkään. Enempi että miten se tehdään. (John Bowlby teki tutkimuksia sisäoppilaitosten ja sodan vaikutuksista empatiakyvyn kehitykseen ja hänen havainnot oli mielenkiintoisia.)
      Naisella pitäisi olla se mahdollisuus valita. Tosin nykymarkkinoinnin näkökulmasta oikeaa tapaa taida ollakkaan.
      Selatessa ukin vanhempia kirjoja yhdessä oli muistaakseni Snellmannin kirjoitus 1800-luvulla Helsingin Sanomissa Suomen äideille. Tavattoman kauniisti sanoitettu se arvo huolenpidosta.

      Poista
    3. "Venäjä, sinänsä mainio kieli, jota hän ei osannut, oli hänestä selvä ja aktiivisesti kannatettava vaihtoehto."

      Noh tästä täytyy hänelle nostaa hattua: yleensä ihminen korostaa sellaisen ominaisuuden arvoa, jota hän itse osaa.

      Vavasti puhuen: tuo oli osa S:n suurta isäkapinaa, kuten koko tämän porvariston ärsyttäminen. Sääli, että mies jäi murrosikäiseksi koko loppuiäkseen.

      Poista
    4. Jos hän olisi aikuistunut, olisi samalla mennyt koko asema, arvo ja merkitys maan kulttuurissa.

      Poista
  2. Aikamme ilmiö. Curlinglapsilta pitää pyyhkiä kaikki haitat pois elämänpolulta. Hallitusta ei saa arvostella ja hallitukselle pitää antaa vastuu niin terveydestä kuin ajattelun suunnastakin. Surkeinta on, että suurin osa äänestäjistäkin on samaa curlingsysteemissä kasvaneita lapsen kaltaisia aikuisia.

    Me Kekkosen aikaan eläneet muistamme kuinka Urkkia mäiskittiin mennen tullen viiskytluvulla ja rohkeimmat vielä myöhemminkin. Sitten kun Urkkia ei enää saanut haukkua kunnolla, alkoi demokratian alamäki, valittiin vippaskontilla uudelleen, sensurointia Ylellä ja lehdissä. Ikkunoita ei saanut rikkoa jne.., jne., Se oli sitä rähmälläänolon aikaa, jolle oli pikkuisen perusteitakin, koska vieressä majaili helvetin iso koulukiusaaja, joka otti nokkiinsa milloin mistäkin laittamattomasta sanasta. Nyt meidän tyttökullat haluavat saman käytöksen takaisin, koska he ovat naisia ja siksi hyviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. " Urkkia mäiskittiin mennen tullen viiskytluvulla ja rohkeimmat vielä myöhemmin"

      Varmaan oli näinkin, ja tämä mäistkintäkö olisi joku yhteiskunnallisen ilmapiirin ideaalitila? Mistä alkeellinen yleensä henkilöön käyvä vihapuhe saa ravintonsa ellei juuri tuollaisesta epämääräisestä mäiskinnästä? Toki kova kritiikki kuuluu asiaan, mutta kyse lienee juurikin tyylistä ja nyansseista millä sitä esitetään. Omasta mielestäni julkinen poliittisten mielipiteidensä esittely on syytä pitää mahdollisimman siistinä. Räävittömimmät käyköön terapeutin pakeilla kaivelemassa henkilökohtaisia juurisyitään omalle käytökselleen ja kommentoikoon muita asioita sen jälkeen. Mutta tämähän kuulostaa ihan utopialta, koska ilmeisesti vihan täytyy saada kummuta, koska Venäjä. Ja huulipunahallitus. Ja dieselvero.

      Poista
    2. Nyt taisi kyllä olla puhe siitä, että valta yrittää kieltää vallan kritiikin - myös asiaperusteisen sellaisen siinä samalla.

      "Meitä ei saa arvostella, koska olemme nuoria naisia. Ja sitäpaitsi: muistakaa intersektionaalisuus."

