lauantai 16. helmikuuta 2019

Kiväärit ja kevirit



Kummallisia kivääreitä

Muistan joskus ihmetelleeni sana korsgevär, joka liittyi niihin suomalaisiin karoliiniarmeijan rippeisiin, jotka paleltuivat Norjan tuntureilla.
Ilmeni, ettei kyseessä olekaan ampuma-ase, vaan aliupseerin tunnusmerkki, lyhyt keihäs tai paremminkin hilpari. San on väännös saksan sanasta kurzgewehr, siis lyhytkivääri.
Mutta gewehr ei siis välttämättä ollutkaan aikoinaan vehje, jolla ammutaan, vaan jolla puolustaudutaan –sich wehren. Siis sitä samaa kantaa kuin vaikkapa Wehrmacht tai myös ruotsin värn.
Upseereilla oli samantapaiset keihäät, spontonit eli jonkin verran pitemmät hilparit, ainakin museoesineistä päätellen.
Kun Vera Tuntemattomassa puhuu  keviristä, hän joka tapauksessa on lähempänä kantamuotoa, kuin suomalaiset sotilaat, jotka puhuvat kivääristä.
Itse asiassa kivääri –gevär- ei taidakaan olla kovin vanha aseen nimitys. Ennen kivääriä olivat musketit, kevyet musketit eli fusilit ja sitä ennen arkebuusit, mikä on ranskalainen väännös saksan sanasta Hakenbüchse eli hakapyssy, joka taas oli pientä tykkiä muistuttava ase, joka ammuttaessa tuettiin hakaan eli maahan pistettyyn haarukkaan.
Termithän jäivät elämään, kuninkaallisia fusilierejä taitaa olla tänäkin päivänä ja ampumalla teloittaminen oli meilläkin arkebuseerausta vielä vuonna 1918.
Mutta meillä Ruotsin armeijassa tunnettiin myös tussarit –studsare- jotka eivät siis olleet kotona kyhättyjä leikkipyssyjä, vaan kivääreitä, jotka ampuivat vain yhden projektiilin kerrallaan. Niitähän kutsutaan ruotsissa myös sanalla kulgevär – kuulakivääri-, mikä suomessa kuulostaisi huvittavalta toistolta, hiukan niin kuin rullarevolveri.
Mutta kyllä haulikoita, haulipyssyjäkin käytettiin sotilasaseina. Roope Ankka tunnetusti vartioi rahasäiliötään kädessään niin sanottu väkipyssy eli blunderbuss. Tuo englannin sana, joka siis alkuosaltaan näyttäisi liittyvän möhläämiseen, tulee itse asiassa saksan sanasta Dunderbüchse, ukkospyssy.
Kyseessähän oli trumpetinmuotoisella , eli siis laajenevalla piipulla varustettu lyhyt ase, jollaista käytettiin etenkin laivoissa.
Mistä sitten tulee itse sana pyssy –siis tuo ruotsin bössa? Ilmeisesti saksan sanasta Büchse, joka tarkoittaa myös säiliötä. Se merkitys voisi selittää sen, että ollaan täysiä kuin Turusen pyssy. Toisaalta kyllähän pyssyn piippukin saattoi olla hyvä paikka piilottaa vaikkapa rahoja. Onhan säästöpossu ruotsissa sparbössa.
Suomeen sana joka tapauksessa on tullut ruotsista samoin kuin myös myssy –mössa. Vaahteramäen Eemelin pössykkä ja mössykkä ovat suomalaiselle ilman muuta ymmärrettäviä.
Mikä on sitten varsinaisesti musketin, kiväärin ja tussarin ero? Se taitaa olla liukuva.
Kuitenkin tulee mieleen, että musketti yleensä oli sileäpiippuinen, mikä suuresti nopeutti lataamista, mutta heikensi osumatarkkuutta ja kai kantomatkaakin.
Rihlatut aseet kuitenkin tulivat jo 1700-luvulla täydentämään asevalikoimaa. Sellaisia käyttivät esimerkiksi jääkärit eli metsästäjät, jotka taistelivat vapaassa muodostelmassa, eivät linjassa ja joita pidettiin tarkka-ampujina.
Rihlat aseen piipussa muodostivat ruuvimaisen kierteen ja panivat myös kuulan pyörimään. Myöhemmin pyöreät kuulat alettiin korvata pitkänomaisilla luodeilla, jotka siis muodoltaan muistuttivat rakentajien käyttämiä mittausvälineitä. Pyörimisliike esti niitä lentämästä sivuttain ja siis epätarkasti.
Joka tapauksessa tuosta ruuvimaisesta kierteestä sai kivääri venäjässä nimen vintovka. Vint/vintikhän tarkoittaa ruuvia. Kivääri on siis venäläisittäin ruuvikko.
Ennen rihlakivääreitä venäjässäkin toki käytettiin muita nimityksiä, pyssyn yleisnimihän on siellä ružjo, jolla nykyään viitataan haulikkoon.
Vanhassa venäjässä ružjo tarkoitti asetta yleensä, kuten gewehr saksassa ja niinpä saatettiin puhua ”pertuskoista ja muista ružjoista” . Merkitys oli siis sama kuin asetta tarkoittavalla oružije-sanalla.
Ja englannin rifle-sana tietenkin on merkitykseltään sama kuin vintovka: rihlakko.
Mutta onhan niitäkin monta sorttia. Yksi on karbiini eli lyhyt ratsuväen kivääri, italian sanasta carabina, josta tulee sana karabinieeri, jollaisia yhä tapaamme Italiassa. Santarmihan taas tarkoittaa vain asemiestä gens d’armes, jollaisia taas on Ranskassa ja oli ennen meillä Suomessakin, Venäjältä tulleita.
Sana kuulemma tulee arabian tuliasetta tarkoittavasta sanasta karab, josta se on diminutiivimuoto.
Näin kertoo wikipedia: Il termine carabina deriva dalla parola araba karab, arma da fuoco più il diminutivo "ina", nel senso di piccolo. Questo tipo di arma venne ideato sul finire del XVI secolo per venire incontro ai bisogni dei soldati a cavallo: dragoni e carabinieri.
Vanhaa perua näyttää siis olevan. 1500-luvun ratsupistoolithan olivat lähes kiväärin kokoisia ja rataslukkoisia, mikä vie jo hieman toiseen asiaan.
Joka tapauksessa nykyään suomessa erotetaan toisistaan ennen muuta kiväärit ja haulikot, mikä jokaisen toimittajan kannattaisi muistaa.

