tiistai 22. huhtikuuta 2025

Russki mirin aatteita

 

Venäläistä fasismia

 

Fasisimi on Venäjällä vanha ilmiö ja itse asiassa voidaan sanoa, että se on siellä keksitty ja aloitettukin.

1900-luvun alussa syntyneet ”mustat sotniat” (ks. Vihavainen: Haun mustat sotniat ioann tulokset)olivat liike, jossa monet tulevan fasismin ja kansallissosialismin keskeiset aatteet olivat jo idulla. Erityisesti asia koskee antisemitismiä sekä katutappeluorganisaatioita, jotka toteuttivat pogromeja.

Myöhemmin, kommunistivallan aikana venäläinen fasismi kukoisti emigranttien keskuudessa. Erityisen suosittua se oli Harbinissa, mutta olipa Suomessakin fasistiseksi katsottu organisaatio, mladorossit, joita myös etsivä keskuspoliisi tarkkaili.

Nämä ovat sinänsä tunnettuja asioita, joista on tutkimuksia kirjoitettu (mm. Walter Lacquer, The Black Hundreds). Mainittakoon, että mustasotnialaisten terävin kärki emigroitui Saksaan ja oli tietenkin myös siellä aateveljiinsä yhteydessä.

Mustasotnialaisille oi ominaista, että he pyrkivät olemaan lähellä kirkkoa ja jopa hallitsijaakin. Huhuista huolimatta keisari lienee sentään syytön näiden ryhmien ainakin välittömään tukemiseen, vaikka he vakuuttivatkin alamaisuskollisuutta ja isänmaanrakkautta, joita keisari tuolloin kovasti kaipasi.

Tämän ryhmittymän tunnuksenahan oli ”bej židov, spasi Rossiju!” -Lyö (tapa) juutalaisia, pelasta Venäjä!

Mustasotnialaisuus on tietenkin ylösnoussut Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen, mutta nykyään antisemitismi, joka ennen oli niin keskeinen osa oppia, on jäänyt taka-alalle, ainakin nyt perestroika-ajan Pamjat-liikkeeseen verrattuna.

Sen sijaan ”saatanallinen” kollektiivinen länsi on nyt saanut kunnian edustaa sitä paholaista, joka Venäjää uhkaa. Äänessä on nyt ”venäläinen maailma” eli ”Russki mir” -Putinin lempilapsi (ks. Vihavainen: Haun russki mir tulokset).

Moskovan patriarkaatin rooli näiden uusien mustasotnialaisten tukiryhmänä ansaitsee huomiota. Korostan tässä, etten missään tapauksessa yritä leimata ortodoksista uskontoa, jota suuresti kunnioitan. Tässä kysymys on nyt kirkosta ja sen päämiehestä tiettyine apulaisineen. Heidän roolinsa ansaitsee tulla nostetuksi kaiken kansan tietoisuuteen.

Tässä blogi viime vuodelta:

 

sunnuntai 31. maaliskuuta 2024

Irvokas ilmiö

 

Ylösnousemuksia

 

Pääsiäinen on ortodoksisen kirkon suurin juhla. Siinä huipentuvat sekä Kristuksen sovitustyö, että toivo ylösnousemuksesta ja iankaikkisesta elämästä.

Vanhaan tapaan tervehtivät venäläiset toisiaan pääsiäisenä kolminkertaisella suudelmalla säätyyn, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Tervehdykset ”Kristus on ylösnoussut! -totisesti on ylösnoussut!” olivat/ovat eräänlainen uskontunnustus tässä ja nyt, ei järkeilemällä saavutettu, vaan mystinen.

Tämä instituutio, jolla on venäjän kielessä oma nimensäkin -hristosovatsja-  ilmensi /ilmentää kaikkien ihmisten samanarvoisuutta Jumalan edessä. 1800-luvulla suomalaiset huomioitsijat eivät lakanneet sitä ihmettelemästä. Rajajoen takaa tulleille koko venäläinen maailma oli outo.

Ilmari Kianto, joka oli saanut tolstoilaisen herätyksen, hylkäsi kaikki vanhat instituutiot ja kieltäytyi venäläisten ystäviensä kauhistukseksi noista suudelmista sanoen, ettei halunnut pilkata Jumalaa.

Luoja paratkoon, kirkot ovat hierakkisia laitoksia, jotka kasaavat itselleen kaikkea mahdollista valtaa ja mammonaa ja yhä uudelleen siunaavat sekä omat pyyteensä että sen valtion väkivaltakoneiston, joka niitä tukee ja ylläpitää.

