tiistai 19. helmikuuta 2019

Ammunnan kysymyksiä



Ampuminen

Olen aina hieman ihmetellyt sitä, että kun Ruotsissa joutuu ovelle, jota on avatakseen työnnettävä, siinä luukee skjut, siis ammu!
No, asiahan on sikäli ymmärrettävä, että ampuminenkin on ammuksen lykkäämistä eteenpäin, viroksihan ovessa lukee lükka.
Mutta se on arvoituksellista, että Ranskassa sellaisessa ovessa lukeekin poussez eli työntäkää, kun taas ampuminen on varattu toiselle ovelle tai samalle ovelle takaisin tultaessa: tirez!
Olen itsekseni pohdiskellut, että tirer, merkityksessä ampua, mahtanee liittyä liipasimen vetämiseen, vetämisestähän ainakin on kyse.
Tosin Sveitsissä, jossa ampuminen (le tir) on ollut kansallisurheilu jo Wilhelm Tellin päivistä saakka, ammuttiin ennen arbaletilla eli varsijousella. Siinähän liipaisu eli laukaisu tapahtui ymmärtääkseni aina puristamalla pitkähköä keppiä vartta vasten, ei siis vetämällä tai puristamalla sitä taaksepäin (tirer).
Olisi kummallista, jos laukaisemista tarkoittava sana tulisikin jousen virittämisestä, mutta tokihan ne pallon pelaajatkin aina puheidensa mukaan lataavat kiekkoa, kun he itse asiassa laukaisevat. Olkoon niin, jos haluavat. Tässähän on kyseessä vain yksi rappion muoto.
Sivumennen sanoen, tuossa oven avaamista tarkoittavassa sanastossa on piirteitä, jotka ovat omiaan vahvistamaan stereotypioitamme eri kansallisuuksista.
Ranskalainen pyytää persoonallisessa teitittelymuodossa: poussez, tirez (s’il vous plait!), kun taas sakasalainen ärjäisee: drücken!, ziehen! Sehän on vähän kuin sotilaskieltä kuten jääkärien aikoinaan oppima maulhalten! –turpa kiinni!
Ruotsalainenkin käyttää persoonamuotoa, mutta yksikköä ja me tietenkin heidän mukanaan. Englannistahan ei oikein tiedä, mikä on kyseessä. Periaatteessa siellä teititellään aina ja kaikkialla. Venäjässä sanotaan vain: itseen päin, poispäin (k sebe, ot sebja)
Mutta ammunnasta vielä. Suomen ampuminen ilmeisesti tarkoittaa nopeaan liikkeeseen, ampaisuun saattamista. Viroksihan sana on ammumine tai tulistus tai paukutus, joissa kussakin kohdistetaan mielenkiinto asian eri puoliin.
Meillähän muuten nykyään otetaan paukut, mikä vastaa anglosaksista shotia. Sana lienee yleistynyt vasta 1960-luvulla, havaintojeni mukaan.
Saksan schiessen on ilmeisesti sama kuin ruotsin skjuta eli tyrkkäämistä eteenpäin. Venäjässä sana taas on streljat, joka johtuu sanasta strela, nuoli. Siellä siis nuolitetaan hieman arkaaisesti. Mainittakoon kuitenkin, että vielä Kustaa III:n sodassa venäläisten baškiiriosastot käyttivät jousta ja nuolia. Vielä Pietari suureen saakka siellä oli streltsijoukkojakin, mikä viittasi musketööreihin ja Pietarin ja Moskovan välinen erityismukava juna on nimeltään Krasnaja strela, punainen nuoli, ellei Sapsan ole jo sitä korvannut.
Viroksi laukaiseminen on kiintoisasti laskemista ja laukaus on lask. Niinpä tarkk’ampujajoukotkin ovat laskureita, esim. laskurdivisioon.
Kun kysytään, mitä sitten kukin kansa laukaisee eli laskee menemään, voidaan todeta, että ammus on viroksi laskmoon, siis ampumamuona. Näin sen ainakin ymmärrän. Ruutikin on püssirohia eli pyssynrehua.