30 kommenttia:

  1. Kiitokset tästä pläjäyksestä!

    -Tvälups-

    VastaaPoista
  2. "Joka tapauksessa nykyään suomessa erotetaan toisistaan ennen muuta kiväärit ja haulikot, mikä jokaisen toimittajan kannattaisi muistaa."

    Tässä(kin) kohtaa toimittelijoilla on usein tapana puhua asioista sillä monumentaalisella kaikkien alojen suvereenilla yleiserikoisasiantuntemuksella, jonka vain liki täydellinen tietämättömyys mahdollistaa. Kerrankin jossain iltiksen jutussa '223-kaliberista (joka siis on lähinnä ns. lintukaliberi), kutsuttiin "järeäksi kivääriksi". Tuolla logiikalla jokin 7,62/308 olisi sitten varmaankin jo miltei tykistöase...

    -J.Edgar-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kaliiberin koko tuhovoimaa merkitse. Naton käyttämä 5.56 vastaa juuri tuota .223 kaliiberia. Sen teho perustuu juuri luodin nopeuteen ja sen aiheuttamaan massiiviseen tuhovaikutukseen pirstoutuessaan kohteessa. Siitä olen samaa mieltä, että toimittelijat usein kirjoittelevat puuta heinää asioista, joista eivät mitään tiedä :)

      Poista
    2. Juu tiedän toki '223:n olevan ns nato-kaliberi, ja olen itse asiassa viimeksi ampunutkin ko. kaliberisella aseella tänään radalla käydessäni. Siitä massiivisesta tuhovaikutuksesta en sitten tiedä, kovin kevyt ja kimpoamisherkkä luoti siinä on (toki osuessaan varsin ikävä sekin). Tästä syytä mm yenkit ovat käyttäneet, yllätys yllätys, varsin paljon AK:ta ym. jytympikaliberisia esim. Irakissa, juuri suuremmasta läpäisyvoimasta johtuen (painavampi luoti ja hitaampi lähtönopeus, kääntöpuolena tosin myös suurempi rekyyli ja hieman heikompi tarkkuus). Vaikka eipä sillä että se 223 mikään ihan lelu olisi sekään. Ja onhan monissa nykyisissä ilma-aseissakin tehoa jopa yllättävän paljon.

      -J.Edgar-

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. .223/5,56 x 45 on kuitenkin meillä Suomessa liian tehoton metsästyslain mukaiseen suurriistajahtiin (hirvi, karhu, peura). Eli aina kun hoplofoobikot näistä "järeistä sotilasaiseista" vouhkaavat, heitä voi tintata em. tiedolla vastapalloon.

