sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Sahara on my mind


Flatus vocis
Keskiajan nominalisteilla oli käsite flatus vocis, jolla haluttiin kertoa, että yleiskäsitteellä oli yhtä vähän olemassaoloa eli siis järkevää sisältöä tarkoittamiensa konkreettisten asioiden ulkopuolella kuin on pieraisulla (lat. flatus). Kyseessä oli siis pelkkä ääni ilman mitään mieltä.
Nuo keskiajan oppineet, joiden terävyyttä ei kannata aliarvioida, puhuivat käsitteiden ja logiikan ominaisuuksista, eivät sen sijaan fyysisestä todellisuudesta, jota pidettiinkin vähempiarvoisena.
 Miksi ihminen sellaisten asioiden kanssa olisi askarrellut, kun kaikki, mitä hänen todella tarvitsi tuntea, olivat ihminen (hänen sielunsa) ja Jumala.
Kun pyhä Augustinus kysyi itseltään, mitä hän oikeastaan halusi tässä maailmassa tietää, hän joutui vastamaan: ihmisen (sielun) ja Jumalan (animam et Deum). Eikö nyt tosiaan mitään muuta (nihilne plus? -Nihil plus!). Eipä, ei.
Ei kai tämäkään tehtävä helppo ollut, mutta sen etuna oli looginen kirkkaus, jota fyysisen, olemassa olevan maailman epätäydellisyys ja fragmentaarisuus eivät päässeet tahraamaan.  Anima eli sielu ei kuulunut fysikaalisen maailman piiriin.
Nykymaailman skolastikot ovat toisenlaisessa asemassa. Itse asiassa, mikäli he ovat johdonmukaisia, heidän on välttämättä keskityttävä omaan vaikutukseensa juuri tuossa katoavaisessa ja häilyvässä maailmassa sen fyysisessä mielessä. Muulla ei ole väliä, sillä mehän olemme elukoita toisten meihin verrattavien lajien joukossa. Nihilne plus? Nihil plus.
Jokainen ymmärtää, että yhden yksilön painoarvo tämän fyysisen maailman kokonaisuudessa on tavattoman pieni. Eipä sitä voida verrata animan äärettömään merkitykseen, vaikka jäänteitä tästä ajattelussa näemme yhä silloin, kun on puhe niin sanotusta hengen ottamisesta.
Ei ihmisyksilön kohdalla voida enää puhua edes mikroskooppisesta suureesta, vaan pikemmin elektronimikroskoopilla mahdollisesti todettavissa olevasta vaikutuksesta, jonka suhde kokonaisuuteen on käsittämättömän pieni, tuskin mitenkään havaittavissa, mutta ehkä sentään jotenkin laskettavissa.
Silti se on olemassa. Tarkemmin sanoen sen on oltava olemassa, koska koko asia eli olemassaolomme olisi muuten mieltä vailla.
Viittaan tässä tietenkin siihen hiilijalanjälkeen, jonka kukin meistä tähän maailmaan jättää.
Vanha vertaus hyttysen pierusta (flatus) Saharassa liittyy saumattomasti tähän problematiikkaan. Tällainen flatus on tavattoman pieni, mutta silti ainakin minun käsittääkseni todellinen. Hyönteisten tutkijat tietävät asian paremmin. Loogisesta konstruktiosta ei sen sijaan ole kysymys.
Tämän tapahtuman vaikutus Saharan mikroilmastoon saati koko laajaan globaaliseen lämpenemiseen on siis kaiketi olemassa laskennallisesti, mutta onko sitä olemassa reaalisesti on kysymys, joka voidaan ratkaista vain tarkoilla, aivan äärimmäisen tarkoilla konkreettisilla tutkimuksilla. Siis tuota vaikutusta, ei itse tapahtumaa.
Aivan sama koskee ihmisyksilön hiilijalanjälkeä.
Keskimääräisenä suureena sekä hyttysten flatus että suomalaisen ihmisen hiilijalanjälki ja niiden vaikutus hiilidioksidin kokonaismäärään maailmassa ovat toki mitättömiä, mutta suurten populaatioiden kyseessä ollessa ne saavat jo reaalista merkitystä.
