Taipuvien nimien kirous
Tuon tuostakin
näkee jopa laatulehdissä eikä vain niissä, aivan älyttömiä väännöksiä
venäjänkielisistä nimistä. Niinpä Jonkun kerrotaan käyneen Mihailovskin sotilasoppilaitoksen ja toisen opiskelleen Nikolajevskajan akatemiassa ja niin
edelleen.
Aleksandrovskille omistettuja laitoksia näyttää
olevan pilvin pimein. Niiden joukossa on oikeastikin Punaisen lipun
kunniamerkillä palkittu, A.V. Aleksandrovskille nimetty laulu- ja soitinyhtye.
Mutta noilla
muilla ei ole mitään tekemistä Mihailovskien, Nikolajevskien tai
Aleksandrovskien, ilmeisesti siis puolalaisperäisten henkilöiden kanssa. Ne
viittaavat hallitsijoiden ja suuriruhtinaiden nimiin: Aleksandr, Mihail,
Nikolai ja niin edelleen. Sellaiset voidaan ilmoittaa myös suomeksi:
Aleksanteri, Mikael, Nikolai.
Vastaavia
älyttömiä ja harhaanjohtavia merkityksen muutoksia kielestä toiseen
siirryttäessä on todella paljon. Niinpä puhutaan vaikkapa Preobraženskin
rykmentistä, Uspenskin katedraalista
ja niin edelleen.
Kukas herra
Uspenski mahtaakaan olla kyseessä? Tuo Eduard varmaankin?
Itse asiassa nimitys viittaa Neitsyt Marian
kuolonuneen vaipumiseen (uspenije). Hänhän ei varsinaisesti kuollut, vaan otettiin
yksin tein taivaaseen.
Entä kuka
Preobraženski?
Hänkö, joka Bulgakovin romaanissa Koiran
sydän sai aikaan sen, että päähenkilö muuttui (preobraženie)
koiraksi?
Itse asiassa
kyse on Kristuksen kirkastumisesta,
josta Uusi testamentti lähemmin kertoo. Tässä tapauksessa erään kylän nimi oli
saatu tuosta raamatullisesta tapahtumasta ja Pietari Suuri (ollessaan vielä
pieni) värväsi sieltä yhden ns. leikkirykmenttinsä (potešnyi polk). Siitä, yhdessä Semjonovski-rykmentin kanssa tulikin
keisarillisen henkikaartin alku.
Vielä pahempaa on,
kun valmiiksi taivutetut nimet siirretään suoraan suomen kieleen. Niinpä
saatetaan puhua vaikkapa Halturinan tai
Željabovan kaduista (nykyään taas Millionnaja ja Bolšaja konjušennaja), ikään kuin kadut olisikin
nimetty näiden terroristien vaimoille tai he itse olisivatkin naisoletettuja.
Itsepäisiä oman
vakaan suomalaisen päätöksen tekijöitäkin löytyy. Niinpä Tsarskoje Selon vanhaa nimeä Puškin tuskin kukaan suomalainen aikoinaan
suostui uskomaan todeksi. Sen sijaan siitä tehtiin väkisin Puškino. Nyt kuitenkin on niin,
että kaupunki (gorod) on maskuliini ja sen mukaisesti Puškinille nimetty kaupunki on Puškin (г.
Пушкин).
Jos se
olisikin vain kirkonkylä (selo), se
olisi kyllä Puškino. Kuitenkin
entisellä Tsarskoje selolla oli entisestä
nimestään huolimatta kaupungin status tai ainakin sen seuraaja sai sen.
Mutta kyllä myös
Puškino-nimisiä
paikkoja oli olemassa ja on tänäänkin. Miksi siis suotta asioita sotkemaan.
No, eihän Suomen
kansa ole venäjää opiskellut eikä aio opiskellakaan. Se on ollut meillä kunnia-asia
jo Bobrikovista lähtien ja hyvä niin. Saas nähdä, koska englantiin nähden
omaksutaan sama linja. Odotan sitä kärsimättömästi.
Oli miten oli,
niiden, jotka ovat venäjääkin opiskelleet, pitäisi tuntea vastuunsa ja välttää opettamasta
pahoja tapoja kansan syville riveille.
No kyllähän se yhtye nimetty Aleksandroville. Ansambl imeni Aleksandrova tai Aleksandrovski ansambl. Siis Aleksandrovin yhtye, mutta ei Aleksandrovan.
VastaaPoistaAikaisemmin kun suomen kieltä vielä huollettiin ja edes yritettiin pitää selkeänä, sukunimilaki vaati, että kaikilla pitää olla sekä etu- että sukunimi. Jostain syystä lain tulkinta muuttui ja kun aikaisemmin Suomen kansalaisuuden saanut islantilainen joutui ottamaan sukunimen, joka sen jälkeen korvasi isännimen perheessä, niin eräät kansanryhmät eivät joutaneet lakia noudattamaan viranomaisen myötäsukaisuudella. Translitteroinnistakaan ei tarvitse enää välittää vaan passinhakija saa itse päättää miten nimi kirjoitetaan ja Suomessa on monta Andrey-nimistä tämän seurauksena. Vitsin voisi vääntää myös näistä anglikaanisoituneista -vich-päätteistä. Uuden nimilain mukaan kaikki voivatkin sitten olla minkänimisiä tahansa.
VastaaPoistaUseimmiten translitterointi oli ensin ranskalainen. Muuttui sitten passien mukana englantilaiseksi. Esim Joukoff- Zhukov.
VastaaPoistaEikö Helsingissäkin ollut joskus kadunnimenä Arbetarskaja Ulitsa, vai olenko vallan väärässä?
VastaaPoistaJonkun aikaa 1900-luvun alussa oli kolmikieliset kyltit. Tuosta nimestä en tiedä.
VastaaPoista