      Poista
    5. Nyt ymmärrän, miten suurta luottamusta viranomaiset osolittivat salliessaan minun ostaa aseen, jonka kaliberi on peräti .58!
      Mutta sitä en aikoinaan ymmärtänyt, miten haulipanoksesta tuli tehoton, kun valitsin peräti 10 numeroisilla hauleilla ladattuja patruunoita...

      Poista
  3. Tuliluikku. Aseella nimi kuin linnulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Suurin pelkuri tässä maassa, jolla on tuliluikku, taitaa tappaa rohkeimman sankarin, joka on tätä asetta paitsi", totesi kraatir Aapeli.
      Tykit olivat sitten tulikirnuja.

      Poista
    2. "Myöhemmin pyöreät kuulat alettiin korvata pitkänomaisilla luodeilla, jotka siis muodoltaan muistuttivat rakentajien käyttämiä mittausvälineitä. Pyörimisliike esti niitä lentämästä sivuttain ja siis epätarkasti."

      Olen ymmärtänyt, että siirtyminen pyöreistä kuulista luoteihin ei liittynyt niinkään tuohon pyörimisliikkeeseen - pyöreä kuulahan pyöri ideaalisti - vaan siihen, että luodilla saatiin samaan kaliberinmittaan enemmän painoa, joka lisäsi ammuksen kantomatkaa, jota voitiin rihlauksen antaman tarkuuden johdosta lisätä. Tätä osoittaa muun muassa se, että silloin kun kivääreissä oli siirrytty jo luoteihin, tykeissä käytettiin vielä pyöreitä kuulia, joiden tarkkuuta pidettiin riittävänä.

      Todettakoon, että rihlaamattomien muskettien epätarkkuus ratkaistiin käyttötavalla eli ampumalla yhteislaukauksia, joiden vaikutus vastajan tiiviisiin muotoihin oli haulikkomainen.

      Poista
    3. Saattaa hyvin olla, mutta ei se poikittain menokaan asiaa paranna. Itselläni on rihlattu ratsupistooli, jonka luoti kuitenkin tuppaa menemään poikittain...

      Poista
  4. Suorakin rihlaus parantaa tarkkuutta, kiertvä toki paremmin. Pyöreissä lyijykuulissa on helposti sulkeumia, kuplia siis ja pyöriminen tasoittaa ko. epätasapainon vaikutusta.
    Tarpeeksi iso sileäpiippuinen asekin voi olla tarkka, 4 kaliberin norsukiväärit eivät kuulemma tarvitse rihloja. Tästä oli G&A lehdessä muinoin 80-luvulla artikkeli.
    Ammattimetsästäjä Turunen säilytti rahojaan pyssynsä piipussa. Yöpaikassaan varoitti pyssyn olevan ladattu, täysi siis, ettei siihen kajottaisi. Muistaakseni ASE-lehti julkaisi aiheesta jutun. Sinänsä uskottava selitys, suusta ladattavasta on hankala purkaa latinkia ampumatta. Pitää avata ruuperä tai vieterin näköisellä vermellä nyhtää kuula ja latinki suun kautta ulos.

    Pyssymies

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tankeissa taidetaan tätä nykyä suosia rihlaamattomia putkia. Ammukselle saadaan huimasti lisää nopeutta ja kohteessa tuhovoimaa. Riittävä tarkkuus saadaan ammuksia modaamalla, mm. propelleilla.

      Poista
    2. Tai ehkä siivekkeillä. Propelli on etteenpäin ajava (lat. pro, pello) laite.

      Poista
    3. Ano 1752 ei ole kyllä ymmärtänyt jutun juonta ollenkaan. Rihlaamattomia tykkejä käytetään lähinnä siksi, että siten saadaan nuoliammuksesta (APDSFS)paksuuteen nähden pitkä (jolloin massa/poikkipinta-ala maksimoituu). Pitkä nuoliammus ei "tykkää" rihlauksen aiheuttamasta pyörimisestä. Britit ovat pysyneet rihlatussa tykissä mm. HESH-ammuksen takia.