Ammukset yleensä liittyvät tykistöön, tosin myös kuulat ja luodit ovat projektiileja (lat. pro iacio, heittää eteenpäin).  Sana projekti on tietenkin samaa kantaa: eteen heitetty eli tulevaisuuteen heijastettu ajatus. Saksaksi sama merkitys on sanalla Entwurf.
Latinaksi muuten ampuminen näyttää olevan emissiota (e pois, mittere, lähettää, päästää) päätellen tunnetusta sanaparresta: quod semel emissum est, volat irrevocabile verbum. Siis laukaistu eli irtilaskettu sana on tavoittamattomissa ja nuolen kaltainen siinä suhteessa.
Emissiohan nykyisin liitetään finanssielämään ja kaiken maailman papereita voidaan laskea eli laukaista liikkeelle ja ne lentävät kaikkialle hauliparven tapaan.
Samanlainen ajatus näyttää liittyvän sanaan tirage eli painos. Kun ne päästetään irti eli laukaistaan markkinoille, ne leviävät tavoittamattomiin kuin se nuoli, josta ennen puhuttiin.
Mutta muuan kummallinen sana on venäjän ammusta, tykinkuulaa tarkoittava sana jadro. Sehän on sama kuin ydin. Adjektiivi jadernyi voi siis tarkoittaa asiaa, joka liittyy tykin ammukseen tai ydinaseeseen. Miksi näin on, en tiedä. Toivottavasti nyt ei tämän takia ainakaan tule väärinkäsityksiä.
Muutenhan koko tykistö on hieman salaperäinen asia myös kielellisesti, kuten sen käyttö aikoinaan oli muuan musta taito, jonka vain asiaan vihityt saivat oppia.
Mistä ensinnäkin tulee sana artilleria, joka on useimmissa eurooppalaisissa kielissä? On ehdotettu ranskan sanaa tirer ja saattaahan se olla. Ainakin tykeissä on aina ollut melkoinen vetäminen erityisesti mäkisessä ja pehmeässä maastossa.
Saksan Geschütz on selvä tapaus, kantana verbi schiessen, ja romaaniset kanuunathan tulevat kanjoneista eli kouruista, joissa joet ovat virranneet ja joissa nyt –siis kuvaannollisesti- ammukset viuhahtavat.
Erikoisemmat tykit, kuten epäsuoraa tulta ampuvat mörssärit (mortir, mortteli) haupitsit ja kanuunahaupitsit ovat nekin tykkejä, englanniksi artillery pieces, vastaavasta germaanisesta Stück, styck-sanasta kai voisi tulla suomen ja viron tykki/suurtükk. Virossahan on myös sana kahur, joka ehkä liittyy vehkeen aiheuttamaan äänen vai kuinka on?
Mutta mistä tulee venäjän sana puška, tykki? asiasta ollaan näköjään erimielisiä. Itse kuvittelin aina, että se tulee sanasta puskat –laskea, mutta kuulemma ei. Venäjässähän puhutaan esimerkiksi oppilaitoksen laskemista päästöistä (vypusk), tarkoittaen yhtä sarjaa opintonsa päättäneitä. Sanaa käytetään myös merkitsemään vaikkapa aikakauskirjan numeroa.
Sen sijaan kantana näyttäisi olevan heittämistä tarkoittava vanhan venäjän sana puštšati. Toinen veikkaus on muuan tšekkiläinen sana. Lännestä päin ne tykit saattoivat Venäjälle tulla, vaikka tämäkään ei ole itsestään selvää.
Yhtä kaikki, paljon on kansallisia erikoisuuksia maanosassamme tälläkin alalla huolimatta siitä, että etenkin ranskan kieli on suuresti tasoittanut enintä kirjavuutta, joka alalla on joskus vallinnut. Nythän englanti ilmeisesti jo puolestaan hallitsee uusimman sukupolven aseita koskevaa terminologiaa.
Tulevaisuudessa luulen siinä roolissa olevan kiinan.
Wen hao!

