Ammunnan kysymyksiä

Ampuminen

Olen aina hieman ihmetellyt sitä, että kun Ruotsissa joutuu ovelle, jota on avatakseen työnnettävä, siinä luukee skjut, siis ammu!

No, asiahan on sikäli ymmärrettävä, että ampuminenkin on ammuksen lykkäämistä eteenpäin, viroksihan ovessa lukee lükka.

Mutta se on arvoituksellista, että Ranskassa sellaisessa ovessa lukeekin poussez eli työntäkää, kun taas ampuminen on varattu toiselle ovelle tai samalle ovelle takaisin tultaessa: tirez!

Olen itsekseni pohdiskellut, että tirer, merkityksessä ampua, mahtanee liittyä liipasimen vetämiseen, vetämisestähän ainakin on kyse.

Tosin Sveitsissä, jossa ampuminen (le tir) on ollut kansallisurheilu jo Wilhelm Tellin päivistä saakka, ammuttiin ennen arbaletilla eli varsijousella. Siinähän liipaisu eli laukaisu tapahtui ymmärtääkseni aina puristamalla pitkähköä keppiä vartta vasten, ei siis vetämällä tai puristamalla sitä taaksepäin (tirer).

Olisi kummallista, jos laukaisemista tarkoittava sana tulisikin jousen virittämisestä, mutta tokihan ne pallon pelaajatkin aina puheidensa mukaan lataavat kiekkoa, kun he itse asiassa laukaisevat. Olkoon niin, jos haluavat. Tässähän on kyseessä vain yksi rappion muoto.

Sivumennen sanoen, tuossa oven avaamista tarkoittavassa sanastossa on piirteitä, jotka ovat omiaan vahvistamaan stereotypioitamme eri kansallisuuksista.

Ranskalainen pyytää persoonallisessa teitittelymuodossa: poussez, tirez (s’il vous plait!), kun taas sakasalainen ärjäisee: drücken!, ziehen! Sehän on vähän kuin sotilaskieltä kuten jääkärien aikoinaan oppima maulhalten! –turpa kiinni!

Ruotsalainenkin käyttää persoonamuotoa, mutta yksikköä ja me tietenkin heidän mukanaan. Englannistahan ei oikein tiedä, mikä on kyseessä. Periaatteessa siellä teititellään aina ja kaikkialla. Venäjässä sanotaan vain: itseen päin, poispäin (k sebe, ot sebja)

Mutta ammunnasta vielä. Suomen ampuminen ilmeisesti tarkoittaa nopeaan liikkeeseen, ampaisuun saattamista. Viroksihan sana on ammumine tai tulistus tai paukutus, joissa kussakin kohdistetaan mielenkiinto asian eri puoliin.

Meillähän muuten nykyään otetaan paukut, mikä vastaa anglosaksista shotia. Sana lienee yleistynyt vasta 1960-luvulla, havaintojeni mukaan.

Saksan schiessen on ilmeisesti sama kuin ruotsin skjuta eli tyrkkäämistä eteenpäin. Venäjässä sana taas on streljat, joka johtuu sanasta strela, nuoli. Siellä siis nuolitetaan hieman arkaaisesti. Mainittakoon kuitenkin, että vielä Kustaa III:n sodassa venäläisten baškiiriosastot käyttivät jousta ja nuolia. Vielä Pietari suureen saakka siellä oli streltsijoukkojakin, mikä viittasi musketööreihin ja Pietarin ja Moskovan välinen erityismukava juna on nimeltään Krasnaja strela, punainen nuoli, ellei Sapsan ole jo sitä korvannut.

Viroksi laukaiseminen on kiintoisasti laskemista ja laukaus on lask. Niinpä tarkk’ampujajoukotkin ovat laskureita, esim. laskurdivisioon.

Kun kysytään, mitä sitten kukin kansa laukaisee eli laskee menemään, voidaan todeta, että ammus on viroksi laskmoon, siis ampumamuona. Näin sen ainakin ymmärrän. Ruutikin on püssirohia eli pyssynrehua.