      Poista
  5. Saksan Buchse = holkki, elikkä avonainen putkenpätkä. (pl. Büchsen = pöksyt, kuten myös Hosen = letkut. Euroopassa vielä keskiajan miehetkin kulkivat "paljain persein": jalkaverhoina oli erilliset pitkät sukat, jotka voitiin ripustaa paidanhelmaan. Nämä kun sitten yhdistettiin (ensin kalukukkarolla), syntyi housut. Tosin Aasian hunnit ym. ratsastajakansat pitivät jo varhain käytännöllisempinä yhtenäisiä housuja.)
    Amerikan gun taas on samaa kantaa kuin italian gonna = hame. Entismuinoin pyssynpiiput kuten vähän isommatkin tykinputket tehtiin takomalla keernan ympärille rautatankoja – siis vähän samaan tapaan kuin tynnytintekijä rakentaa pönttönsä. Engl. barrel = tynnyri, myös aseen piippu/tykinputki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nämä ovat aina hauskoja. Epanjaksihan aseen piippu on canon (en saa siihen n:ään sitä aaltoviivaa päälle), joka siis tarkoittaa myös joenuomaa, kanjonia. Letku venäjäksi taas on rukav eli hiha, joten palokuntakin ruiskuttelee vettä hihastaan.

      Poista
  6. pyssy
    This is my rifle,
    this is my gun.
    This is for killing,
    this is for fun.
    topor

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. This is my rifle. There are many like it, but this one is mine.
      My rifle is my best friend. It is my life. I must master it as I must master my life.

      Without me, my rifle is useless. Without my rifle, I am useless. I must fire my rifle true. I must shoot straighter than my enemy who is trying to kill me. I must shoot him before he shoots me. I will ...

      My rifle and I know that what counts in war is not the rounds we fire, the noise of our burst, nor the smoke we make. We know that it is the hits that count. We will hit ...

      My rifle is human, even as I, because it is my life. Thus, I will learn it as a brother. I will learn its weaknesses, its strength, its parts, its accessories, its sights and its barrel. I will keep my rifle clean and ready, even as I am clean and ready. We will become part of each other. We will ...

      Before God, I swear this creed. My rifle and I are the defenders of my country. We are the masters of our enemy. We are the saviors of my life.

      So be it, until victory is America's and there is no enemy, but peace!

      - William H. Rupertus -

      Poista
  7. ...ja kaikki isot ja armeijan käyneet pojat sitten varmaan muistavat, että ampumaradalla ollaan varovaisia!

    https://m.youtube.com/watch?v=1Ox50jpXIGE

    -J.Edgar-

    VastaaPoista
  8. Sanasta "ruzho". Venäläiset 14,5 mm panssarikiväärit olivat "Protivotankovje Ruzho Degtjarjova" ja "Protivotankovoje Ruzho Simonova" eli PTRD ja PTRS. PTRD oli harvinainen kivääri eli se oli tavallaan puoliautomaatti.

    VastaaPoista
  9. Ja voihan senkin lisätä, että rynnäkkökivääri on venäjäksi pelkkä avtomat.
    Konepistooli taas pistolet-pulemjot. Ja niissä piiput ovat "runkoja" (Stvol) eli ikäänkuin puunrunkoja, niin onttojan kuin ovatkin.
    Meillähän piippu taitaa alun perin olla merkitykseltään pilli, siis samaa kantaa kuin pillu. En ole varma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saisikos samanlaisen pläjäyksen tykistäkin eli "pushkasta" ja sen johdannaisista aina Musin-Pushkinin saakka? Vai onko jo ollut?

      Poista
    2. Pushka-gaubitsa on muuten kanuunahaupitsi. Gaubitsa pelkkä haupitsi. Niin, ja neukkuperversio: nimelliset kaartin kranaaheitinrykmentit olivatkin raketinheitinrykmenttejä.

      Poista
    3. JA raketinheitin tarkoittaa sinkoa, kun taas kranaatinheittimestä käytetään mörssärin nimitystä, mortir.

      Poista
  10. Mitä on kirjaimellisesti "minometnyij" (минометный)?

    VastaaPoista
  11. Miinanheittimeen liittyvä (adj.) Toki minomjot on eräänlainen kranatinheitin.

    VastaaPoista
  12. Menee ehkä jo asian vierestä, mutta mistä tulee sana kefiiri (piimä) ja onko sillä mitään kielellistä liittymää kivääreihin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se ole. Kuuluu olevan mingreeliä (Gruusiasta)ja alkumuodossaan kipuri.

      Poista
  13. Myös ranskan 'fusil' tarkoittaa kierrettä. 'Fusil' on siis rihlattu ampuma-ase.

    Rihlaus keksittiin ensimmäisenä Saksassa 1498, mutta se yleistyi sotilasaseissa vasta takaaladattavien patruunoiden myötä.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.