      Poista
    3. Eurooppalaisella uudella ajalla syntynyt, erityiseen "edustuksellisuuden" kognitioon perustuva demokratia on kirjallisuuden romaanimuodon perillinen. Romaanimuoto on taas näyttämötaiteen perillinen -- ja puhtaasti tiedollisella puolella kartesiolaista rationaalisuutta on alettu nimittää nimenomaan "kartesiolaiseksi teatteriksi".

      Asiat ja henkilöt eivät enää ole keskenään demokratian edellyttämässä suhteessa. Kun asiahallinta on maailmasta kadonnut, vain henkilöt ovat jääneet jäljelle. Ja vaikka näillä henkilöillä ei enää ole oikeastaan mitään varsinaista sisäistä arvoa, he ovat sitäkin kipeämmin loukkaantuvia ja vaativat oikeuksiaan, joihin itseisarvona kuuluu "oma arvo" ja koskemattomuus.

      En usko että nykyään yksikään nuoremman sukupolven yhteiskunnallinen päättäjä pystyy selittämään mitä "koherenttinen totuudellisuus" tarkoittaa. Siksi he eivät myöskään ymmärrä ettei pelkän korrespondenssin varaan voi rakentaa mitään pätevää.

      On tosiaan aikoihin eletty. Nykyisin "edustuksellista" ei ole se mikä edustaa kokonaisuutta, vaan se mikä edustaa "äärimmäistä vähemmistöä".

      Poista
    4. "Ketä täällä rulettaa?"

      No Seppo rulettaa.

      Poista
  3. Hallitusten luontaisetuna on joutua myös haukkujen kohteeksi ja osa niistä haukuista on myös epäasiallisia. Hallitukselta itseltään kuitenkin edellytetään asiallista suhtautumista kritiikkiin, mutta tässä Nato-raportiksi kutsutussa uutisoinnissa on paljon kyseenalaisia piirteitä. Aivan ensiksi, kyseessähän ei ole mikään Nato-raportti eli Naton omasta aloitteestaan tekemä maavertailun tyyppinen raportti, vaan tilaustyö, jossa on käytetty Naton sateenvarjon alla toimivan tutkimuslaitoksen analyysityökaluja. Ei ole myöskään vertailtu, kohdistuuko tähän hallitukseen enemmän tai vähemmän arvostelua kuin esimerkiksi edelliseen hallitukseen tai oppositiopoliitikkoihin ja onko sen arvostelu asiallisempaa vai vähemmän asiallista. Jos mittakempiksi otettaisiin vielä vaikkapa Putiniin ja Trumpiin kohdistuva twiittailu, käytettävissä alkaisi olla jonkinlaista mittakaavatietoakin. Ilman vertailutietoa, kyseessä on vain tietyllä menetelmällä poimittu ja luokiteltu raakadata. Kaiken lisäksi vaikuttaa siltä, että luokitteluperusteetkin on saatu tilaajalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyseessä ei ilmeisesti ole tutkimus, vaan ns. uhritutkimus, joka ei suhteuta mitään mihinkään.
      Vihapuhetta voi kohdistaa vain vähemmistöihin, joihin rinnastetaan myös enemmistö eli naiset.

      Poista
    2. Suomessa vain tuppaa olemaan näitä vähemmistöjä yllättävän paljon. Sitten kun vielä ymmärtäisivät että suomalaiset ovat EU:ssa vähemmistö. Käytänössä kantasuomalainen on puun ja kuoren välissä ja toiset ihmettelee kun nationalismi nostaa päätään.

      Poista
  4. En ole koskaan päässyt mukaan tähän maailmaan, jossa kaikki kieli, niin puhuttu kuin kirjoitettu, muuttuu signaloinniksi. Kun twiiteillä tehdään politiikkaa, yhteiskunnat muuttuvat Pavlovin koiratarhoiksi.

    Ja ilmiö on todellakin jokseenkin globaalinen, mistä nimenomaan englanninkieliset viestiliikennemerkit kertovat. "Get over it!" -- Oma vastaanottimeni on viritetty pitkien aaltojen kohdalle, mutta huomaan että lähetysasemat siellä ovat vaienneet.