20 kommenttia:

  1. No joo, meidän haupitsi ja kanuuna lienevät lähtöisin anglosakseilta, eli howitzer ja cannon. Näiden tekninen erohan on ammuksen lähtönopeus, suurempi kanuunalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En usko tuohon anglosaksiseen alkuperään. Saksalainen wikipedia sanoo: Zuerst als „auf(e)niz“, tschech. „houfnice“,[1] (aus „houf“ = Schlachthaufen für das Ziel), im Deutschen wurde daraus zunächst Hauffnitz,[2] ital. obice. Erstmals urkundlich im 15. Jahrhundert erwähnt, wurde sie in den Hussitenkriegen (1419–1436) als (Feld)geschütz aus der Wagenburg heraus gegen die taktische Formation „Haufen“ (siehe zum Beispiel Gewalthaufen) eingesetzt; eher durch ihre akustische Wirkung auf die Pferde als durch Treffsicherheit und Geschosswirkung zum „Aufbrechen“ der geordneten Schlachtformation dienend.
      Sie wurde den Hauptbüchsen zugeordnet.
      Die Bezeichnung Haubitze wurde dann im 19. Jahrhundert auf die entstandenen Mehrzweck-Geschütze angewendet.
      Lähtönopeudeen ero sanelee myös putken pituuden, jota on käytetty erottelun kriteerinä. Epäsuoraa tulta voi ampua haupitsilla, mutta ei yleensä kanuunalla.

      Poista
    2. Kyllä niin kanuunalla kuin haupitsillakin ammutaan epäsuoraa tulta. Haupitsin ammuksen lentokulma on kaarevampi kanuunaan verrattuna mutta vastaavasti kanuunan ammuksella on parempi kantavuus.

      Ampumaetäisyyttä säädetään sitten korokulmin ja ajoainein (ruutipanos).

      -Tvälups-

      Jk tähtäämätön/tähystämätön tulitus on aina epäsuoraa...

      Poista
  2. Kiitos tästäkin!

    Emissio liittyy myös hiukkassäteilyyn ja radioputkiin sekä transistoreihin. Transsuissahan on oikein emitteri.

    Emissio-sanaan taitaa perustua myös englanninkielinen sana missile, joka tarkoittaa varsinaisesti heitettyä tai singottua kappaletta. Sen alalaji on sitten guided missile, "ohjattu heite tai singahde", suomeksi ohjus. Uutisissa näkyy välillä, että toimittaja ei tunne missilen perusmerkitystä, vaan kirjoittaa surutta ohjuksista, vaikka kyse olisi sinkoutuneista kivenpalasista.

    Venäjässäkin on näille kapistuksille useampia nimityksiä, mutta olkoon, kun en osaa kirjoittaa kyrillisiä tällä tietsikalla.

    VastaaPoista
  3. Mistä muuten tulee venäjän termiä "tulta" tarkoittava sana agonje (foneettinen kirjoitustapa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis ogon/огонь. Taitaa olla yhtä vaikea kysymys kuin sanan "tuli" etymologia. Molempiahan käytetään sekä hehkuvan ja valaisevan kaasun että ammunnan merkityksessä. Sama on tilanne hyvin monessa kielessä. Puhutaan tuliaseista огнестрельное оружие, komennetaan tulta: ogon, feuer, fire. Tosin venäjässä vanha komento on myös pli! -sylkäise! Esim. rota, pli!, Komppania, tulta!

      Poista
    2. Baltissa on ainakin sama sana (liettuan "ugnis"), ja silloin tietysti alkaa assosioida helposti uuniin ja tulisijaan laajemminkin. Balttihan on tavallaan tietääkseni slaavikielten jonkinlainen kantaversio, tai kai rinnakkaisversio, jossa yhteinen kanta on säilynyt paremmin. Enempään ei riitä kapasiteettini tässä ammuskelussa tällä kertaa. Hieno kommenttiketju kerrassaan!

      Poista
    3. Tulta-komentohan tulee siitä, että vanhat tykit laukaistiin sytyttämällä tykin sankkiruuti sitä varten hehkuvana pidetyllä lunttukepillä. Siis tykille annettiin sananmukaisesti tulta.

      Poista
  4. Nautinnollisia luettavia nämä etymologiakimarat. Itseänikin kiinnostavat sanojen alkuperät ja eri kielten vaikutukset toisiinsa; sotilassanasto on luonnollisesti erittäin aktiivinen - kun sitä kansainvälistä "kosketuspintaa" niillä niin kovin toisinaan hangataan, niin ihmekös tuo.