 Sitä paitsi niitä voidaan ja täytyykin pitää fyysisen maailman osina. Pelkästään logiikan ja yleiskäsitteiden aineettomaan maailmaan ne eivät kuulu eivätkä viime kädessä ole kulttuurisia konstruktioita. Jossakin, niiden takana on kuin onkin tuo Pudels Kern. (Vrt. J.W.v. G., Faust).
Huomautan, että lemmikkieläimillä on suuri hiilikäpälänjälki.
Tunteenomainen suhtautumineen omaan hiilijalanjälkeen eli niin sanoakseni omaan flatukseen, joka sanan varsinaisessakin merkityksessäkin on osa siitä, näyttää pohjimmiltaan uskonnolliselta.
 Miten absurdia onkaan laskeskella vaikkapa omaa ruokalistaansa sen kannalta, mitä se vaikuttaa ilmastonmuutokseen, jonka riippuvuus ihmisen toiminnastakin on merkitykseltään kiistanalainen, niin ilmeistä kuin itse muutos onkin.
Toki voidaan ajatella, että kantilainen kategorinen imperatiivi se on, joka tässä velvoittaa suomalaisen kadunnaisen ja monen miehenkin ehdottomasti laskemaan paitsi kalorinsa, myös hiilijalanjälkensä ja muun muassa pidättymään ulkomaanlennoista ja muutenkin yleensä kaikin tavoin  pidättymään ja pidättämään asian epäterveellisyydestä huolimatta. Mitäpä yhden ihmisen terveys tässä merkitseekään?
Kun tarpeeksi monet jäävät lentokoneesta niin sanotusti rannalle, vähennetään vielä kerran niitä lentoja ja niinpä maailma pelastuu, lienee tuo logiikka tässä asiassa. Ellei niitä kuitenkaan vähennetä, jää ainakin synti muiden harteille.
Ne onnelliset vapaamatkustajat, jotka jatkavat lentämistä, syövät lihaa ja ajavat autolla, saavat sitten tuottaa hiilidioksidia ja metaania juuri sen mahdollisen, laskettavissa olevan hyttysen flatuksen verran, jonka hyveelliset askeetit ovat heille pidättyväisyydellään suoneet.
Mitä onkaan ihminen yksilönä tässä maailmassa, tämän Gaian pinnalla? Ei kai nyt sentään pelkkä flatus? Ein nichtiger Furtz, mikäli asia ilmaistaan runoilijoiden ja ajattelijoiden kielellä? Un terrible pétteur, kuten ranskalaiset teatraaliseen tapaansa asian kenties esittävät?
Joka tapauksessa hän on maailmassa oleva ja toimiva ja siis merkittävä olio, syntyipä hänen merkityksensä miten vaatimattomasta syystä tahansa. Ei hän sittenkään taida olla pelkkä sosiaalinen konstruktio.
Näinhän se asia saattaa olla. Mutta eikö ihminen nyt Pascalia travestoiden ole ainakin ajatteleva flatus? niin paradoksaalinen kuin tuo asia onkin.
Mutta tämä vie jo muualle. Ihminen on suuri ja mahtava ja muuttaa luontoa, ilmastoakin. Mutta onko yksilön merkitys tässä maailmassa nyt siis kuitenkin vain flatukseen verrattava mieletön purkaus? Full of sound and fury?
Mikäli tämän päivän filosofia ei muutakaan merkitystä asialle kykene näkemään, täytynee tämä johtopäätös hyväksyä. Tavallaan metafyysistä ja itse asiassa ihan fyysistä lohtua tähän postmoderniin tilanteeseen tuo, että ihminen on nyt sentään ainakin konkreettinen, fyysinen asia, olkoon nyt vaikka sitten flatus, eikä pelkkä looginen mielettömyys.
Eipä siis halvenneta häntä sanomalla anglosaksiseen tapaan, että se, mitä hän tuottaa on vainhot air”, ikään kuin tämä merkitsisi että hän puhuu ja puhisee pelkkää tyhjää. Siinä ilmassa on suuri konsentraatio hiilidioksidia. Ja metaaniakin syntyy, mikä on vielä pahempaa.
.