 Tolstoi ymmärsi tämän kirkkaasti ja joutui sen vuoksi kirkonkiroukseen, joka tosin hänen tapauksessaan muotoiltiin teennäisen hurskaasti. Olihan kyseessä sentään koko maailman ihailema moraalinen opettaja, olkoonkin, että ääriradikaali, sitä sorttiahan se oli Jeesuskin.

Juuri tässä itäisen kristikunnan suurimman ja kauneimman juhlan aattona on ollut hiuksia nostattavaa yhtäkkiä havaita, että Moskovassa, itse Kristus Vapahtajan kirkossa pidetyssä kokouksessa, joka vieläpä kantoi kirkolliskokousten perinteistä nimeä sobor, saatiin havaita perkeleen nousseen täyteen pituuteensa ja Venäjän ortodoksisen kirkon kumartavan sitä kaikkein alamaisimmalla tavalla.

Kyseessä oli XXV yleismaailmallinen venäläinen kansankokous ”Venäläisen maailman nykyisyys ja tulevaisuus” ( Наказ XXV Всемирного русского народного собора «Настоящее и будущее Русского мира» / Официальные документы / Патриархия.ru (patriarchia.ru)).

Venäläisestä fasismista on parin viime vuoden aikana puhuttu paljon. Itse asiassa emigroitunut tutkija Alexander Yanov alkoi puhua tulevasta venäläisestä, ortodoksisiin muotoihin pukeutuvasta fasismista jo 1970-luvulla (vrt. Vihavainen: Haun yanov tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)). Hänen profetiansa on toteutunut hämmästyttävästi.

Tässä on todettava, ettei sanaa ”fasismi” käytetä tässä vertauskuvallisessa mielessä tai sisällyksettömänä haukkumasanana, kuten Suomessa ja muuallakin lännessä on ollut tapana. Kyseessä on aito ja väärentämätön fasismi, jonka keskeisiä piirteitä ovat etatismi, nationalismi, imperialismi, ksenofobia ja anti-intellektualismi.

Tämä kokous ei suinkaan ole noudattanut ortodoksisen kirkon vanhaa perinnettä, jonka mukaan politiikka jätetään maalliselle esivallalle, jolle tosin joudutaan olemaan lojaaleja, vaikka se olisi huonokin.

Nyt kirkko tukemansa organisaation kautta on esittänyt yksityiskohtaisen poliittisen ohjelman, joka ei jättäisi valtiovallalle enää mitään suuria linjapäätöksiä, ellei se jo olisi sen hyväksymä. Voimme lähteä siitä, ettei kirkko itse ole tuota ohjelmaa keksinyt. Se on olennaisissa kohdissaan fasististen liikkeiden ohjelma, joka on nyt sovellettu Venäjään ja nykyhetkeen.

 Julkilausuman titteli ”nakaz” tosin viittaa ”evästykseen” ja välttää siten virallisen poliittisen vastuun. Julistuksen henki kuitenkin on yhtä pöyhkeä kuin ristiretkeläisten tunnus aikoinaan: Deus vult -se on Jumalan tahto!

Ensimmäinen pykälä ”evästyksessä” on ”Sotilaallinen erikoisoperaatio”, jota vaaditaan vietäväksi loppuun asti. Ukrainan tulee vastaisuudessa olla Venäjän täydellisessä kontrollissa. Lännen satanismi on lyötävä ja ihmiskunta pelastettava siltä.

Itse ”venäläinen maailma” (Russki mir) on paljon laajempi kuin Venäjän valtioalue. Sen missiona on pahan voittaminen ja maailma pelastaminen siltä. Venäjän valtiollisuuden rakentaminen on venäläisyyden korkein ilmentymä ja perhe on sen ydin ja arvojen ja perinteiden (mm. sukupuoliroolit) välittäjä.

Ulkopolitiikassa Venäjä hallitsee itää ja länttä yhdistävää Euraasiaa ja siihen kuuluvat erottamattomasti kaikki ”Venäjät”, Iso Venäjä, Vähä Venäjä (Ukraina) ja Valkovenäjä. Tämä kolmiyhteisyys on vahvistettava myös lainsäädännössä.

Venäjä on avoin myös ulkomaalaisille, jotka omaksuvat sen arvot.

Perhepolitiikka ja demografinen politiikka ovat olennaisen tärkeitä. On luotava systeemi, joka olennaisesti kannustaa syntyvyyttä. Venäjän väkiluku on sadassa vuodessa nostettava 600 miljoonaan. Abortti on tietenkin kiellettävä ankarasti.