Ammukset yleensä liittyvät tykistöön, tosin myös kuulat ja luodit ovat projektiileja (lat. pro iacio, heittää eteenpäin).  Sana projekti on tietenkin samaa kantaa: eteen heitetty eli tulevaisuuteen heijastettu ajatus. Saksaksi sama merkitys on sanalla Entwurf.

Latinaksi muuten ampuminen näyttää olevan emissiota (e pois, mittere, lähettää, päästää) päätellen tunnetusta sanaparresta: quod semel emissum est, volat irrevocabile verbum. Siis laukaistu eli irtilaskettu sana on tavoittamattomissa ja nuolen kaltainen siinä suhteessa.

Emissiohan nykyisin liitetään finanssielämään ja kaiken maailman papereita voidaan laskea eli laukaista liikkeelle ja ne lentävät kaikkialle hauliparven tapaan.

Samanlainen ajatus näyttää liittyvän sanaan tirage eli painos. Kun ne päästetään irti eli laukaistaan markkinoille, ne leviävät tavoittamattomiin kuin se nuoli, josta ennen puhuttiin.

Mutta muuan kummallinen sana on venäjän ammusta, tykinkuulaa tarkoittava sana jadro. Sehän on sama kuin ydin. Adjektiivi jadernyi voi siis tarkoittaa asiaa, joka liittyy tykin ammukseen tai ydinaseeseen. Miksi näin on, en tiedä. Toivottavasti nyt ei tämän takia ainakaan tule väärinkäsityksiä.

Muutenhan koko tykistö on hieman salaperäinen asia myös kielellisesti, kuten sen käyttö aikoinaan oli muuan musta taito, jonka vain asiaan vihityt saivat oppia.

Mistä ensinnäkin tulee sana artilleria, joka on useimmissa eurooppalaisissa kielissä? On ehdotettu ranskan sanaa tirer ja saattaahan se olla. Ainakin tykeissä on aina ollut melkoinen vetäminen erityisesti mäkisessä ja pehmeässä maastossa.

Saksan Geschütz on selvä tapaus, kantana verbi schiessen, ja romaaniset kanuunathan tulevat kanjoneista eli kouruista, joissa joet ovat virranneet ja joissa nyt –siis kuvaannollisesti- ammukset viuhahtavat.

Erikoisemmat tykit, kuten epäsuoraa tulta ampuvat mörssärit (mortir, mortteli) haupitsit ja kanuunahaupitsit ovat nekin tykkejä, englanniksi artillery pieces, vastaavasta germaanisesta Stück, styck-sanasta kai voisi tulla suomen ja viron tykki/suurtükk. Virossahan on myös sana kahur, joka ehkä liittyy vehkeen aiheuttamaan äänen vai kuinka on?

Mutta mistä tulee venäjän sana puška, tykki? asiasta ollaan näköjään erimielisiä. Itse kuvittelin aina, että se tulee sanasta puskat –laskea, mutta kuulemma ei. Venäjässähän puhutaan esimerkiksi oppilaitoksen laskemista päästöistä (vypusk), tarkoittaen yhtä sarjaa opintonsa päättäneitä. Sanaa käytetään myös merkitsemään vaikkapa aikakauskirjan numeroa.

Sen sijaan kantana näyttäisi olevan heittämistä tarkoittava vanhan venäjän sana puštšati. Toinen veikkaus on muuan tšekkiläinen sana. Lännestä päin ne tykit saattoivat Venäjälle tulla, vaikka tämäkään ei ole itsestään selvää.

Yhtä kaikki, paljon on kansallisia erikoisuuksia maanosassamme tälläkin alalla huolimatta siitä, että etenkin ranskan kieli on suuresti tasoittanut enintä kirjavuutta, joka alalla on joskus vallinnut. Nythän englanti ilmeisesti jo puolestaan hallitsee uusimman sukupolven aseita koskevaa terminologiaa.

Tulevaisuudessa luulen siinä roolissa olevan kiinan.

Wen hao!