sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Taipuvat, eivät taitu


Taipuvien nimien kirous

Tuon tuostakin näkee jopa laatulehdissä eikä vain niissä, aivan älyttömiä väännöksiä venäjänkielisistä nimistä. Niinpä Jonkun kerrotaan käyneen Mihailovskin sotilasoppilaitoksen ja toisen opiskelleen Nikolajevskajan akatemiassa ja niin edelleen.
Aleksandrovskille omistettuja laitoksia näyttää olevan pilvin pimein. Niiden joukossa on oikeastikin Punaisen lipun kunniamerkillä palkittu, A.V. Aleksandrovskille nimetty laulu- ja soitinyhtye.
Mutta noilla muilla ei ole mitään tekemistä Mihailovskien, Nikolajevskien tai Aleksandrovskien, ilmeisesti siis puolalaisperäisten henkilöiden kanssa. Ne viittaavat hallitsijoiden ja suuriruhtinaiden nimiin: Aleksandr, Mihail, Nikolai ja niin edelleen. Sellaiset voidaan ilmoittaa myös suomeksi: Aleksanteri, Mikael, Nikolai.
Vastaavia älyttömiä ja harhaanjohtavia merkityksen muutoksia kielestä toiseen siirryttäessä on todella paljon. Niinpä puhutaan vaikkapa Preobraženskin rykmentistä, Uspenskin katedraalista ja niin edelleen.  
Kukas herra Uspenski mahtaakaan olla kyseessä? Tuo Eduard varmaankin?
 Itse asiassa nimitys viittaa Neitsyt Marian kuolonuneen vaipumiseen (uspenije). Hänhän ei varsinaisesti kuollut, vaan otettiin yksin tein taivaaseen.
Entä kuka Preobraženski? Hänkö, joka Bulgakovin romaanissa Koiran sydän sai aikaan sen, että päähenkilö muuttui (preobraženie) koiraksi?
Itse asiassa kyse on Kristuksen kirkastumisesta, josta Uusi testamentti lähemmin kertoo. Tässä tapauksessa erään kylän nimi oli saatu tuosta raamatullisesta tapahtumasta ja Pietari Suuri (ollessaan vielä pieni) värväsi sieltä yhden ns. leikkirykmenttinsä (potešnyi polk). Siitä, yhdessä Semjonovski-rykmentin kanssa tulikin keisarillisen henkikaartin alku.
Vielä pahempaa on, kun valmiiksi taivutetut nimet siirretään suoraan suomen kieleen. Niinpä saatetaan puhua vaikkapa Halturinan tai Željabovan kaduista (nykyään taas Millionnaja ja Bolšaja konjušennaja), ikään kuin kadut olisikin nimetty näiden terroristien vaimoille tai he itse olisivatkin naisoletettuja.
Itsepäisiä oman vakaan suomalaisen päätöksen tekijöitäkin löytyy. Niinpä Tsarskoje Selon vanhaa nimeä Puškin tuskin kukaan suomalainen aikoinaan suostui uskomaan todeksi. Sen sijaan siitä tehtiin väkisin Puškino. Nyt kuitenkin on niin, että kaupunki (gorod) on maskuliini ja sen mukaisesti Puškinille nimetty kaupunki on Puškin (г. Пушкин).
Jos se olisikin vain kirkonkylä (selo), se olisi kyllä Puškino. Kuitenkin entisellä Tsarskoje selolla oli entisestä nimestään huolimatta kaupungin status tai ainakin sen seuraaja sai sen.
Mutta kyllä myös Puškino-nimisiä paikkoja oli olemassa ja on tänäänkin. Miksi siis suotta asioita sotkemaan.
No, eihän Suomen kansa ole venäjää opiskellut eikä aio opiskellakaan. Se on ollut meillä kunnia-asia jo Bobrikovista lähtien ja hyvä niin. Saas nähdä, koska englantiin nähden omaksutaan sama linja. Odotan sitä kärsimättömästi.
Oli miten oli, niiden, jotka ovat venäjääkin opiskelleet, pitäisi tuntea vastuunsa ja välttää opettamasta pahoja tapoja kansan syville riveille.

5 kommenttia:

  1. No kyllähän se yhtye nimetty Aleksandroville. Ansambl imeni Aleksandrova tai Aleksandrovski ansambl. Siis Aleksandrovin yhtye, mutta ei Aleksandrovan.

    VastaaPoista
  2. Aikaisemmin kun suomen kieltä vielä huollettiin ja edes yritettiin pitää selkeänä, sukunimilaki vaati, että kaikilla pitää olla sekä etu- että sukunimi. Jostain syystä lain tulkinta muuttui ja kun aikaisemmin Suomen kansalaisuuden saanut islantilainen joutui ottamaan sukunimen, joka sen jälkeen korvasi isännimen perheessä, niin eräät kansanryhmät eivät joutaneet lakia noudattamaan viranomaisen myötäsukaisuudella. Translitteroinnistakaan ei tarvitse enää välittää vaan passinhakija saa itse päättää miten nimi kirjoitetaan ja Suomessa on monta Andrey-nimistä tämän seurauksena. Vitsin voisi vääntää myös näistä anglikaanisoituneista -vich-päätteistä. Uuden nimilain mukaan kaikki voivatkin sitten olla minkänimisiä tahansa.

    VastaaPoista
  3. Useimmiten translitterointi oli ensin ranskalainen. Muuttui sitten passien mukana englantilaiseksi. Esim Joukoff- Zhukov.

    VastaaPoista
  4. Eikö Helsingissäkin ollut joskus kadunnimenä Arbetarskaja Ulitsa, vai olenko vallan väärässä?

    VastaaPoista
  5. Jonkun aikaa 1900-luvun alussa oli kolmikieliset kyltit. Tuosta nimestä en tiedä.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.