14 kommenttia:

  1. Tämä on kyllä ihan pakko linkittää tähän väliin, sopii teemaan kuin nenä naamaan (tai nyrkki silmään) :

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/12/riku-rantala-miljoonan-lentokilometrin-jalkeen-syyllistaminen-ei-enaa-pure

    Voihan sitä the HyväIhmisyyttä™ tuolleenkin signaloida. Reissataan ensin se miljoona kilometriä flygarilla ja sitten voikin moralisoida niitä, jotka koneeseen istahtavat ehkä kerran, pari johonkin kolmeen vuoteen.

    Presiis samaa logiikkaa, kuin "the former next president" Al Goren ilmastomessiaanisuus, jonka ilosanomaa käydään julistamassa ympäri maailmaa, omalla yksityissuihkulla of course, joka ei toki truuttaa sitä CO2:sta taivaalle kuin ehkäpä jonkunkokoisen kehitysmaassa sijaitsevan kaupungin vuosituotannon verran.

    Ja HyväIhmiseksi™ julistautumisessa on toki runsaasti muitakin hyviä puolia;olemalla Edistyksellinen liberaali ja julistamalla kivojen asioiden (a'la feminismi) kannatustaan julkisuudessa, voikin sitten sviittien ja kabinettien yksityisyydessä puuhastella melko vapaasti erilaisia mielihalujaan toteuttaen (a'la Bill C.),eikä juuri koira perään hauku...

    Tai postailla "global justice requires free movement" - tyylisiä juttuja jostakin tiukan eksklusiivisella raharikkaiden erityisvartioidulla asuinalueella sijaitsevan bungalowin turvabunkkerin uumenista...

    Moraaliposeeraus kun ei vielä noin sinänsä implikoi suoranaista hyveellisyyttä, usein jopa päinvastoin, kuten joku on sattuvasti kiteyttänytkin.

    -J.Edgar-

    VastaaPoista
  2. "Mutta onko yksilön merkitys tässä maailmassa nyt siis kuitenkin vain flatukseen verrattava mieletön purkaus? Full of sound and fury?"

    Tyydyn toistamaan kommmenttini 10.1.2019:

    Tässä on tietty totuus, muttavalitettavasti vain puolitotuus:

    - toki on niin, että suomalaisten päästöt ovat ns hyttysen pieru Saharassa, mutta

    - toisaalta kysymys on moraalisesta esimerkistä. Jos meidän kulutustasomme ja hiilijalanjälkemme on nykytasoinen, meillä ei ole minkäänlaista moraalista oikeutta vaatia kehitysmaita tai vaurastuvia suuria maita Kiina ja Intiaa tyytymään meitä alempaan elintasoon. Uusimassa National Geographic -lehdessä on lyhyt selostus Jared Diamondin uudesta kirjasta Crisis and Change, jossa tämä vakuuttavasti osoittaa, että koko maapallon asukkaiden elintaso ei kerta kaikkiaan voi olla amerikkalaisten tasoa. Hän suosittelee kaikkien maiden kulutustason asettumista kehittyneiden maiden nykykulutusta pienemmälle tasolle. Ikävä kyllä häneltä puuttuu poliitista ymmärrystä: sen paremmin länsimaiden kuin kehitysmaiden demokraattisesti valittava johto ei pysty asettamaan tuollaista tavoitetta ja pysymään vallassa. Siinä mielessä Pentti Linkola on oikeassa, että demokratiassa elintasoa ja kulutusta ei pysty alentamaan kestävää kulutusta vastaavaksi.

    Oma olo on ambivalentti: olen suhteellisen hyväosoinen lihaa arvostava heteromies - en mikään "oletettu" (?) - mutta samalla isä, en haluaisi jättää lapsille mitään paskamaailmaa perinnöksi.

    Jotenkin ajattelen, että ihmisen pitäisi elää ns koroillaaneläjän logiikalla: korot saa käyttää elämiseen, mutta pääomaan ei saa koskea. Jos ns ylikulutuspäivä on Suomessa jo huhtikuussa, tästä ollaan valitettavan kaukana. Toisaalta en haluaisi kyllä elää missään vihreässä diktatuurissa, jossa valistunut etujoukko pakottaa elämään tarpeelliseksi katsotun niukasti - semminkin kuin vanhasta kokemuksesta päättelen, että tuo niukkuus ei koskisi valassa olevaa etujoukkoa itseään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se. Ruskea ja punainen diktatuuri olivat sentään älyllisesti jonkuntasoisia, punainen nyt etenkin.

      Poista
  3. Life is but a tale, full of sound and fury, told by an idiot and signifying nothing...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. We are such stuff that dreams are made on, and our little life is rounded with a sleep.