    Aikalaistuntoja ilmaistaan aikalaiskäsittein, ja nykyisin tosiaan pelkät liikennemerkit riittävät. Ajatuksen tiet ovat käyneet tarpeettomiksi, kukaan ei ole enää tulossa mistään eikä menossa minnekään. Reagointi riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai Seppo tunnistaa nuo kansainväliset käsimerkit peukun ja keskisormen? Omansalaista viestintää. Keskisormesta tosin tulin joskus lukeneeksi ettei se alkujaan tarkoittanut sitä haistattelua miten se nykyisin ymmärretään.
      Ymmärrys noissa twiiteissä ja muissa lyhenteissä on että ne ymmärtää monesti vain sen ikäpolven käyttäjät.
      Jokseenkin silmä havaitsee, aivot tulkitsee, peilisolut aktivoituu (sama kuin apinoilla) ja luo ymmärryksen. Välillä huomaan omien nappuloiden höpisevän hepreaa, vaikka kasvuympäristö on suht sama kuin itsellä. Kai se on tämä pääkaupunkiseutu kun otetaan vaikutteita vahvasti vähän kaikkialta. Tosin se sykli on kyllä jokseenkin turhan nopea.

      Poista
  5. ВВП taitaa olla nykyisin ainoa merkittävä yhteiskunnallinen toimihenkilö maailmalla joka ei twiittaile

    VastaaPoista
  6. En ole huomannut, että Jussi Halla-aho olisi lausunut mitään parin päivän takaisesta tutkimustuloksesta: https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tutkija-sanoi-suoraan-jussi-halla-aho-on-rasisti/a1626d36-0cfe-401f-991d-f4c755a930a0

    Muuten olen sitä mieltä, että kaikkien kannalta olisi parempi, jos poliitikot noudattaisivat tuollaisia pelisääntöjä ja tuollaista etikettiä kuin blogisti katsoo aiemmin noudatetun. Vai onko poliittisten toimijoiden naisistuminen ja nuorentuminen muuttamassa pelin sääntöjä lopullisesti?

    VastaaPoista
  7. Itse olen kyllä hyväksynyt nykyisen hallituspohjan - tasapuolisuuden vuoksi - ja ollut sen koronapolitiikkaan jopa tyytyväinen.

    Pääministerin twiittien käyttämisestä en kuitenkaan pidä: se edistää sellaista ylinopeaa, harkitsematonta reagointia,joka ulkopolitiikassa voi olla jopa maalle vahingollista.

    Viimeisessä reagoinnissa on kyse vähän samasta jos vaalitilaisuudessa joku alkaisia haukkua Marinia alatyylisesti. En tuolloinkaan pitäisi pääministerin aseman mukaisena, että tämä alkaisia vastailla samalla mitalla. (Eri asia on,että tuuolloin tanakat järjestysmiehet siirtävät "hellävaraisesti" huutelijan kauemmaksi tilaisuutta häiritsemättä.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jatkopohdintaa: toki on niinkin, että ymmärrän pääministeriä hiukan siinä mielessä, että kyllähän se ärsyttää, jos Risto Rydin jälkeen vaatimissa olosuhteissa maan asioita kriisissä ihan mukiinmenevästi hoitanutta hallitusta krikoidaan epäasiallisilla perusteilla ("huulipunahallitus" tms), niin ottaahan se pannuun ja tunnereaktio on ymmärrettävä.

      Toisaalta demokratiassa on niin, että hallitukselle kuuluu valta ja kansalaisille oikeus haukkua sekä asiallisilla että asiattomilla perusteilla. Jos asiaton kritiikki kielletään ollaan kaltevalla pinnalla. Kekkonenkin sai pääministerikautetaan aikamoisia likasankoja niskaansa, ei se miestä haitannut - ja sanojatkin saivat aikaa voittaen maksun.

      Poista
    2. Lainaus: "hallitusta krikoidaan epäasiallisilla perusteilla ("huulipunahallitus" tms)"

      Hallituksessa mukana olevat puolueet huomioiden tuon epäasiallisen kritikoinnin paranneltu versio on 'huulipunamultahallitus'.