Maahanmuuttopolitiikassa on torjuttava epätoivottavien ainesten maahanmuutto. Etnisten venäläisten paluumuuttoa ja korkeatasoisten spesialistien maahanmuuttoa on kannustettava.

Kasvatuksessa ja koulutuksessa on torjuttava ei-venäläiset tuhoisat ideologiat ja edistettävä venäläisten henkisten ja moraalisten arvojen vaikutusta.

Alueellisessa- ja kaupunkipolitiikassa on tehtävä perusteellinen muutos erityisesti väestönkasvun edistämiseksi. On siirryttävä suuressa mitassa pois kaupungeista perinteiseen venäläiseen omakotiasumiseen pienissä asutuskeskuksissa (posjolki).

Venäjän talouden on oltava kehittynyttä ja tehokasta ja sen tärkeimpänä päämääränä tulee olla venäläisten perheiden hyvinvointi, työpaikkojen lisääntyminen, syntyvyyden lisääminen ja valtavien venäläisten alueiden asuttaminen sekä suvereniteetin, puolustuskyvyn ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen.

Jokainen kohta on varsin laajasti ja yksityiskohtaisesti perusteltu ja lisäksi ”sobor” on laatinut vielä erityisen ohjelman ”Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja talouskasvu”. Siihen ei tällä sivulla ole viitettä.

Sille, joka tuntee natsien ja fasistien ohjelmat, tuo dokumentti on tuttuakin tutumpi. Oman etnoksen kasvattaminen muiden kustannuksella ja sen sotilaallisen ja poliittisen voiman kaikinpuolinen lisääminen ovat kaiken keskipisteessä. Maaseudun terve elinympäristö ja suurkaupunkien rappeuttavan vaikutuksen torjuminen ovat tässäkin olennaisia.

Toisin kuin natsien ohjelmassa, tässä ei erityisesti mainita juutalaisia, mutta itse asia tulee kyllä hoidetuksi muutenkin. Koko se kulttuurin modernisaatio, jota vastaan ”nakaz” hyökkää, on olennaisesti juutalaisuuden luoma (vrt. Vihavainen: Haun filosemitismi tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com) ). Natsit samaistivat nuo kaksi asiaa.

Ovatko venäläisen tai minkä tahansa muun fasismin päämäärät hyviä ja oikeutettuja, on kysymys, jota ei pidä samaistaa niihin keinoihin, joilla niitä halutaan edistää. Natsienkaan ohjelmasta ei löytynyt kovin paljoa eettisesti ala-arvoisia tai rikollisina pidettäviä päämääriä, lukuun ottamatta tiettyjä viittauksia ksenofobiaan (ks. National Socialist Program - Wikipedia ).

”Nakazissa” rikollisena pidettävä päämäärä on ainakin vaatimus Ukrainan valtion hävittämisestä ja sen kansan pitämisestä osana Venäjän kansaa. Miten muut esitetyt päämäärät saavutettaisiin, on aivan yhtä oleellinen kysymys venäläisille, kuin muillekin fasisteille. Ilman väkivaltaa se ei ole mahdollista ja siksipä kaikki tähtää sotavoiman kasvattamiseen.

On irvokasta, että Venäjän ortodoksinen kirkko on kaikella arvovallallaan siunannut tällaisen ohjelman nimenomaan pääsiäisen aattona. Tämä, jos mikä on jo uskonnon pyhien arvojen profanaatiota.

Ehkäpä tuosta kansasta nousee sentään uusi Tolstoi, joka paljastaa tuon liukkaisiin korusanoihin verhotun valheen ja väkivallan valhe-evankeliumin.

 

3 kommenttia:

  1. Suomalaisillekin saatiin 1942 kansallinen kannustus-ohjelma nimeltään Mihin menet Suomen kansa, tekijänä M Lausa. Ihan kirja se on, satoja sivuja, sisältö muistutti tuota vennään kirkon julistelua. Hassu lukukokemus.

    VastaaPoista
  2. "Fasisimi on Venäjällä vanha ilmiö ja itse asiassa voidaan sanoa, että se on siellä keksitty ja aloitettukin."

    Miten ihminen voi suhtautua käsitteeseen "rakkaus"? Ilmiselvästi -- oikein! Entäs käsitteeseen/tunnustus-ohjelmaan "kansallisuuksien hävittaminen/tuhoaminen"? Tämä on jo vaikea tapaus. Kas, kun se on otettu/laiattu teoksesta nimeltään "Kommunistisen puolueen manifesti": "kansojen kansallisuuserojen häviämisen jouduttaminen".