    Pieni huomautus varsijousen nimityksestä: arbalète on todellakin vekottimen ranskankielinen nimi, mutta suomennoksessa täytyisi olla tarkkana, jos aikoo tällaisia frankismeja harrastaa. Lähinnä piirityksissä kaytetty, erityinen raskas varsijousi on nimittäin suomeksi arbalesti, mikä on ehkä turhan lähellä professorin arbalettia.

    Lillukanvarsi kieltämättä, mutta eivätkös kieliasiat aina ole?

    VastaaPoista
  5. Eiköhän se venäjän tykki liene tosiaankin lännestä: ainakin sama sana on tshekissä = kivääri,samoin unkarissa (jossa kirjoitetaan "tavallinen ässä", mutta sehän äännetäänkin suhuna).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tshekki on antanut tuliaseiden nimistölle paljon; sanan píšťala (ruoko, putki) arvellaan lainautuneen keskiyläsaksaan muodossa pitschole ja siitä edelleen Eurooppaan eri muodoissa.

      Muitakin ehdotuksia on, jotkut epäilevät sanan juontuvan aikanaan aseita valmistaneen Italian Pistoian kaupungin nimestä, jolloin sana tarkoittaisi pistolese, "pistoialainen". Tshekkiläinen arvaus lienee kuitenkin luultavampi, sen verran aiemmin sana esiintyy siellä asetta tarkoittavana.

      Poista
    2. Ruokoa tarkoittaa myös italian canna, josta cannone siis diminutiivi. Alun peri tuliaseet lienevätkin olleet bambukeppejä, jotka eivät juuri painetta kestäneet, mutta taisi ruutikin olla vähän mitä sattuu.

      Poista
    3. Myös suomen sana putki (rööri) tulee kasvin nimestä, putkikasvista, joka on ontto eli putkimainen. Puhutaan myös tykin putkista. Ehkä tsekin ja italian sanat ovat myös alun perin vain putkia eli "röörejä". Selkeätä!

      Poista
    4. Jotkut nillittävät, jos sanoo revolveria pistooliksi, mutta pistooli on ihan korrekti sana koska revolveri alun perin on ollut revolver pistol.

      Piiska, tykistä puhuttaessa on sanan "puška" suora lainaus. Puška tarkoittaa myös kivääriä eteläslaavilaisissa kielissä.

      Poista
    5. Toki revolveri (lat. re + volvo=pyöriä)vaatii aina sen pyörivän rummun, muu pistooli ei. Kun puoliautomaattipistooleita alkoi tulla, sanottiin aluksi kaikkia brauningeiksi, mikä vääntyi myös roolingiksi.
      Piiska tarkoittaa vain kevyttä pst-tykkiä, joka kuuluu antaneen viuhahtavan äänen. Sillä on nimitystä selitetty.

      Poista
    6. Mainiossa runossa Wiipurin linnan hävitys kerrotaan: Kovin suuttui ja vihastui,
      Pani pyssyt pyykämähän,
      Umpiputket ulvomahan,
      Avokurkut ammomahan,
      Jalot jouset joikumahan,
      Alla Wiipurin vihannan,
      Alla suuren Suomen linnan.

      Poista
  6. ...ja erityisen lystikäs on ruotsalainen kenttätykki = pjäs (piece de artillerie)

    VastaaPoista
  7. Kiitos jälleen mukavasta ja kiinnostavasta pohdinnasta!

    Ruotsin skjuta-verbin monimerkityksisyydestä juontui mieleeni yksi kateudenaiheistani länsinaapuria kohtaan. Heillä on nimittäin syntymäpäiväsankarin onnitteluun oma Ja må han leva -laulunsa, joka on mielestäni paljon mieltä kohottavampi kuin meillä käytetty banaali kansainvälinen Paljon onnea vaan -renkutus.

    Pikanttina lisänä ruotsalaisessa laulussa on sen toinen säkeistö, jota humoristisemmissa tilanteissa joskus kuulee: "Och när han har levat ... uti hundrade år, ja, då ska han skjutas ... på en skottkärra fram."

    VastaaPoista
  8. Kaljuna kaljuunassa vai joitko kaljaasi kaljaasissa?

    VastaaPoista
  9. Tuurassakin on putki. Vähemmän sotaisa.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.