      Poista
    3. Nimetön klo 12.40 ja 19.45,
      Onhan se outoa tosiaan, että kun hallitus hoitaa vaikeassa tilanteessa asioita mallikkaasti, sitä nimitetään sukupuolittuneesti. Asiattomat haukut kuten sukupuoleen, ulkonäköön, ja muihin ominaisuuksiin menevä vihapuhe osoittavat asianomaisen oman henkisen tason, eli päivän fiilikset tai omat traumat eikä juuri sen enempää. Siksi sitä taakkaa olisikin hyvä keskittyä käsittelemään sille kuuluvalla areenalla privaatisti eikä suoltaa sitä toisiin kuten poliitikkoihin. Kaikilla ei kuitenkaan riitä kapasiteetti tähän ja sekin on toisaalta ymmärrettävää. Tämän päivän jengin kypsyyden tasolla ilmiö on valitettavan jokapäiväistä ja siihen törmää usein.

      Vihapuhe on yeensä puhujansa omaa julkista terapointia, jossa on otettu tekosyyksi jonkun toisen elämä jota kohtaan omat tunteet projisoidaan (heijastetaan). Mutta projisoijan oma tilaa ja käsittelyä vaativa tunne ei tässä vihapuhe-metodissa tule nähdyksi ja kohdatuksi, eikä se siis ole avuksi itse tunteen käsittelyssä. Suu kyllä käy ja leuat louksuvat joten kai siinä pari kaloria palaa ärjyessä sitten. Kansanterveyttä jokaiselle kykyjensä mukaan.

      Poista
  8. ”..nyt, kun hallitus itse on tilaamallaan selvityksellä...”
    Tutkimuksen tilaaja tai ehdottaja oli kai Sipilän hallitus.

    VastaaPoista
  9. Tämä tulee tähän nyt vähän myöhässä, mutta tutkimuksesta on toinenkin mielipide: https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/?_ga=2.102029192.887981798.1616176122-33605971.1572715689

    VastaaPoista
  10. Näinä aikoina on vaarallista olla vähemmistön vähemmistö-lahkon kanssa eri mieltä.

    Virheän "aatteen" mukaisesti käryautoilijat - heidän autoissaan on polttomoottori - ovat taantumuksellisia putinisteja.

    Vaihtoehto eli sähköauto on ememmän edistyksen merkki kuin edes erkkikään koskaan.

    Toki putinistan myy myös meille sähköä josta osa on kotoisin hiilivoimaloista sekä ydinvoimaloista, mutta se nyt ei kuulu tähän.

    Onneksi köyhyyttäni luovuin jo vuosia sitten autosta, toki käytän bussia joka on ilmiselvää putinistanin imperialistisen riistäjäluokan tukemista.

    Toki onnellista on se että uudempi kalusto on onneksi tehty itäisessä Keski-Euroopassa, maissa joissa vuosia sitten oli tiedostava työväenluokka.

    Onpahan edes jotain lohtua tässä imperialistien ja heidän plutokraattisten, harvainvaltaisten, kätyriensä piinaamassa maailmassa.

    VastaaPoista
  11. Tulevat hallitukset ottavat varmasti mielellään vastaan valmiin lainsäädännön omien toimiensa kritiikin hallintaan. Siinä voi moni punavirhee hämmästyä, että mitä tulikaan tehtyä...
    -tm

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muista Orwellin "Animal farm": "neljä jalkaa hyvä, kaksi jalkaa parempi".

      Ja niin palattiin siihen mistä lähdettiin.

      Tai Winston Smith joka kirjoitti uudelleen artikkeleita tai niiden osia, että uudet poliittiset ideat saatiin sopimaan vanhoihin julkaisuihin. Tätä muuten tapahtui neukkulassa...

      Nythän aattteen henkilöiden pää kääntyy nopeasti jos oma poliittinen idoli ottaa jonkin asian esiin "twitter-fiidissään".

      Eli kun saa luettuasosiaalisesta mediasta, että onkin ajatellut väärin, on hyvä vaihtaa mielipidettään ja muistaa siteerata oikein omaa idolia.

      Huokaus...

      Puolueiden kannattajille on suotu mahdollisuus olla lampaita lampaiden nahoissa.

      Poista

Kirjoita nimellä.