    Ei ole mikään ihme, että ennen kuolemaansa Karl Marx kirjeessään Ludvig Kugelmanille 12.10.1868 kirjoitti, että vuosina 1843-1844 Pariisissa venäläiset aristokraatit kantoivat häntä käsillään ja että venäläiset ovat aina olleet hänen mesenaattejaan. ("Marx to Ludvig Kugelman". Karl Marx, Friedrih Engels. Collectid Works, London, Volume 43, pp. 130-131.) Näin ollen Marx viittaa/todistaa, että "Kommunistisen puolueen manifesti" oli luotu yhteistyössä venäläisten aristokraattien kanssa.

    Kun Lenin perusti Kommunistisen internationalen ja Moskova kustansi kommunististen puolueiden perustamista eri puolilla maailmaa, niin arabit pillastuivat, koska eivät halunneet, että heidän kansallisuuksia nopeututtaisiin häviämään. Moskova selvitti riidan sanomalla, että se ei koske heitä, arabeja.

    Marxin mainittuja venäläisiä aristokraatteja ei tiedetä nimellisesti. Joka tapauksessa vallankumouksellinen aristokraatti Pavel Pestel' loi teoksessaan "Russkaja Pravda" (Venäläinen Laki) seuraavan käsitteen/tunnuksen kansallisuuksista: "vse razlitshnyje ottenki v odnu massu slit'" (kaikki erilaiset ominaisuudet yhdeksi/yhtenäiseksi massaksi sulattaa). Sama asia meni Kommunistisen puolueen manifestiin pikkusen eri sanoilla.
    [Pestel' P.I. Russkaja Pravda. Nakaz Vremennomu Verhovnomu Pravleniju. (Venäläinen Laki. Evästys Väliaikaiselle Korkeimmalle Hallinnolle.) Knigoizdatel'stvo "Orion". St. Peterburg, 1906, ss. 55-56.] Pestel' oli aristokraatin poika, joka sai koulutuksen Dresdenissa.

    Näin ollen: "Fasisimi on Venäjällä vanha ilmiö ja itse asiassa voidaan sanoa, että se on siellä keksitty ja aloitettukin."

    VastaaPoista
  3. "Fasisimi on Venäjällä vanha ilmiö ja itse asiassa voidaan sanoa, että se on siellä keksitty ja aloitettukin."

    - Tämä blogi avasi paremmin kuin mikään aiemmin kuulemani tai lukemani esitys, tuota venäläisen ajanhengen vahvaa ilmiötä, sen luontoa ja ominaislaatua.
    V.V.P. on lukuisissa puheissaan, niin julistuksellisissa kuin ohjelmallisissakin, sinänsä kiitettävän ahkerasti esittänyt ajattelunsa perusteita ja sen kytkeytymistä - hänen tulkitsemaansa - venäläiseen kansalliseen erikoislaatuun.
    Ollakseen turvallisuuspalvelusta kohonnut, ja vailla historiallista koulutusta oleva, Putin on poikkeuksellisen vahvasti tukeutunut menneiden aikojen uskomusjärjestelmiin omaa ”historianfilosofista” katsomustansa työstäessään, ja sitä tähän aikaan soveltaessaan.

    Fasismin idea ja paatos venäläisenä ilmiönä ei nähdäkseni olisi sinänsä riittänyt nostamaan sitä nykyhetken kansalliseksi ohjuriksi, siinä mielessä ja siinä mitassa, kuin se nykyisessä, sekurokraattisen gangsterismin järjestelmässä, ilmenee. - Yhteiskunnan fasistoitumisasteen kohottamiseen tarvittiin vielä yksi elementti: yhteisön ja yksilöiden sisäinen muutos.

    Vanha tulkintamalli näyttää toimivan edelleen: Neuvostojärjestelmän romahtamisen jälkeinen sekavuus, alennustila ja epävakaus korvautui Putinin myötä – johonkin mittaan - vakaudeksi, mutta kahlehdituksi stagnaatioksi.

    Kävi siis niin, että kerran demokratian kuumalle hellanringille istunut kissa ei emmi hyväksyä Putinin tarjoamaa kylmää hellaa!

    Venäläisen autoritarismin tummuminen fasismiksi on eräänlainen kansakunnanmittainen sammakon kypsyminen kuumenevassa vedessä. Vastakohdat, hylkiminen ja omiminen, sekoittuvat keskenään: puuttuu vain fasismin sisäistämisen ja haltuunottamisen prosessi.
    Se on yksinkertaisesti massamittainen tautikertomus, jonka etenemistä ei menneisyyden kokemuksien rokotevaikutus ole kyennyt torjumaan tai pysäyttämään!

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.