      Poista
  4. Minä oolen syntynyt sota-aikana agraariseen Suomeen, joten ehdin nähdä millaisista oloista Suomen kansa lähti tälle nykyisten vihervasemmistolaisten tuomitsemalla tielle. Niinpä sanon hilivilihoo kaikelle ilmastovouhotukselle ja ehdotan sitä samaa muillekin lajitovereilleni, siis ainakin ikäisilleni. Antaa nuorten huolehtia, se on niille viisasteleville räkänokille ihan oikein. Jos ja kun he haluavat, joskus tosissaan puhua maailman laajuisesta syntyvyyden säännöstelystä voin palata asiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, sitten Sinulla ei liene lapsia tai lapsenlapsia taikka et ainakaan välitä niistä. Meidän ikäluokkamme ehtii alta pois, mutta en omilleni haluaisi jättää mitään elinkelvotonta maailmaa. Ilmastonmuutos ei minusta ole mitään vouhotusta vaan vakuuttavien tieteellisten kannanottojen perusteella vakavasti otettava fakta. Se on sitten toinen juttu, onko demokraattisesti hallituissa länsimaissa mitään tehtävissä.

      Poista
  5. Jäin miettimään, onko tuon viimeisen virkkeen pilkun paikka tarkoituksellinen viesti viisastelijoille... Ystäväni pohti taannoin, ryhtyisikö tekemään väitöskirjaa aiheesta "pilkku", ja olla sen jälkeen valtakunnan johtava pilkun...viilaaja.

    VastaaPoista
  6. Varmuuden vuoksi:Affun kommentti on hyvä.

    VastaaPoista
  7. Tämä meidän vaaleihimme liittyvä ilmastonmuutoksenvastustamisjulistus on suunnilleen vastaavaa kuin jos Ukko-Pekka veturin tenderillä istuva kärpänen julistaisi, että nyt on korkea aika pysäyttää se juna ja se myös aikoo sen tehdä. Voi olla, että sen junan pysäyttäminen on hyvinkin tarpeen, mutta sen kärpäsen uhoamisella ja toimilla ei ole siihen mitään havaittavaa vaikutusta. Tämän vuoksi näiden ilmastonmuutoksella ratsastavien jutut vähän tympäisevät. Ja kun huomioi heidan kaksinaismoraalinsa, innokkaasta lenetelemisestä alkaen, tympäisee vielä enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelma kuin vain on siinä, että nykyisen tiedon mukaan ilmastonmuutos aiheutuu koko ihmiskunnan toiminnasta. Johtopäätös: Koko ihmiskunta voi sen lopettaa. Kysymys: haluammeko me jokainen - sillä painoarvolla mikä meillä on - pyrkiä vaikuttamaan ja toimimaan sen estämiseksi, vai haluammeko heittää kirveen kaivoon.

      Tekopyhyydestä ja kaksinaismoraalista olen samaa mieltä. Se, että jonkun hyödyllisen aatteen kannattajissa on henkilökohtaisia vikoja, ei kuitenkaan ole syy hylätä tuota aatetta ja siihen liittyviä pyrkimyksiä, se on vain tekosyy hyödyttömällä toimettomuudelle.

      Poista
    2. Kun se ongelma on siinä, ettei sillä painoarvolla mitään muuteta. Vaikka muuttaa voitaisiin paljon.

      Poista
  8. Tributum
    Abi male spiritus, jo vain postiluukku pärähtää verolipun verran.
    Tasa-arvoisempaa, kuin partavero, olisi puhallusvero.

    Koskisi kaikkia tunnettuja, ja tulevia sukupuolia, ja tukisi hyvin nykyistä verolinjaa (Blow up).

    Tämän hyväksyisi Pietari Suurikin, vaikka hän aikanaan hattunsa polki.
    Verotarkastajiksi sopisivat huonokuuloisetkin, sillä objekti on hajustettu. Saunassa tuulahdus olisi erityisen rankasti verotettu.

    Jos tarkastaja sattuisi työntämään nenänsä liiassa innossaan joka paikkaan, seuraisi veronkevennys, jos tarkastaja joutuisi toteamaan; tuleehan tänne raitistakin ilmaa.

    Uskoisin kuitenkin, että verotuotoilla edistettäisiin ilman pilaamista ehkäiseviä toimenpiteitä.
    Sound of Music

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.